Kirkollishallituksen istunto 13.5.2014 Pöytäkirja Aika: 13.5.2014 klo 13.00 Paikka: Kirkollishallituksen kokoustilat, Liisankatu 29, Helsinki Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius, piispa Arseni, kirkkoherra Markku Salminen, nunna Elisabet, käräjätuomari Heikki Piiroinen, museomestari Ulla Saarinen, palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala, kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov, taloudenhoitaja Paavo Kokotti, palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala (sihteeri). Johdon konsultti Tuovi Haikala on estynyt osallistumaan kokoukseen. Taloudenhoitajan esittely 1 Peruskorjausavustukset vuonna 2014 Peruskorjausavustukset vuodelle 2014 jaetaan seuraavasti: Lappeenranta, vanha pappila 12.000 Turku, kirkko 30.000 Turku, Salon tsasouna 15.000 Ilomantsi, vanha pappila 22.000 Kuopio, Siilinjärven seurakuntakeskus 20.000 Lintula, käyttövesiputkisto 15.000 Nurmes, Bomban tsasouna 7.000 Rautalampi, kirkko 5.000 Kajaani, kirkko 5.000 Kiuruvesi, Kytökylän rukoushuone 20.000 Lappi, Rovaniemen kirkko 50.000 Vaasa, seurakuntasali 65.000 Valamo, uusi varastotila 30.000 yhteensä 296.000 euroa Perustelut: Peruskorjausavustuksiin on varattu 296.000 euron suuruinen määräraha.
Vuoden 2008 kirkolliskokous hyväksyi aloitteen hiippakuntaneuvostojen esitysoikeudesta keskusrahastosta seurakunnille myönnettäviin avustuksiin. Esitysten pohjalta kirkon taloudenhoitaja tekee oman esityksensä avustusten jakamisesta. Päätettiin, että Valamon varaston rakentamista koskevaa hakemusta ei hyväksytä. Muut avustukset hyväksyttiin esityksen mukaan. Perustelut: Peruskorjausavustuksia ei ole tarkoitettu uusiin hankkeisiin, Valamo voi tarvittaessa hakea avustusta kirkolliskokoukselta. Esityksen perusteluihin on jatkossa kiinnitettävä huomiota erityisesti silloin kun esittelijän esitys poikkeaa hiippakuntaneuvoston tai seurakunnan esityksestä. Toiminta-avustukset vuosille 2014-2016 Toiminta-avustuksia vuosille 2014-2016 jaetaan tässä vaiheessa seuraavasti: Ilomantsi 30.000 Mikkeli 23.000 Rautalampi 30.000 Nurmes 2.000 Lahti 15.000 Lappi 5.000 Vaasa 18.000 yhteensä 123.000 euroa/vuosi Kiuruveden seurakunnalle on myönnetty aiemmin toiminta-avustusta vuosille 2012-2015 20.000 euroa vuodessa. Mikkelin ja Lapin seurakuntien avustukset kattavat myös uskonnonopetusavustuksen. Lieksan seurakunnalta ei tullut anomusta, vaikka se on pysyvästi saanut toiminta-avustusta. Seurakunnalle varaudutaan myöntämään toiminta-avustusta myöhemmin tänä vuonna. Perustelut: Toiminta-avustuksiin on varattu 180.000 euron vuotuinen määräraha. Vuoden 2008 kirkolliskokous hyväksyi aloitteen hiippakuntaneuvostojen esitysoikeudesta keskusrahastosta seurakunnille myönnettäviin avustuksiin. Esitysten pohjalta kirkon taloudenhoitaja tekee oman esityksensä avustusten jakamisesta. Nurmeksen avustus on tarkoitettu Bomban tsasounassa esittelijänä ja hetkipalveluksia toimittavan henkilön palkkaukseen. Esityksen mukaan. Esityksen perusteluihin on jatkossa kiinnitettävä huomiota.
