Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yhteisön liittymistiedot, Toimenpideohjelma) kiinteistöalan sopimusjärjestelmään ja sitoutuu toteuttamaan tässä asiakirjassa liitteenä olevaa toimenpideohjelmaa, joka kuuluu 10.12.2009 solmittuun Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen. 2. Sopimuksen toteuttaminen Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Yhteisö sitoutuu omalta osaltaan toteuttamaan sopimusta liitteenä olevan toimenpideohjelman kohdassa 2.3 Toimijan velvoitteet ja toimenpiteet kuvatulla tavalla. Toimialaliiton (RAKLI) ja ministeriöiden (YM ja TEM) sopimusvelvoitteet on esitetty liitteenä olevan toimenpideohjelman kohdissa 2.1 ja 2.2. 3. Sopimuksen kesto, irtisanominen ja muut ehdot Yhteisö liitetään kiinteistöalan sopimusjärjestelmään, kun RAKLI on tarkistettuaan liittymisasiakirjan hyväksynyt liittymisen sekä merkinnyt toimijan liittymisrekisteriin. Sopimus on voimassa 31.12.2016 saakka. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuonna 2013. Tarvittaessa sopimuksen johtoryhmä valmistelee ehdotukset muutoksista, jotka koskevat jaksoa 2014 2016. Mahdollisten muutosten toteuttamisesta sovitaan yhdessä sopimusosapuolien kanssa. Yhteisö voi irtisanoutua kiinteistöalan sopimusjärjestelmästä ilmoittamalla siitä RAKLI:lle. RAKLI voi irtisanoa yksittäisen Yhteisön sopimusjärjestelmästä, jos Yhteisö ei toteuta niitä sitoumuksia, joihin se on liittymisasiakirjassa ja sen liitteissä sitoutunut eikä ole RAKLIlta saamastaan asiaa koskevasta kirjallisesta huomautuksesta huolimatta korjannut toimintaansa annetussa määräajassa. Ennen Yhteisön lopullista irtisanomista asia on käsiteltävä Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen johtoryhmässä. Kiinteistöalan sopimusjärjestelmä on oikeudelliselta luonteeltaan tavoiteohjelman kaltainen, eikä toimenpideohjelman velvoitteiden laiminlyönti aiheuta Yhteisön sopimusjärjestelmästä irtisanomisen lisäksi muita oikeudellisia seuraamuksia. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen osapuolet ja sopimusjärjestelmään liittyneet Yhteisöt pyrkivät toimimaan siten, että tämän toimenpideohjelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat. 4. Allekirjoitus Paikka ja aika Yhteisön allekirjoitus Nimen selvennys Täytetyt lomakkeet toimitetaan kahtena kappaleena 1 osoitteella: Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry/energiatehokkuussopimus, Annankatu 24, 00100 HELSINKI RAKLI täyttää: Liittyminen hyväksytty (pvm) Hyväksyjän allekirjoitus Liittymisnumero Nimen selvennys 1 Liittymisasiakirjan toinen kappale palautetaan yhteisölle hyväksynnän jälkeen.
1(4) Yhteisön liittymistiedot 1. Yhteisö Yhteisö Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka www-sivut Y-tunnus 2. Yhteyshenkilö (energiavastuuhenkilö) Nimi Tehtävänimike Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti 3. Sopimusjärjestelmään liitettävä kiinteistökanta Tämän liittymistietoliitteen kohdassa 5 esitettävä kiinteistökanta edustaa yhteisön koko määräysvallassa olevaa toimenpideohjelman piiriin kuuluvaa asuinrakennuskantaa: Kyllä (lähtökohta) 1 Ei HUOM! Mikäli edelliseen vastataan Ei, esittää liittyvä yhteisö määräysvallassaan olevan kiinteistökannan rajauksen ja poisrajauksen perusteet 1 liittymisasiakirjaan liitettävällä erillisellä liitteellä. Liitteeksi tuleva selvitys sisältää kohdassa 5 esitettyjä sopimukseen liittymisvaiheessa liitettäviä kiinteistökantaa koskevia tietoja vastaavat laajuustiedot myös sopimuksen piiristä poisrajattavien kohteiden osalta. 