EU:n strategisen investointirahaston (ESIR) hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuus 5.2.2016
Investointineuvonnan tehtäviä 1. ESIR tietoisuuden lisääminen ja ESIR:n jalkauttaminen Jakaa tietoa ESIRistä ja rahoitusprosessin käynnistämisestä Sidosryhmätapaamiset (mm. Kauppakamareja, Maakuntaliittoja, teknologia- ja teollisuusyhdistykset, Energiateollisuus) www.esir.fi 2. Investointihankkeiden neuvonta 1. ESIR investointineuvontapuhelin 2. Workshopit (esim. innovaatiot, PPP) 3. ESIR rahoitusvälineiden kehittäminen 4. ESIRin kansainvälisen kehityksen seuraaminen, tiedottaminen ja yhteydenpito Toimii TEM:n ohjauksessa, yhteistyössä Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n kanssa
ESIR taustaa ja tilannekatsaus Toteutuneita ESIR hankkeita Mahdollinen ESIR rahoitusväline energiateollisuuden käyttöön
ESIR TAUSTAA JA TILANNEKATSAUS
ESIR osana Euroopan Investointiohjelmaa EU:n INVESTOINTIEN JA KILPAILUKYVYN KAPEIKOT RAHOITUKSEN/LIKVIDITEETIN HYVÄ SAATAVUUS JULKISEN RAHOITUKSEN RAJOITTEET RAHOITUKSELLISET JA EI- RAHOITUKSELLISET ESTEET INVESTOINNEILLE EU Investointiohjelma EU/jäsenvaltioiden päätökset + EU budjetti + EIB toimenpiteet yksityisen rahoituksen ohjaamiseen strategisten investointien toteuttamiseen. RAHOITUKSEN MOBILISOINTI (ESIR, KANSALLISET TOIMIJAT) INVESTOINNIT REAALITALOUTEEN (HANKEPORTAALI, NEUVONANTOPALVELUT) INVESTOINTIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN (SÄÄNTELYN UUDISTAMINEN) ESIR on osa Euroopan Investointiohjelmaa, jonka tarkoituksena on lisätä investointien määrää Reaalitalouteen kohdistuva, markkinaehtoinen rahoitusväline yksityisten investointien lisäämiseksi ESIR yhdistyy aina muuhun investointiin (oma pääoma, velka, tulorahoitus) ESIR:in tavoitteena 315 MRD investoinnit kesään 2018 mennessä, rahoituspäätöksiä mahdollista tehdä kesään 2019 mennessä
RAHOITUS TAKAUS ESIR rakenne ESIR riskinkantokapasiteetti 21bn 16 MRD takaus ESIR (Euroopan Strategisten Investointien Rahasto) (engl. EFSI, European Fund for Strategic Investments) Mahdolliset muut rahoittajat 3x 5 MRD 16 MRD 21 MRD 5 MRD EIB / EIF rahoituskapasiteetin kasvu 63 MRD Euroopan investointirahasto 5x Investointien arvo 3 vuoden jälkeen 315 MRD Hanketasolla x 5 kerroin muista rahoituslähteistä (yksityiset sijoittajat ja rahoittajat, kansalliset kehityspankit, investointijärjestelyt) Pitkäaikaiset investoinnit, yhteensä noin 240 MRD PK yritysten investoinnit, yhteensä noin 75 MRD
ESIR rahoituskanavat Suora EIB rahoitus (yli +25 MEUR) Välittäjärahoitus (alle 25 MEUR sekä Euroopan investointirahaston tuotteet)
TOTEUTUNEITA ESIR HANKKEITA
Case esimerkkejä Copenhagen infrastructure partners -pääomasijoitus Ranskalaisten asuinrakennusten energiatehokkuusinvestoinnit Äänekosken biotuotetehdas Laajakaistan rakentaminen
Tanskalainen uusiutuvan energian rahasto Copenhagen Infrastructure Partners rahasto sai 75 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen sijoituksen ESIRistä Rahasto sijoittaa innovatiivisiin energiahankkeisiin (esim. tuulivoima, biomassa, sähkön siirtojärjestelmät) Oman pääoman ehtoinen sijoitus lisää rahaston uskottavuutta ja lisää ulkopuolisten sijoittajien mukaan tuloa myös kansainvälisesti Rahaston sijoitusten odotetaan tuottavan merkittäviä työllisyysvaikutuksia rakennusvaiheessa (2500-4000 työpaikkaa) On arvioitu, että hankkeiden operointijaksolla syntyy noin 1000 työpaikkaa
Ranskalaisten asuinrakennusten energiatehokkuusinvestoinnit ESIR rahoittaa 400 miljoonalla eurolla ohjelmaa, jolla pyritään käynnistämään erilaisia energiatehokkuusinvestointeja Ranskassa Ranskan alueita kannustetaan käynnistämään erityisyhtiöitä, jotka tarjoavat paketoituja energiatehokkuuteen tähtääviä ratkaisuja Hankkeen odotetaan käynnistävän jälkiasennuksia noin 40 000 asunnossa ja talossa. Energiatehokkuusinvestoinnit pienentävät sähkölaskuja, vähentävät päästöjä ja luovat uusia työpaikkoja rakennusalalle (noin 6 000 työpaikkaa) Energiansäästön arvioidaan olevan yhteensä suuruusluokkaa 288 000MWh vuodessa (noin 9 600 kotitalouden vuosittainen energiankulutus)
Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin markkinaselluyhtiö Metsä Fibre rakentaa Äänekoskelle Keski-Suomeen uuden sukupolven biotuotetehtaan. 1,2 miljardia euroa maksava tehdas rakennetaan nykyisen sellutehtaan alueelle, jo olemassa olevan metsäteollisuuden yhteyteen. Tehdas aloittaa toimintansa vuoden 2017 lopulla. Äänekosken biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Energiatehokas tehdas tuottaa korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta. Lisäksi tuotannon sivuvirroista on mahdollista saada uusia jalosteita, kuten biokaasua, rikkihappoa, tekstiilikuituja ja lannoitteita. Biotuotetehtaan rahoituksesta 40 % on Metsä Groupin pääomaa ja 60 % perustuu ulkopuoliseen lainarahoitukseen. Hankkeelle on myönnetty EIB-rahoitusta 275 miljoonaan euroon asti, josta 75 miljoonaa on ESIRrahoitettua.
