Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013 Tilastotiedot Erikoissuunnittelija Marjaterttu Kursu Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue 35/2014 Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Södra Finland

Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue 21.10.2014 Julkaisun tekijä: Marjaterttu Kursu ISSN 1798-8314 (PDF) ISBN 978-952-5890-60-0 (PDF) Hämeenlinna 2014

KUVAILULEHTI Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 35/2014 Tekijät Marjaterttu Kursu Julkaisuaika lokakuu 2014 Toimeksiantaja(t) Etelä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013 Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu Etelä-Suomen alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuoden 2013 tilastotietojen avulla. Vuonna 2013 kirjastotoiminnan aluehallintoviranomaisena toimi Uudenmaan ELY-keskus. Vuoden 2014 alusta kirjastotoimen aluehallinto siirtyi Uudenmaan ELY-keskuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Julkaisu ilmestyy tästä syystä ensimmäisen kerran aluehallintoviraston julkaisusarjassa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Julkaisussa kirjastojen toimintaa verrataan yleisten kirjastojen laatusuosituksiin. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko, talous, kirjastojen käyttö, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Erikseen tarkastellaan lisäksi kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2013 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Asiasanat yleiset kirjastot, tilastot, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) 1798-8314 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5890-60-0 Kokonaissivumäärä 20 Kieli suomi Hinta - Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Paino Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy 2014

INFORMATIONSSIDA Publikationer från Regionförvaltningsverket i Södra Finland 35/2014 Sammanställd av Marjaterttu Kursu Utgivningsdatum oktober 2014 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Datum för tillsättandet av organet - Publikationens titel De allmänna biblioteken i Södra Finland 2013 Referat I denna publikation beskrivs verksamheten vid de allmänna biblioteken i Södra Finland med hjälp av statistiken för 2013. År 2013 var det NTM-centralen i Nyland som fungerade som regionförvaltningsmyndighet för biblioteksverksamheten. Vid ingången av 2014 överfördes regionförvaltningen av biblioteksväsendet från NTM-centralen i Nyland till Regionförvaltningsverket i Södra Finland. Publikationen utkommer därför för första gången i regionförvaltningsverkets publikationsserie. Regionförvaltningsverket i Södra Finland är verksamt i ett område som omfattar Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne- Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Bibliotekens verksamhet jämförs med kvalitetsrekommendationerna för de allmänna biblioteken. Verksamheten granskas beträffande servicenätet, ekonomin, användningen av biblioteken, bestånden, personalen och lokalerna. Separat granskas också biblioteksverksamhetens projekt- och utvecklingsverksamhet. Uppgifterna bygger på de allmänna bibliotekens verksamhetsstatistik för 2013. Den detaljerade statistiken finns i de allmänna bibliotekens statistikdatabas. Ämnesord allmänna bibliotek, statistik, Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen, Södra Karelen ISSN (tryckt) - ISBN (tryckt) - ISSN (webbpublikation) 1798-8314 ISBN (webbpublikation) 978-952-5890-60-0 Sidoantal 20 Språk finska Pris - Utgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Tryckeri Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy 2014

Sisällysluettelo 1. Toimintaympäristö ja kirjastopalvelujen saatavuus...6 2. Palvelujen rahoitus ja toiminnan taloudellisuus...7 3. Palvelujen käyttö...9 4. Kokoelmat ja aineiston hankinta...12 5. Kirjastotilat...14 6. Henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen...15 7. Tapahtumat ja näyttelyt...16 8. Kirjastojen kehittäminen...17