4. Tavoitteen asettaminen Tämän liittymistietoliitteen kohdassa 7 energiayksikössä (MWh) asetettava liittyvän yhtiön energiankäytön tehostamistavoite (energiansäästötavoite) voidaan toimenpideohjelman kohdan 1.2.1 mukaisesti laskea joko alla kuvatulla tavalla A tai B: A Tavoite on 9 % Toimijan liittymisvaiheen rakennuskantaa (kohta 5) vastaavasta energiankäytöstä 2. Tällöin Toimija voi ottaa huomioon tavoitteen toteutumisen seurantaan energiankäytön tehostamistoimenpiteet, jotka on toteutettu vuosina 2005 2016 ja joiden toteuttamisen vaikutuksesta syntynyt vuotuinen energiansäästö (MWh/a) on edelleen voimassa vuonna 2016 tai 1 Toimija liittyy kiinteistöalan sopimusjärjestelmään pääsääntöisesti koko määräysvallassaan olevalla asuinrakennuskannalla. Toimija voi kuitenkin halutessaan rajata kiinteistöalan sopimusjärjestelmän piiristä pois ne rakennukset, jotka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin asemakaavamerkinnöin, rakennussuojelulailla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella tai laaja-alaisella inventoinnilla, jossa ne on määritelty paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiksi. 2 Viimeisin käytössä oleva liittymisvaiheen rakennuskantaa vastaava energiankäyttö. Energiankäyttö sisältää lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden kulutuksen yhteismäärän, jossa lämmityksen osuus on normeerattu kohteen sijainnin mukaisesti ko. vertailupaikkakuntaan
2(4) B Tavoite on 7 % Toimijan liittymisvaiheen rakennuskantaa (kohta 5) vastaavasta energiankäytöstä. 2 Tällöin Toimija voi ottaa huomioon tavoitteen toteutumisen seurantaan energiankäytön tehostamistoimenpiteet, jotka on toteutettu vuosina 2010 2016 ja joiden toteuttamisen vaikutuksesta syntynyt vuotuinen energiansäästö (MWh/a) on edelleen voimassa vuonna 2016. Yhtiön asettama toimenpideohjelman mukainen energiansäästötavoite tämän liittymistietoliitteen kohdassa 7 on asetettu edellä kuvatun vaihtoehdon 3 mukaisesti. 5. Kiinteistökanta liittymisvaiheessa vuonna 4 Asuinhuoneistoala 5 m 2 Bruttopinta-ala 6 m 2 Kohderyhmät kiinteistökannassa Kohderyhmällä tarkoitetaan yhdenmukaista toimenpideohjelman piirissä olevaa asuinrakennusten ryhmää. Toimenpideohjelman mukaisesti Toimijan energiankäytön selvittäminen, tavoitteiden asettaminen ja vuosiraportointi tapahtuvat kohderyhmäkohtaisella tasolla.. Toimijan kohderyhmät ja niiden sisältämä kiinteistökanta jaotellaan liittymisen yhteydessä kohdassa 8. Näihin kohderyhmiin viitataan mm. toimenpideohjelman kohdassa 2.3.1. Toimijan mahdollisista liittymisen jälkeen tulevista uudisrakennuksista muodostetaan jatkossa kohdan 8 jaottelua vastaten oma kohderyhmä pienille ja suurille asuinrakennuksille tavoitteiden asettamista ja vuosiraportointia varten. 6. Energiankäyttö 7 ja vedenkulutus vuonna 8 Sähkö 9 MWh Ostolämpö 10 MWh Polttoaineet 11 MWh Energiankäyttö yhteensä MWh Edellä olevasta sähkönkulutuksesta arvioidaan lämmityssähkön osuuden olevan MWh Vedenkulutus m 3 3 Merkitse tähän asetetaanko tavoite liittymistietoliitteen kohdassa 7 tavalla A vai B. 4 Merkitse tähän vuosi, jolta kiinteistökantaan koskevat tiedot ovat. Mikäli Toimija on rajannut sopimusjärjestelmän piiristä pois toimenpideohjelman kohdassa 1.2.1 esitetyin perustein 1 osan kiinteistökannastaan, esitetään erillisellä liitteellä tämän liittymisasiakirjan kohdan 5 mukaiset tiedot myös ko. poisrajatusta kiinteistökannasta ja perusteet poisrajaukselle. 5 Asunnon huoneistoala, joka lasketaan käyttötarkoituksen mukaisten rajojen mukaan. Siihen ei lasketa parvekkeita tai esim. pientaloissa mm. teknisiä ja kylmiä tiloja, erillisiä säilytystiloja eikä kellaritiloja. 6 Bruttopinta-alana käytetään samaa määrittelyä kuin rakennuksen energiatodistuksen yhteydessä eli standardin SFS 5139 mukainen bruttopinta-ala, josta on vähennetty rakennuksen tai rakennusryhmän lämmittämättömien tilojen osuus. 7 Viimeisin käytössä oleva kohdassa 5 esitettyä kiinteistökantaa vastaava energiankäyttö. Energiankäyttö sisältää lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden kulutuksen yhteismäärän, jossa lämmityksen osuus on normeerattu kohteen sijainnin mukaisesti ko. vertailupaikkakuntaan. 8 Merkitse tähän vuosi, jolta energiatiedot ovat 9 Sisältää vain ns. kiinteistösähkön ei asuntojen sähkönkulutusta. Sisältää myös lämmitykseen käytetyn kiinteistösähkön. 10 Yleensä kaukolämpö 11 Lämmitykseen käytettävien polttoaineiden (esim. kevyt tai raskas polttoöljy) muuntokertoimina käytetään Tilastokeskuksen julkaisemia tehollisia lämpöarvoja.
