Turun lapsi- ja nuoriso- tutkimuskeskuksen toimintakertomus 2007 1. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus 1 2. Taustastrategiat 1 3. Tavoitteet ja tehtävät 1 4. Tutkimustoiminta vuonna 2007 3 5. Yhteiskunnallinen ja tiedepoliittinen vaikuttaminen vuonna 2007 5 6. Alueellinen vaikuttaminen vuonna 2007 6 7. Koulutusyhteistyö vuonna 2007 8 8. Tiedotus vuonna 2007 8 9. Toimintaresurssit vuonna 2007 9 10. Hallinto 10
1. TURUN LAPSI- JA NUORISOTUTKIMUSKESKUS Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on kaikkien seitsemän Varsinais-Suomessa toimivan korkeakoulun yhteinen tutkimuskeskus, joka aloitti toimintansa 1.1.2007. Tutkimuskeskuksen tehtävä on edistää lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa tutkimusta jäsenkorkeakouluissa ja kehittää tiederajat ylittävää yhteistyötä. Keskus harjoittaa monitieteistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Keskus kokoaa yhteen asiantuntijuutta lääketieteestä aina humanistiseen, taloustieteelliseen, yhteiskuntatieteelliseen ja käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen. Jäsenkorkeakoulut: Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Turun ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Sydväst 2. TAUSTASTRATEGIAT Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus tehostaa Varsinais-Suomen korkeakoulujen yhteistyötä ja vahvistaa alueen asemaa monitieteisenä ja korkeatasoisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen keskittymänä. Tutkimuskeskus on Turun kaupungin ja alueen korkeakoulujen yhdessä laatiman turkulaisten korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategian 2006 2012 kärkihanke. Tutkimuskeskuksen perustaminen on yksi Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2005 2008 painopisteistä. Monitieteinen tutkimuskeskus rakentaa yhteyksiä tutkimuksen ja alueellisten kehittämisorganisaatioiden ja palvelutuottajien välille tekemällä yhteistyötä ja tuottamalla tutkimustietoa alueellisten toimijoiden hyödynnettäväksi. Tutkimuskeskus linkittyy Turun kaupungin laatiman Turku-strategian hyvinvointia ja elämän laatua korostavaan painopistealueeseen, jolla lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi keskeisimmistä toiminta-alueista. Keskus on keskeinen osa korkeakoulujen yhteistyötä lounaisen Suomen ja sen asukkaiden terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman edistämiseksi. 3. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tavoitteet: 1. Kansainvälisesti korkealaatuisen ja uraauurtavan tutkimuksen tuottaminen. 2. Lapsi- ja nuorisotutkimuksen parempi yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus: tutkimustiedon siirtäminen tehokkaasti käytännön vahvuudeksi moniammatilliseen ja moniviranomaistoimintaan. 3. Varsinais-Suomen korkeakoulujen aseman vahvistaminen ainutlaatuisen monitieteisenä ja korkeatasoisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen keskittymänä. 4. Korkeakouluyhteistyön tehostaminen synergiaetuja hyödyntämällä. 1
5. Lisääntyvä yhteistoiminta ja tutkimuksen tehokkaampi tuominen yhteiskunnan käyttöön vaikuttavat pitkällä tähtäimellä positiivisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Tutkimus Tutkimuskeskuksen päätehtävä on lapsiin ja nuoriin kohdistuvan tutkimuksen ja erityisesti monitieteisten lähestymistapojen edistäminen jäsenkorkeakouluissa. Keskus parantaa tieteidenvälisen yhteistyön edellytyksiä tarjoamalla tutkijoille ja hankkeille monitieteisen tutkimusympäristön. Tämän tehtävän toteuttamisessa keskeisiä toimintamuotoja ovat uusien tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistäminen, seminaaritoiminta, tutkijoiden verkostoitumisen edistäminen, tutkijakoulutuksen