Ruotsin kustannusperusteinen lääkekorvausjärjestelmä Suomeen? Simulointi- ja vertailututkimuksen tuloksia Katri Aaltonen 6.6.2012 MIKSI? Suomen lääkekorvausjärjestelmä on monimutkainen. Suomen lääkekorvausjärjestelmä teettää lääkäreillä paljon hallinnollista työtä. 155 000 päätöstä / vuosi 50 lääkärityövuotta Suomessa lääkkeiden omavastuuosuus on korkea. N. 700 /vuosi 2 1
MIKSI EI? Suomen järjestelmä ohjaa lääkkeiden määräämistä tehokkaasti. Korvaukset kohdistetaan niille potilaille, jotka hyötyvät niistä eniten. Vaikeimmin sairaiden korvaukset ovat korkeimmat. Alkuomavastuun maksaminen voi olla pienituloisille ongelmallista. Luototus? 3 MISTÄ PUHUTAAN? Lääkekorvaukset vai lääkkeenmääräämisen ohjaus vai molemmat? Suomessa lääkemääräämisen ohjausta tehdään pääosin korvausjärjestelmän avulla. Ruotsissa ohjaus tapahtuu pääosin korvausjärjestelmän ulkopuolisin keinoin. 4 2
LÄÄKEKORVAUKSET RUOTSISSA 100 % korvausta 90 % korvausta 75 % korvausta 50 % korvausta 0 % korvausta Lähde: Lag 2002:160 omläkemedelsförmånerm.m. Vaihtokurssi vuoden 2010 keskikurssi 1 = 9,5373 SEK Jos Suomessa olisi Ruotsin korvausportaat Muutos sairausvakuutusmenoihin + 6,4 % 78 milj. 3
Jos Suomessa olisi Ruotsin korvausportaat Muutos sairausvakuutusmenoihin + 6,4 % 78 milj. Potilaan osuus kokonaismenoista 29 % 23 % Mediaaniomavastuu 56 105 Katon ylittäjiä korvausta saaneista 3 % 23 % Jos Suomessa olisi Ruotsin korvausportaat Muutos sairausvakuutusmenoihin + 6,4 % Potilaan osuus kokonaismenoista 29 % 23 % Mediaaniomavastuu 56 105 Katon ylittäjiä korvausta saaneista 3 % 23 % Mediaaniomavastuu ja katon ylittäjien määrä asettuvat lähelle Ruotsissa raportoituja (2008) 4
LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN OHJAUS SUOMESSA Säädösohjaus Korvattavuus Erityiskorvaukset, korvattavuuden rajoitukset Resurssiohjaus Informaatio-ohjaus Rohto-toiminta Lääkäripalautteet Fimean HTA/STA-arviointityö 9 LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN OHJAUS RUOTSISSA Säädösohjaus Korvattavuus, rajoitettu korvattavuus HTA-/STA-arviot Resurssiohjaus Maakuntakohtainen kustannusvastuu Klinikkabudjetit, bonusjärjestelmät, lääkelistat, lääkebudjetit Informaatio-ohjaus Laaturekisterit, laatuindikaattorit Informaatio- ja palautejärjestelmät Osallistuminen ja sitouttaminen Toimipaikoilla järjestettävä koulutus ja ohjaus Potilaille suunnattu tiedotus Lääkäreiden ja teollisuuden yhteyksien rajoittaminen 10 5
RUOTSIN JÄRJESTELMÄ Kansallinen taso Lääkkeiden korvattavuuspäätökset Yliopistosairaalat Potilasmaksujen raamit Maakunta (21) Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, kotisairaanhoito, sairaalat Lääkkeiden kustannusvastuu Potilasmaksut Kunta (290) Osa sosiaalihuollosta Vanhustenhuolto, vanhainkodit 11 KANSALLINEN TASO: 1) Lääkkeiden korvattavuuspäätökset TLV (Tandvårds- och läkemedelsförmånsverket) Hakemusten perusteella (kuten Suomessa) Uudet lääkkeet 30 40 päätöstä/vuosi n. 16 henkilötyövuotta / vuosi Lisäksi uusintahakemukset 6