3(4) 7. Yhteisön energiansäästötavoite 12 Toimijan ohjeellinen vuotuinen energiansäästön kokonaistavoite vuonna 2016 on MWh, mikä on % liittymisvaiheen kiinteistökantaa vastaavasta energiankäytöstä yhteensä. 8. Kiinteistökannan jakautuminen kohderyhmiin Liittymistietoliitteen kohdassa 5 esitetty Toimijan kiinteistöalan sopimisjärjestelmään liitettävä kiinteistökanta yhteensä jaotellaan liittymisvaiheessa yhdenmukaisiin asuinrakennusten ryhmiin, jotka ovat asuinkerrostalot sekä rivi- ja pientalot. Lisäksi jaottelu tehdään em. ryhmille rakennusvuoden 13 mukaisesti. Alla olevia kohderyhmiä hyödynnetään myös Toimijan vuosittaisessa raportoinnissa ja niihin viitataan toimenpideohjelman kohdassa 2.3.1. Lisäksi kohderyhmät jaotellaan Toimijan vuosittaisessa raportoinnissa huoneistokohtaisen vedenmittauksen perusteella. Asuinkerrostalot 14 <1959 Asuinhuoneistoala 15 m 2 Bruttopinta-ala 16 m 2 1960 1979 1980 1999 2000 2009 12 Tavoite lasketaan kohdassa 6 esitetystä energiankäytöstä yhteensä. 13 Käytetty rakennusvuosia koskeva jaottelu on <1959, 1960 1979, 1980 1999, 2000 2009 ja >2010 14 Sisältäen Tilastokeskuksen rakennustyyppiluokituksen mukaiset rakennusluokat 03 Asuinkerrostalot ja 13 Asuntolarakennukset 15 Asunnon huoneistoala, joka lasketaan käyttötarkoituksen mukaisten rajojen mukaan. Siihen ei lasketa parvekkeita tai esim. pientaloissa mm. teknisiä ja kylmiä tiloja, erillisiä säilytystiloja eikä kellaritiloja. 16 Bruttopinta-alana käytetään samaa määrittelyä kuin rakennuksen energiatodistuksen yhteydessä eli standardin SFS 5139 mukainen bruttopinta-ala, josta on vähennetty rakennuksen tai rakennusryhmän lämmittämättömien tilojen osuus.
4(4) >2010 Rivi- ja pientalot 17 <1959 Asuinhuoneistoala 18 m 2 Bruttopinta-ala 19 m 2 1960 1979 1980 1999 2000 2009 >2010 17 Sisältäen Tilastokeskuksen rakennustyyppiluokituksen mukaiset rakennusluokat 01 Erilliset pientalot ja 02 Rivi- ja ketjutalot 18 Asunnon huoneistoala, joka lasketaan käyttötarkoituksen mukaisten rajojen mukaan. Siihen ei lasketa parvekkeita tai esim. pientaloissa mm. teknisiä ja kylmiä tiloja, erillisiä säilytystiloja eikä kellaritiloja. 19 Bruttopinta-alana käytetään samaa määrittelyä kuin rakennuksen energiatodistuksen yhteydessä eli standardin SFS 5139 mukainen bruttopinta-ala, josta on vähennetty rakennuksen tai rakennusryhmän lämmittämättömien tilojen osuus
1 (7) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1 Tällä toimenpideohjelmalla Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta, joka on ympäristöministeriön (jäljempänä YM), työ- ja elinkeinoministeriön (jäljempänä TEM) ja Toimialaliiton välinen puitesopimus kiinteistöalan energiankäytön tehostamisesta vuosina 2010 2016. Toimenpideohjelma on suunnattu erityisesti Toimialaliiton jäseninä oleville vuokra-asuntoyhteisöille (jäljempänä jäsenyhteisö). Tässä toimenpideohjelmassa on esitetty Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen mukaiset YM:n, TEM:n ja Toimialaliiton toimet sekä ne velvoitteet, joihin kiinteistöalan sopimusjärjestelmään liittyvä yhteisö (jäljempänä Toimija) sitoutuu. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen johtoryhmä seuraa ja ohjaa sopimusjärjestelmän toimeenpanoa ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen kehittämisestä. Kiinteistöalan sopimusjärjestelmän lähtökohdat ja perusteet sekä johtoryhmän tehtävät on kuvattu sopimusjärjestelmän puitesopimuksessa. Toimija liitetään kiinteistöalan sopimusjärjestelmään, kun se on toimittanut erillisen toimeenpanon kannalta tarvittavat tiedot sisältävän liittymisasiakirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna Toimialaliitolle ja Toimialaliitto on tarkistettuaan liittymisasiakirjan hyväksynyt liittymisen sekä merkinnyt Toimijan liittymisrekisteriin. Toimialaliitto ilmoittaa Toimijalle, mikäli liittymistä kiinteistöalan sopimusjärjestelmään ei hyväksytä. 1 Toimenpideohjelman tavoitteet 1.1 Toimialaliiton tavoite Toimialaliiton tavoitteena on saada vähintään 60 % 2 jäsenyhteisöjen vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntojen yhteenlasketusta asuntojen lukumäärästä tämän toimenpideohjelman toteuttamisen piiriin 1.1.2011 mennessä ja vähintään 80 % 1.1.2012 mennessä. Toimialaliitto asettaa toimenpideohjelman ohjeelliseksi energiankäytön tehostamistavoitteeksi 3 vähintään 9 % vuonna 2016 laskettuna jäsenyhteisöjen vuonna 2008 toteutuneesta toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta energiankäytöstä yhteensä 4. Toimialaliitto asettaa pitkän aikavälin tavoitteeksi lisäksi sen, että toimenpideohjelman piirissä olevan asuinrakennuskannan vertailukelpoinen keskimääräinen energian ominaiskulutus alenee vuoden 2005 tasosta vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. 