Kirjastotoimen valtion aluehallinnon tehtävät Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien osalta hoidettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa vuosina 2010-2013. Vuonna 2014 tehtävät siirtyivät Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Julkaisun tiedot perustuvat Suomen yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2013. Tietoja verrataan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemiin yleisten kirjastojen laatusuosituksiin sekä vuoden 2012 tunnuslukuihin. Laatusuositusten ensisijainen tarkoitus ei ole vertailla kirjastoja keskenään, vaan toimia kehittämisen apuvälineenä ja antaa yksittäisille kunnille ja kirjastoille tavoitteita toimintansa kehittämiseen. Yksityiskohtaiset tilastotiedot ja aikasarjat ovat haettavissa yleisten kirjastojen tilastotietokannasta http://tilastot.kirjastot.fi 1. Toimintaympäristö ja kirjastopalvelujen saatavuus Etelä-Suomen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) alueella asui 2,3 miljoonaa asukasta vuonna 2013. Alueella toimi 62 pääkirjastoa ja vuonna 2012 niiden lukumäärä oli 65. Muutokseen olivat syynä Karjalohjan ja Nummi-Pusulan liittyminen Lohjaan sekä Suomenniemen liittyminen Mikkeliin. Sivukirjastojen määrä ei muuttunut, vuonna 2013 niitä oli 149. Lappeenrannassa lakkautettiin Vainikkalan sivukirjasto ja Raaseporissa Österbyn sivukirjasto. Karjalohjan ja Nummi-Pusulan pääkirjastoïsta tuli sivukirjastoja. Kirjastoautoja alueella oli 38. Ruokolahden kirjastoauto lopetti toimintansa vuonna 2012. Kirjastoautopysäkkien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla sadalla ja oli noin 2 500. Aukiolotunteja oli 428 381, noin 11 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä ei pääse mihinkään, että me olemme koulutusyhteiskunta, jonka ainoa mahdollisuus on synnyttää henkistä pääomaa. Jos kunnat tarjoavat kirjastopalveluja, jotka tukevat tällaista toimintaa, kirjastoista tulee vetovoimatekijöitä ja keskeisiä investointeja tulevaisuuteen. (Professori Kimmo Lapintie) 6 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

2. Palvelujen rahoitus ja toiminnan taloudellisuus Yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa kirjaston rahoitukselle tavoitteeksi vähintään kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan perushinnan, joka vuonna 2013 oli 62,19 asukasta kohden. Toiminta-alueen kunnista runsas neljännes saavutti asetetun tavoitteen. Maakunnittain Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä 40 % kunnista pääsi tavoitteeseen. Heikoin tilanne oli Kanta-Hämeessä, yksikään kunta ei päässyt tavoitteeseen. Uudellamaalla neljäsosa kunnista saavutti tavoitteen, Kymenlaaksossa Kouvola ja Iitti. Kun tarkastellaan maakunnittain toimintamenoja asukasta kohden, missään ei saavutettu tavoitetasoa. Kunnittain koko Etelä-Suomen kuntien rahoituksessa vaihteluväli oli Nastolan 35,5 eurosta/asukas Kauniaisten 108,6 euroon/ asukas. Rahaa käytettiin eniten kirjastojen toimintaan suhteessa väestöön Kauniaisissa, Hartolassa. Loviisassa, Padasjoella ja Sipoossa (108,6 79,8 /asukas). Vähiten taas Nastolassa, Mäntsälässä, Vantaalla, Orimattilassa ja Järvenpäässä (35,5 44,9 /asukas). Absoluuttisesti eniten rahaa käytti Helsingin kaupunki (38,2 milj. ) ja vähiten Myrskylä (91,7 tuhatta ). Toimintakulut jakautuivat vuona 2013 menolajeittain seuraavasti. Taulukko 1. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v. 2013 Henkilöstökulut milj. euroa Kirjastoaineistokulut milj. euroa Tilakustannukset milj. euroa Muut kulut milj. euroa 74,4 13,9 27,7 17,8 Kuva 1. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain osuus % 7

Kartta 1. Kunnittaiset kirjastojen kokonaismenot asukasta kohden 8 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