Uskonnonopetusavustukset vuonna 2014 Uskonnonopetusavustukset jaetaan vuonna 2014 seuraavasti: Rautalampi 13.000 Varkaus 11.000 Lahti 9.000 Kiuruvesi 4.000 Oulu 10.000 Vaasa 11.000 Yhteensä 58.000 euroa. Mikkelin ja Lapin seurakunnille myönnettävät avustukset huomioidaan toiminta-avustuksista päätettäessä. Perustelut: Uskonnonopetusavustuksiin on talousarviossa varattu 58.000 euron suuruinen määräraha. Esityksen mukaan. Esityksen perusteluihin on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Avustukset kehityshankkeisiin vuonna 2014 Kehityshankkeisiin myönnetään avustukset seuraavasti: Iisalmen seurakunta 4.500 euroa pyhän Elian kirkon interaktiivisen opastussysteemin toteuttamiseen ja Oulun seurakunta 1.500 euroa Vuoropuhelua nimisen studia generalia luentosarjan järjestämiseen. Vaasan seurakunnan anomukseen monikulttuurisen tapahtuman järjestämiseksi myönnetään 2.000 euron avustus Maahanmuuttajatyön kustannuspaikalta. Perustelut: Tarkoitukseen on varattu 6.000 euron suuruinen määräraha. Esityksen mukaan. Esityksen perusteluihin on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Hankkeiden tuloksista on raportoitava kirkollishallitukselle ja edelleen seurakunnille. Konservointiavustukset vuonna 2014 Lintulan luostari, hautakuvan konservointiin 2.700 euroa Kiuruveden seurakunta, hautakuvan konservointiin 2.100 euroa Turku, hautausmaan kappelin seinämaalauksen konservointiin 1.930 euroa. Muista konservointiavustuksista voidaan päättää myöhemmin tänä vuonna.
Iisalmen seurakuntaa kehotetaan hakemaan avustusta Valamon konservointilaitoksella jo olevan isokokoisen ikonin ja Haminan seurakuntaa konservointilaitoksella jo olevan suuritöisen alttariristin konservointiin. Varkauden ja Vaasan seurakuntia kehotetaan pyytämään kunnostettaviksi aiotuista ehtoolliskalustoista tarjoukset niiden kultauskustannuksista sekä toimittamaan tiedot ehtoolliskalustojen alkuperästä. Perustelut: Kirkollishallituksen tekemän päätöksen mukaisesti ikoneihin liittyvistä konservointiavustuksista päättää Valamon konservointilaitoksen johtava konservaattori. Hän teki yllä olevan päätöksen sähköpostitse 5.5.2014. Keskusrahaston talousarviossa on vuodelle 2014 varattu erilaisiin konservointi- ym. avustuksiin yhteensä 50.000 euron suuruinen määräraha. Avustuksia myönnetään hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden eikä vähävaraisuuden perusteella. Niiden saaminen edellyttää omarahoitusosuutta. Anomuksista on ilmettävä konservointitöiden kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Merkitään tiedoksi. Kirkkopalvelujen koordinaattorin esittely 2 Suomen ortodoksisen kirkon ja Ortodoksisten nuorten liitto ry:n yhteistyösopimus Suomen ortodoksisen kirkon ja Ortodoksisten nuorten liitto ry (ONL) yhteistyösopimus päättyy 2014. ONL toteuttaa kirkon strategiaa valtakunnallisena nuorisotyön keskusjärjestönä ja on selkeästi osa kirkon palvelukenttää. Lapset ja nuoret ovat kirkon tulevaisuus. ONL tekee tavoitteellista työtä yhteistyössä seurakuntien, hiippakuntien, luostareiden ja Valamon opiston kanssa. Valtaosissa ortodoksisia seurakuntia ei ole palkattuja nuorisotyöntekijöitä. ONL haluaa korostaa, että se toimii tarvittaessa seurakuntien konkreettisena tukena ja haluaa antaa konsultointiapua kaikissa nuorisotyön ja leirien pitoon liittyvissä asioissa. Valtakunnallisen nuorisotyön päätoimintoja ovat: Kirkon nuorisotyön toimijoiden kouluttaminen ja seurakuntien nuorisotyön tukeminen Julkaisutoiminta Valtakunnalliset nuorisotapahtumat Kansainvälinen toiminta