1 Vuokra-, asumisoikeus- ja/tai osaomistusasuntoja omistavat yhteisöt 2 Toimialaliitto määrittää Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen liittyessään alustavan kattavuustavoitteen, jota voidaan johtoryhmän päätöksellä tarkentaa, mikäli se on toimialan energiankäyttötietojen täsmennyttyä perusteltua. Esitys tarkennuksesta on tehtävä viimeistään vuonna 2011. 3 Tavoite on energiamääränä (GWh) vähintään 9 % jäsenyhteisöjen vuonna 2008 toteutuneesta toimenpideohjelman piiriin kuuluvan lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden käytön yhteismäärästä (lämmityksen osuus normeerattu kohteen sijainnin mukaisesti ko. vertailupaikkakuntaan). 4 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuoden 2008 vuosiraportointitietojen perusteella arvioitu jäsenyhteisöjen toimenpideohjelman piiriin kuuluvan kiinteistökannan energiankäyttö vuonna 2008 oli yhteensä 3,2 TWh
2 (7) 1.2 Toimijan tavoitteet 1.2.1 Toimijan tavoite oman toiminnan energiankäytön tehostamiseksi Tavoitteen asettaminen Toimija esittää toimenpideohjelmaan liittyessään oman ohjeellisen energiankäytön tehostamistavoitteensa energiamääränä (MWh). Tavoite 5 voidaan laskea joko alla kuvatulla tavalla A tai B. A Tavoite on 9 % Toimijan liittymisvaiheen rakennuskantaa 6 vastaavasta energiankäytöstä 7 5. Tällöin Toimija voi ottaa huomioon tavoitteen toteutumisen seurantaan energiankäytön tehostamistoimenpiteet, jotka on toteutettu vuosina 2005 2016 ja joiden toteuttamisen vaikutuksesta syntynyt vuotuinen energiansäästö (MWh/a) on edelleen voimassa vuonna 2016. tai B Tavoite on 7 % Toimijan liittymisvaiheen rakennuskantaa 6 vastaavasta energiankäytöstä 7 5. Tällöin Toimija voi ottaa huomioon tavoitteen toteutumisen seurantaan energiankäytön tehostamistoimenpiteet, jotka on toteutettu vuosina 2010 2016 ja joiden toteuttamisen vaikutuksesta syntynyt vuotuinen energiansäästö (MWh/a) on edelleen voimassa vuonna 2016. Toimijan on ilmoitettava liittymisasiakirjassaan, kummalla tavalla tavoite on laskettu. Tavoitteeseen liittyviä lähtökohtia Koska Toimijan energiankäyttö voi muuttua erilaisten kiinteistökannassa ja sen käytössä tapahtuvien muutosten takia, ei energiankulutuksen (MWh) edellytetä olevan vuonna 2016 määrällisesti alhaisempi kuin tavoitteen laskentaan käytettynä vertailuvuotena. Toimija liittyy kiinteistöalan sopimusjärjestelmään koko määräysvallassaan olevalla asuinrakennuskannalla. Tähän liittymistilanteen asuinrakennuskantaan kohdistuvien toimenpiteiden säästövaikutuksia (MWh) tarkastellaan omana ryhmänä. Liittymisen jälkeen Toimijan toimenpideohjelman kohderyhmään kuuluvaan uudisrakennuskantaan kohdistuvien toimenpiteiden säästövaikutuksia (MWh) tarkastellaan lisäksi erikseen. Tarkempi rakennuskannan jaottelu kohderyhmiin sopimuksen seurannassa käsitellään kohdassa 2.3.1 Energiankäytön ja sen tehostamisen vuosittainen raportointi. Energiatehokkuuden muuttumista tarkastellaan myös energian ominaiskulutusten avulla. Ominaiskulutuksella tarkoitetaan käytettyä energiamäärää laskettuna asuinrakennuksen bruttopinta-alaa 8 (kwh/m 2 ) ja sitä vastaavaa tilavuutta (kwh/m 3 ) kohti. Ominaiskulutuksia tarkasteltaessa ne lasketaan seurantajaksolla toistensa kanssa vertailukelpoisesta asuinrakennuskannasta. Energiansäästöksi voidaan lukea myös tulevan kulutuksen alentaminen, joka aiheutuisi ilman energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi voimassaolevaa määräystasoa energiatehokkaampi uudisrakentaminen. 9 5 Tehostamistavoite energiamääränä (MWh) kohdistuu Toimijan omistamien vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntojen lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden kulutuksen yhteismäärään, jossa lämmityksen osuus on normeerattu kohteen sijainnin mukaisesti ko. vertailupaikkakuntaan. 6 Toimija voi halutessaan rajata kiinteistöalan sopimusjärjestelmän piiristä pois ne rakennukset, jotka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin asemakaavamerkinnöin, rakennussuojelulailla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella tai laaja-alaisella inventoinnilla, jossa ne on määritelty paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiksi. Nämä rajaukset ilmoitetaan liittymisasiakirjassa siinä määritellyllä tavalla. Muuten Toimija liittyy kiinteistöalan sopimusjärjestelmään koko määräysvallassaan olevalla asuinrakennuskannalla. 