RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksessa kartoitettiin mm. suhtautumista asuntorakentamisen ja julkisen rakentamisen esteettömyyden tavoitteisiin, sekä yleisemmin esteettömyyteen kohdistuvia asenteita. Lisäksi kartoitettiin esteettömyyteen liitettäviä mielikuvia. Kansalaistutkimuksen otos (n=1356) kerättiin sähköisellä lomakkeella aikavälillä 9.2.2016 17.2.2016. Otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy. Tässä tiivistelmässä on esitetty tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia. Kansalaiset pitävät esteettömyyttä tärkeänä 6% Kansalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti rakennetun ympäristön esteet- 2% 2% tömyyden edistämiseen. Kuviosta 1 nähdään, että kaikista vastaajista jopa 90 % suhtautuu rakennetun ympäristön edistämiseen positiivisesti, kun vain 3 % suhtautuu siihen kielteisesti. Sukupuolten ja eri ikäryhmien välillä vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja. Naiset suhtautuvat rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämiseen hieman miehiä myönteisemmin (naiset 95 %, miehet 88 %), ikäryhmistä taas vanhimmat ryhmät suhtautuivat siihen hieman nuoria myönteisemmin. Silti alle 30-vuotiaistakin jopa 89 % suhtautuu asiaan myönteisesti. Esteettömyyttä pidetään tulevaisuutta ennakoivana, tavoiteltavana ja kaikkia hyödyttävänä. Tutkimuksessa kansalaisia pyydettiin kertomaan, kuinka hyvin eri adjektiivit heidän mielestään kuvaavat rakennusten esteettömyyttä. Kansalaiset pitävät esteettömyyttä ennen kaikkea tulevaisuuteen katsovana ja tavoiteltavana, sillä yli 80 % vastaajista kokee näiden En osaa sanoa Erittäin kielteisesti 31% 59% Jokseenkin kielteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Jokseenkin myönteisesti Erittäin myönteisesti Kuvio 1. Miten suhtaudut rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämiseen? (Kansalaiset n=1356)

Tulevaisuuteen katsovaa Tavoiteltavaa Kaikkia hyödyttävää Laadukasta Miellyttävän näköistä Kallista Turhaa Kuvio 2. Kuinka hyvin seuraavat adjektiivit kuvaavat mielestäsi rakennusten esteettömyyttä? (Kansalaiset n=1356) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Erittäin hyvin Jokseenkin huonosti Jokseenkin hyvin Erittäin huonosti Ei hyvin eikä huonosti En osaa sanoa

adjektiivien kuvaavan hyvin rakennusten esteettömyyttä (Kuvio 2 edellinen sivu). Lisäksi vastaajista 77 % kokee, että rakennusten esteettömyys on kaikkia hyödyttävää. Enemmistö yhdistää esteettömyyden laatuun (65 %) ja miellyttävään ulkonäköön (54 %). Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka yleisiä rakentamisen esteettömyyteen toisinaan liitettävät ja julkisuudessa esillä olevat negatiiviset mielikuvat ovat. Turhana rakennusten esteettömyyttä ei pidä juuri kukaan (vain 5 % kaikista vastaajista). Sen sijaan kalleuteen esteettömyyden liittää puolet vastaajista. Kansalaisia pyydettiin kertomaan omin sanoin, mitä mahdollisia haittoja he näkevät siinä, että rakentamisessa pyritään esteettömyyteen. Näissä avoimissa kommenteissa hintakysymys nousi myös esiin: neljä kymmenestä vastaajasta mainitsi korkean hinnan esteettömän rakentamisen haittana. Vastaajat pelkäävät esteettömyyden sekä nostavan rakennusvaiheen kustannuksia että maksavan paljon korjausrakentamisen yhteydessä. Kyselyn lopussa vastaajia pyydettiin vielä arvioimaan esteettömyyteen liittyviä väittämiä. Väittämän Esteettömyys ei merkittävästi lisää rakennuskustannuksia jos se huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa kanssa samaa mieltä oli 69 % vastaajista. Vaikka huolet esteet tömän rakentamisen kustannuksista nousivat esiin avoimissa kommenteissa, vastaajista suurin osa kuitenkin uskoo, että rakennusvaiheen huolellisella suunnittelulla voidaan välttää merkittävät lisäkustannukset. Esteettömyydelle halutaan korkeammat tavoitteet, etenkin julkisten tilojen rakentamisen osalta Valtaosa kansalaisista on sitä mieltä, että esteettömyydelle pitäisi asettaa Kuvio 3. Tulisiko asuntorakentamisen esteettömyydelle asettaa aiempaa korkeammat tavoitteet? (Kansalaiset, n. 1356) Kuvio 4. Tulisiko julkisten tilojen rakentamisen esteettömyydelle asettaa aiempaa korkeammat tavoitteet? (Kansalaiset, n. 1356) En osaa sanoa 9% 6% Ei Kyllä, jossain määrin Kyllä ehdottomasti 31% 54%