ONL osallistuu kirkon diakoniahankkeeseen (2014 2015), jossa lähimmäisenvastuu ja diakonia tuodaan osaksi nuorisotyön toimintaa. Nuorten parissa toteutettava diakoniatyö kohdistuu nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja osallisuuden lisäämiseen lähimmäisenvastuutyössä. Toiminnan arviointia suhteessa kirkon strategiaan kehitetään. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti johtokunnan kokouksissa, kehittämisseminaareissa ja asiakaspalautteiden kautta. Kerran vuodessa kirkon palvelukeskuksessa pidetään toiminnan arviointipäivä yhdessä kirkon muiden järjestöjen kanssa. Kirkollishallitus päättää hyväksyä yhteistyösopimuksen viisivuotiskaudelle 2015 2019 ja esittää kirkolliskokoukselle, että Ortodoksisten nuorten liitolle myönnetään avustusta vuonna 2015 135 000 ja vuonna 2016 140 000. Vuosille 2017 2019 tuen määrä päätetään arvioinnin jälkeen. Liite 2. Perustelut: Valtakunnallinen järjestö hoitaa tärkeää kirkon ydintoimintaa, lasten ja nuorten kasvattamista kirkon eläviksi jäseniksi vahvistamalla heidän identiteettiään. ONL myös julkaisee jatkuvasti materiaalia lapsi- ja nuorisotyön käyttöön. Jos tulevaisuudessa koulun uskonnonopetuksessa tapahtuu vielä enemmän heikennyksiä, tulee kirkon varautua oman nuorisotyön ja opetuksen vahvistamiseen entistä enemmän. Esityksen mukaan. Kirkkopalvelujen koordinaattorin esitys 3 Kirkon koulutuksen asiantuntijaryhmän loppuraportti, osakokonaisuus I Vuoden 2012 kirkolliskokous teki päätöksen, jossa se pyysi piispainkokousta ottamaan kantaa ortodoksisen seminaarin helmikuussa 2011 esittämään Kirkon omat opinnot - opintokokonaisuuteen. Kirkolliskokouksen ohjeistuksella kirkollishallitus nimesi asiantuntijaryhmän, johon kutsuttiin pastori Jukka Alava, kauppatieteiden maisteri Sirpa Muiniekka, käytännöllisen teologian professori Pekka Metso sekä kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov, joka toimi myös työryhmän koollekutsujana. Työryhmän tehtävä kiteytyi kolmiosaiseksi: 1. ortodoksisen seminaarin toiminnan arvioiminen 2. seminaarin yhteistyötahojen koulutustarjonnan ja yhteistyön arviointi 3. koulutustarjonnan ja kirkon tarpeitten vastaavuuden arviointi Työryhmä perehtyi jo olemassa oleviin selvityksiin ja päätöksiin sekä kuuli eri tahojen näkemyksiä koulutustarpeesta ja on ollut piispainkokouksen kuultavana (liite). Asiantuntijaryhmä on päättänyt toteuttaa tehtävänsä kahdessa osassa. Liitteenä oleva kokonaisuus sisältää loppuraportin kirkon omien opintojen järjestämiseen liittyviltä osin (osakokonaisuus I), joka kohdentuu asiantuntijaryhmän kolmiosaisen tehtävän kahteen jälkimmäiseen osaan. Selvitystyö seminaarin
toiminnan arvioinnista ja seminaarin tehtävästä on kesken. Työryhmä jättää arviointiin liittyvän esityksensä kirkollishallitukselle syksyllä 2014. Työryhmän työskentelyn tulokset Kirkon omilla opinnoilla tarkoitetaan kirkon työntekijöilleen antamaa lisä- ja täydennyskoulutusta. Koulutuksen piiriin kuuluvat kaikki kirkon työntekijät eivät ainoastaan hengellisen työn tekijät. Työryhmä esittää, että kirkon omien opintojen osuus tulee teologian maisterin tutkinnon lisäksi kirkon vakinaiseen toimeen haluavilta. Tämä vaatii lainmuutoksen kelpoisuuskriteerien osalta. Kirkon omien opintojen järjestämisessä on rakenne, joka vastaa työuran eri vaiheiden tarpeita. Opintokokonaisuuksien hyväksyminen kuuluu piispainkokoukselle. Muiden työntekijöiden osalta täydennys- ja jatkokoulutus tapahtuu ensisijaisesti Valamon opiston eri henkilöstöryhmille räätälöiminen kurssien muodossa, mutta myös hiippakuntakoulutuksena ja työntekijäyhdistysten tarjoamina koulutuksina. Piispainkokous on 22.11.2009 omassa kokouksessaan ottanut kantaa Valamon opistossa tarjottavaan oman toimen ohella toimivien ns oto-pappien koulutukseen ja suosittelee niitä vihkimyksen saaneille. Asiantuntijaryhmä esittää koulutuksen hyväksymistä sellaisinaan. Piispainkokoukselta toivotaan linjausta siitä, mitä suositteleminen käytännössä tarkoittaa. Ortodoksisella seminaarille ja Valamon opistolle on osoitettava vastuualueet kirkon omien opintojen järjestämisessä. Myös hiippakuntien ja muiden kouluttajien koulutustarjonta on kytkettävä osaksi kirkon omien opintojen monipuolista kokonaisuutta. Työryhmä esittää selvityksensä tuloksena seuraavia muutosehdotuksia: a. Kirkkopalvelujen ohjausryhmän työnkuvan laajentaminen Kirkolliskokous asettaa kirkkopalvelujen koordinaattorin järjestämään ja valvomaan kaikkea kirkon kasvatus- ja koulutustoimintaa yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Tehtävän toteuttaakseen ohjausryhmä voi täydentää itseään asiantuntijoilla, jotka valitaan toimialoittain (esim. Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori). b. Kirkon omien opintojen sisältöjen määrittely Kirkolliskokous esittää, että kirkkopalvelujen ohjausryhmä toteuttaa piispainkokouksen vahvistamat kirkon omien opintojen sisällöt ja neuvottelee opetuksen toteutuksesta koulutusta antavien oppilaitosten, hiippakuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Mentorointijärjestelmä nivotaan osaksi opetuksen toteutusta. c. Kirkon omien opintojen edellyttäminen toimenhaltijoilta Kirkollishallitus esittää, teologian maisterin tutkinnon lisäksi kirkon vakinaiseen toimeen haluavilta vaaditaan kirkon omien opintojen suorittaminen piispainkokouksen vahvistaman opintosuunnitelman mukaisesti. Kirkkoherroilta edellytetään lisäksi täydennyskoulutusta toimenkuvaan liittyvän mentoroinnin ja hallinnollisen koulutuksen muodossa. Tämä vaatii lainmuutoksen kelpoisuuskriteerien osalta. d. Kirkon strategian mukainen koko henkilöstön jatkuva ammattitaidon kehittäminen
Kirkollishallitus esittää kolmivaiheisen koulutuskierron käyttöönottoa vuoden 2011 kirkolliskokouksessa hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Lisä- ja jatkokoulutusta tarjotaan kaikille henkilöstöryhmille. Etenkin hengellisen työn tekijöiden kohdalla mentorointikäytäntö on nähtävä osana jatkuvaa ammattitaidon ylläpitoa. e. Harrastuksen nojalla vihityn papiston ja sivutoimisten kanttorien kouluttaminen Kirkollishallitus esittää, että piispainkokoukselta pyydetään selvennystä siitä, mitä Valamon opiston tarjoamien oto-papeille suunnattujen opintojen suositteleminen tarkoittaa, ja millä edellytyksin otopappien koulutus saadaan kytkettyä osaksi kirkon työntekijöilleen antamaa koulutusta. Kirkollishallitus esittää myös, että kirkkopalvelujen ohjausryhmän on toteutettava sivutoimisten kanttorien koulutuksen sisällön suunnittelu ja valmistettava sen käytännön järjestäminen. Kirkollishallitus lähettää raportin (osakokonaisuus I) kirkolliskokoukselle. Liite 3. Hyväksytään piispainkokouksen tekemät täsmennykset huomioiden. Esitys ei edellytä lainmuutoksia sen vuoksi, että papistolta vaadittava lisäkoulutus suoritetaan toimeen valinnan jälkeen määräajassa työnantajan järjestämänä jatko- ja täydennyskoulutuksena.. Piispainkokouksen täsmennykset esitettiin suullisesti ja ne ilmenevät piispainkokouksen pöytäkirjasta. Palvelukeskuksen johtajan esittely 4 Keskusrahastotyöryhmän loppuraportti Vuoden 2012 kirkolliskokoukselle tehtiin aloite keskusrahastomaksujen määräysperusteiden ja käytön tarkoituksenmukaisuuden selvittämisestä ja määräytymisperusteiden kehittämisestä seurakuntatalouksien tarpeita paremmin vastaaviksi. Asiaa valmistelemaan asetettiin työryhmä, joka jätti raporttinsa vuoden 2013 kirkolliskokoukselle. Vuoden 2013 kirkolliskokous käsitteli raportin, teki huomioita ja päätti, että keskusrahastotyöryhmä jatkaa työskentelyään syksyyn 2014 asti ja että loppuraportti lainmuutostarpeineen tuodaan vuoden 2014 kirkolliskokouksen käsittelyyn. Keskusrahastotyöryhmän loppuraportti on täydennys vuoden 2013 raporttiin. Siinä on täsmennetty ja konkretisoitu toimenpide-esityksiä sekä tehty vaihtoehtoisia laskelmia keskusrahastoprosentille. Liite 4 a, b ja c. Kirkollishallitus lähettää keskusrahastotyöryhmän loppuraportin kirkolliskokoukselle. Keskusrahastotyöryhmän raportti lähetetään lausuntokierrokselle seurakuntien neuvostoille siten, että lausunnot ja raportti käsitellään syyskuun istunnossa.
