Opetus- ja vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta. Sivistyksen edistäjänä ministeriö luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle, luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille.
Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja so on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (hallitusohjelman 2025-tavoite). Kärkihankkeet 2016 2018 opetus- ja n toimialalla 1 Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi 3 Nopeutetaan siirtymistä työelämään 4 Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 5 Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän innovaatioiden kaupallistamiseksi 6 Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Tehtävät ja organisaatio Opetus- ja vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriön toimialaan kuuluvat tiede, koulutus ja varhaiskasvatus, taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö, arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat, opintotuki ja tekijänoikeus. Ministeriö ohjaa ja toteuttaa hallitusohjelmassa sovittuja toimia hallinnonalallaan. Keskeisiä keinoja työssä ovat strategiset linjaukset, lainsäädäntö, rahoitus sekä toimialan tulos- ja informaatio-ohjaus. Ministeriössä valmistellaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle hallinnonalaa koskevat lait, asetukset ja päätökset. Niiden lisäksi ministeriö voi antaa päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Ministeriö valmistelee toimialaansa liittyvän valtion talousarvion, jakaa määrärahoja valtion laitoksille sekä myöntää valtionosuuksia tai -avustuksia kunnille, kuntayhtymille ja yhteisöille. Ministeriön hallinnonala ja sen toimijat Yksi ministeriön tehtävistä on sen hallinnonalan strateginen tulosohjaus. Ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalansa virastojen ja laitoksien toimintaa. Ohjauksen keinoina ovat muun muassa vuosittain asetettavat tulostavoitteet sekä tavoitteiden toteutuksen seuranta. 4 Opetus- ja
Opetus- ja Opetus- ja kulttuuriministeri Kansliapäällikkö Sisäinen tarkastus Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto Ylijohtaja Strategisen ohjauksen vastuualue Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualue Ammatillisen koulutuksen osasto Ylijohtaja Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Korkea koulutuspolitiikan vastuualue Tiedepolitiikan vastuualue Tietohallinnon vastuualue Hallintoyksikkö Ministeriöpalveluiden tulosalue Talousyksikkö Tarkastustoimen tulosalue Tietohallintoyksikkö Viestintäyksikkö Kansainvälisten asiain sihteeristö Kulttuuri- ja taide politiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Kulttuurin vastuualue Taiteen vastuualue Tekijänoikeuden ja kulttuurin talouden vastuualue Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Liikunnan vastuualue Opetus- ja 5
13 % Opetus- ja n osuus valtion talousarviosta Budjetiltaan Suomen kolmanneksi suurin ministeriö Opetus- ja n osuus valtion talousarviosta vuonna 2016 on noin 6,8 miljardia euroa. Ministeriö on budjetiltaan Suomen kolmanneksi suurin ministeriö, ja sen osuus valtion talousarviosta on 13 prosenttia. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin on varattu 300 miljoonaa euroa vuosille 2016-2018. Hallinnonalalle kohdistuvista säästöistä on sovittu hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Opetus- ja n hallinnonalalle on ominaista valtionavustuksien suuri määrä. Pääosa valtionavuista on lakisääteisiä ja ne on tarkoitettu mm. toimintaan ja rakennushankkeisiin. Ministeriö myöntää myös harkinnanvaraisia valtionavustuksia veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat jaetaan arpajaislain mukaan urheilu- ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovaroista käytetään vuosittain urheilun ja liikuntakasvatustyön edistämiseen 25 %, nuorisotyön edistämiseen 9 %, tieteen edistämiseen 17,5 % ja taiteen edistämiseen 38,5 %. Jäljelle jäävä 10 % jaetaan samoihin tarkoituksiin vuosittain harkinnan mukaan. Jo kaksi vuosisataa sivistyksen puolesta Opetus- ja on Suomen vanhimpia ministeriöitä. Se aloitti toimintansa autonomian ajan alussa vuonna 1809 keisarillisen Suomen senaatin kirkollistoimituskuntana. Suomen itsenäistymisvaiheessa 1917 toimituskunnan nimi muutettiin kirkollis- ja opetusasiain toimituskunnaksi. Vuonna 1918 senaatista tehtiin valtioneuvosto ja toimitus kunnista ministeriöitä, jolloin nimi muuttui kirkollis- ja opetusasiainministeriöksi. Vuonna 1922 nimi lyheni opetusministeriöksi. Ministeriön 200-vuotisen toiminnan kunniaksi nimi muutettiin 1.5.2010 opetus- ja ksi. 6 Opetus- ja
6 770 milj. euroa Opetus- ja n budjetti yhteensä vuonna 2016 Hallinnonalan määrärahat 2016 *) kunnan TAE milj. euroa rahoitusosuus Yhteensä 6 770 1 622 Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 220 Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus **) 767 449 Ammatillinen koulutus 483 1 107 Aikuiskoulutus 484 66 Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 200 Opintotuki 933 Taide ja kulttuuri 458 Liikuntatoimi 155 Nuorisotyö 69 1) *) Esitteessä käytetyt luvut perustuvat vuoden 2016 valtion talousarvioesitykseen. **) Lisäksi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoiminnan laskennallista valtionosuutta arviolta noin 2,0 miljardia euroa sisältyy valtiovarainministeriön pääluokkaan osana kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää. Kunnan rahoitusosuus on arviolta 5,8 miljardia euroa. 1) Vuodesta 2015 ammattikorkeakoulujen kunnan omarahoitusosuudesta on luovuttu ja se on siirretty osittain lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen kunnan omarahoitusosuuteen. Veikkausvoittovarojen jakautuminen milj. euroa (arvio) Taide 233,3 Liikunta 147,6 Tiede 103,4 Nuoriso 53,1 Veikkausvoittovarat yhteensä (arvio) 537,4 milj. euroa Opetus- ja 7
Opetus- ja n toimiala Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus ja tiede Opintotuki Kulttuuri Kirjastot Nuoriso Liikunta Kirkollisasiat Virastot: Opetushallitus Suomen Akatemia Museovirasto Taiteen edistämiskeskus TAIKE Arkistolaitos Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kotimaisten kielten keskus KOTUS Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI Celia - Näkövammaisten kirjasto Varastokirjasto Suomenlinnan hoitokunta Ylioppilastutkintolautakunta Opintotuen muutoksenhakulautakunta Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta Keskeisiä toimijoita: Yliopistot Ammattikorkeakoulut AVI:t ja ELY:t sivistystoimen tehtävissä Yhtiöitä: Veikkaus Oy ja CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy Lisäksi useita neuvostoja, neuvottelukuntia, toimikuntia ja lautakuntia Järjestöt ja säätiöt 8 Opetus- ja
Koulutuspolitiikan tavoitteena on edistää tasa-arvoista ja ensiluokkaista kasvatusta ja varhaiskasvatuksesta aikuisikään. Opetus- ja valvoo julkisen tuen piiriin kuuluvaa varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta, lukio sekä koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa, ammatillista, ammattikorkea, yliopisto ja aikuis. Koulutuspolitiikan ja -lainsäädännön periaatteista päättää eduskunta. Valtioneuvosto ja opetus- ja sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Koulutuksen kehittämiseen liittyvät linjaukset määritellään hallitusohjel massa. Koulutuspolitiikassa asetettuja tavoitteita toteutetaan mm. erilaisin toimenpide ohjelmin ja hankkein. Koulutuksen päärahoittajat ovat valtio ja kunnat. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön perusrahoitus tulee valtiolta. Suomessa on 14 yliopistoa, joista 12 on julkisoikeu dellisia laitoksia ja kaksi säätiöitä. Yliopistojen toiminnan perusta on tieteen vapaus ja perustuslaissa turvattu itsehallinto. Opetus- ja n hallinnonalalla on 24 ammatti korkeakoulua. Ammattikorkeakoulut toimivat osakeyhtiöinä. Aikuiskoulutusvaihtoehtoja on tarjolla kaikilla soilla. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia yli 1,5 miljoonalle opiskelijalle. Opetus- ja 9
Suomen koulutusjärjestelmä 11/2015 kesto vuosina Tohtorintutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Yliopistot 0 6 1 9 3 3 2 Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ylioppilastutkinnot Lukiot Lisäopetus (10. luokka) Perusopetus 7 16-vuotiaat Peruskoulut Esiopetus - 6-vuotiaat Varhaiskasvatus Ylemmät amk-tutkinnot Ammattikorkeakoulut Työkokemus 3 vuotta Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Työkokemus Erikoisammattitutkinnot* Ammattitutkinnot* Ammatilliset perustutkinnot* Ammatilliset oppilaitokset * järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena kesto vuosina 3 3.5 4 1 1.5 Vapaa sivistystyö Kansalaisopistot Kansanopistot Kesäyliopistot Opintokeskukset Liikunnan koulutuskeskukset 10 Opetus- ja
Vuosittain yli puolet aikuisista osallistuu aikuiskoulutukseen Opiskelu kaikkien ulottuville Opintotuen tavoitteena on opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen taloudellisen tuen tarpeessa oleville päätoimisille opiskelijoille. Opintotukijärjestelmää kehitetään koulutuspoliittisten tavoitteiden lta koulutus asteiden ja opiskelijoiden välisen tasa-arvon ja tehokkaan tutkinnon suorittamisen edistämiseksi. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä sekä opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuen myöntää Kansaneläkelaitos yhdessä oppilaitosten kanssa. Oppilas- ja opiskelijamäärät 2016 (arvio) Varhaiskasvatus 213 050 Esi- ja perusopetus 593 000 Lukiokoulutus 107 000 Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus 238 700 Ammattikorkeakoulujen perus- ja ylempää tutkintoa suorittavat 138 500 Yliopistojen perustutkintoa suorittavat 142 000 Opiskelijoita yhteensä vuonna 2016 (arvio) 1,4 miljoonaa Opetus- ja 11
Valtio osoittaa tutkimukseen vuosittain noin 2 miljardia Suomen koulutus-, tiede- ja teknologiapolitiikkaa rakennetaan pitkäjänteisesti yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osaamisperusteista kasvua tukevan innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Tiedepolitiikalla pyritään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vahvistamaan tietoa ja osaamista sekä nostamaan Suomen tieteen tasoa ja lisäämään kansainvälisyyttä korkean laadun edistämiseksi. Keskeiset tavoitteet ovat tukea kansainvälistymistä, kehittää tutkijan ja -uria, tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tutkimuksen infrastruktuureja, edistää avointa tiedettä sekä lisätä tieteen ja yhteis kunnan vuorovaikutusta. Opetus- ja tukee myös tutkimus-, innovaatio- ja luovuusympäristöjä. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus 2015 TA milj. euroa Yliopistot 578,0 Tekes 488,2 Suomen Akatemia 415,6 Valtion tutkimuslaitokset 256,2 Muu tutkimusrahoitus 242,9 Yliopistolliset keskussairaalat 21,7 2002,5 miljoonaa Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytet tä vissä olevat määrärahat ja myöntö valtuudet valtion talousarviossa 2015. Opetus- ja 13