7 Viimeisin käytössä oleva liittymisvaiheen rakennuskantaa vastaava energiankäyttö. 8 Ominaiskulutusten laskennassa bruttopinta-alana käytetään samaa määrittelyä kuin rakennuksen energiatodistuksen yhteydessä eli standardin SFS 5139 mukainen bruttopinta-ala, josta on vähennetty rakennuksen tai rakennusryhmän lämmittämättömien tilojen osuus. 9 Tulevan kulutuksen vähentäminen on ns. laskennallista säästöä, koska energiansäästön määrää verrattuna lähtötilanteeseen ei voi edes periaatteessa jälkikäteen mitata. Moni säästötoimi on tulevan kulutuksen vähentämistä kuten uusi matalaenergiarakennus, jonka rakentaminen lisää energiankulutusta, mutta vähemmän kuin määräysten mukaisesti rakennettu vastaava talo. Säästöksi voidaan tässä
3 (7) Säästövaikutukset toimenpideohjelman kohderyhmään kuuluvassa rakennuskannassa tulee saavuttaa terveysvaikutukset huomioon ottaen siten, ettei sisäilmaston laatutaso rakennuksissa heikkene. Muutokset Mikäli tähän toimenpideohjelmaan liittymisen jälkeen tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista tai kiinteistökannan omistuksellisista muutoksista johtuen Toimijan liittymisasiakirjassa energiamääränä (MWh) asettamasta tavoitteesta laskettu suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuisi oleellisesti alkuperäisestä 10, voi Toimija tarkistaa säästötavoitteen uutta tilannetta vastaavaksi sopimalla siitä Toimialaliiton kanssa ja raportoimalle muutoksesta ja sen perusteista muutosta seuraavassa vuosiraportissaan. Toimijan on tarvittaessa mahdollista neuvotella liittymisvaiheessa asetetun energiansäästötavoitteen tarkistamisesta kahden vuoden kuluessa vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan liittymisestä koskien tämän toimenpideohjelman ja Toimijan muiden mahdollisten energiatehokkuussopimusten tavoitteiden yhteensovittamista. 1.2.2 Toimijan tavoitteet asukkaiden energiankäytön tehostamisessa Toimija toteuttaa sellaisia toimia, joilla pyritään lisäämään asukkaiden tietoisuutta energiankäytön tehostamisen mahdollisuuksista ja merkityksestä. Tavoitteena on näin edesauttaa energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevan direktiivin kaudelle 2008 2016 asetetun 9 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen saavuttamista asukkaiden energiankäytössä verrattuna kehitykseen ilman näitä toimia. 1.2.3 Toimijan tavoitteet kiinteistönhoitoon ja ylläpitoon liittyen Toimija huolehtii, että tämän toimenpideohjelman edellyttämät energiankäytön tehostamiseen liittyvät tavoitteet otetaan huomioon toimenpideohjelman piirissä olevaan rakennuskantaan kohdistuvia kiinteistönhoitopalveluita tarjoavien yritysten tehtävämäärittelyissä, kilpailuttamisessa ja kiinteistönhoitosopimuksissa. 2 Toimenpideohjelman toteuttaminen 2.1 Toimialaliiton velvoitteet Toimenpideohjelman tavoitteen saavuttamiseksi Toimialaliitto: kannustaa ja opastaa jäsenyhteisöjään liittymään sopimusjärjestelmään sekä osallistuu sopimusjärjestelmän käyttöönottoon hyväksyy harkintansa mukaan jäsenistön ulkopuolisia toimijoita tähän toimenpideohjelmaan ja määrittelee näille kustannukset kattavan vuosimaksun vastaa liittymisrekisterin ja energiankäytön vastuuhenkilöluettelon ylläpitämisestä toimenpideohjelmaan liittyvistä toimijoista osallistuu toimenpideohjelman keskeisten toimien, kuten energiakatselmustoiminnan edistämiseen opastaa tähän toimenpideohjelmaan liittyneitä Toimijoita toimijakohtaisen raportoinnin toimeenpanossa ja osallistuu toimenpideohjelmaa koskevan vuosittaisen seurantaraportin 11 laatimiseen osallistuu toimenpideohjelman toimeenpanoon liittyvien kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa osallistuu sopimusjärjestelmän kehittämiseen yhdessä Ministeriöiden sekä muiden kiinteistöalan sopimusjärjestelmän toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa tapauksessa laskea rakentamislupaa haettaessa voimassa olevien määräysten mukaisen talon ja toteutettavan matalaenergiatalon energiankulutusten erotus. 10 Tarkoitetaan oleellisia muutoksia joko ylös- tai alaspäin. 11 Toimenpideohjelmien seurantaraportit sisältävät yhteenvetotietoa yhteisöjen vuosittain raportoimista tiedoista.