tukeminen, tutkimuspalvelujen tarjoaminen, tiedotus ja tutkimusaineistojen monenkeskinen hyödyntäminen. Tutkimuskeskuksen profiilissa korostuu monitieteinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tutkimus. Korkeakouluyhteistyö Synergiaetuja hyödyntämällä, tiedonkulkua lisäämällä, resursseja kohdentamalla ja kunkin yhteistyökorkeakoulun osaamisalueita hyödyntämällä tehostetaan tutkimustoimintaa alueella, joka muodostaa varsinaissuomalaisia korkeakouluja aidosti yhdistävän painopisteen. Keskus tuo yhteen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimijat ja vahvuudet: ammattikorkeakoulujen työelämän tarpeista lähtevän, ammattia kehittävän ja vahvasti aluekehittämiseen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä yliopistojen pitkät perinteet omaavan, kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen. Keskus tarjoaa toimintamuotoja, joihin eri korkeakoulut ja erilaiset toimijat voivat kiinnittyä. Samalla keskus toimii lapsi- ja nuorisotutkimusta ohjaavana ja suunnittelevana elimenä. Keskus pyrkii vaikuttamaan tutkimuksen suuntaamiseksi ja resurssien kohdentamiseksi sellaisiin tutkimusteemoihin, joilla tutkimusta erityisesti tarvitaan ja rekrytoimaan nuoria tutkijanuraansa aloittavia tutkijoita mukaan hankkeisiin. Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tutkimuskeskus toimii alueellisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen yhteistyöfoorumina ja tietopankkina, joka palvelee sekä alan tutkijoita että alueellisia toimijoita ja tiedotusvälineitä. Näin keskus toteuttaa korkeakoulujen aluestrategian 2006 2012 tavoitetta alueen hyvinvointia edistävien kehittämisfoorumien rakentamisesta yhteistyössä alueellisten toimijoiden, kuten kuntien, järjestöjen ja palveluntuottajien kanssa. Korkeakoulujen tuottama tutkimustieto siirtyy tehokkaammin työelämän ja alueellisten toimijoiden kuten kuntien, viranomaisten, järjestöjen ja palveluntuottajien hyödynnettäväksi. Samalla kanavoidaan kentältä kumpuavia kehittämistarpeita alan tutkimukseen. Keskus toimii verkostoituneena alan muiden kansallisten toimijoiden, kuten yliopistollisten tutkimusyksiköiden ja alueellisten kehittämisorganisaatioiden kanssa. Keskus rakentaa kansainvälisiä yhteistyösuhteita. 2
4. TUTKIMUSTOIMINTA VUONNA 2007 4.1. TUTKIMUSHANKKEET 4.1.1. HYVÄN KASVUN AVAIMET SEURANTATUTKIMUS Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen päätutkimushanke on laaja seurantatutkimus Hyvän kasvun avaimet. Hankkeen valmistelu käynnistyi jo tutkimuskeskuksen suunnitteluvaiheessa vuonna 2005. Hyvän kasvun avaimet tarkastelee kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentumista. Tutkimus jäljittää niitä mekanismeja, jotka jo varhaisessa vaiheessa johtavat syrjäytymiskehitykseen lapsen elämän eri alueilla. Tutkimus vastaa yhteiskunnassa akuuttiin tarpeeseen tutkimuksesta, joka ylittää perinteiset tiederajat ja soveltuu esimerkiksi moniammatillisen toiminnan tueksi (esim. moniviranomaisyhteistyö, varhainen puuttuminen). Tutkimus kattaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vv. 2008 2009 syntyvän n. 4500 lapsen vuosikohortin. Tutkimuksessa seurataan lasten varttumista aina äitiysneuvolasta aikuisikään saakka. Myöhemmässä vaiheessa tutkimukseen yhdistyy interventio-hankkeita ja ammatillista koulutusta mukana oleville kuntien yhteistyötahoille. Tutkittavien perheiden rekrytointi käynnistyi sairaanhoitopiirin äitiysneuvoloissa 1.8.2007. Tutkimuksen vastuullinen johtaja on Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Hanna Lagström. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa monitieteinen konsortio, jossa on mukana n. 50 tutkijaa alueen korkeakouluista. Käytännön toteutus tapahtuu viidessä teemaryhmässä: 1) Perheen psyykkinen hyvinvointi ja lapsen kehitys (pj. professori Hannele Räihä) 2) Lapsen kasvu, kehitys ja terveys (pj. dosentti Tuomas Jartti) 3) Kielellis-kognitiivinen kehitys ja sen tukeminen (pj. professori Pirjo Korpilahti) 4) Kasvatus, koulutus ja vertaissuhteet (pj. professorit Joel Kivirauma ja Christina Salmivalli) 5) Perheen taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi (pj. professori Katja Forssén) Hankkeen osatutkimuksista erillisrahoitusta saivat v. 2007 seuraavat hankkeet: Hyvän kasvun avaimet pääkonsortio (Suomen Kulttuurirahaston Varsinais- Suomen rahasto ja Turun Yliopistosäätiö, vastuullinen johtaja dos. FT Hanna Lagström) Prospective longitudinal study of childhood risk factors in the development of obesity (Suomen Akatemia, vastuullinen johtaja dos. FT Hanna Lagström) Lasten toistuvat hengitystieinfektiot: virusten ja bakteerien synergia, ympäristötekijät ja geneettinen alttius. (Suomen Akatemia ja Suomen Lääketieteen säätiö vastuullinen johtaja dos. LT Ville Peltola) Hyvän kasvun avaimet: Lasten ylipainon varhaiset riskitekijät (Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, vastuullinen johtaja dos. Hanna Lagström) Perheen psyykkinen hyvinvointi ja lapsen kehitys (EVO-rahoitus, vastuullinen johtaja prof. PsT Hannele Räihä) 3
4.2. MUUT TUTKIMUSHANKKEET 4.2.1. Diet Quality Index validointitutkimus Ravinnonsaannin indeksin validointitutkimuksessa kehitetään helppo ja yksinkertainen ravinnon-saannin tutkimusmenetelmä, jonka avulla arvioidaan ruokavalion laatua ja terveellisyyttä väestötason tutkimuksissa. Menetelmää käytetään ensivaiheessa Hyvän kasvun avaimet tutkimuksen vanhempien ravinnonsaannin arvioimisessa. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta on vastannut lopputyönään Johanna Leppälä, Terveyden biotieteet/elintarvikekehitys, työn ohjaajina toimivat tutkimusjohtaja Hanna Lagström ja dos. Kirsi Laitinen. 4.2.3. Health and Family Life in the comparative study of Finnish and Japanese societies Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on suomalaisena partnerina vertailevassa tutkimuksessa suomalaisten ja japanilaisten yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnista. Tutkimuksen japanilainen yhteistyökumppani on Meijigakuin University, Department of Sociology & Social Work. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksena marras-joulukuussa 2007. Tutkimuksen rahoituksesta vastaa Meijigakuin University. Hankkeen vastaava tutkija Turussa on erikoistutkija Anne Puuronen ja hankkeen vastuullinen johtaja on prof. Yoshitaka Saito, Meijigakuin University. 4.2.4. Daughters of Penitence: Vuorela State Reform School and the construction of reformatory identity, 1893 1923 Koordinaattori Kaisa Vehkalahti oli koordinaattorin virasta vapaana 4 kk, toimien tällä ajalla apurahatutkijana. Kulttuurihistorian alaan sijoittuva väitöstutkimus käsittelee Suomalaisen koulukotilaitoksen historiaa ja tyttöjen laitoskasvatuksen sisältöjä. Tutkimus päättyi 2007 ja on parhaillaan esitarkastuksessa. Tutkimuksen viimeistelyvaihetta rahoitti Alli Paasikiven säätiö. 4.2.5. Nuoren terveystaju nikotiiniriippuvuudessa Erikoistutkija Anne Puurosen projektissa tutkitaan nuoren terveystajun rakentumista nikotiiniriippuvuudessa eri käyttäjien näkökulmasta. Tutkimus lähestyy nikotiiniriippuvuutta nuorisokulttuurisena ilmiönä, jonka rakentumista analysoidaan sosiokulttuurisesti nuoren arkitodellisuudessa (perhe ja koulu), harrastus-, urheiluseura- ja vapaa-ajankulttuurien (vertaissuhteet) sekä suomalaisen tupakkakulttuurin ajankohtaisten muutosten yhteydessä. Tutkimusta rahoittavat vuodesta 2008 STM ja Juho Vainion säätiö. 