LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

Samankaltaiset tiedostot
Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

5. Paikallissijat/obliikvisijat

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

Sijojen synty ja säilyminen

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

Learner Language, Learner Corpora Oulu

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Matematiikan itsenäisiä tehtäviä

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi

KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA

Kenguru 2010 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 5

s22-kurssin harjoitustehtävien oikeat vastaukset

VOKAALIHARMONIA. Takavokaalit (back v.) - Use endings with ä, ö... -ko? / -ta / -a... Etuvokaalit (frontal v.) -kö? / -tä / -ä...

Reetta Minkkinen

Infiniittiset rakenteet, osa 1

Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

Tuen tarpeen tunnistaminen

MAA Jussi Tyni Lue ohjeet huolellisesti! Tee pisteytysruudukko konseptin yläkertaan. Muista kirjoittaa nimesi. Kysymyspaperin saa pitää.

Luku 14. Lukusanat Status absolutus Perusluvut

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Nominien sijamuodot ja niiden käyttö

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

Infiniittiset rakenteet

AFinLan syyssymposiumi Oulu

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

Mitä suomi on vieraana kielenä?

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

SCIFEST-loppuraportointi korttia. Sara Kagan, Suvi Rönnqvist

Kieli merkitys ja logiikka

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA

SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)

Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987

SANATYYPIT JA VARTALOT

Yhdeksäsluokkalaiset kielioppikategorioiden välisten suhteiden hahmottajina

SUOMEN KIELIOPPI ALKEISOPETUSTA VARTEN WERNER SÖDERSTRÖM. A. H. KALLIO. PORVOOSSA, TOINEN, MUUTETTU PAINOS. TOIMITTANUT

Onko suomen ja ruotsin koodinvaihdolla kielioppia? Substantiivien ja verbien taivutus Haaparannan, Tukholman ja Helsingin kaksikielisissä

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

Kieli merkitys ja logiikka

SUOMEN SIJOJEN KÄYTÖN OMAKSUMISESTA KIELIKYLVYSSÄ

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Aritmeettinen lukujono

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

} {{ } kertaa jotain

ÄIDINKIELEN PEDAGOGIIKAN NÄKÖKULMA ISOON SUOMEN KIELIOPPIIN

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Kenguru 2019 Mini-Ecolier 2. ja 3. luokka Ratkaisut Sivu 0 / 11

Kenguru 2019 Benjamin 6. ja 7. luokka

This is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record):

Tietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 15 Audio - osa 1. Tulin, näin, voitin!

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Me voimme nauttia luontoa-

Kenguru 2019 Cadet (8. ja 9. luokka)

Transkriptio:

LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo

PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Perusluvut ilmaisevat määrää. Ne vastaavat kysymykseen montako. Minulla on kolme omenaa. Osallistuin viiteen kilpailuun. Järjestysluvut ilmaisevat järjestystä. Ne vastaavat kysymykseen monesko. Kolmas omena oli mätä. Tulin kilpailussa viidenneksitoista.

PERUSLUKUJEN TAIVUTUS YHDESTÄ KYMMENEEN Numerot yksi ja kaksi taipuvat seuraavasti: Kuinka moni? Yksi, kaksi Montako? Yhtä, kahta Moneenko? Yhteen, kahteen Monessako? Yhdessä, kahdessa Kolme ja neljä taipuvat kuten muutkin vokaaliloppuiset sanat: kolmessa, neljään, kolmea, neljästä Viisi ja kuusi taipuvat samalla tavalla kuin muutkin si-loppuiset sanat käsi, kädessä, käteen, kättä viisi, viidessä, viiteen, viittä Seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen ovat numeroita, joilla on vain vokaalivartalo: seitsemää oppilasta, kahdeksan lehmän navetta, yhdeksästä perheestä, kymmenenä päivänä

YHDESTÄTOISTA YHDEKSÄÄNTOISTA Numeroissa 11 19 taipuu vain ensimmäinen osa. Sanan loppuosa toista ei taivu. Kahdessatoista Neljääntoista Viidentoista

KAHDESTAKYMMENESTÄ SATAAN Kahdestakymmenestä eteenpäin taipuvat kaikki numeron osat: Kahdestakymmenestäkolmesta eurosta (23 eurosta) Neljäänkymmeneenkuuteen vuoteen (46 vuoteen) Muista, että luvut 11 19 eivät taivu myöhemminkään: Lähetin kirjeen 119 (sadalleyhdeksälletoista) asiakkaalle

SATA, TUHAT JA MILJOONA Numerolla sata (100) on heikko ja vahva vokaalivartalo: Kuinka monessa? Sadassa. Kuinka moneen? Sataan. Numerolla tuhat (1000) on kolme vartaloa: tuhannen tuhanteen tuhatta Numeroilla miljoona (1 000 000) ja biljoona (1 000 000 000) on vain vokaalivartalo miljoonan, biljoonaa

NUMERON SIJAMUOTO Kun numero on substantiivin edellä ja samassa sijamuodossa kuin substantiivi, sijamuotoa ei tarvitse merkitä numeroon. Olen käynyt 18 maassa Lue lause: Olen käynyt kahdeksassatoista maassa.

JÄRJESTYSLUVUT Järjestysluvuilla kerrot, monesko joku tai jokin on. Järjestysluvun merkki on piste numeron perässä. Hän oli 25. osallistuja kilpailussa. Lue: hän oli kahdeskymmenesviides osallistuja kilpailussa.

JÄRJESTYSLUVUT Numeroilla yksi ja kaksi on omat järjestyslukunsa: ensimmäinen ja toinen. Muissa numeroissa teet järjestysluvun liittämällä n-muodon vartaloon s-päätteen. Tämä oli jo kolmas yritys. Tuo on 24. kerros. Lue: Tuo on kahdeskymmenesneljäs kerros.

JÄRJESTYSLUKUJEN TAIVUTUS Ensimmäinen ja toinen taipuvat kuten muutkin sanat, joissa on -nen-loppu. ensimmäistä, toiseen, ensimmäisen Muilla järjestysluvuilla on kolme vartaloa: Hän tuli maaliin kolmantena. Sanon tämän jo kolmannen kerran. Hän opiskelee jo kolmatta vuotta. Järjestysluvuissakaan numeroiden 11-19 toistaloppu ei taivu. Sain jo yhdeksännentoista lapsenlapsen.

MONTAKO? Peruslukuja kysyt moni-pronominilla, jonka perässä on kysymysliite -ko. Kysymyssana taipuu kaikissa sijoissa monipronomin tapaan: Montako lehmää on laitumella? Moneenko kyselyyn vastaasit? Usein moni-pronominin edellä on kysymyssana kuinka. Kuinka monessa maassa olet asunut? Kuinka monta kieltä puhut?

MONESKO? Järjestyslukuja kysyt kysymyssanalla mones, jonka perässä on kysymysliite -ko. Monesko päivä tänään on? Seitsemästoista. Monenneksiko tulit kilpailussa? Kolmanneksikymmenenneksikahdeksanneksi.

MONIKO- JA MONESKO-SANOJEN TAIVUTUS Nominatiivi Moni +ko Mones+ko Genetiivi Monenko Monennenko Partitiivi Montako Monennettako Translatiivi Moneksiko Monenneksiko Essiivi Monenako Monentenako Inessiivi Monessako Monennessako Elatiivi Monestako Monennestako Illatiivi Moneenko Monenteenko Adessiivi Monellako Monennellako Ablatiivi Moneltako Monenneltako Allatiivi Monelleko Monennelleko