3. Palvelujen käyttö Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa kirjaston aktiivikäyttäjiä on vähintään puolet kuntalaisista. Käyntejä on 10 kpl per asukas vuodessa ja lainauksia 20 kpl per asukas vuodessa. Lisäksi verkkopalveluasiointeja on laatusuosituksissa 10 kpl per asukas vuodessa. Yleisten kirjastojen tilastotietokantaan ei kerätä tietoa aktiivisista käyttäjistä, mutta lainaajien määrästä kylläkin. Etelä-Suomen kirjastoissa lainaajien määrä pysyi ennallaan vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2013 lainaajia oli 37,2 % väestöstä eli 841 073. Maakunnittain tarkasteltuna eniten lainaajia oli suhteessa väestöön Kanta-Hämeessä (38,7 %) ja vähiten Etelä-Karjalassa (31,9 %). Taulukko 2. Lainaajien osuus % asukkaista maakunnittain Lainaajia % asukkaista Maakunta v.2012 v. 2013 Etelä-Karjala 33,8 31,9 Kanta-Häme 38,7 38,7 Kymenlaakso 34,9 33,7 Päijät-Häme 38,5 37,8 Uusimaa 38,1 37,9 Koko alue 37,7 37,2 Kirjastoissa käytiin vuonna 2013 hieman aiempaa vähemmän. Etelä-Suomessa käyntejä kertyi yhteensä 22,1 miljoonaa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 2,6 %. Keskimäärin alueella käyntejä oli noin kymmenen asukasta kohden eli melkein laatusuositusten tavoitteen verran. Maakunnittain tarkasteltuna käyntejä per asukas oli eniten Uudellamaalla 10,4 kpl ja vähiten Etelä- Karjalassa 7,2 kpl per asukas. Taulukko 3. Fyysiset kirjastokäynnit maakunnittain Fyysiset käynnit Kokonaislainaus / asukasluku Maakunta v. 2012 v. 2013 Muutos lkm Muutos % v. 2012 v. 2013 Etelä-Karjala 1 032 374 950 938-81 436-7,9 7,7 7,2 Kanta-Häme 1 471 306 1 406 246-65 060-4,4 8,4 8,0 Kymenlaakso 1 587 434 1 479 462-107 972-6,8 8,7 8,2 Päijät-Häme 2 170 707 2 024 630-146 077-6,7 10,7 10,0 Uusimaa 16 460 703 16 265 513-195 190-1,2 10,6 10,4 Koko alue 22 722 524 22 126 789-595 735-2,6 10,1 9,8 Etelä-Suomen kirjastojen kokonaislainaus on hieman laskenut. Lainoja oli vuonna 2013 yhteensä 35,8 miljoonaa, joka on runsaan miljoona vähemmän kuin vuonna 2012. Keskimäärin lainoja tehtiin 15,8 per asukas vuodessa. Lainaaminen vaihtelee maakunnittain: eniten lainattiin Päijät-Hämeessä 19,2 ja vähiten Etelä-Karjalassa 12,2 lainaa per asukas. 9

Viimeisen vuoden aikana 80 prosenttia suomalaisista on lukenut ainakin yhden kirjan. Heistä yli kolmasosalla lukuvauhti on ollut ainakin kirja kuukaudessa ahkerimpien lukijoiden osuus on Suomessa Euroopan korkein. (Lukukeskus) Kuva Keravan kirjastosta Taulukko 4. Kokonaislainaus ja lainaus per asukas maakunnittain Kokonaislainaus Kokonaislainaus / asukasluku Maakunta 2012 2013 lkm Muutosa % 2012 2013 Etelä-Karjala 1 820 545 1 613 595-206 950-11,4 13,7 12,2 Kanta-Häme 3 062 238 2 963 583-98 655-3,2 17,5 16,9 Kymenlaakso 3 105 967 3 043 862-62 105-2,0 17,1 16,8 Päijät-Häme 3 992 110 3 892 749-99 361-2,5 19,7 19,2 Uusimaa 24 900 771 24 254 523-646 248 2,6 16,1 15,5 Koko alue 36 881 631 35 768 312-1 113 319-3,0 16,5 15,8 Vain viisi kuntaa alueella saavutti yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaisen tavoitteen 20 lainaa per asukas. 10 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

