Asialiite 14/13.5.2014 1 (11) OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, TURKU PERUSOPETUKSESSA OPETETTAVIEN AINEIDEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN MONIALAISET OPIN- NOT 60 OP MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE Valintaperusteet v. 2014 Aloituspaikkamäärä ja kohderyhmä Hakeminen Hakukelpoisuus Opintoihin valitaan vähintään 10 ja enintään 20 opiskelijaa. Opinnot on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joilla on perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuus tai kasvatustieteen maisterin tutkinto ja opettajan pedagogiset opinnot. Opintojen yhteydessä on mahdollista suorittaa erinomaiseen suomen kielen taitoon tähtäävä Suomi sujuvaksi -opintojakso. Hakija täyttää hakulomakkeen, jonka voi tulostaa internetsivulta www.utu.fi/mmo. Hakuaika päättyy 30.5.2014 klo 15.45, johon mennessä myös postitse lähetettyjen hakemusten ja liitteiden tulee olla perillä. Hakemus lähetetään osoitteeseen: Opettajankoulutuslaitos, Turku Opettajaksi Suomeen/Tarja-Riitta Hurme 20014 Turun yliopisto Hakemuksen voi palauttaa myös opettajankoulutuslaitoksen Turun yksikön kansliaan (Assistentinkatu 5, Educarium, 2. krs). Kanslia on avoinna ma pe 12.00 14.00. Hakemusta voi täydentää 13.6.2014 klo 15.45 asti. Hakijalla tulee olla: 1. JOKO yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset opinnot (väh. 60 op/35 ov) ja opetettavan aineen opinnot (väh. 60 op/35 ov) TAI kasvatustieteen maisterin tutkinto ja opettajan pedagogiset opinnot (väh. 60 op/35 ov). Huom. Ulkomailla suoritetuista opinnoista on esitettävä Opetushallituksen rinnastamispäätös. 2. Suomen kielen taito Hakijan on esitettävä todistus hyvästä suomen kielen taidosta. Todistus tulee toimittaa hakemuksen liitteenä tai viimeistään 13.6.2014 klo 15.45 mennessä. Jos todistusta ei saada tähän mennessä, hakija ei voi osallistua soveltuvuuden arviointiin. Hyvä suomen kielen taito voidaan osoittaa jollakin seuraavista tavoista: 1. Hakija on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä; 2. Todistus yleisestä kielitutkinnosta (YKI), jossa vähimmäisvaatimuksena a. keskitason testissä: Puheen ymmärtämisen ja tekstinymmärtämisen osakokeiden on oltava vähintään tasoa 4. Kirjoittamisen ja puhumisen osakokeissa toisen on oltava vähintään tasoa 4 ja toisen on oltava vähintään tasoa 3; b. ylimmän tason testissä: Kahden osakokeen on oltava vähintään tasoa 5. Näistä toisen on oltava tuottamisen taidosta (kirjoittaminen tai puhuminen);
Asialiite 14/13.5.2014 2 (11) 3. Valtionhallinnon kielitutkintotodistus, hyvä taito (* Katso lisätiedot alla.); 4. Hakija on suomen kielellä suorittanut ylioppilastutkinnon tai IB-tutkinnon äidinkielen; 5. Hakija on suorittanut ylioppilastutkinnon, jossa suomi toisena kielenä -kokeessa on saatu vähintään arvosana magna cum laude approbatur; 6. Hakija on suorittanut korkeakoulussa suomen kielellä kypsyysnäytteen; 7. Hakija on suorittanut suomen kielellä korkeakoulututkintoon sisältyvät toisen kotimaisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavat opinnot tai kielikokeen arvosanalla hyvä; 8. Hakija on suorittanut korkeakoulussa suomen kielessä suullisessa ja kirjallisessa taidossa tai korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavassa oppiaineessa vähintään 35 opintoviikon/60 opintopisteen opinnot tai arvosanan cum laude approbatur. Soveltuvuuden arviointi * Valtionhallinnon kielitutkinnot (hyvä taito) suoritetaan eri paikkakunnilla toimiville Opetushallituksen nimittämille tutkintosuoritusten vastaanottajille henkilökohtaisesti sovittavan aikataulun mukaan. Tutkinnon vastaanottajien yhteystiedot Opetushallituksen verkkosivuilta www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot/yleiskuvaus_tutkinnoista tai opintokokonaisuuden koordinaattorilta (www.utu.fi/mmo). Huom. Hakijan tulee huomioida, että asetuksen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (968/1998) mukaan perusopetusta tai esiopetusta antavan opettajan tulee täydellisesti hallita koulun opetuskieli. Koulutukseen pääsyyn ei vaadita täydellistä kielitaitoa. 