KANSALLINEN TASO: 2) Kokonaisarviot (HTA ja STA) TLV (Tandvårds- och läkemedelsförmånsverket) TLV:n aloitteesta n. 14 henkilötyövuotta / vuosi Lääkeyrityksillä mahdollisuus laatia vastine Voivatjohtaakorvattavuuden poistamiseentai rajoittamiseen Vuosi 2005 Migreeni Valmistuneet arvioraportit 2006 Vatsan liikahappoisuus 2007 Astma, COPD ja yskä 2008 Masennus; Verenpaine 2009 Diabetes; Alfa-reseptorisalpaajat eturauhasvaivoihin 2010 Tulehduskipulääkkeet;Nexium; Triptaanit; Diabetesvälineet; Inkontinenssi ja eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu; Triobe; Cymbalta; Hyaluronihappo; Glukosamiini 2011 Cozaar 2012 Malarialääkkeet;TNF-salpaajat; Topimax; Lyrica; Oksikodoni; Hyytymistekijä VIII; Cymbalta 14 7
KANSALLINEN TASO: 3) Laaturekisterit ja - indikaattorit Yli 60 kansallista laaturekisteriä Avoimet arviointija vertailuraportit 173 indikaattoria (2011) Laatu ja tehokkuus Maakuntien välinen vertailu Kehitys 15 http://oppnajamforelser.socialstyrelsen.se/halsosjukvard/ MAAKUNTATASO Lääkekomiteat Pakollinen vuodesta 1997 Tehtävänä edistää rationaalista lääkkeiden käyttöä Keinot vaihtelevat maakunnittain Lääkelistat Lääkkeenmääräämistavoitteet Kannustimet ja budjetit 8
MAAKUNTATASO : Tukholma Lääkelista (Kloka listan) N. 240 ensi linjan lääkesuositusta. Oma versio lääkäreille ja väestölle, myös suosituksia sairaaloille. Elektroninen seuranta-ja palautejärjestelmä (Janusinfo) Academic detailing Seuranta, palaute ja koulutus Lääkkeenmääräämistavoitteet (Klokalistan mukaan määrätyt lääkkeet), bonukset MAAKUNTATASO : Tukholma - Resurssit Tukholman maakunnassa n. 2 miljoonaa asukasta Lääkekomitea N. 20 jäsentä 150 lääkäriä mukana oman työn ohessa 21 asiantuntijaraatia erityisaloittain N. 10 jäsentä /raati Muuta henkilöstöä n. 20 9
MAAKUNTATASO : Tukholma - Resurssit Stockholms Läns Landsting(Maakäräjät) Näyttöön perustuvan lääkehoidon tuki n. 45 hlö 10 farmasistia 2 lääkäriä kokopäiväisesti + muita erillisillä sopimuksilla Antibioottihoidon seuranta 3 hlö Viestintä 60 hlö Kehitystyö 18 hlö(lääkkeet) YHTEENVETO JA POHDINTA Ruotsin mallissa lääkemääräämisen ohjaukseen käytetään huomattavasti enemmän resursseja kuin Suomessa Maakuntien erilaiset järjestelmät lisäävät päällekkäistä työtä + Osallistuminen päätöksentekoon parantaa sitoutumista Kustannusperusteisessa järjestelmässä ohjausvaikutus olisi toteutettava muilla keinoin Eri ohjausmekanismeilla on kuitenkin mahdollista päästä samankaltaiseen lopputulokseen 10
katri.aaltonen@kela.fi 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Lääkekustannusten kehitys Suomessa ja Ruotsissa Total expenditure on pharmaceuticals and other medical non-durables /capita, US$ PPP Source: OECD Health Data 2011 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Finland Sweden 11