4 (7) nimeää ohjausryhmän ohjaamaan ja seuraamaan toimenpideohjelman toimeenpanoa. 2.2 Ministeriöiden velvoitteet 2.2.1 Yhteiset velvoitteet (YM ja TEM) Tavoitteiden saavuttamiseksi ministeriöt ottaen huomioon käytettävissä olevat määrärahat: osallistuvat kiinteistöalan sopimusjärjestelmän kehittämiseen yhdessä sopimusjärjestelmään liittyneiden Toimialaliittojen sekä muiden sopimusjärjestelmän toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa. osallistuvat toimenpideohjelmien toimeenpanon edistämiseksi toteutettavien erikseen määriteltävien ja hyväksyttävien hankkeiden rahoitukseen. 2.2.2 Toimenpideohjelman vastuuministeriö (YM) Tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpideohjelman vastuuministeriö (YM) ottaen huomioon vuosittain valtion talousarviossa käyttöön osoitettavat määrärahat: osoittaa Motiva Oy:lle tai muulle Toimialaliiton kanssa yhteistyössä valitsemalleen taholle resursseja toimenpideohjelman seurantaan, sopimusjärjestelmän kehittämiseen, viestintään ja markkinointiin, mahdollisten kehityshankkeiden koordinoimiseen tai toteuttamiseen, toimenpideohjelmien seurantaraporttien kokoamiseen sekä toimijoille soveltuvan tiedotus- ja koulutusmateriaalin tuottamiseen osallistumiseksi valmistelee säännökset ja menettelytavat asuinkiinteistöjen energiakatselmuksiin ja energiatehokkuusinvestointeihin liittyvistä rahoitustuista sekä kehittää mahdollisuuksien mukaan näitä menettelyjä siten että toimenpideohjelmaan liittyminen otetaan huomioon tuen määrää lisäävästi. 2.3 Toimijan velvoitteet ja toimenpiteet 2.3.1 Toimijan velvoitteet oman toiminnan energiankäytön tehostamiseksi Kiinteistöalan sopimusjärjestelmän toiminnallisena tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi Toimijan käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttää johdon sitoutumista, pitkän aikavälin päämäärien ja tavoitteiden asettamista sekä niiden systemaattista toteuttamista ja seurantaa. Toimija sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sekä muihin tämän toimenpideohjelman Toimijalle kohdistamiin velvoitteisiin ja toimenpiteisiin aina, kun se on taloudelliset, tekniset sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen perusteltua. Toiminnan organisointi ja suunnittelu Toimija nimeää toimijakohtaisen ja tarvittaessa kohderyhmäkohtaiset 12 energiavastuuhenkilöt. Toimijakohtainen vastuuhenkilö toimii yhteyshenkilönä tämän toimenpideohjelman toimeenpanoon liittyvissä asioissa sekä kohderyhmien vastuuhenkilönä ellei niitä ole erikseen määritetty. Toimija laatii alla olevan aikataulun mukaan toimijakohtaisen energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman. Toimija tarkistaa tehostamissuunnitelman vuosittain ja päivittää sen tarvittaessa. Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelmassa Toimija erittelee tavoitteet liittymisvaiheessa määritellyille kohderyhmille. Tehostamissuunnitelma sisältää myös asukkaisiin sekä kiinteistönhoitoon ja ylläpitoon kohdistuvat toimenpiteet ja niiden tavoitteet (kts. luvut 2.3.2 ja 2.3.3). 12 Kohderyhmällä tarkoitetaan liittymisasiakirjassa annettujen ohjeiden mukaan muodostettua yhdenmukaista toimenpideohjelman piirissä olevaa asuinrakennusten ryhmää. Toimijan kohderyhmät määritellään liittymisvaiheessa liittymisasiakirjassa määritellyllä tavalla. Tämän lisäksi seurantajärjestelmässä raportointi tapahtuu kussakin kohderyhmässä jaoteltuna ainakin huoneistokohtaisen vedenmittauksen perusteella. Toimenpideohjelman vuosittainen raportointi tapahtuu kohderyhmätasolla. Toimijan määräysvaltaan liittymisen jälkeen tulevista uudisrakennuksista muodostuu liittymisen jälkeen vähintään yksi oma kohderyhmä liittymisasiakirjassa esitetyn jaottelun (asuinkerrostalot, rivi- ja pientalot) mukaisesti.