3. Maahanmuuttajatausta Hakijan on oltava maahanmuuttajataustainen: ulkomailla syntynyt tai maahan muuttanut henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame tai Suomessa syntynyt henkilö, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet muualla. Äidinkieleksi katsotaan väestötietojärjestelmään merkitty kieli. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan soveltuvuuden arviointiin kirjeellä. Kirjeet postitetaan viimeistään 19.6.2014. Soveltuvuuden arviointi järjestetään ke 20.8.2014 Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntarakennuksessa Educariumissa (Assistentinkatu 5). Soveltuvuuden arvioinnin aikataulu ja paikka ilmoitetaan tarkemmin kutsukirjeessä. Aikataulu on nähtävillä tiedekunnan ilmoitustaululla (Assistentinkatu 5, 1. krs) 14.8.2014 alkaen. Soveltuvuuden arviointi on kolmiosainen: 1) keskustelumuotoinen ryhmätehtävä, josta voi saada enintään 5 pistettä, 2) yksilöhaastattelu, josta voi saada enintään 5 pistettä ja 3) kirjallinen aineistokoe, joka arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Soveltuvuuden arvioinnista voi saada enintään 10 pistettä. Kaikki arvioinnin osat (ryhmätehtävä, yksilöhaastattelu ja aineistokoe) on suoritettava hyväksytysti. Jos hakija saa ryhmätehtävästä tai yksilöhaastattelusta vähemmän kuin 2 pistettä tai aineistokokeesta hylätyn arvosanan, hän ei voi tulla hyväksytyksi opintoihin. Hakijat valitaan soveltuvuuden arvioinnin perusteella. Mikäli usealla hakijalla on sama pistemäärä, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ensin ryhmätehtävän pistemäärän perusteella ja tämän jälkeen yksilöhaastattelun pistemäärän perusteella. Mikäli tämä ei tuota hakijoiden välille eroa, valitaan kaikki saman pistemäärän saaneet. Tulosten julkistaminen ja opiskeluoikeuden käyttö Tulokset julkistetaan 29.8.2014 mennessä kasvatustieteiden tiedekunnan ilmoitustaululla (Assistentinkatu 5, 1. krs) sekä tiedekunnan internetsivulla
Asialiite 14/13.5.2014 3 (11) www.utu.fi/fi/yksikot/edu/opiskelu/opiskelijavalinta. Tällöin aloitetaan myös hyväksymiskirjeiden postitus. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua kasvatustieteiden tiedekunnalta 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Hakijan on ilmoitettava 15.9.2014 klo 15.45 mennessä hyväksymiskirjeen mukana toimitettavalla lomakkeella, ottaako hän opiskelupaikan vastaan. Mikäli vahvistusta ei saada määräaikaan mennessä, katsotaan hyväksytyn luopuneen opiskelupaikastaan. Opiskeluoikeutta ei voi siirtää seuraavaan lukuvuoteen. Opiskeluoikeus ja opintojen suorittaminen Koulutus alkaa syksyllä 2014 ja päättyy kesäkuussa 2016. Koulutus toteutetaan Turussa lähi-, etä- ja verkko-opetuksena. Opetus koostuu: iltaisin pidettävästä opetuksesta (mahdollisuus osallistua etäyhteyden välityksellä) viikonloppuina pidettävistä lähiopetusjaksoista (noin kaksi kertaa kuukaudessa) intensiiviopetusviikoista 1. 5.6.2015, 3. 7.8.2015, 6. 10.6.2016 Opintokokonaisuuden opetuskieli on suomi. Opinnoista ei peritä maksua. Opintojen aloittaminen edellyttää ilmoittautumista Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan erillisopintoja suorittavaksi opiskelijaksi. Opiskelijan tulee ilmoittautua Turun yliopiston opiskelija- ja hakijapalveluihin (yliopistonmäki, päärakennuksen pohjakerros) hyväksymiskirjeen ohjeiden mukaisesti. Opintojen opetussuunnitelma on luettavissa kasvatustieteiden tiedekunnan internetsivulla osoitteessa www.utu.fi/fi/yksikot/edu/opiskelu/oppaat/opinto-opas/. Lisätietoja valinnasta ja opinnoista: opintokokonaisuuden koordinaattori Tarja-Riitta Hurme, p. 02 333 8588, 040 168 5165, tarja-riitta.hurme@utu.fi sekä www.utu.fi/mmo.