Kartta 2. Lainaus asukasta kohden kunnittain Verkkopalveluiden tilastointitapa on eri kunnissa erilainen. Tilastoinnin epäyhtenäisyyden taustalla vaikuttavat kuntien erilaiset palvelurakenteet sekä verkkovierailukäsitteen määrittelyyn liittyvät ongelmat. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että verkkoasioinnin määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Vuonna 2013 tilastoituja verkkokäyntejä tehtiin Etelä-Suomen kirjastoihin 24 miljoonaa, mikä oli kolme miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkkokäynneistä n. 21 miljoonaa tehtiin Uudellamaalla. Laatusuositusten tavoite 10 verkkokäynnistä per asukas vuodessa saavutettiin Etelä-Suomessa, mutta kunnittainen vaihtelu oli hyvin suurta. 11

4. Kokoelmat ja aineiston hankinta Kirjastojen kokoelmille laatusuositus asettaa seuraavat tavoitteet: uusia kirjoja hankitaan 300-400 kappaletta tuhatta asukasta kohden ja vanhaa aineistoa poistetaan 8 % vuosittain. Lasten ja nuorten kirjallisuutta hankitaan 1 kpl / alle 15 -vuotias vuodessa. Lehtivuosikertoja tilataan tai saadaan 15-20 kpl tuhatta asukasta kohden suurissa kirjastoissa ja pienissäkin tulisi pyrkiä 50 lehteen vuosittain. Uusia kirjoja hankittiin vuonna 2013 Etelä-Suomessa 250 kpl tuhatta asukasta kohden. Tavoitteesta jäätiin aikaisempaa enemmän, kirjahankinta asukasta tuhatta asukasta kohden pieneni kuudella edellisestä vuodesta. Maakunnista paras tilanne oli Kanta-Hämeessä, jossa kirjoja hankittiin 297 kappaletta ja heikoin Uudellamaalla, jossa hankintojen määrä oli 239 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Taulukko 5. Kirjahankinnat yhteensä 1000 asukasta kohden maakunittain Maakunta Kirjahankinnat Kirjahankinnat 1000 asukasta kohden 2012 2013 Muutos lkm Muutos % 2012 2013 Etelä-Karjala 39 166 36 209-2 957-7,5 293,8 273,6 Kanta-Häme 54 230 52 160-2 070-3,8 309,5 297,3 Kymenlaakso 48 224 48 146-78 -0,2 265,2 265,4 Päijät-Häme 58 287 52 634-5 653-9,7 288,2 259,9 Uusimaa 373 536 374 277 741 0,2 241,1 238,9 Koko alue 573 443 563 426-10 017-1,7 255,8 249,5 Uudellemaalle hankittujen kirjojen osuus oli 66 % kaikista alueen kirjahankinnoista. Kartta 3. Kunnittaiset kirjojen hankintamäärät 1 000 asukasta kohden 12 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