4.2. TUTKIJAKOULUTUS Lokakuusta 2007 lähtien tutkimuskeskuksessa on toiminut Lapsi- ja nuorisotutkimuksen monitieteinen tutkijaseminaari. Vapaamuotoinen seminaari tukee jäsenkorkeakoulujen tutkijakoulutusta tarjoamalla areenan monitieteiseen keskusteluun, vertaistukeen sekä ohjausapua. Seminaariin osallistuu 33 jatko-opiskelijaa Turun yliopistosta, Åbo Akademista ja Turun Kauppakorkeakoulusta. Seminaaria vetävät erikoistutkija Anne Puuronen ja koordinaattori Kaisa Vehkalahti. Syksyllä 2007 seminaari kokoontui kuusi kertaa: 2.10. Järjestäytymisistunto 16.10. Monikulttuurisen tutkimuksen haasteet. Asiantuntijavieraana FT, tutkijatohtori Tuomas Martikainen, Åbo Akademi 30.10. Lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvät aineistot ja tutkimus Stakesissa. Asiantuntijavieraana Tiina Puhakka (Stakestieto), Jaana Markkula (Koulu- 4
terveyskysely ja sen tutkimuskäyttö), Marianne Johnson (Rekisteritutkimuskeskus Retki) 13.11. Tutkimuksen julkaiseminen ja kansainvälistäminen. Asiantuntijavieraina professori, vararehtori Erno Lehtinen (Kansainvälinen julkaiseminen), tutkija Minna Rantalaiho (Tutkijana ulkomailla) ja Heli Hurme (kansainväliset palvelut). 27.11. Tutkimussuunnitelmat, ryhmä I 11.12. Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen. Asiantuntijavieraana vt. tutkimusjohtaja Leena Suurpää (Nuorisotutkimusverkosto). 5. YHTEISKUNNALLINEN JA TIEDEPOLIITTINEN VAIKUTTAMINEN VUONNA 2007 5.1. Suomen Akatemia Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus esitti Suomen Akatemialle helmikuussa 2007 lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvan ohjelma-aloitteen. Aloitteeseen liittyivät Folkhälsan, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Tampereen yliopiston Lapsuuden ja perheen tutkimuksen yksikkö PerLa, sekä Tampereen yliopiston hoitotieteen laitos. Tutkimusjohtaja Lagström oli kutsuttuna asiantuntijana Suomen Akatemian tilaisuudessa 8.5.07, jossa määriteltiin Suomen kannalta keskeisiä aihekokonaisuuksia tulevissa EU:n puiteohjelmissa ja luotiin pohjaa lasten hyvinvointia ja terveyttä käsittelevälle suunnatulle haulle. Tutkimusohjelma-aloitteet etenivät Suomen Akatemian sisäiseen valmisteluun kesällä 2007. Ohjelman valmistelutyöstä vastaava Sirkku Saarikoski vieraili Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen kutsusta esittelemässä ohjelma-aloitetta Turussa 3.12.2007. Tutkimusjohtaja Lagström osallistui kutsuttuna asiantuntijana 12.12.2007 Lasten hyvinvointi ja terveys tutkimusohjelmaa valmistelevaan round tableen. Tutkimusjohtaja Lagström on kutsuttu pysyväksi asiantuntijajäseneksi ko. tutkimusohjelman valmistelutyöryhmään, joka aloittaa toimintana vuoden 2008 alussa. Lasten hyvinvointi ja terveys tutkimusohjelman on suunniteltu tulevan hakuun vuonna 2009, rahoitukset alkaisivat vuonna 2010. 5.2. Valtakunnallinen lapsuudentutkimuksen verkosto Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on ollut alusta lähtien tiiviisti mukana Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön syksyllä 2006 käynnistämässä hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää lapsuuden tutkimuksen verkottumista valtakunnallisella tasolla. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen koordinaattori Kaisa Vehkalahti ja keväästä 2007 lähtien tutkimusjohtaja Hanna Lagström ovat hankkeen ohjausryhmässä. Ohjausryhmä kokoontui Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen avajaisseminaarin yhteydessä 6.3.2006. Tutkimusjohtaja Lagström oli kutsuttuna puhujana verkoston ensimmäisessä tutkijatapaamisessa Jyväskylän yliopistossa 11. 12.10.2007, sekä Eduskunnassa pidetyssä seminaarissa Miten lapsemme voivat? Mitä voidaan tehdä? Lapsuuden tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kohtaaminen, 17.10.2007. Verkosto järjestää valtakunnalliset, vuosittain toistuvat Lapsuuden tutkimuksen päivät. Ensimmäisten päivien järjestelystä vuonna 2008 vastaa Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus. 5
