Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia eläimiä... 30 7 Niveljalkaiset selkärangattomien suurin ryhmä... 34 8 Muuttuva maapallo... 38 Ympäri Eurooppaa 9 Sinisen planeetan seitsemän maanosaa... 44 10 Eurooppa maailmankartalla... 48 11 Euroopan vaihteleva ilmasto... 52 12 Viisi kasvillisuusvyöhykettä... 58 13 Eläinten Eurooppa...62 14 Tiheästi asuttu Eurooppa...68 15 Eurooppalaisuus yhdistää...72 16 Merellinen Länsi-Eurooppa...76 17 Keski-Eurooppa Euroopan sydämessä...82 18 Arojen ja metsien Itä-Eurooppa...86 19 Etelä-Euroopan lämmössä...90 20 Kulttuurien kirjoa Kaakkois-Euroopassa...94
Kuumasta kylmään Oseania ja napaseudut 21 Tuhansien saarten Oseania... 102 22 Elämysten Australia... 106 23 Australian kasvillisuus ja eläimistö...110 24 Australian väestö...114 25 Kylmät napa-alueet...118 26 Tutkimusmatkoja napaseuduille...124 Ihminen on toimiva kokonaisuus 27 Monien elimistöjen ihminen...130 28 Iholla tapahtuu...134 29 Luusto ja lihaksisto...138 30 Ruuasta energiaa elämään...142 31 Ruuansulatus...146 32 Hengitys...150 33 Verenkierto ja munuaiset...154 34 Aistitaan ympäristöä...158 35 Elintoimintojen säätely...162 36 Murrosiän mullistukset...166 37 Ihmisen elämänkaari...172 Hyödylliset kasvit 38 Kasvit tutkimuskohteena...178 39 Oma kasvikoe... 182 40 Kasvien rakenne ja toiminta... 186 41 Kasveista alkaa ravintoketju...190 Liitteet Sanasto... 194 Valtioliite... 200 Lajiliite... 202 Euroopan kartan hakemisto... 211 Euroopan kartta... 214 Kuvalähteet... 216 Maailmankartta... takakansi
29 Luusto ja lihaksisto v Luusto suojaa ja tukee Luuranko on sisäinen tukiranka, joka antaa ihmiselle muodon ja tekee liikkumisen mahdolliseksi. Pääkallo suojelee aivoja, kylkiluut keuhkoja, ja lantio kannattelee sisäelimiä. Monista nikamista muodostunut taipuisa selkäranka pitää ihmisen pystyasennossa. Jalkojen pitkät luut mahdollistavat kävelemisen ja juoksemisen. Käden rakenne puolestaan mahdollistaa esineiden monimutkaisen käsittelyn ja kirjoittamisen. Ihminen kuuluukin nisäkkäiden kädellisten lahkoon. v Taitekohtina nivelet Liikkumiseen osallistuvat luut liittyvät toisiinsa nivelten välityksellä. Nivelet ohjaavat pään ja raajojen liikkeiden suuntaa. Esimerkiksi kyynärpää ei salli käsivarren taivuttamista joka suuntaan. Kaikkien luiden ei ole tarkoituskaan liikkua; esimerkiksi pääkallon muodostavat luut ovat kasvun aikana luutuneet kiinni toisiinsa. värttinäluu pääkallo olkaluu lapaluu selkäranka lonkkaluu reisiluu pohjeluu kyynärluu solisluu kylkiluu rintalasta nikama polvilumpio sääriluu Vertaa ihmisen ja muiden selkärankaisten luurankoja sivulla 23. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä huomaat? 138 Biologian ja maantiedon polku 5