Vanhan aineiston poistoja tehtiin vuonna 2013 Etelä-Suomessa 7,7 % kokoelmista eli lähes laatusuosituksen tavoitteen verran. Lisäystä poistoissa edellisestä vuodesta oli 0,2 %. Eniten poistoja tehtiin Etelä-Karjalassa 10,3 % ja vähiten Kanta-Hämeessä 5,4 %. Taulukko 6. Poistot kokoelmista maakunnittain Poistot % kokoelmista Maakunta 2012 2013 Etelä-Karjala 5,4 10,3 Kanta-Häme 5,5 5,4 Kymenlaakso 8,5 6,9 Päijät-Häme 7,7 8,0 Uusimaa 8,1 8,0 Koko alue 7,5 7,7 Vuonna 2013 lasten kirjallisuutta hankittiin Etelä-Suomessa 0,56 kpl alle 15 -vuotiasta kohden. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 0,59. Lehtitilauksia tehtiin vuonna 2013 kaikkiaan 25 241 kappaletta, jossa laskua edellisestä vuodesta oli 4,8 %. Tuhatta asukasta kohden lehtiä hankittiin Etelä-Suomessa n. 11 kappaletta, edellisenä vuonna 11,8. Eniten lehtiä tilattiin Kymenlaaksossa 15,9 lehteä tuhatta asukasta kohden ja vähiten Uudellamaalla 9,7 lehteä tuhatta asukasta kohden. Toki kappalemäärissä Uusimaa oli ylivoimainen, sinne hankittiin lehtiä enemmän kuin muihin maakuntiin yhteensä. Taulukko 7. Lehdet yhteensä ja lehdet 1000 asukasta kohden maakunnittain Lehdet Lehdet 1000 asukasta kohden Maakunta 2012 2013 Muutos lkm Muutos % 2012 2013 Etelä-Karjala 2 110 1 972-138 -6,5 15,8 14,9 Kanta-Häme 2 713 2 526-187 -6,9 15,5 14,4 Kymenlaakso 3 091 2 876-215 -7,0 17,0 15,9 Päijät-Häme 2 810 2 693-117 -4,2 13,9 13,3 Uusimaa 15 801 15 174-627 -4,0 10,2 9,7 Koko alue 26 525 25 241-1 284-4,8 11,8 11,2 13

5. Kirjastotilat Kirjastotilojen osalta yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa tavoitteeksi 100 hyötyneliömetriä tuhatta asukasta kohden. Etelä-Suomessa luku oli 79,8 m2 vuonna 2013. jossa laskua oli 0,6 m2 edellisestä vuodesta. Eniten tilaa tuhatta asukasta kohden oli Kymenlaaksossa 119 m2 ja vähiten Uudellamaalla 70 m2 tuhatta asukasta kohden. Eniten kirjastotiloja oli luonnollisesti Uudellamaalla runsaat 110 000 m2 ja vähiten Etelä-Karjalassa n. 13 500 m2. Kirjastotila on asiakkaan ensimmäinen askel kirjaston kokoelmaan. Jokainen reagoi tilaan tiedostamattaan ja luo mielikuvan kokonaisuudesta. (Opiskelija Maria Tuikka). Kuva Tammisaaren kirjastosta 14 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

6. Henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukainen henkilöstön määrällinen tavoite on 0,8-1.0 henkilötyövuotta (htv) per tuhat asukasta. Lisäksi henkilöstön täydennyskoulutukselle asetetaan tavoitteeksi 6 täydennyskoulutuspäivää per henkilötyövuosi. Kirjastoissa tehtiin Etelä-Suomessa 2013 yhteensä 1 958 henkilötyövuotta. Se on 29 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2012. Kirjastoissa oli 0,87 htv per tuhat asukasta, joten laatusuositusten tavoite saavutettiin. Eri maakunnista paras tilanne oli vuonna 2013 Kanta-Hämeessä, jossa henkilökuntaa oli 0,92 htv per tuhat asukasta ja heikoin Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä, joissa henkilökuntaa oli 0,81 htv per tuhat asukasta. Taulukko 8. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet 1 000 asukasta kohden maakunnittain Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden Alue 2012 2013 Muutos 2012 2013 Etelä-Karjala 107 107 0 0,81 0,81 Kanta-Häme 156 161 5 0,89 0,92 Kymenlaakso 166 154-12 0,91 0,85 Päijät-Häme 174 165-10 0,86 0,81 Uusimaa 1 325 1 371 45 0,86 0,87 Koko alue 1 929 1 958 29 0,86 0,87 Vuonna 2013 täydennyskoulutukseen osallistuttiin kirjastoissa Etelä-Suomessa 3,3 päivää htv:tä kohden eli huomattavasti alle laatusuosituksen.. Paras tilanne oli Etelä-Karjalassa 5,6 päivää per htv ja heikoin Päijät- Hämeessä 2,6 päivää per htv. Taulukko 8. Täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä maakunnittain Alue Täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä/ henkilötyövuodet 2012 2013 Etelä-Karjala 2,8 5,6 Kanta-Häme 3,2 2,9 Kymenlaakso 3,7 3,6 Päijät-Häme 2,7 2,6 Uusimaa 3,3 3,3 Koko alue 3,3 3,3 15