5.3. Nuorisotutkimusseura ja -verkosto Nuorisotutkimusseura edistää monitieteellistä nuorisotutkimusta Suomessa valtakunnallisella tasolla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi se järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja, ylläpitää nuorisotutkijarekisteriä, julkaisee Nuorisotutkimus-lehteä ja julkaisusarjaa nuorisotutkimuksesta. Vuoden 1999 alussa perustetun Nuorisotutkimusverkoston kautta seura harjoittaa ja rahoittaa tutkimustoimintaa. Koordinaattori Kaisa Vehkalahti on seuran hallituksen jäsen. 5.4. Neuvokas perhe -ohjelma Neuvokas perhe -ohjelma on osa Suomalaisen Sydänohjelman (2006 2011) väestöstrategiaa. Sydänohjelman tavoitteena on, että vuonna 2020 sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole enää merkittävä kansanterveysongelma työ-ikäisessä väestössä ja, että terveet ja toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät. Ohjelman tavoitteena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyviä liikunta- ja ravitsemustottumuksia sekä ehkäistä lihavuutta. Konkreettisena tavoitteena on kehittää valtakunnallinen perhekeskeisen elintapaohjauksen malli toteutettavaksi normaalin äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan osana. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu ohjelman ohjausryhmään. 5.5. Neuvolatyön tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja STM:n yhteistyöryhmä Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus on moniammatillinen ja monialainen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on kehittää ja tukea äitiys- ja lastenneuvolatyötä lapsiperheiden terveyden edistämiseksi. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on edustettuna sosiaali- ja terveysministeriön sekä neuvolatyön tutkimus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyöryhmässä, jonka tavoitteena on tutkimusyhteistyön kehittäminen. Edustajana toimii tutkimusjohtaja Hanna Lagström. 6. ALUEYHTEISTYÖ VUONNA 2007 6.1. LAPSI- JA NUORISOTUTKIMUKSEN ALUEELLISEN VAIKUTTAVUUDEN KEHITTÄMISHANKE Varsinais-Suomen liiton rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää alueellista sidosryhmätyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ammattilaisten kanssa. Hankkeessa luodaan toimiva malli käytännön tutkimusyhteistyöhankkeiden organisoimiseen lapsi- ja nuorisoalan tutkijoiden ja kentällä toimivien ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on tutkimustiedon tehokkaampi siirtäminen työelämän hyödynnettäväksi sekä kentältä kumpuavien kehittämistarpeiden kanavoiminen alan tutkimukseen. 6.1.1. Moniammatillisen tutkimusyhteistyön käytäntöjen kehittäminen neuvolayhteistyössä Hankeyhteistyö kattaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat ja toteutuu Hyvän kasvun avaimet seurantaan osallistuvissa neuvoloissa. Pilottivaiheessa alueyhteistyötä tehdään äitiysneuvoloiden kanssa (24 kuntaa, 74 äitiysneuvolaa ja 92 terveydenhoitajaa). Pilottivaiheessa selvitettiin alueellisten yhteistyötahojen tiedon tarpeita ja toiveita, sekä käytännön tutkimusyhteistyön solmukohtia kolmella tasolla: 1) Äitiys- ja lastenneuvoloiden koulutustarpeiden kartoitus, 2) Varsinais- Suomen alueen neuvolapalveluja käyttäjien näkökulmasta selvittävä kartoitus ja 3) Rekrytointi-mallin kehittäminen: Hankkeessa on kehitetty tapaa, jolla akateemisen tutkimuksen ja alueellisten kumppanien toivomukset käytännön tutkimusyhteistyön organisoimisesta (informointi, ajoitus, tehtävänjako, tutkittavien informointi, palaute) 6