Laajakaistan rakentaminen Ranskassa Ranska pyrkii rakentamaan nopean valokuituyhteyden koko Ranskaan vuoteen 2022 mennessä. EIP lainaa hankkeelle rahaa yhdessä muiden rahoituslaitosten kanssa ja EIP osuus on 750 miljoonaa euroa. Ensimmäinen EIB ja Caisse des Dépôtsin yhdessä rahoittama hanke oli Haute-Savoien alueella Laajakaistan rakentamisessa käytetään PPP-tyyppistä mallia, jossa julkinen sektori toimii tilaajana
Energiasektorilla toteutuneet hankkeet Mm. tuulivoima, energiansäästö, uusiutuvan energian tuotanto PROJECT NAME COUNTRY SECTOR STATUS NOBELWIND OFFSHORE WIND Belgium Energy Signed ENVO BIOGAS TONDER Denmark Energy Approved COPENHAGEN INFRASTRUCTURE II Denmark Energy Signed AANEKOSKI BIO-PRODUCT MILL Finland Energy Signed SEM ENERGIES POSIT-IF ILE DE FRANCE France Energy Signed SPEE EN PICARDIE France Energy Signed SAARLB - RE PROJECT FINANCE GUARANTEE Germany, Energy Approved RENEWABLE INCOME EUROPE Ireland Energy Approved 2I RETE GAS SMART METERING Italy Energy Signed REDEXIS GAS TRANSMISSION AND DISTRIBUTION Spain Energy Signed EUROFIDEME 3 CO-INVESTMENT WIND SWEDEN Sweden Energy Approved SMART METERS - PROJECT SPARK United Kingdom Energy Signed GALLOPER OFFSHORE WIND United Kingdom Energy Signed BEATRICE OFFSHORE United Kingdom Energy Approved LONDON ENERGY EFFICIENCY CO-FINANCING FACILITY United Kingdom Energy Approved IMPAX NEW ENERGY INVESTORS III United Kingdom Energy Approved IMPAX CLIMATE PROPERTY FUND United Kingdom Energy Approved
MAHDOLLINEN SOVELLUS ENERGIATEOLLISUUDELLE
Sähkön jakeluverkkoihin liittyvä kysely Inspira teki yhteistyössä Energiateollisuus ry:n kanssa kyselyn sähkön jakeluverkkoihin liittyvistä rahoitustarpeista Investoinnit toimintavarmuuden parantamiseen 23 vastaajaa ilmoitti investointitarpeensa, kattaen yhteensä noin 3 MRD euron investoinneista Vastaajajoukosta puuttuivat suurimmat jakeluverkkoyhtiöt Vastaukset antavat karkean yleiskuvan verkkoinvestointeja toteuttavien yhtiöiden rahoitustarpeista
Investointitarpeet vuosina 2016-2028 Vastaajajoukon arvioidut sähköverkkoliiketoiminnan investointitarpeet vuosina 2016-2028: Valvontajaksolle 2016-2019 0,8 miljardia Valvontajaksolle 2020-2023 1,0 miljardia Valvontajaksolle 2024-2028 1,2 miljardia
Eri rahoituslähteet verkkoinvestoinneille Vastaajat arvioivat, että investoinnit tullaan rahoittamaan pääsääntöiset tulorahoituksella (noin ¾ rahoituksesta) ja vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella (noin ¼ rahoituksesta). Nykyisellä sähkön markkinahintatasolla on mahdollista, että tulorahoitus ei konsernin tasolla kehity arvioidulla tavalla, mahdollistaen arvioitua ¾- tulorahoitusosuutta
Verkkojen vakuusarvot Suurin osa vastaajista näki verkon vakuusarvon vastaavan noin 40-79 % verkon nykykäyttöarvosta. Suurissa rahoitusjärjestelyissä on käytetty korkeampiakin vakuusarvoja
Jakeluverkkoyhtiöt haluavat pidempiä lainaaikoja ja pidempiä marginaaleja
Johtopäätökset Selvitetään ESIRin käytettävyyttä jakeluverkkoinvestointien toteuttamiseksi Hyötyjä voivat olla: Korkeampi verkon vakuusarvo Pidemmät laina-ajat Pidemmät marginaalisidonnaisuudet Mahdollistaa velkarahoituksen käytön konsernitarkastelussa myös muihin investointeihin Jatkotoimenpiteet Vuoropuhelu verkkoyhtiöiden kanssa Pyritään löytämään väline, jota käyttäen mahdollistetaan yllä kuvattuja hyötyjä Yhteystiedot kimmo.lehto@inspira.fi, 050 64 321 jon.forssell@inspira.fi, 050 435 4337