7. Tapahtumat ja näyttelyt Kirjastojen lisääntynyt tapahtumatoiminta näkyy selvästi vuoden 2013 tilastoissa. Vuoden mittaan kirjastoissa järjestettiin lähes 12 825 erilaista tapahtumaa, joka on 22 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös tapahtumien kävijämäärä kasvoi 22 % ja kaikkiaan kirjastojen tapahtumiin osallistui yli 350 000 henkilöä. Tapahtumien lisäksi kirjastoissa järjestettiin yli 2 000 näyttelyä sekä käyttäjäkoulutusta runsaalle 140 000 henkilölle.. Kirjastojen tapahtuma-, näyttely- ja koulutustoimintaa tilastoitiin nyt kolmatta kertaa. Espoon kirjastoauto Välkky Finncon-tapahtumassa (kuva Matti Karjalainen) Taulukko 9. Tapahtumat ja käyttäjäkoulutus maakunnittain Maakunta Näyttelyt Tapahtumat Käyttäjäkoulutukset Lukumäärä Osallistujia Lukumäärä Osallistujia Tapahtumien osallistujamäärä 1000 asukasta kohden Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä 1000 asukasta kohden Etelä-Karjala 108 632 14 684 334 4095 110,9 30,9 Kanta-Häme 178 879 39 730 854 15147 226,4 86,3 Kymenlaakso 140 906 25 048 420 7 536 138,1 41,5 Päijät-Häme 196 867 32 002 601 10 069 158,0 49,7 Uusimaa 1 424 9 541 240 260 6 876 104 043 153,3 66,4 Koko alue 2 046 12 825 351 724 9 085 140 890 155,7 62,4 16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

8. Kirjastojen kehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto toimii myös maamme keskuskirjastona. Tästä erityisroolistaan johtuen se saa erityistä rahallista tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM). Kirjastolla on käynnissä useita ministeriön rahoittamia kehittämishankkeita. Jokaisessa Etelä-Suomen maakunnassa on maakuntakirjasto (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola ja Lappeenranta), jotka saavat maakuntakirjastoavustusta toimintaansa. Syksyllä 2102 Etelä-Suomen kirjastot jättivät 81 hakemusta hankerekisterin kautta (http://hankkeet.kirjastot. fi) toimintansa kehittämiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus sai OKM:ltä n. 900 000 keväällä 2013 jaettavaksi paikallisiin ja alueellisiin kirjastojen kehittämishankkeisiin ja lukuharrastuksen edistämishankkeisiin. Alueellisesti merkittävimmistä hankkeista vastasivat suurelta osin maakuntakirjastot. Osa hankkeista siirrettiin suoraan ministeriön päätettäviksi valtakunnallisesti merkittävinä hankkeina. Taulukko 10. Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamat kirjastojen kehittämishankkeet 2013 Maakunta Hakemus kpl Haettu Myönnetty kpl Myönnetty Etelä-Karjala 5 170 863 5 121 500 Kanta-Häme* 9 112 710 6 57 200 Kymenlaakso 10 152 000 8 80 000 Päijät-Häme 11 145 210 9 66 260 Uusimaa 65 853 129 53 558 500 Koko alue 100 1 433 912 81 883 460 *Ei sisällä Cycling for libraries 17