Suomen taide- ja kulttuurielämää leimaa voimakas kansallinen kulttuuri-identiteetti, kulttuuri-instituutioiden runsaus ja kulttuurilaitosten verkon kattavuus. Kansalaiset osallistuvat kulttuuriin aktiivisesti. Suomi on kansainvälisesti tunnettu kattavasta kirjastoverkosta ja kirjastojen suurista käyttö- ja lainausluvuista. Kirjastolaitoksella on keskeinen merkitys suomalaisten lukuharrastuksen ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Ministeriön kulttuuripolitiikan toimiala kattaa kansalliset kulttuuri- ja taidelaitokset, valtionosuutta ja -avustusta saavat museot, teatterit ja orkesterit, kuntien kulttuuri toiminnan ja kirjastotoimen sekä valtionavustuksilla rahoitettavan järjestö-, yhdistysja kansalaistoiminnan. Kunnat vastaavat kirjastopalveluiden toteuttamisesta ja yleisen kulttuuritoimen tehtävistä sekä rahoittavat osaltaan taide- ja kulttuurilaitoksia. Kulttuuripolitiikassa korostuvat taiteen sekä kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen tukeminen, luovuuden edistäminen, taiteilijoiden aseman turvaaminen, kulttuuripalvelujen alueellisuus, kulttuurivienti sekä luovat toimialat. Kansainvälinen liikkuvuus ja monikulttuurisuus vahvistavat ja elävöittävät osaamista ja luovuutta Suomessa. Taide- ja kulttuurimäärärahat *) TAE milj. euroa Valtion virastot ja kansalliset taidelaitokset 106 281 Vuokrat 39 630 Valtionosuudet ja avustukset (teatterit, orkesterit, kirjastot) 92 650 Taiteilija-apurahat ja -eläkkeet, taiteenalojen edistäminen, taidehankinnat, palkinnot 82 294 Museoiden valtionosuudet ja -avustukset, kulttuuri perintö, digitointi, kiinteistöjen kunnossapito, kulttuuriympäristö, kansainväliset sopimukset 54 903 Kulttuurilaitokset (Cultura-säätiö, SES, Cupore), kulttuuri-instituutit, kulttuurivienti, ystävyysseurat, muut toimijat 19 430 Lainauskorvaukset, yksityisen kopioinnin hyvitys sekä tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen 20 729 Muu kulttuurin edistäminen ja kehittäminen (lastenkulttuuri, alueellinen edistäminen, kulttuurilehdet jne.) 41 885 14 Opetus- ja
Tekijänoikeudella edistetään henkistä luomistyötä malla kirjallisia ja taiteellisia teoksia. Tunnustamalla tekijöiden oikeuden määrätä teostensa käyttämisestä yhteiskunta kannustaa luovaa toimintaa edistäen samalla myös teosten ja muiden suojattujen aineistojen tuotantoa, levitystä, investointeja ja kauppaa. Kulttuurihyödykkeiden tuotannon ja saatavuuden edellytysten turvaaminen luo a kansalliselle kulttuurille ja yhteiskunnan kehitykselle. Tekijänoikeuden taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset ovat merkittävät. järjestelmän tasapainoisessa kehittämisessä on otettava huomioon sekä oikeuksien haltijoiden että oikeuksien käyttäjien intressit, samoin kuin erilaiset yhteiskunnalliset intressit. Tekijän yksinoikeuteen on laissa säädetty rajoituksia tärkeiden yhteiskunnallisten, kuten sivistyksellisten ja tiedonsaantiin liittyvien, sekä käytännön syiden vuoksi. Tärkeimmät tekijänoikeuden kysymykset 2010-luvulla liittyvät tieto- ja viestintäteknologian, valtioiden rajat ylittävien tietoverkkojen ja digitaalisten markkinoiden kehitykseen. Muuttuvassa toimintaympäristössä on olennaisen tärkeää turvata myös luovan toiminnan edellytykset. alat Suomessa 2012 yhteenlaskettu arvonlisäys 9,1 miljardia euroa (4,7 % BKT:sta) kaikki tekijänoikeusalat työllistävät 5,1 % työllistetystä työvoimasta (124 000 henkeä) keskeisten tekijänoikeuden ydinalojen 1) arvonlisäys 7,3 miljardia euroa (3,8 % BKT:sta) tekijänoikeuden ydinalat työllistävät 4,1 % työllistetystä työvoimasta (102 000 henkeä) 1) lehdistö ja kirjallisuus, musiikki, teatteri ja ooppera, elokuva ja video, valokuvaus, visuaaliset taiteet, radio ja televisio, tietokoneohjelmat ja tietokannat sekä mainonta 16 Opetus- ja