Parkour on liikuntaa, jossa lihakset joutuvat koetukselle. Siinä yritetään liikkua sulavasti erilaisten esteiden yli. Erilaiset hypyt kuormittavat monipuolisesti luustoa ja lihaksia. Nyrjähdys paranee _ Nilkan nyrjähtäessä sitä ympäröivät nivelsiteet ja nivelpussi repeytyvät. Nyrjähdystä hoidetaan pitämällä jalkaa ensin kohoasennossa. Myös kylmähoito ja puristusside ovat tärkeitä. Tukisidettä käytetään muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Breikkaava poika käyttää tanssiessaan satoja eri lihaksia. akillesjänne v Lihaksisto liikuttaa hartialihas kasvolihakset Kehossa on satoja erilaisia lihaksia. Kävellessään ihminen käyttää samaan aikaan yli kahtasataa luurankoon kiinnittyvää lihasta. Liikkuminen perustuu siihen, että lihakset vuoron perään supistuvat ja rentoutuvat. Kun koukistaa käsivarren, hauislihas toimii koukistajana. Kun ojentaa käsivarren suoraksi, olkalihas toimii ojentajana. Ihminen ohjaa liikkumistaan tahdonalaisilla lihaksilla. Sydänlihas toimii kuitenkin jatkuvasti pumpaten verta verisuonistoon, ja suolen seinämiin liittyvät lihakset siirtävät ravintoa eteenpäin suolessa. Ne ovat tahdosta riippumattomia lihaksia. hauislihas pohjelihas säärilihas rintalihas vatsalihakset pakaralihas reisilihakset Ihminen on toimiva kokonaisuus 139
Tutkimuksia Löydä luut ja lihakset Tutki sivun 138 kuvaa ja tunnustele ihosi alla olevia luita. Yritä löytää kaikki kuvassa olevat luut itsestäsi. Miksi jotkin luut on helpompi tuntea ihon läpi kuin toiset? Minkä luulet olevan ihmisen pisin luu? Mikä luu voi mennä herkästi poikki? Tutki sivun 139 kuvaa ja tunnustele ihosi alla olevia lihaksia. Koeta löytää kaikki kuvassa olevat lihakset. Mitkä lihakset on helppo tuntea? Mikä mahtaa olla ihmisen isoin lihas? Entä pienin? Mitkä lihakset toimivat? Tee alla kuvattu liike ja päättele, mitkä lihakset toimivat. Kirjoita tehtävä ja vastaus vihkoosi. Kun luu katkeaa tai murtuu, se tuetaan kipsillä. Kipsi pitää luut oikeassa asennossa, kunnes rikkinäinen luu luutuu uudestaan. a) Istu työpöytäsi ääressä. Yritä nostaa pöytää käsilläsi pöydän alta. b) Nouse varpaillesi. c) Nouse selinmakuulta istumaan auttamatta käsilläsi. Liikettä niveliin Kahden luun yhtymäkohtaa kutsutaan niveleksi. Tutki kuvasta olkapään palloniveltä ja sormen sarananiveltä. Vertaa niitä omiin niveliisi ja kokeile, miten nivelet toimivat. Millaisia liikkeitä sormet ja olkapää niiden avulla voivat tehdä? Miten liikkeet eroavat toisistaan? OLKAPÄÄN PALLONIVEL SORMEN SARANANIVEL solisluu lapaluu olkaluu 140 Biologian ja maantiedon polku 5
Tehtäviä 1. Mitä hyötyä on luurangosta? 2. Mitä tarkoittavat seuraavat sanat: a) nikama b) nivel c) koukistaja d) ojentaja e) tahdosta riippumaton lihas? 3. Miksi liikunta on tärkeää hyvinvoinnillesi? 4. Pohdi parisi kanssa, millä eri tavoilla liikuntaa voi harrastaa. Mistä liikuntalajista pidät eniten? Entä parisi? Mitä lihaksia eri liikuntalajeissa tarvitaan? Mitä mahdollisia loukkaantumisriskejä niihin sisältyy? Miten voit välttää niitä? 5. Tarkastele kuvia ja päättele, mikä on hyvä työasento. Entä huono? Millaisissa asennoissa selkä, pää, jalat ja kädet ovat hyvässä ja huonossa työasennossa? Mieti myös, miten sinä ja koulutoverisi istutte työpöydän ääressä. Ovatko työpöytä ja tuoli sopivankokoisia, niin että niissä on hyvä istua? Oikea työasento on tärkeä Koululainen joutuu opiskellessaan istumaan paljon. Liikkumattomuus ja pitkä istuminen voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja, kuten selän ja niskan rasittumista. Vaivoja voidaan estää oikealla työasennolla. k 141