Tilastovertailu Etelä-Suomen avin toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2012-2013 Perustuu http://tilastot.kirjastot.fi tilastotietokannan tietoihin* 2012 2013 Yksikkömuutos %-muutos Asukasluku 2 241 664 2 258 631 16 967 0,8 Kuntien lukumäärä 67 64-3 -4,5 Kirjastot yhteensä kpl 226 224-2 -0,9 Pääkirjastot 65 62-3 -4,6 Sivukirjastot 148 149 1 0,7 Laitoskirjastot 13 13 0 0,0 Kirjastoautot 39 38-1 -2,6 Pysäkkejä 2 637 2 514-123 -4,7 Kirjastoveneet Pysäkkejä 2 637 2 514-123 -4,7 Muita palvelupaikkoja 63 55-8 -12,7 Aukiolotunteja 439 445 428 381-11 064-2,5 Henkilötyövuodet yht. 1 929 1 958 29 1,5 Kirjaston palkkaamat 1 713 1 701-12 -0,7 - josta kirjastoammatilliset 1 409 1 404-5 -0,4 - josta korkeakoulutetut 610 622 12 2,0 Muut 217 256 39 18,0 Toimintakulut yht. 132 203 308 133 824 200 1 620 892 1,2 Henkilöstökulut 74 209 443 74 419 689 210 246 0,3 Kirjastoaineistokulut 13 723 952 13 914 013 190 061 1,4 - kirjojen hankintakulut 8 287 538 8 410 123 122 585 1,5 - muut kirjastoaineistokulut 5 436 414 5 503 890 67 476 1,2 Tilakustannukset 27 199 965 27 736 608 536 643 2,0 Muut kulut 17 069 947 17 753 890 683 943 4,0 Toimintakulut /asukas 58,98 59,02 0 0,1 Kulut seuraavan vuoden talousarviossa 132 341 509 133 729 740 1 388 231 1,0 Käynnit yht. 44 160 767 46 499 241 2 338 474 5,3 Fyysisiä käyntejä 22 722 524 22 126 789-595 735-2,6 Fyysiset käynnit/asukasluku 10,1 9,8 0-3,4 Verkkokäynnit** 21 438 243 24 372 452 2 934 209 13,7 Verkkokäynnit/asukasluku 9,6 10,8 1 12,8 Kokonaislainaus kpl 36 881 631 35 768 312-1 113 319-3,0 Lainaajat 844 486 841 073-3 413-0,4 18 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

Kirja-aineiston lainaus yht. 27 136 437 26 571 814-564 623-2,1 Kirjat 26 665 536 26 124 133-541 403-2,0 -suomenkieliset 23 900 845 23 366 593-534 252-2,2 - ruotsinkieliset 1 186 430 1 195 747 9 317 0,8 - muunkieliset 1 578 261 1 561 793-16 468-1,0 - aikuisten kirjat 16 124 527 15 658 903-465 624-2,9 - lasten krjat 10 541 009 10 465 230-75 779-0,7 - kaunokirjat 17 708 962 17 351 786-357 176-2,0 - tietokirjat 8 956 574 8 772 347-184 227-2,1 - kaunokirjat aikuiset 8 305 015 8 046 093-258 922-3,1 - tietokirjat aikuiset 7 819 512 7 612 810-206 702-2,6 - kaunokirjat lapset 9 403 947 9 305 693-98 254-1,0 - tietokirjat lapset 1 137 062 1 159 537 22 475 2,0 Nuotit ja partituurit 470 901 447 681-23 220-4,9 Muun kuin kirja-aineiston lainaus yht. 9 710 448 9 160 615-549 833-5,7 Musiikkiäänitteet 2 687 888 2 381 773-306 115-11,4 Muut äänitteet 943 071 922 264-20 807-2,2 Videot 30 983 14 448-16 535-53,4 CD-ROM -levyt 108 157 88 574-19 583-18,1 DVD ja Blu-ray -levyt 3 634 616 3 312 376-322 240-8,9 Muut aineistot*** 2 305 733 2 441 180 135 447 5,9 Saadut kaukolainat 34 721 35 883 1 162 3,3 Lähetetyt kaukolainat 44 657 44 568-89 -0,2 Kokonaislainaus/asukas 16,45 15,84-0,62-3,7 Hankinnat yht. kpl 705 922 685 724-20 198-2,9 Kirja-aineisto yhteensä 582 063 571 083-10 980-1,9 Kirjat 573 443 563 426-10 017-1,7 -suomenkieliset 487 788 472 145-15 643-3,2 - ruotsinkieliset 38 640 38 538-102 -0,3 - muunkieliset 47 015 52 743 5 728 12,2 - aikuisten kirjat 355 586 357 149 1 563 0,4 - lasten kirjat 217 857 206 277-11 580-5,3 - kaunokirjat 375 412 368 260-7 152-1,9 - tietokirjat 198 031 195 166-2 865-1,4 - kaunokirjat aikuiset 188 028 189 159 1 131 0,6 - tietokirjat aikuiset 167 558 167 990 432 0,3 - kaunokirjat lapset 187 384 179 101-8 283-4,4 - tietokirjat lapset 30 473 27 176-3 297-10,8 19