Asialiite 14/13.5.2014 4 (11) Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op maahanmuuttajataustaisille, lv. 2014 2016 Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee luokanopettajan työssä vuosiluokilla 1 6 opetettavien oppiaineiden opettamisessa tarvittavat perustiedot ja -taidot sekä eri oppiaineiden keskeiset tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin periaatteet. Opiskelija osaa toimia yhteistyökykyisenä opetuksen ja oppimisen asiantuntijana vaihtelevissa oppimisympäristöissä ja erilaisten oppimiskokonaisuuksien rakentamisessa. Opiskelija edistää kasvua ja oppimista tukevaa toimintakulttuuria. Opiskelijalla on taito ottaa huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet sekä edistää tulevaisuuden edellyttämää laajaalaista osaamista. : Opintokokonaisuus on laajuudeltaan 60 opintopistettä. Opinnot toteutetaan kahden opintovuoden aikana. Opintokokonaisuus muodostuu seuraavista opintojaksoista: mmo0.1 Johdatus akateemiseen opiskeluun 4 op mmo1.1 Kieli ja kirjallisuus: suomi, muu äidinkieli, vieraat kielet 8 op mmo2.1 Matematiikka 5 op mmo3-4.1 Historia ja uskonnot 4 op mmo5.1 Biologia ja terveystieto 4 op mmo6.1 Maantiede 3 op mmo7.1 Fysiikka ja kemia 4 op mmo8.1 Kuvataide 4 op mmo9.1 Käsityö 5 op mmo10.1 Musiikki 4 op mmo11.1 Liikunta 4 op mmo12.1 Eheyttävä kokonaisuus: Kulttuuri, kielitietoisuus ja monilukutaito 6 op mmo13.1 Projekti/ Kieli ja kulttuuri 5 op Vastuuhenkilö(t): OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Maria Korpela Arviointi: Opintokokonaisuuden arvosana muodostuu opintojaksojen arvosanojen painotetusta keskiarvosta. mmo0.1 Johdatus akateemiseen opiskeluun 4 op Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Maria Korpela Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee opiskelussa tarvittavat tieto- ja viestintätekniset taidot. Opiskelija tietää, miten suomalaisessa yliopistossa opiskellaan. Opiskelija osaa kirjoittaa erilaisia akateemisia tekstilajeja ja idiomaattista suomea. Opiskelija osaa suunnitella omien opintojensa suorittamista. tvt-taidot akateeminen opiskelu suomalainen yliopisto-opiskelu akateeminen kirjoittaminen: essee, luentopäiväkirja, raportti, oppimispäiväkirja, portfolio akateeminen suomi omien opintojen edistymisen suunnittelu ja seuraaminen Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 32 t, itsenäinen työskentely 75 t Vaadittavat opintosuoritukset: luento-/oppimispäiväkirja Arviointi: hyväksytty/hylätty
Asialiite 14/13.5.2014 5 (11) mmo1.1 Kieli ja kirjallisuus 8 op Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Maria Korpela Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää kielen oppimisen teorioita ja ymmärtää, miten kieli kehittyy. Opiskelija ymmärtää oman äidinkielen tärkeyden ja sen yhteyden oppimiseen. Opiskelija ymmärtää kielen merkityksen vuorovaikutuksessa ja oppiainesisältöjen rakentumisessa. Opiskelija osaa soveltaa erilaisia lukemisen ja kirjoittamisen opettamisen menetelmiä. Opiskelija tuntee erilaisia oppilaiden kielitaidon kehittymisen arviointimenetelmiä. Opiskelija hallitsee erilaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja siten, että osaa ohjata oppilaita monipuolisesti kehittämään eri kielten taitojaan. Opiskelija osaa ohjata oppilaita erilaisten tekstilajien erittelyssä, tulkitsemisessa ja tuottamisessa. Opiskelija ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen oppilaan identiteetin ja kulttuuritietoisuuden rakentajana ja osana kulttuuria. Opiskelija ymmärtää käsitteet ensikieli, toinen kieli ja vieras kieli. kielen oppimisen teorioita oman äidinkielen merkitys ja opettaminen lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen erilaisten tekstilajien luku- ja kirjoitusprosessien ohjaaminen kirjoittamisen opettamisen lähestymistavat: prosessikirjoittaminen, genre-pedagogiikka, luova kirjoittaminen, kirjoittaminen multimediaalisissa ja uudistuvissa oppimisympäristöissä kirjallisuuden opettaminen vieraan kielen opettaminen oppilaan kielen kehittymisen vaiheet ja kielitaidon arviointi kielentuntemuksen keskeiset käsitteet käsitteet ensikieli, toinen kieli, vieras kieli Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 70 t, itsenäinen työskentely 143 t Vaadittavat opintosuoritukset: essee + kirjallinen tentti Arviointi: hyväksytty/hylätty Oppimateriaalit: Tentittävä kirjallisuus (soveltuvin osin) 1. Latomaa, S. (toim.) 2007. Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. 2. Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. 2003. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja. (soveltuvin osin) 3. Latomaa, S. 2013. Monikielisempi Suomi. Kirjallisuus kielitietoisuuden edistäjänä. Teoksessa: A. Rastas (toim.) Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa monikulttuurisessa maailmassa. Helsinki: SKS, s. 117-149. 4. Shore, S. & Rapatti, K. (toim.) 2014. Tekstilajitaidot. Lukemisen ja kirjoittamisen opetus koulussa. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja. (soveltuvin osin) 5. Ahvenjärvi, A. & Kirstinä, L. (toim.) 2013. Kirjallisuuden opetuksen käsikirja. Helsinki: SKS. (soveltuvin osin) 6. Lerkkanen, M-K. 2008. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Helsinki: WSOY mmo2.1 Matematiikka 5 op Vastuuhenkilö: OKL Turku: yliopistonlehtori Aija Ahtineva Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee perusasteen matematiikan opetussuunnitelman sekä keskeisten käsitteiden ja algoritmien opettamisen erilaiset tavat. Lisäksi opiskelija osaa arvioida oppimistuloksia ja arvioinnin perusteella eriyttää ja havainnollistaa opetustaan monipuolisesti. perusasteen matematiikan opetussuunnitelma matematiikan peruskäsitteet ja niiden opettaminen myös konkreettisin välinein matematiikan oppiminen ja oppimisen arviointi eriyttäminen matematiikan opetuksessa Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 36 t, itsenäinen työskentely 97 t Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Kirjallinen tentti sisältää peruskoulun matematiikan ainesisällön ja harjoitusten materiaalit.
Asialiite 14/13.5.2014 6 (11) Arviointi Numerolla 0-5 Oppimateriaali Tentittävä kirjallisuus: 1. Latva O., Toivanen A., Tuomaala T., Järvinen R. & Makkonen J-P. 2006. Kolmio. Matematiikan tietokirja. Helsinki: Tammi, s. 120-133, 136-144, 190-200, 207-215, 248-257. 2. Bernoulli L., Ketola E. & Tuominen A. Matematiikan tietokirja, alakoulun oppimäärä ja didaktiikka. Helsinki: Tammi. mmo3-4.1 Historia ja uskonnot 4 op Vastuuhenkilö: OKL Turku: lehtori Markku Virtanen Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee sekä historian ja koulussa opetettavien uskontojen opetussuunnitelmat ja niiden keskeiset tavoitteet että historiallisen ja uskonnollisen tiedon erityispiirteet. Opiskelija osaa tunnistaa oppilaiden oppimisvaikeudet historiassa ja uskonnossa. Opiskelija hallitsee keskeiset historian- ja uskonnonopetuksen työmuodot. Lisäksi hänen aineenhallintansa on syventynyt; hän tuntee länsimaiden historian kehitysvaiheet, Suomen historian käännekohdat sekä Suomen uskonnollisen kentän pääpiirteittäin. historiallisen ja uskonnollisen tiedon erityispiirteet historian ja koulussa opetettavien uskontojen opetussuunnitelmat ja keskeiset tavoitteet oppilaiden oppimisvaikeudet historiassa ja uskonnossa historian- ja uskonnonopetuksen keskeiset työmuodot aineenhallinnan syventäminen painottaen länsimaiden historian kehitysvaiheita, Suomen historian käännekohtia sekä Suomen uskonnollista kenttää Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 40 t, Itsenäinen työskentely 67 t. Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen opetukseen+ harjoitustyö(t)+ kirjallinen tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Kirjallinen tentti sisältää luennot ja tentittävän kirjallisuuden. Arviointi: Numerolla 0-5 Oppimateriaali Tentittävä kirjallisuus: 1. Virrankoski, P.2012. Suomen historia. Maa ja kansa kautta aikojen. Helsinki: SKS 2. Kallioniemi, A. & Luodeslampi, J. (toim.) 2005. Uskonnonopetus uudella vuosituhannella. Helsinki: Kirjapaja. mmo5.1 Biologia ja terveystieto 4 op Vastuuhenkilö(t): OKL Turku: yliopistonlehtorit Eija Yli-Panula (biologia) ja Hanna Maijala (terveystieto) Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee biologisen tiedon luonteen osana luonnontieteellistä ajattelua ja päättelykykyä. Opiskelija osaa perusasteen (luokkien 1-6) biologian ja terveystiedon keskeisiä käsitteitä ja tuntee näiden aineiden opetusmenetelmiä. Opiskelija tuntee aineiden opetussuunnitelmien sisällön pääpiirteissään. Opiskelija tuntee terveysosaamisen osa-alueet ja osaa hahmottaa ne terveystiedon opetuksen perustana. biologisen tiedonrakentamisen perusteet biologian ilmiökeskeisyys ja keskeisten käsitteiden oppiminen elämän monimuotoisuus, sisältäen kasvi- ja eläintaksonomiaa kestävän kehityksen perustana biologia ja terveystieto ympäristöaineina terveyden edistämisen ja terveystiedon keskeiset käsitteet sekä käytännön toteutus koulussa terveysosaaminen Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 34 t, Itsenäinen työskentely 73 t. Toteutustapojen lisätiedot: Ryhmäopetuksesta 8 t on terveystietoa. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Opintotehtävät (biologia), lajintuntemustentit (biologia), tentti (terveystieto). Opintotehtävät sisältävät ryhmäopetuksen materiaalin, muun oheismateriaalin ja tentittävän kirjallisuuden. Opintotehtävien lisäksi suoritetaan lajintuntemustentit sekä terveystiedon tentti.
Asialiite 14/13.5.2014 7 (11) Arviointi: Numerolla 0-5 Arviointiperusteet: Lajintuntemuksen ja terveystiedon osuuden arviointi: hyväksytty/hylätty Oppimateriaalit Ryhmäopetukseen liittyvää oheiskirjallisuutta esitellään opintojaksolla. Tentittävä kirjallisuus: 1. Eloranta, V., Jeronen, E. & Palmberg, I. (toim.) 2005. Biologia eläväksi. Biologian didaktiikka. Jyväskylä: PSkustannus. 2. Vuorisalo, T. 2002. (tai uudempi painos) Ympäristöekologia: Ympäristönsuojelun ekologiset perusteet ja alkuperäisen luonnon suojelu. Turun yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus, s. 29 135. 3. Jeronen, E., Välimaa, R., Tyrväinen, H. & Maijala, H. (toim.) 2009. Terveystietoa oppimaan ja opettamaan. Jyväskylän yliopisto. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. JYO: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, julkaisuja 4. mmo6.1 Maantiede 3 op Vastuuhenkilö(t): OKL Turku: yliopistonlehtori Eija Yli-Panula Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee maantieteellisen tiedon ominaispiirteitä. Opiskelija osaa perusasteen (luokkien 1-6) maantieteellisiä keskeisiä käsitteitä ja tuntee maantieteen ja ympäristökasvatuksen opetusmenetelmiä. Opiskelija ymmärtää lapsen kehittyvän maantieteellisen ajattelun piirteitä ja oppimisprosessia. maantiede osana ympäristöaineita ilmiökeskeisyys maantieteessä maantieteen keskeisiä käsitteitä ja tiedon luonne planetaarisuus ilmiönä, sen oppiminen ja opettaminen kartta, kartasto, graafisuus ja maantieteellisen tiedon kuvaaminen erilaisissa oppimisympäristöissä ympäristökasvatuksen perusteita Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 24 t, Itsenäinen työskentely 56 t. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Osallistuminen opetukseen ja opintotehtävät. Opintotehtävät sisältävät ryhmäopetuksen materiaalin, oheismateriaalin ja oheiskirjallisuuden. Arviointi: Numerolla 0-5 Oppimateriaalit Ryhmäopetukseen liittyvää oheiskirjallisuutta esitellään opintojaksolla. Oheiskirjallisuus: 1. Cantell, H., Rikkinen, H. & Tani, S. 2007. Maailma minussa minä maailmassa, Maantieteen didaktiikan käsikirja. Helsingin soveltavan kasvatustieteen lts: Studia Paedagogika. 2. Cantell, H. (toim.) 2004. Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, s. 1-112. mmo7.1 Fysiikka ja kemia 4 op Vastuuhenkilö: OKL Turku: yliopistonlehtori Aija Ahtineva Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee perusasteen fysiikan ja kemian opetussuunnitelman sekä keskeisten käsitteiden opettamisen erilaisia tapoja. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa luonnontieteellisen tutkimuksen koululuokassa oppilaiden kanssa. peruskoulun fysiikan ja kemian opetussuunnitelma ympäristön fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden opettaminen ilmiön pelkistäminen ja mallintaminen konkreettisin välinein fysikaalinen maailmankuva Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 34 t, itsenäinen työskentely 73 t Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti
Asialiite 14/13.5.2014 8 (11) Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Kirjallinen tentti sisältää peruskoulun fysiikan ja kemian ainesisällön ja harjoitusten materiaalit. Oppimateriaali Tentittävä kirjallisuus: 1. Lehto, H., Salonen, H. & Huttu, K. 2009. Ilmiö, Fysiikan oppikirja 7-9. Tammi. 2. Ikonen, M., Tuomisto, M., Termonen, M. & Perkkalainen, P. 2012. Ilmiö, Kemian oppikirja 7-9. Helsinki: SanomaPro, luut Yleinen kemia, Yhdisteet ja Ympäristökemia. mmo8.1 Kuvataide 4 op Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopistonlehtori Marjo Räsänen ja yliopisto-opettaja Olli-Pekka Kangas Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee perusopetuksen kuvataiteen opetussuunnitelman ja hallitsee siinä mainittujen sisältöjen opettamisessa vaadittavat keskeiset käsitteet, välineet, materiaalit ja työtavat. Opiskelija osaa soveltaa kuvataiteelle ominaisia tiedonhankinnan, esittämisen, tulkinnan ja arvioinnin keinoja omassa työskentelyssään sekä kuvataiteen opetuksessa. Opiskelija ymmärtää kuvataiteen merkityksen kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäjänä. Kuvataiteen opetussuunnitelmat ja oppimateriaali tuntee erilaisia taidekäsityksiä ja kuvataideopetuksen lähestymistapoja tuntee kuvataidepedagogiikkaan liittyviä oppimateriaaleja osaa suunnitella kuvataiteen opetusta ja hyödyntää sitä oppiaineita yhdistelevissä opintokokonaisuuksissa osaa tulkita ja arvioida oppilaiden kuvallisia tuotteita Kulttuurinen moninaisuus ja visuaalinen monilukutaito ymmärtää kuvataiteen mahdollisuudet kulttuurisen moninaisuuden edistämisessä ymmärtää visuaalisen tutkimisen ja esittämisen erityisluonteen sekä sen suhteen muuhun kulttuuriin osaa käyttää visuaalisen kulttuurin eri sisältöalueisiin liittyviä tulkinnan keinoja Visuaalisen kulttuurin sisältöalueet tuntee taideteoksia ja muita visuaalisen kulttuurin tuotteita sekä niihin liittyviä prosesseja hallitsee eri kuvatyyppien ja medioiden kuvakielen perusteet osaa hyödyntää kuvataiteeseen liittyviä kulttuurilaitoksia ja tietolähteitä Taiteellisen oppimisen prosessit osaa tutkia ympäröivää todellisuutta kuvataiteen avulla osaa hyödyntää kuvataidetta havaintojensa ja niitä koskevien näkemysten esittämisen, tulkinnan ja arvottamisen välineenä Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 40 t, Itsenäinen työskentely 67 t Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja harjoitustyöt ja kirjallinen tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Harjoitustöistä kootaan oppimisportfolio ja opintotehtävä ja museovierailu Arviointi: Numerolla 0-5 Oppimateriaalit Tentittävä kirjallisuus (soveltuvin osin): 1. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (luonnos); kuvataide. Helsinki: Opetushallitus. 2. Töyssy, S. & Vartiainen, L. & Viitanen, P. 1999. Kuvataide. Visuaalisen kulttuurin käsikirja. Helsinki: WSOY. 3. Ajankohtaiset artikkelit. mmo9.1 Käsityö 5 op Vastuuhenkilö(t): OKL Turku: yliopisto-opettaja Pasi Nurmi Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää käsityökasvatuksen perusteet ja kykenee laatimaan ja toteuttamaan käsityön koulussa toteutettavan opetussuunnitelman yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Opiskelija hallitsee käsityön keskeiset käsitteet, opetusmenetelmät ja turvalliset työtavat. käsityön oppimisen, opetuksen ja arvioinnin erityispiirteet