aiempaa korkeammat tavoitteet. Asuntorakentamisen osalta neljännes vastaajista kokee, että esteettömyydelle pitäisi ehdottomasti asettaa korkeammat tavoitteet, lisäksi vajaa puolet kokee, että tavoitteita pitäisi korottaa jossain määrin (Kuvio 3). Tarve nostaa rakentamisen esteettömyyden tavoitteita korostuu vielä voimakkaammin julkisten tilojen rakentamisen kohdalla. Julkisten tilojen esteettömyydessä nähdään nykyisellään selvästi olevan puutteita, sillä yli puolet vastaajista on sitä mieltä että julkisten tilojen rakentamisen esteettömyydelle pitäisi ehdottomasti asettaa aiempaa korkeammat tavoitteet (Kuvio 4). Lisäksi kolmannes on sitä mieltä, että tavoitteita pitäisi korottaa jossain määrin. Vain 9 % vastaajista on sitä mieltä, että aiempaa korkeampia tavoitteita ei pitäisi asettaa. Valtaosa ei koe tällä hetkellä hyötyvänsä itse suoraan esteettömyydestä Tutkimuksessa kansalaisilta kysyttiin, mitä hyötyä esteettömyydestä on heille itselleen. Kuviosta 5 nähdään, että noin kolmanneksella suomalaisista on lähipiirissään henkilö, jonka liikkuminen onnistuu vain esteettömässä ympäristössä. Noin viidennes vastaajista (21 %) puolestaan kokee hyötyvänsä esteettömyydestä osaamatta tarkemmin eritellä millä tavoin ja miksi. Lastenrattaiden kanssa kulkee usein noin joka kymmenes vastaaja (9 %) ja liikkumisen apuvälineitä tarvitsee keskimäärin yksi kahdestakymmenestä (5 %). Vajaa puolet vastaajista (41 %) ei koe itse hyötyvänsä esteettömyydestä tällä hetkellä millään tavalla. Kuvio 5. Mitä hyötyä esteettömyydestä on sinulle? (Kansalaiset, n. 1356) En koe hyötyväni esteettömyydestä tällä hetkellä 41 % Lähipiirissäni on joku jonka liikkuminen onnistuu vain esteettömässä ympäristössä 31 % Koen hyötyväni esteettömyydestä, mutten osaa erotella millä tavoin ja miksi Kuljen usein lastenrattaiden kanssa 9 % 21 % Käytän jotain liikkumisen apuvälinettä (esim. kävelykeppi, pyörätuoli, rollaattori tms.) 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 %

Esteettömyyden uskotaan hyödyttävän tulevaisuudessa Vaikka esteettömyyden hyödyt eivät näyttäydy tällä hetkellä suurelle osalle vastaajista, silti selvä enemmistö (73 %) uskoo, että esteettömyydestä on heille hyötyä tulevaisuudessa (Kuvio 6). Ikäryhmien välillä oli tämän kysymyksen kohdalla eroja: luonnollisesti nuorimpien ikäryhmien eli alle 30-vuotiaiden on vaikeampi hahmottaa esteettömyydestä itselleen tulevaisuudessa koituvaa hyötyä verrattuna vanhempiin ikäryhmiin. Alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä esteettömyyden tulevaisuuden hyötyihin uskoo 67 % vastaajista, kun 40 49-vuotiaiden osalta hyötyihin uskoo jo 78 % ja yli 50-vuotiaista jopa 84 %. Kaiken kaikkiaan kansalaiset uskovat, että esteettömyystarpeet tulevat yhteiskunnassamme lisääntymään väestön ikääntyessä. Kaikista vastaajista 83 % on samaa mieltä väittämästä, että satsaamalla esteettömyyteen nyt voidaan säästää tulevaisuudessa väestön ikääntyessä (Kuvio 7). Tähän uskotaan kaikissa ikäryhmissä. Tulos heijastelee aikaisempaa tulosta sen osalta, että esteettömyyden nähdään ennen kaikkea olevan tulevaisuuteen katsovaa. 4% 23% En osaa sanoa 73% Kyllä En Kuvio 6. Uskotko, että esteettömyydestä on sinulle hyötyä tulevaisuudessa? (Kansalaiset, n. 1356)