sovitetaan paremmin yhteen. Projektin toteutuksesta on vastannut tutkimushoitaja Niina Lukkarla. 6.1.2. Avoimen nuorisotyön tulevaisuuden painopisteet Turussa ja Turun seudulla Syyskuussa 2007 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus aloitti uutena alueyhteistyön muotona yhteistyön Turun kaupungin nuorisotoimen kanssa. Yhteistyö lähti liikkeelle toisaalta nuorisotoimen tarpeista, toisaalta tutkimuskeskuksen pyrkimyksestä edistää myös kouluikäisiä lapsia ja nuoria koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Hankkeessa selvitetään nuorisotyöntekijöiden näkemyksiä alan koulutuksen ja käytännön nuorisotyön kehittämisestä eri toimijoiden ja toimintojen näkökulmasta. Hankkeen suunnittelusta on vastannut erikoistutkija Anne Puuronen. Puuronen osallistui Turun kaupungin kutsumana asiantuntijana Tartossa järjestettyyn kansainväliseen nuorisotyön konferenssiin The international youth work conference A Total Makeover Is It Necessary?, 22. 23.11.2007. Hankkeeseen sisältyvä kyselututkimus toteutuu vuonna 2008. 6.2. MUU ALUEELLINEN TUTKIMUSYHTEISTYÖ JA EDUSTUKSET 6.2.1. CELE Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen ohjausryhmä Turun yliopiston Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus / Centre for Research on Lifelong Learning and Education (CELE) tutkii oppimista ja koulutusta osana ihmisen elämänkaarta ja sosiaalista sekä kulttuurista toimintaa. Koordinaattori Kaisa Vehkalahti kuuluu tutkimuskeskuksen ohjausryhmään. 6.2.2. Painokas hankkeen ohjausryhmä Painokas on Turun kaupungin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämishanke, jolla pyritään estämään lasten ylipainon kehittyminen lihavuuden asteelle. Syksyn 2005 Lasten lihavuus -konsensuskokouksen päätöslauselmien mukaan kunnan tulee pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan moniammatillisesti ja laajalla yhteistyöllä lasten lihavuuden vähentämiseen löytämällä vaikuttavia ehkäisykeinoja. Tutkimus toteutetaan syyskuun 2006 ja joulukuun 2008 välisenä aikana. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu hankkeen ohjausryhmään. 6.2.3. STRIP tutkimuksen ohjausryhmä STRIP on varhaislapsuudessa alkanut pitkäkestoinen satunnaistettu kohorttitutkimus, jonka tavoitteena on pienentää interventiolasten altistumista sepelvaltimo- ja valtimonkovettumataudin tunnetuille riskitekijöille. Projektissa kehitetään uusia terveydenhuoltojärjestelmäämme soveltuvia valtimotaudin ehkäisyyn tähtääviä toimintatapoja ja testataan niiden vaikuttavuutta. Interventio aloitettiin imeväisiässä elämäntapojen muotoutuessa, ennen palautumattomien verisuonimuutosten ilmaantumista. Ohjaus jatkuu varhaisaikuisuuteen. Tutkimukseen osallistuvat vapaaehtoiset perheet rekrytoitiin 1990 1992 Turun lasten neuvoloista. Heidät satunnaistettiin interventio- (n=540) ja kontrolliryhmiin (n=522) lapsen ollessa puolen vuoden ikäinen. Tutkimusjohtaja Lagström on STRIP tutkimuksen ohjausryhmän jäsen. 7
6.2.4. Turun seudun Tyttöjen talo -hankkeen ohjausryhmä Hankkeen tavoitteena on järjestää toimintaa, joka tukee tyttöjen aikuiseksi kasvua, itsetuntoa ja sosiaalisia valmiuksia. Auralan Kerhokeskuksen yhteydessä toimiva talo aloitti toimintansa 30.10.2007 ja tarjoaa matalan kynnyksen palveluita 12 28- vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Toiminnan erityispainopisteitä ovat monikulttuurisuus ja syrjäytymisuhan torjuminen. Hanketta rahoittaa RAY. Erikoistutkija Anne Puuronen on hankkeen ohjausryhmässä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen edustajana. 