Palvelukeskuksen johtajan esittely 5 Kirkonkirjoista perittävät maksut Ortodoksinen kirkko on noudattanut kirkonkirjoista luovutettavien maksujen määräämisessä samoja perusteita kuin evankelis-luterilainen kirkko. Kirkkohallitus on 1.4.2014 päättänyt uusista maksuista. Esittelymuistiossa todetaan, että kirkonkirjoista perittävien maksujen yhdenmukaisuus maistraattien kanssa tulee muuttaa siten, että kansalaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Todistusmaksujen tulee olla suuruudeltaan kohtuullisia ja oikeassa suhteessa todistusten kirjoittamiseen käytettyyn työmäärään nähden. Tällä hetkellä Suomen ortodoksisessa kirkossa on voimassa liitteen 5 mukainen kirkollishallituksen päätös luovutettavista tiedoista perittävistä maksuista. Kirkollishallitus on ortodoksisesta kirkosta annetun lain 74 :n 2 momentin nojalla määrännyt seuraavaa: 1 Maksuttomat todistukset Kirkon jäsentietojärjestelmästä henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi tulostettu seurakunnan jäsenen yksittäisiä tietoja koskeva todistus (elää-todistus) on maksuton. 2 Maksulliset todistukset Todistuksesta peritään maksu seuraavasti: 1) kirkon jäsentietojärjestelmästä tulostetusta muusta kuin 1 :ssä tarkoitetusta todistuksesta 7 euroa; 2) manuaalisesti laaditusta todistuksesta: a) 7 euroa, jos siihen haetaan tietoa perhelehdistä; b) 7 euroa, jos siihen haetaan tietoa kirjamuotoisista kirkonkirjoista ja tiedot koskevat todistuksen päähenkilön yksittäistä avioliitto-, muutto- tai kuolintietoa tai kirkollista toimitusta; c) 30 euroa muusta kuin b alakohdassa tarkoitetusta kirkonkirjojen tietojen perusteella laaditusta todistuksesta; jos samansisältöisiä todistuksia tilataan kaksi tai useampia eri käyttötarkoituksiin, ensimmäisestä todistuksesta peritään 30 euroa ja jokaisesta seuraavasta 7 euroa; 3) sukututkimusta varten laadittavasta todistuksesta 30 euroa; jos laatimisesta aiheutuu työtä enemmän kuin 30 minuuttia, veloitetaan lisämaksuna jokaiselta alkavalta 30 minuutin jaksolta 15 euroa; 4) tieteelliseen tutkimukseen annettavasta todistuksesta 30 euroa; jos laatimisesta aiheutuu työtä enemmän kuin 30 minuuttia, veloitetaan lisämaksuna jokaiselta alkavalta 30 minuutin jaksolta 12 euroa; 5) keskusrekisterin hallussa olevan sukuselvitystoisteen kopiosta 7 euroa sivulta.
Todistus on 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla manuaalisesti laadittu silloin, kun siihen on haettu tietoa muusta rekisteristä kuin kirkon jäsentietojärjestelmästä tai kun todistus käyttötarkoituksensa vuoksi muutoin edellyttää erikseen laatimista. 3 Muut maksut Maksullisen todistuksen lähettämisestä postitse peritään toimitusmaksua 5,50 euroa, joka sisältää laskutuksen ja postituksen. Postiennakolla lähetettävästä todistuksesta peritään postiennakkomaksu. Todistuksen lähettämisestä ulkomaille peritään lisäksi posti- ja pankkipalvelumaksut. Jos lasku lähetetään asiakkaan pyynnöstä eri osoitteeseen kuin todistus, veloitetaan laskun lähettämisestä 5,50 euroa. Maksukehotuksesta veloitetaan 7 euroa. 4 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2014, ja sillä kumotaan kirkollishallituksen 23 päivänä marraskuuta 2009 antama päätös kirkonkirjoista luovutettavista tiedoista perittävistä maksuista. Esityksen mukaan. Palvelukeskuksen lakimiehen esittely 6 Veikko Purmosen tekemät oikaisuvaatimukset Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut kirkollishallituksen tekemät päätökset 21.5.2013 8 ja 9 sekä 9.4.2013 1 ja palauttanut asiat uudelleen kirkollishallituksen käsiteltäväksi oikaisuvaatimuksena. Lisäksi Veikko Purmonen on tehnyt oikaisuvaatimuksen Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvoston päätöksistä 12.12.2013 13 ja 24.10.2013 14 sekä kirkkoherran delegointipäätöksistä 15.5.2013 ja 26.9.2013 sekä 2.5.2013. Hallinto-oikeuden päätökset ja oikaisuvaatimus ovat liitteenä 6 a -c. Kirkollishallitus on 28.1.2014 pyytänyt Helsingin ortodoksiselta seurakunnalta lausuntoa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksiin ja Veikko Purmosen tekemään oikaisuvaatimukseen ja seurakunta on toimittanut 27.2.1014 päivätyn lausunnon kirkollishallitukselle pyydetyssä määräajassa. Lisäksi kirkollishallitus on 5.3.2014 pyytänyt seurakunnan lausunnon johdosta vastineen Veikko Purmoselta ja hän on toimittanut 19.3.2014 kirkollishallitukselle kolme vastaselitystä. Lausunto ja vastaselitykset pyyntöineen ovat liitteenä 6 d-g.