5 (7) Vuoden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä Toimija: määrittelee energiatehokkuustoiminnan vastuut tunnistaa energiankäyttönsä selvittämällä kohderyhmäkohtaisesti energiankulutukset energialajeittain (kiinteistösähkö, lämpö ja polttoaineet) sekä veden kulutuksen. Kahden vuoden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä Toimija: selvittää mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi suorittamalla energiakatselmuksia tai muita vastaavia selvityksiä 13 asettaa energiankäytön tehostamisen tavoitteet. Tavoitteet asetetaan tarkoituksenmukaisella tasolla, mahdollisuuksien mukaan kohderyhmäkohtaisesti 12 jaoteltuna. laatii aikataulun kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Energiatehokkuuden parantaminen Toimija toteuttaa energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä laaditun tehostamissuunnitelman mukaisesti ja seuraa energiankäyttöä ja energiatehokkuuden muutosta sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Energiankäytön ja sen tehostamisen vuosittainen raportointi Toimijat raportoivat vuosittain 14 maaliskuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä ja siihen liittyvistä tehostamistoimista sekä niiden ja muiden toimenpideohjelmaan liittyvien toimien toteutumisesta energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään sen edellyttämässä laajuudessa. Lähtökohtaisesti Toimijan kaikkien niin energia- kuin toimenpidetietojen raportointi tapahtuu kohderyhmäkohtaisesti eli liittymisasiakirjassa määritetyllä rakennustyyppi- (asuinkerrostalot; rivi- ja pientalot) ja ikäluokkajaottelulla 12. Lisäksi on mahdollista raportoida joitain toimia myös Toimija-tasolla ja/tai asuinkerrostalo- ja rivi- /pientalotasolla. Tällaiset tiedot määritetään seurantajärjestelmässä. Raportoinnissa seurataan erikseen Toimijan liittymisvaiheessa olevaan rakennuskantaan ja liittymisen jälkeen rakennettuun uudisrakennuskantaan kohdistuvia energiatehokkuustoimia. Vuosittain raportoitavat tiedot sisältävät Toimijan: energiankäyttötiedot kohderyhmittäin energiakatselmuksissa ja/tai muissa vastaavissa selvityksissä ehdotetut ja/tai Toimijan muuten havaitsemat seurantavuonna15 toteutetut energiankäytön tehostamiseen liittyvät toimet sekä niiden arvioidut energiansäästövaikutukset ja investointikustannukset kohderyhmittäin muiden tämän toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden etenemisen seurannan seurantajärjestelmän edellyttämässä laajuudessa jaoteltuna lähtökohtaisesti kohderyhmätasolla. Seurantajärjestelmässä määriteltävät tiedot on mahdollista raportoida tarvittaessa joko Toimija tai asuinkerrostalo- rivi-/pientalotasolla. Energiatehokkuuden muuttumista tarkastellaan myös energian ominaiskulutusten avulla. Ominaiskulutuksella tarkoitetaan käytettyä energiamäärää laskettuna asuinrakennuksen bruttopinta-alaa 16 (kwh/m 2 ) ja sitä vastaavaa tilavuutta (kwh/m 3 ) kohti. Ominaiskulutuksia tarkasteltaessa Toimija raportoi ne eri seurantavuosina keskenään vertailukelpoisesta asuinrakennuskannasta 17 laskettuna. 13 Toimenpideohjelmaan liitettyyn rakennuskantaan kohdistuneet energiakatselmukset ja/tai muut vastaavat selvitykset voivat olla tehtyjä myös lähivuosina ennen Toimijan sopimukseen liittymistä. 14 Toimija sitoutuu kiinteistöalan sopimusjärjestelmään liittyessään raportoimaan vuonna 2017 myös vuoden 2016 vastaavat tiedot. 15 Jos Toimija laskee tavoitteen tavalla A voi se ottaa huomioon tavoitteen toteutumisen seurantaan energiankäytön tehostamistoimenpiteet, jotka on toteutettu vuosina 2005 2016. Tällöin raportoidaan ennen Toimijan sopimusjärjestelmään liittymistä toteutetuista toimista lisäksi toteutusvuosi. 16 Energian ominaiskulutusten laskennassa bruttopinta-alana käytetään samaa määrittelyä kuin rakennuksen energiatodistuksen yhteydessä eli standardin SFS 5139 mukainen bruttopinta-ala, josta on vähennetty rakennuksen tai rakennusryhmän lämmittämättömien tilojen osuus. 17 Toimija päivittää ensisijaisesti aiempien seurantavuosien ominaiskulutustiedot vastamaan kuluvan seurantavuoden kiinteistökantaa.