7 14-vuotiaista lapsista ja nuorista yli puolet harrastaa urheiluseuroissa Liikuntapolitiikan keskeinen tavoite on edistää liikunnallisen elämäntavan syntymistä, parantaa väestön toimintakykyä, sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi edistetään eettisen ja yhteiskuntavastuullisen sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun edellytyksiä. Kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntapalveluja. Lasten ja nuorten liikuntaa edistävät erityisesti liikunta- ja urheilu seurat. Opetus- ja puolestaan johtaa, kehittää ja koordinoi liikuntapolitiikkaa. Valtio rahoittaa osan kuntien ja liikuntajärjestöjen menoista. Valtion liikuntabudjetti muodostuu veikkausvoittovaroista. Liikuntamäärärahat *) TAE milj. euroa Kuntien liikuntatoiminta 19 400 Liikuntapaikkarakentaminen 28 321 Liikunnan kansalaistoiminta 44 259 Liikunnan koulutuskeskukset 18 486 Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 380 Huippu-urheilu 11 560 Liikunnallisen elämäntavan edistäminen 8 770 Opetus- ja 17
rodeo.fi rodeo.fi Nuorisopolitiikalla pyritään parantamaan nuorten kasvuja elinoloja sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä ja niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Lisäksi edistetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamis mahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Opetus- ja vastaa yhteiskunnan nuorisopoliittisten toimien yhteensovittamisesta. Nuorisotoiminta, eli nuorten omaehtoinen toiminta ja harrastaminen sekä toiminta kansalaisyhteiskunnassa, on keskeisessä asemassa nuorisotyössä. Perinteinen nuorisotyö on saanut rinnalleen uusia muotoja, joita ovat muun muassa nuorten työpajat, etsivä nuorisotyö, kuntien nuorisovaltuustot ja verkkonuorisotyö. Nuorisopolitiikalla ja -työllä edistetään nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. Nuoret ovat keskipisteenä myös syrjäytymisen ehkäisyssä. 18 Opetus- ja
Suomen koulutusjärjestelmä kiinnostaa laajasti ulkomailla Euroopan unionissa tehdään koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan erilaisten sopimusten ja toimintaohjelmien avulla. Näin edistetään muun muassa kulttuurin moninaisuutta, koulutuksen ja tutkimuksen laatua sekä nuorten kansainvälistä. Rakennerahastojen varoin tuetaan alueellisia koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin hankkeita. Opetus- ja osallistuu YK:n ja sen järjestöjen, kuten kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon, Maailman henkistä omaisuutta suojelevan erityisjärjestö WIPOn ja kansainvälisen kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen tutkimuskeskuksen (ICCROM) toimintaan. Koulutukseen ja tutkimukseen liittyvää tehdään myös OECD:n kautta. Urheiluun liittyvää dopingin vastaista työtä tehdään Maailman Antidoping toimisto WADAn kanssa. Euroopan neuvoston toimintaan kuuluvat muun muassa opetus-, sivistys- ja kulttuuriyhteistyö ja ihmisoikeuskysymykset. Pohjoismaiden ministerineuvosto koordinoi pohjoismaista. Venäjä-yhteistyö painottuu yliopistoyhteistyöhön sekä taiteen ja kulttuurin edistämiseen. Lisäksi opetus- ja osallistuu esimerkiksi Itämeren maiden ja Barentsin alueen yhteistyöhön. Suomen koulutusjärjestelmä kiinnostaa laajasti ulkomailla, mikä näkyy kansainvälisten vieraiden määrässä. Vuosittain ministeriö vastaanottaa toista sataa kansainvälistä vierailuryhmää. Opetus- ja 19
Ulkoasu: Markkinointitoimisto Kitchen Kirjapaino: Lönnberg, Helsinki 2015 Päivitetty 12/2015 www.minedu.fi