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston päätös 14.2.2013 5 ja kirkollishallituksen päätös 9.4.2013 1 Seurakunnanvaltuusto on 14.2.2013 pidetyssä kokouksessa asiakohdassa 5 päättänyt kirkolliskokouksen maallikkoedustajien valitsijamiehistä ja heidän varajäsenistään sekä ehdokkaiden asettamisesta. Pöytäkirjan mukaan kirkkoherra ilmoitti pidättyvänsä äänestyksestä ja poistui salista ja myös Sergei Podschivalow ja Veikko Purmonen poistuivat salista. Valtuusto päätti tuon jälkeen valitsijamiehistä, heidän varamiehistään sekä ehdokkaiden asettamisesta. Helsingin ortodoksisen seurakunnan lausunnosta ja Veikko Purmosen vastaselityksestä käy ilmi, että valtuuston kokouksessa on ennen asiasta päättämistä käyty keskustelu siitä, ovatko valtuuston jäseninä olevat papiston edustajat esteellisiä osallistumaan päätöksentekoon. Lausunnosta ja vastaselityksestä ilmenee edelleen, että Purmonen on omalta osaltaan ilmoittanut, ettei hän pidä itseään esteellisenä, mutta on kuitenkin poistunut salista ottamatta osaa päätöksentekoon ilmoituksensa mukaan sen takia, että valtuuston puheenjohtaja on katsonut papiston jäsenet esteellisiksi. Purmonen on jättänyt eriävän mielipiteen siitä, ettei hänen ole sallittu osallistua päätöksentekoon. Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen 87 :n 6 kohdan mukaan seurakunnanvaltuuston tehtävänä on asettaa ehdokkaat maallikkojen edustajiksi kirkolliskokoukseen sekä valita maallikkojen edustajien valitsijamiehet ja heidän varajäsenensä. Ortodoksisesta kirkosta annetussa laissa tai kirkkojärjestyksessä ei ole säännöksiä siitä, että valtuuston jäseninä toimivat papiston edustajat olisivat esteellisiä käsiteltäessä 6 kohdassa mainittuja asioita. Näin ollen heillä seurakunnanvaltuuston jäseninä on oikeus yhtälaisesti muiden valtuutettujen kanssa osallistua päätöksentekoon näissä valtuuston tehtäviin kuuluvissa asioissa. Kirkollishallitus katsoo, että asiaa käsiteltäessä on menetelty virheellisesti, kun Purmoselta on evätty oikeus ottaa osaa päätöksentekoon. Kun kysymyksessä on monijäseninen toimielin, valtuuston olisi pitänyt ortodoksisesta kirkosta annetun lain 93 :n ja hallintolain 5 luvun 29 :n mukaan päättää esteellisyydestä. Kaksi valtuustoon kuuluvaa papiston jäsentä Salminen ja Podschivalow ovat kokeneet olevansa esteellisiä päätöksentekoon asiassa ja vapaaehtoisesti poistuneet salista ennen päätöksentekoa. Papiston edustajista vain Purmonen on katsonut, ettei hän olisi esteellinen asiassa. Jos Purmonen olisi voinut osallistua päätöksentekoon, vaalissa olisi annettu yksi ääni enemmän. Kun viimeisenä valituksi tullut valitsijamies on saanut kaksi ääntä enemmän kuin ensimmäiset valitsematta jääneet, Purmosen antama ääni ei olisi vaikuttanut vaalin tulokseen. Tämän perusteella ja kun päätöksenteossa ei ole tapahtunut mitään muuta lain tai muun päätöksentekomenettelyssä sovellettavan säännöksen rikkomista tai laiminlyöntiä, kirkollishallitus katsoo, ettei ole olemassa perusteita kumota valtuuston päätöstä. Kirkollishallituksen tehtävä on lain 18 :n mukaisesti viipymättä vaalin toimittamisen jälkeen vahvistaa vaalin tulos, mihin päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimuksessa Purmonen ei ole esittänyt mitään sellaista oikeudellista perustetta, jonka vuoksi vaali olisi kumottava ja uusi vaali määrättävä toimitettavaksi.