Asialiite 14/13.5.2014 9 (11) käsityöprosessi teoreettisella ja käytännöllisellä tasolla perusopetuksen käsityön (tekninen työ ja tekstiilityö) opetukseen soveltuvat sisältöalueet, tekniikat, välineet, materiaalit ja työturvallisuus monimuotoisten oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen käsityön oppimisessa ja opetuksessa Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 50 t + itsenäinen työskentely 83 t Toteutustapojen lisätiedot: Opinnot koostuvat tekstiilityön ja teknisen työn jaksoista sekä käsityön opetussuunnitelman laadintaan liittyvästä jaksosta. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen + harjoitustyöt Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Arviointi: Numerolla 0-5. Oppimateriaalit 1. Bläuer, P., Iivonen, M., Lahti, H. & Mäki-Tuominen, J. 2004. Pukeutumisen tie. OPH. Verkkojulkaisu: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/pukeutumisentie/ 2. Inki, J., Lindfors, E. & Sohlo, J. 2011. Käsityön työturvallisuusopas. Opetushallitus. Helsinki. 3. Karhu, P., Malmström, M. & Mannila, T. 2000. Hyvä sauma. Otava. 4. Huovila, R., Hintsa, T. & Säilä, J. 2010. Kirja käsityöstä. Luokkien 3-6 käsityönopetus. Helsinki: WSOY. 5. Garratt, J. 2009. Design and technology. Cambridge University Press. 6. Scott, E. 1992 tai 1997. Suuri puutyökirja. Helsinki: Tammi, s. 28-127, 146-157. 7. Karppinen, S., Kouhia, A. & Syrjäläinen, E. 2014. Kättä pidempää: Otteita käsityön tutkimuksesta ja käsitteellistämisestä. Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja, Nro 33. Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/43167 8. Katainen, H. & Mäkinen, A. 1989. Muovaava ja leikkaava työstö. Helsinki: WSOY, s. 26-69, 177-187. 9. Lepistö, J. & Rönkkö, M-L. 2009. Käsityön opetukseen sisältyy monipuolisesti taitoa, kulttuuria ja yritteliäisyyttä. Teoksessa Rönkkö, M.-L., Lepistö, J. & Kullas, S. (toim.) Monialainen opettajuus. Kasvatuksellisia näkökulmia oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Rauman opettajankoulutuslaitos. 10. Opetushallitus. Voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet: http://www.oph.fi/info/ops 11. Punomo, käsityön verkkosivusto http://www.punomo.fi/ 12. Seitamaa-Hakkarainen, P 2009. Pohdintoja käsityön kuvasta. Teoksessa Aro, A-M., Hartikainen, M., Hollo, M., Järnefelt, H., Kauppinen, E., Ketonen, H., Manninen, M., Pietilä, M. & Sinko, P. (2009) Taide ja taito kiinni elämässä. Opetushallitus 2. (pp. 63-75). mmo10.1 Musiikki 4 op Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettaja Eveliina Nikali Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee musiikin peruskoulun opetussuunnitelman, sen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä musiikin opetusaineen erityispiirteet. Opiskelija hallitsee musiikinopetuksen keskeiset työmuodot ja osaa soveltaa niitä omassa opetuksessaan. musiikin opetussuunnitelma luokille 1-6 musiikin oppiminen ja oppimisen arviointi eriyttäminen ja integrointi musiikissa laulu, äänenkäyttö, koulussa käytettävät soittimet, musiikkiteknologia yhteissoiton ja sovittamisen perusteet kehorytmiikka, musiikkiliikunta Opetuksen toteutustavat: ryhmäopetus 40 t, Itsenäinen työskentely 67 t Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen opetukseen ja essee. Arviointi: hyväksytty/hylätty Oppimateriaalit: Erikseen sovittava materiaalipaketti mmo11.1 Liikunta 4 op
Asialiite 14/13.5.2014 10 (11) Vastuuhenkilö: OKL Turku: yliopistonlehtori Riitta Asanti Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu eri näkökulmista peruskoulun liikunnanopetukseen ja saa valmiuksia kehittyä liikunnanopettajana. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää liikunnan merkityksen osana lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvua. liikunnan merkitys kouluikäisen lapsen kasvulle ja kehitykselle liikunnan opettamis- ja oppimisprosessin keskeiset ulottuvuudet lapsen liikuntakykyisyyden ja oppimisvalmiuksien kehittäminen erilaisten liikunnallisten oppimisympäristöjen avulla Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 32 t, Itsenäinen työskentely 75 t Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t). Arviointi: hyväksytty/hylätty Oppimateriaalit: Oheiskirjallisuus: 1. Heikinaro-Johansson, P. & Huovinen, T. 