6 (7) Koulutus ja sisäinen viestintä Toimija järjestää henkilökunnalleen koulutusta siten, että henkilökunnalla on omiin tehtäviinsä ja toimintaansa liittyen tarpeelliset tiedot ja valmiudet energian tehokkaaseen käyttöön. Toimija pitää henkilökunnan tietoisena asetetuista tavoitteista ja toimenpiteistä energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteutumiseksi sekä saavutetuista tuloksista. Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa Toimija sisällyttää energiatehokkuuden osaksi hankintamenettelyjään siten, että osto-, vuokraus- sekä suunnittelu- ja investointitoiminnoissa otetaan huomioon hankintakustannusten lisäksi käytönaikaiset kustannukset ja käyttöikä. 18 Uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönotto Toimija pyrkii uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon aina kun se on taloudelliset, tekniset sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen perusteltua. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Toimija pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden 19 käyttöä silloin, kun se on taloudelliset, tekniset sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen perusteltua. Energiatehokkuustoiminnan arviointi Toimija arvioi säännöllisesti tähän toimenpideohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteutumista ja vaikutusta ja päivittää tarvittaessa tavoitteittaan ja suunnitelmaansa. 2.3.2 Toimijan asukkaiden energiankäytön tehostamiseen kohdistuvat toimenpiteet Asukkaiden energiankäytön tehostamiseksi Toimija vastaa, että asukkaat saavat suunnitelmallista energiatehokkuutta edistävää tietoa ja käytön opastusta. Toimija pyrkii tukemaan asukastoimintaa, jossa energiatehokkuuden jatkuva parantaminen on mukana. 20 Toimija pyrkii edistämään asuntokohtaiseen mittaukseen perustuvaa energiankulutuksen seurantaa ja kulutukseen perustuvan laskutuksen käyttöönottoa erityisesti lämpimän käyttöveden osalta. Luvussa 2.3.1 mainittu energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma sisältää myös asukkaisiin kohdistuvat toimenpiteet ja niiden tavoitteet. 2.3.3 Toimijan kiinteistönhoitoon ja ylläpitoon kohdistuvat toimenpiteet Toimija asettaa kiinteistöpalveluiden tehtävämäärittelyissä, kilpailuttamisissa ja kiinteistönhuoltosopimuksia tehdessään ko. yrityksille velvoitteen osaltaan huolehtia siitä, että energiatehokkuussopimuksessa olevalle rakennuskannalle on järjestetty kokonaisvaltainen, tavoitteellinen ja vastuutettu kiinteistönhoito, joka luo edellytykset Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksesta tulevien energiatehokkuuden tavoitteiden toteu- 18 Esimerkiksi uudisrakennusten suunnittelussa huomioidaan sekä lämmitys- että jäähdytystarpeen pienentämisen mahdollisuudet ja, kaukolämmitetyissä sekä uudis- että korjausrakentamiskohteissa vältetään lähtökohtaisesti sähkölämmityksen käyttö esim. kylpyhuoneissa jne. Tavoitteet suunnittelu- ja hankintamenettelyissä kirjataan myös Toimijan tehostamissuunnitelmassaan asettamissa tavoitteissa. 19 Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan kiinteistöalan energiatehokuussjärjestelmässä uusiutuvasta biomassasta, biokaasusta, vesivoimasta, auringosta, tuulesta, jätepolttoaineen biohajoavasta osasta, bioöljystä sekä maaperän, vesistön, ilman tai jäteveden lämpösisällöstä saatavan energian hyödyntämistä Toimijan omassa toiminnassa. Uusiutuvaksi energiaksi voidaan tässä toimenpideohjelmassa lukea myös Toimijan hankkima vihreä sähkö tai vihreät sertifikaatit. Fossiilisen polttoaineen korvaaminen uusiutuvalla energialla lasketaan kuitenkin energiansäästöksi vain, kun se samalla vähentää energian loppukäyttöä esim. aurinkopaneelien lisääminen käyttöveden lämmitykseen ja sitä kautta kiinteistössä käyttöveden lämmitykseen aiemmin kuluneen esim. ostosähkön, kaukolämmön tai öljyn kulutuksen pieneneminen tai ostosähkön kulutuksen pienentäminen esim. kiinteistöön hankitulla tuuligeneraattorilla. Sen sijaan esim. kiinteistön lämmitysmuodon vaihto öljylämmityksestä pellettilämmitykseen tai vihreän sähkön osto eivät ole energiansäästöä. 20 Esimerkiksi säännöllinen tiedotus kohteen kulutustasosta kuukausitasolla verrattuna aiempien vuosien kulutukseen, kulutusvertailu muihin vastaaviin rakennuksiin esimerkiksi energiatodistuksen avulla, asukkaiden opastusta energiankulutukseen vaikuttavista asioista, energiakustannusten merkityksen konkretisointi, energiaeksperttitoiminta tai asukaskoulu, Energiansäästöviikon viettäminen yhdessä asukkaiden kanssa Toimijan tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla jne.
7 (7) tumiselle. Toimija seuraa kiinteistöhoitosopimuksissa määriteltyjen energiatehokkuuteen liittyvien velvoitteiden toteutumista suunnitellulla tavalla. Toimija edistää kohdekohtaisen kuukausitason kulutusseurannan käyttöönottoa koko toimenpideohjelman kohteena olevassa asuinrakennuskannassa ja asettaa sen kattavuudelle tavoitteet. Kulutusseuranta käsittää Toimijan tavoitteeseen liittyvän lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden sekä veden kulutuksen seurannan. Kulutusseurannan lisäksi seurataan energian ja veden ominaiskulutuksia (kwh/m 2 ja kwh/m 3 sekä vedenkulutuksen osalta l/m 3 /vuosi ja l/asukas/vrk) 8. Luvussa 2.3.1 mainittu energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma sisältää myös kiinteistönhoitoon ja ylläpitoon kohdistuvat toimenpiteet ja niiden tavoitteet. 3 Ohjausryhmä Toimialaliiton nimeämään ohjausryhmään kutsutaan toimenpideohjelman toimeenpanon kannalta keskeisten tahojen edustajia. Ministeriöillä (YM, TEM) on oikeus nimetä edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata toimenpideohjelman toimeenpanon etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä muiden sopimusjärjestelmään liittyvien velvoitteiden toteutumista ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia uusista toimenpiteistä seurata toimenpideohjelman toimeenpanoon ja tavoitteiden toteutumiseen liittyvien seurantaraporttien 11 valmistelua ja hyväksyä ne esitettäväksi kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen johtoryhmälle tehdä toimenpideohjelman toimeenpanoon liittyviä kehittämisehdotuksia.