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston päätös 14.2.2013 8 Kirkollishallitus katsoo 21.5.2013 tehdyn päätöksen perusteluiden mukaisesti, että 14.2.2013 seurakunnanvaltuuston päättäessä seurakunnanneuvoston esityksestä seurakunnan johtosäännön vahvistamisesta ei ole tapahtunut sellaista menettelyvirhettä kokousmenettelyn ja esteellisyyden osalta, jonka perusteella päätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimuksessa Veikko Purmonen väittää, että johtosääntö on lukuisien puuteiden vuoksi lainvastainen. Oikaisuvaatimuksessa viitataan kirkkojärjestyksen 87 :n toimivaltasäännökseen, jota Purmosen käsityksen mukaan on rikottu vahvistetulla johtosäännöllä. Kirkollishallitus katsoo, että johtosäännön vahvistaminen kuuluu seurakunnanvaltuuston toimivaltaan. Johtosäännön vahvistaminen ei ole lain 98 :n mukaan kirkollishallitukselle alistettava asia ja kirkollishallituksella ei ole toimivaltaa yleisesti tutkia, onko seurakunnan vahvistama johtosääntö tarkoituksenmukainen. Kirkollishallitus voi laillisuusperusteella toimivaltansa puitteissa tutkia yksittäistapauksessa, onko johtosäännön määräys lain tai kirkkojärjestyksen tai jonkin muun sovellettavan säännöksen vastainen. Oikaisuvaatimuksessa tulee yksilöidä ne kohdat johtosäännöstä, joiden vaatimuksen tekijä katsoo olevan lain tai jonkun muun säännöksen vastaisia. Tämän vuoksi kirkollishallitus tutkii väitteen siitä, että johtosääntö on kirkkojärjestyksen 87 :n vastainen. Kirkkojärjestyksen 94 :n mukaisesti seurakunnanneuvoston tehtävänä on käyttää työnantajan puhevaltaa seurakunnan toiminnan kannalta merkittävissä asioissa ja tehdä työntekijöiden työsopimukset ja päättää työntekijöiden työsuhteet. Lain 61 :n mukaan kirkkoherra johtaa seurakunnan hallintoa ja taloudenhoitoa ja kirkkoherra on nimenkirjoittaja seurakunnassa. Operatiivinen työnjohto seurakunnassa on kirkkoherralla ja hän toimii työntekijöiden esimiehenä lain 61 :n mukaan. Operatiiviseen työnjohtoon kuuluu esimiehen ja alaisten välillä käytävät vuosittaiset kehityskeskustelut sekä tarkistusten tekemiset työntekijöiden työnkuviin. Yksittäisen työntekijän osalta ei ole kysymys työjärjestyksestä tai ohjesäännöstä, jotka vahvistetaan tarvittaessa orgaaneille ja toimielimille. Johtosäännössä voidaan lakia ja kirkkojärjestystä täydentäen määrätä seurakunnan johtamiseen liittyvistä yksittäisiä työntekijöitä koskevista asioista. Kirkollishallitus katsoo, että vahvistettu johtosääntö ei ole kirkkojärjestyksen 87 :n vastainen, eikä johtosäännön kumoamiseen tältä osin ole oikeudellista perustetta. Oikaisuvaatimus Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvoston päätöksistä 12.12.2013 13 ja 24.10.2013 14 sekä kirkkoherran delegointipäätöksistä 15.5.2013 ja 26.9.2013 sekä 2.5.2013 Purmonen on edellä johtosäännön vahvistamista käsitellyssä oikaisuvaatimuksessa katsonut vahvistetun johtosäännön olevan kirkkojärjestyksen 87 :n vastainen ja vaatinut sen kumoamista. Tämän jälkeen tehdyt seurakunnan eri toimielimiä koskevat oikaisuvaatimukset perustuvat samaan oikeudelliseen perusteeseen. Oikaisuvaatimuksissa katsotaan toimielinten päätökset laittomiksi laittomaan johtosääntöön perustuen. Kirkollishallitus katsoo, että vahvistettu johtosääntö ei ole kirkkojärjestyksen 87 :n vastainen ja sen vuoksi ei ole olemassa oikeudellista perustetta, jonka perusteella päätökset voitaisiin kumota.
Päätösten täytäntöönpanokielto Täytäntöönpanokieltoa koskevaan vaatimukseen kirkollishallitus on antanut erillisen päätöksen 3.2.2014, josta ei saa erikseen hakea muutosta. Liite 6 h. Kirkollishallitus hylkää tehdyt oikaisuvaatimukset. Esittelijän muuttaman esityksen mukaisesti. Merkittiin, että Markku Salminen ja Ulla Saarinen poistuivat kokoustilasta, eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Palvelukeskuksen johtajan esittely 7 Museosäätiön esitys vuokran huojennuksesta Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö on esittänyt kirkollishallitukselle, että säätiön vuokranmaksukyvyn heikkenemisen takia kirkko ei perisi vuokraa käytössä olevista toimistotiloista ajalla 1.5.-31.12.2014. Liite 7. Säätiön vuokraa huojennetaan siten, että toimistotiloista ei peritä vuokraa ajalta 1.5.-31.12.2014. Perustelut: Remontin viivästyminen on aiheuttanut haasteita museon näyttelyn avaamiselle. Museon toiminnan ja talouden elpymisen kannalta on erittäin tärkeää, että museo avautuu yleisölle syksyllä 2014 ja että toiminta sekä tilat kokonaisuudessaan saadaan tuottavaan käyttöön. Kirkon taloussuunnitelmassa on huomioitu se, että vuodesta 2015 alkaen näyttelytilat ovat käytössä kokonaisuudessaan. Esityksen mukaan.