Nuotit ja partituurit 8 620 7 657-963 -11,2 Muun kuin kirja-aineiston hankinta yht. 123 859 114 641-9 218-7,4 Musiikkiäänitteet 54 312 43 527-10 785-19,9 Muut äänitteet 17 822 16 877-945 -5,3 Videot 22 19-3 -13,6 CD-ROM -levyt 1 341 1 183-158 -11,8 DVD ja Blu-ray -levyt 38 476 42 059 3 583 9,3 Muut aineistot*** 11 886 10 976-910 -7,7 Poistot kpl 886 583 894 328 7 745 0,9 Kokoelmat yht. kpl 11 749 878 11 565 153-184 725-1,6 Kirja-aineisto yhteensä 10 294 197 10 095 870-198 327-1,9 Kirjat 10 019 473 9 823 382-196 091-2,0 -suomenkieliset 8 475 823 8 295 427-180 396-2,1 - ruotsinkieliset 845 714 827 314-18 400-2,2 - muunkieliset 697 936 700 641 2 705 0,4 - aikuisten kirjat 6 965 100 6 798 834-166 266-2,4 - lasten kirjat 3 054 373 3 024 548-29 825-1,0 - kaunokirjat 5 665 657 5 609 185-56 472-1,0 - tietokirjat 4 353 816 4 214 197-139 619-3,2 - kaunokirjat aikuiset 3 045 586 3 008 255-37 331-1,2 - tietokirjat aikuiset 3 919 514 3 790 579-128 935-3,3 - kaunokirjat lapset 2620071 2600930-19 141-0,7 - tietokirjat lapset 434302 423618-10 684-2,5 Muut kuin kirja-aineistot yht. 1 455 682 1 469 283 13 601 0,9 Musiikkiäänitteet 884 985 870 427-14 558-1,6 Muut äänitteet 172 376 181 194 8 818 5,1 Videot 37 063 27 822-9 241-24,9 CD-ROM -levyt 23 361 21 363-1 998-8,6 DVD ja Blu-ray -levyt 255 824 283 437 27 613 10,8 Muut aineistot*** 82 073 85 040 2 967 3,6 Lehdet yht. vuosikertoja 26 525 25 241-1 284-4,8 Sanomalehdet 3 062 2 944-118 -3,9 Aikakauslehdet 23 463 22 297-1 166-5,0 *Ks. tilastointiin liittyvät ohjeet ja käsitteistöt tilastotietokannan osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi **Verkkokäynti on kirjaston ulkopuoleleta tehty virtuaalikäynti kirjaston verkkosivustolle. Käynnin aikana voi tapahtua useita eri toimintoja, kuten fyysisen käynnin yhteydessäkin. ***Muu aineisto sisältää esim. karttalehdet, diasarjat ja -kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat yms. 20 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15, 13100 Hämeenlinna puh. 029 501 6000 www.avi.fi/etela 978-952-5890-60-0 (PDF) ISSN 1798-8314 (PDF)