Kuvio 7. Miten suhtaudut seuraavaan väittämään? Satsaamalla esteettömyyteen nyt voidaan säästää tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. 1% 7% 4% 35% 5% 48% En osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä

Miksi esteettömyyttä tarvitaan Esteettömyyden edistäminen on Invalidiliitolle tärkeä asia. Esteetön ympäristö palvelee kaikkia ihmisiä, ei pelkästään fyysisesti vammaisia. Kun ympäristö on esteetön, kaikki voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan, käydä töissä, opiskella ja harrastaa. Esteettömästä ympäristöstä ei ole kenellekään haittaa, mutta puutteet esteettömyydessä asettavat toiset henkilöt heikompaan asemaan. Esteettömyys on ihmisoikeus. Kun suomalaiset ikääntyvät, esteetön ympäristö on välttämättömyys yhä useammille. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa. Kun tämänhetkisestä asuntokannasta esteettömiä on vajaat 300 000, miljoonan tavoitteesta puuttuu tällä hetkellä noin 700 000 asuntoa. Paine korjausrakentamiselle on kova, eikä uusien asuntojen esteettömyysvaatimuksista ole tässä tilanteessa varaa tinkiä. Vuonna 2030 Suomessa on joka tapauksessa yli kaksi miljoonaa esteellistä asuntoa. Puoli neliömetriä Esteettömyydestä keskusteltaessa esiin nousee usein hinta tai esteettömyyden vaikutukset asunnon tilankäytön suunnitteluun. Aihetta on tutkittu, ja saatu selville, että: - Esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin. Helsingin tämänhetkisten rakentamiskustannusten perusteella ne liikkuvat 6-kerroksisen kerrostalon esimerkkilaskelmissa välillä 31 63 /as-m² (alv 24 %). Lähde: Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi, Ympäristöministeriön raportteja 27 2014. - Kun rakennettiin poikkeuksellisesti esteettömyysmääräyksistä tinkien opiskelija-asuntoja, pesutilojen koko pieneni 0,5 m2 jääden siten noin 3,5 m2:iin. Vastaavasti esteettömyysmääräysten mukaan rakennetuissa asunnoissa asuinhuoneen pinta-ala pieneni keskimäärin vain 0,4 m2. Kokeilun tavoite parantaa opiskelijaasuntojen asuttavuutta ja kalustettavuutta esteettömyysmääräyksiä lieventämällä ei siten toteutunut, merkittävää pinta-alasäästöä ei saavutettu. Lähde: Tuomola, Kalle, Esteettömyysmääräysten soveltaminen opiskelijaasuntorakentamisessa, diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto 2016. Huolellisella suunnittelulla esteettömyysmääräysten huomiointi ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia eikä hukkaneliöitä. Rakennuksen elinkaaren aikana siinä asuu ja toimii monenlaisia ihmisiä. Kun suunnitellaan alusta asti esteetöntä, säästetään tulevaisuuden korjauskustannuksissa. On tehokkaampaa ja ekologisempaa rakentaa esteetöntä kuin korjata jälkikäteen.

Lisätiedot Jos sinulla herää kysymyksiä tämän selvityksen tuloksista, olethan yhteydessä. Lisätietoja tutkimuksen antavat: Marika Nordlund vt. johtaja Invalidiliiton esteettömyyskeskus ESKE marika.nordlund@invalidiliitto.fi +358 50 492 3020 Melina Mäntylä Partner Aula Research Oy melina.mantyla@aularesearch.fi +358 40 821 7842

MUISTIINPANOJA

Invalidiliitto ry / Invalidförbundet rf Mannerheimintie 107 / Mannerheimvägen 107, FI-00280 Helsinki / Helsingfors, Finland Puh. / Tel. +358 9 613 191, faksi / telefax +358 9 146 1443 www.invalidiliitto.fi