Huomionosoitukset 8 Pyhän Karitsan Ritarikunta 3 Siunauskirja Terttu Pihlatie 5.5.2014 PKR:n mitali Pentti Piiroinen 4.4.2014 Onni Piiroinen 4.4.2014 Kaija Härkin 5.5.2014 PKR:n Ilk mitali Brita Hellenurm 15.4.2014 Rainer Ressler 15.4.2014 Terttu Naakka 5.5.2014 Tiedoksi 9 Valamon opiston ja seminaarin yhteistyön kehittäminen Kirkollishallitus on kokouksessaan 3.2.2014 päättänyt käynnistää selvityksen Valamon opiston ja seminaarin yhteistyön kehittämisestä. Kirkolliskokous 2013 painotti päätöksessään eri laitosten välistä yhteistyötä ja kirkollishallitus totesi perusteluissaan 3.2.2014, että kulttuuri-, koulutus- ja kasvatusasioissa on perusteltua selvittää opiston ja seminaarin yhteistyön mahdollisuudet ja aloittaa selvitystyö tästä. Selvitystyö käynnistyy kartoituksilla ja keskusteluilla avainhenkilöiden ja -ryhmien kanssa toukokuussa ja tuloksista raportoidaan syksyn istunnoissa. Selvitystyötä tehdään yhteistyössä Veikko Räntilän ja seminaarin opintoja sekä toimintaa arvioivan työryhmän kanssa. Räntilä toimii johdon ja työelämän kehittäjänä ja hän on toiminut mm. Raaseporin opiston rehtorina. Merkitään tiedoksi. 10 Kustannussäästötavoitteiden linjaus Kirkollishallitus on istunnossaan 3.2.2014 päättänyt kirkolliskokouksen päätösten käsittelyn yhteydessä, että palvelukeskuksen johtoryhmä valmistelee kirkollishallitukselle esityksen keskusrahaston kustannussäästöjen linjauksista.
Talousvaliokunta kokoontuu 14.5. käsittelemään keskusrahaston tilinpäätöstä ja tässä yhteydessä on perusteltua käynnistää keskustelu kirkon strategian mukaisista talouden linjauksista. Johtoryhmä valmistelee esitystä käydyn keskustelun pohjalta eteenpäin ja tuo asian syyskuun istuntoon. Merkitään tiedoksi. 11 Oulun hiippakunnan kirjasto ja kalustoluettelo Piispa Arseni on käynyt läpi Oulun hiippakunnan kirjaston ja kalustoluettelon. Puuttuvien kirjojen ja kalusteiden osalta tehdään selvitys liitteenä 11 a ja b olevan luettelon pohjalta, jonka jälkeen laaditaan esitys Oulun hiippakuntaan tarvittavista hankinnoista. Merkitään tiedoksi. Oulun uusi metropoliitta tekee mahdollisen hankintaesityksen. 12 Kantelu uskonnonopetuksen järjestämisestä Liite 12. Merkitään tiedoksi. 13 Auton hankinta kirkollishallituksen käyttöön Palvelukeskuksen johtaja on ostanut kirkollishallituksen henkilökunnan käyttöön vuosimallia 2012 olevan Ford C Max -merkkisen tila-auton 27.000 euron kauppahinnalla. Merkitään tiedoksi. 14 Diakoniatyön kehittämishanke FOIBE Liite 14. Merkitään tiedoksi. 15 Opetusministeriön esitys yhteisöveron korvaamisesta valtionavulla Ministeriö esittää, että miljoonan euron määrärahasta muille uskonnolliselle yhteisöille korvataan Suomen ortodoksiselle kirkolle yhteisöveron menetyksestä johtuvana valtionapuna viiden vuoden keskiarvon mukaan laskettu määrä 87.000 euroa vuodessa. Merkitään tiedoksi.
16 Tilintarkastajien lausunnot Liite 16 Merkitään tiedoksi. 17 Helsingin metropoliitta antoi tiedoksi seuraavat asiat: a)teologinen sihteeri Hjälm on irtisanoutunut huhtikuun alusta ja hänen tilalle on valittu TM Jelisei Heikkilä. Merkitään tiedoksi. b) Metropoliitta Ambrosius kertoi luopuvansa virka-asunnosta kesäkuussa ja muuttavansa Sofian yhteisökotiin. Hän tulee mahdollisesti tarvitsemaan kaksion työtilaksi ja vierastilaksi. Merkitään tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat 18 Istunnon pöytäkirjan tarkastavat kirkkoherra Markku Salminen ja nunna Elisabet. Aika ja paikka alussa mainitut Puheenjohtaja Leo Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Pöytäkirjan tarkastajat Markku Salminen Nunna Elisabet
Kirkollishallituksen istunnon sihteeri Jari Rantala