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY. Soveltuvin osin. 2. Jaakkola, T., Sääkslahti, A. & Liukkonen, J. 2009. Koulun liikuntakasvatus oppimisvalmiuksien luojana sekä lasten kasvun ja kehityksen tukena. Teoksessa Opetushallituksen taide- ja taitokasvatuksen asiantuntijatyöryhmä (toim.) Taide ja taito kiinni elämässä! Helsinki: Opetushallitus, 49-54. Verkkojulkaisu: http://www.oph.fi/download/49220_taide_ja_taito.pdf 3. Nupponen, H. & Penttinen, S. 2009. Taitavaksi liikunnan opettajaksi alakouluun. Teoksessa M.-L. Rönkkö, J. Lepistö & S. Kullas (toim.) Monialainen opettajuus. Kasvatuksellisia näkökulmia oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos, 77-93. 4. Tammelin, T. & Karvinen, J. (toim.) 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18 -vuotiaille. Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Verkkojulkaisu: http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/koulu_pdf/080129liikuntasuositus-kirja%28kevyt%29_08.pdf 5. Voimassa oleva valtakunnallinen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, liikunnan osuus. Helsinki: Opetushallitus. 6. Ajankohtaisia koululiikuntaa käsitteleviä artikkeleita. Oheismateriaali: 1. Opetushallituksen liikunnan sivusto, http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta. 2. Liikkuva koulu -aineisto, http://www.liikkuvakoulu.fi 3. Valtakunnallisen liikuntaorganisaatio VALOn sivusto, http://www.sport.fi/koulu 4. Ajankohtaiset verkkomateriaalit mmo12.1 Eheyttävä kokonaisuus: Kulttuurit, kielitietoisuus ja monilukutaito 6 op Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Maria Korpela Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu kulttuurienvälisen oppimisen teoriataustaan. Opiskelija tiedostaa eri oppiaineiden kielelliset haasteet ja tuntee eri oppiaineiden kielelliset piirteet sekä osaa tarkastella opettamaansa oppiainetta kielitietoisesta näkökulmasta. Opiskelija osaa suunnitella eri oppiaineita yhdistävän oppimiskokonaisuuden. Opiskelija tutustuu monilukutaidon eri ulottuvuuksiin ja osaa tarkastella sen merkitystä omassa oppiaineessaan. kulttuurienvälisen oppimisen teoriatausta eri oppiaineita yhdistävien oppimiskokonaisuuksien suunnittelu kielitietoisuudelle herkistyminen, tietoisuus eri oppiaineiden kielestä ja kielen aiheuttamista haasteista monilukutaito opetuksessa Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 40 t, itsenäinen työskentely 120 t Toteutustapojen lisätiedot: Itsenäinen työskentely sisältää ryhmätyöskentelyä 20 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t) + projekti/käytännön työ Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Osallistuminen ryhmätyöskentelyyn. Itsenäinen työskentely sisältää projektityötä. Projektityössä työskentely tapahtuu pienryhmissä.
Asialiite 14/13.5.2014 11 (11) Arviointi: Hyväksytty/hylätty Oppimateriaali: Kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa. mmo13.1 Projekti/Kielet ja kulttuurit 5 op Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Maria Korpela Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää ja osaa ottaa omassa työssään huomioon kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisen kasvuympäristön haasteet ja mahdollisuudet. Opiskelija ymmärtää kulttuurien välisen kompetenssin merkityksen työssään opettajana. kulttuurienvälinen kompetenssi kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen kasvuympäristö projektityö jossakin yhteistyökoulussa Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus 22 t, itsenäinen työskentely 111 t Toteutustapojen lisätiedot: Itsenäinen työskentely sisältää projektityötä. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja projektityö Arviointi: hyväksytty/hylätty Oppimateriaali: Immonen-Oikkonen, P. & Leino, A. (toim.) 2010. Monikulttuurinen kouluyhteisö. Helsinki: Opetushallitus