7. KOULUTUSYHTEISTYÖ VUONNA 2007 7.1. YUNET Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto kokoaa yhteen eri yliopistojen tarjoamaa nuorisotutkimuksen opetusta. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopiston sosiologian laitos ja yhteistyössä on mukana yhdeksän eri yliopistoa. Tutkimuskeskuksen jäsenkorkeakouluista verkostoon kuuluu Turun yliopiston lisäksi Åbo Akademi. Ensimmäinen 27 opiskelijan ryhmä Nuorisotutkimuksen perusopintoihin (25 op) valittiin joulukuussa 2007. Turun yliopistosta opintoihin valittiin kolme ja Åbo Akademista yksi opiskelija. Koordinaattori Kaisa Vehkalahti toimi verkoston johtoryhmässä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen ja Turun yliopiston edustajana (varaedustaja yliassitentti Tero Järvinen / kasvatustiede). Verkostolla on opetusministeriön kolmivuotinen hankerahoitus. 7.2. Lasten ja nuorten tukiverkot Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on yhteistyökumppanina Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen hankkeessa, jonka tavoitteena on ammatillisen täydennyskoulutuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla liittyen lasten ja nuorten palveluihin. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström ja erikoistutkija Anne Puuronen suunnittelivat asiantuntijoina hankeen ravitsemusta, liikuntaa ja terveyttä koskevan koulutusosiota. 7.3. Länsi-Suomen lääninhallituksen koulutusyhteistyö Lääninhallituksen nuorisotoimen tulosryhmän tavoitteena on nuorisotoimen alueellisen kehityksen osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä nuorten peruspalveluiden arviointi. Pyrkimyksenä on alueella toteutettujen hankkeiden hyödyntäminen aikaisempaa tehokkaammin. Lähtökohtana koulutusyhteistyölle on kuntien tarve eri hallinnonalat (nuoriso-, terveys-, liikunta- ja sivistystoimi) ylittävälle koulutukselle. Neuvottelu koulutusyhteistyöstä käynnistyi kesällä 2007 ja konkreettinen suunnittelutyö sijoittuu vuoteen 2008. 8. TIEDOTUS VUONNA 2007 8.1. Sähköinen viestintä Tutkimuskeskus ylläpitää internet-sivustoa (http://www.utu.fi/cyri/), joka tarjoaa väylän lapsiin ja nuoriin liittyvän tutkimustiedon lähteille jäsenkorkeakouluissa. Sivustolla on sähköinen asiantuntijarekisteri, joka kokoaa tietoa lapsi- ja nuorisoalan tutkijoista ja meneillään olevista projekteista. Asiantuntijatietokannan kautta pyritään vastaamaan haasteeseen turkulaisen lapsi- ja nuorisotutkimuksen paremmas- 8
ta alueellisesta ja valtakunnallisesta saavutettavuudesta. Lntutkijat-tiedotuslista (lntutkijat@utu.fi) toimii verkkoviestinnän tukena. Sähköisellä tiedotuslistalla oli vuoden lopussa 220 vastaanottajaa, valtaosin Varsinais-Suomen alueella. Listalla tiedotetaan ajankohtaisista lapsiin ja nuoriin liittyvistä tutkimusuutisista, seminaareista ja muista tiedetapahtumista sekä Varsinais-Suomessa että alueellisesti. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toiminnasta tiedotetaan mm. sähköisen uutiskirjeen muodossa. Sähköisestä viestinnästä on vastannut koordinaattori Kaisa Vehkalahti yhteistyössä Turun yliopiston viestinnän kanssa. Sivuston graafinen ja tekninen toteutus on hankittu ostopalveluina (projektipäällikkö Henri Terho). 8.2. Seminaaritoiminta Avajaisseminaari 6.3.2007: Kahtia jakautuva lapsuus Näkökulmia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tutkimuskeskuksen seminaaritoiminta käynnistyi 6.3.2007 järjestetyllä avajaisseminaarilla, jossa puhuivat tutkimusprofessori Matti Rimpelä (Stakes), lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, professori Markus Jäntti (ÅA), professori Pirjo Markkola (ÅA), toiminnanjohtaja Raija Haataja-Nurminen (MLL), erikoistutkija Marketta Kyttä (Teknillinen korkeakoulu) sekä professori Christina Salmivalli (TY). Seminaariin osallistui 250 osallistujaa: lapsi- ja nuorisoalan ammattilaisia, kuntien ja järjestöjen edustajia, opiskelijoita ja tutkijoita. Seminaarin jälkeen tutkimuskeskuksen tiloissa järjestettyyn tutustumistilaisuuteen osallistui 119 vierasta. Lasten luova toiminta -workshop 11.5.2007: Tutkimuskeskus osallistui Turun kaupungin Seikkailupuiston organisoimaan lasten luovan toiminnan workshopiin, jonka tarkoituksena oli koota yhteistyöverkostoa ja valmistella luovan toiminnan menetelmien ja lasten iltapäivätoiminnan uudistamiseen tähtäävää hanketta. Suomalainen lapsuus 2008 sarjan avaustilaisuus 3.12.2008: Politiikka kohtaa tieteen Lasten, nuorten ja perheiden tutkimuksesta poliittiseen päätöksentekoon. Lapsi- ja nuorisotutkimuksen suhdetta hallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin pohtivat ohjelmajohtaja Georg Wrede (Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma), Ohjelmapäällikkö Sirkku Saarikoski (Suomen Akatemia) ja vararehtori Matti K. Viljanen (Turun yliopisto). Keskustelutilaisuus avasi itsenäisistä seminaareista ja yleisötilaisuuksista koostuvan sarjan Suomalainen lapsuus 2008, joka jatkuu vuonna 2008. 9. TOIMINTARESURSSIT VUONNA 2007 Henkilöstö Tutkimusjohtaja Hanna Lagström Koordinaattori Kaisa Vehkalahti Biostatistikko Annen Kaljonen (1.4.2007 ) Tutkimushoitaja Niina Lukkarla (16.4.2007 ) Tutkimusavustaja Johanna Leppälä (1.5 30.11.2007) Erikoistutkija Anne Puuronen (1.9.2007 ) Tilat Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on toiminut 1.2.2007 lähtien Data Cityssä (os. Lemminkäisenkatu 14 18 A, 5 krs.), 210 m2 tiloihin sisältyy vastaanotto- ja laboratoriotilat tutkittaville lapsille ja perheille, sekä työ- ja kokoustiloja. 9
Talous Toimintamenot 2007 Palkka- ja henkilöstökulut 153 164 Koneet ja laitteet 47 460 Toimistokulut 8 962 Vuokrat 26 205 Ostopalvelut 5913 Muut menot 10 239 Yleiskustannukset 5 500 Yhteensä 257 443 Tulot 2007 Turun yliopisto 150 000 Åbo Akademi 45 000 Varsinais-Suomen liitto 50 000 Turun kaupunki 50 000 Varsinais-Suomen kulttuurirahasto 5 000 Turun yliopistosäätiö 4 000 Turun yliopisto / lääketieteellinen tdk 10 000 Turun yliopisto / psykologian laitos 15 000 Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1 000 Yhteensä 330 000 10. HALLINTO Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus sijoittuu hallinnollisesti Turun yliopistoon ja toimii yliopiston rehtorin alaisena yksikkönä. Tutkimuskeskuksen pitkän tähtäimen suuntaviivoista vastaa ohjausryhmä, jossa ovat monialaisesti edustettuina kaikki yhteistyökorkeakoulut ja Turun kaupunki. Ohjausryhmässä toimivat vuonna 2007: Puheenjohtaja: professori Olli Simell, Turun yliopisto Diakonia-ammattikorkeakoulu yliopettaja Pirita Juppi, varalla yliopettaja Terhi Rissanen Humanistinen ammattikorkeakoulu projektipäällikkö Timo Parkkola, varalla lehtori Iina-Maria Piilinen Turun ammattikorkeakoulu tutkimus- ja kehityspäällikkö Esko Ovaska, varalla lehtori Terttu Parkkinen koulutuspäällikkö Piia Ahonen, varalla tutkimus- ja kehityspäällikkö Mikko Saarikoski Turun kauppakorkeakoulu dosentti Terhi-Anna Wilska, varalla assistentti Taru Virtanen Turun kaupunki ylilääkäri Minna Aromaa Turun yliopisto: professori Pekka Niemi (vpj.), varalla professori Katja Forssén professori Joel Kivirauma, varalla erikoistutkija Juhani Tähtinen Åbo Akademi 10
professori Susanna Simberg, varalla assistentti Maria Österlund yliassistentti Eva Österbacka, varalla professori Markus Jäntti Yrkeshögskolan Sydväst vastaava lehtori Eva Juslin, varalla lehtori Susanne Davidsson Varsinais-Suomen liiton valvojana ohjausryhmässä toimi erikoissuunnittelija Tuula Halttunen 11