Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 KUOPION KAUPUNKI Ympäristöpalvelut JPP-Kalibrointi Ky

TIIVISTELMÄ Vuonna 2010 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 900 t, typen oksidien päästöt noin 2 800 t, hiilimonoksidipäästöt noin 5 100 t, hiilivetypäästöt noin 1 400 t ja hiukkaspäästöt noin 900 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, tieliikenne, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet.. Vuosi 2010 alkoi ja päättyi hyvin kylmänä. Joulukuussa 2009 helmikuuhun 2010 lämpötila pysyi koko ajan pakkasella ja kireitä pakkasia jatkui vielä maaliskuussakin. Vuoden lopulla kylmä sääjakso alkoi marraskuussa ja jatkui koko loppuvuoden. Vuoden ensimmäinen hellejakso ajoittui jo toukokuulle. Viileän ja sateisen alkukesän jälkeen sää heinäkuun alussa muuttui lämpimäksi ja lämmin sekä hyvin kuiva säätyyppi jatkui aina elokuun alkupuolelle. Ensimmäiset lumisateet saatiin lokakuussa. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 11-41 μg/m 3, vuorokausiarvot 4-13 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 3 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet vuonna 2010 olivat hieman korkeampia kuin muutamana edellisenä vuotena. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 33-80 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 17-48 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 15 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 22 μg/m 3. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat 44-114 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 23-62 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 21 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 36 μg/m 3. Vuonna 2010 typen oksidien mittaus aloitettiin myös Tasavallankadulla, missä typpidioksidin tuntiarvot olivat 79-133 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 44-91 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 37 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 49 μg/m 3. Vuonna 2010 typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin muutoin 2000-luvulla. Syynä tähän todennäköisesti olivat pitkät pakkasjaksot, jolloin pitoisuudet nousivat korkeiksi. Tasavallankadulla, missä pitoisuudet olivat lähes kaksinkertaisia keskustan pitoisuuksiin nähden, typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyi tammi-maaliskussa sekä joulukuussa eli kylmimpinä kuukausina. Tasavallankadulla typpidioksidin vuosikeskiarvo oli hyvin lähellä raja-arvoa 40 μg/m 3. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,2-3,2 mg/m 3 ja kahdeksan tunnin

keskiarvot 0,1-1,8 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvulla. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 67-128 μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot 63-115 μg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen noin 40 % pitkän ajan tavoitearvosta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2010 olivat hieman korkeampia kuin vuosina 2006-2009, mikä johtunee erittäin lämpimästä loppukesästä. Otsonipitoisuuksien maksisi saavutettiinkin poikkeuksellisesti loppukevään sijasta vasta elokuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa 13-64 μg/m 3, Maaherrankadulla 16-75 μg/m 3, Tasavallankadulla 28-125 μg/m 3 ja Sorsasalossa 16-194 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi Kasarmipuistossa 4 vuorokautena, Maaherrankadulla 9 vuorokautena, Tasavallankadulla 21 vuorokautena ja Sorsasalossa 72 vuorokautena. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Kasarmipuistossa 13 μg/m 3, Maaherrankadulla 16 μg/m 3, Tasavallankadulla 22 μg/m 3 ja Sorsasalossa 34 μg/m 3. Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla pitoisuudet ovat hieman nousseet vuodesta 2008. Tasavallankadulla ja Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten mittaus aloitettiin vuonna 2010. Tasavallankadulla pitoisuudet olivat noin kaksinkertaiset keskustan pitoisuuksiin nähden. Sorsasalon poikkeuksellisen korkeisiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttivat valtatie 5:n laajat maanrakennustyöt. Pitoisuudet Sorsasalossa kuvastavat tilannetta osin työmaa-alueella. Kasarmipuiston tausta-asemaa lukuun ottamatta hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi kaikilla muilla mittausasemilla katupölyjakson aikaan huhtikuussa. Sorsasalossa ohjearvo ylittyi yhtäjaksoisesti huhtikuulta syyskuulle saakka. Sorsasalossa ylittyi myös hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuorokausiarvot vaihtelivat Kasarmipuistossa välillä 8-21 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli 6,6 μg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuuksissa keskustassa ei ole tapahtunut muutoksia vuodesta 2005, kun mittaukset aloitettiin. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0-1 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2010 samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Bentseenin vuosikeskiarvo Heinälamminrinteellä oli 0,7 μg/m 3. Pitoisuus oli samaa tasoa kuin, mitä on mitattu muualla Kuopion kaupunkialueella yleisesti vuosina 2006-2009 ja hieman korkeampi kuin, mitä mitattiin Heinälamminrinteellä vuonna 2007..

Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso sekä sen jälkeen lokakuulle saakka Sorsasalon ajoittain erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. MITTAUSPISTEET... 3 3. PÄÄSTÖLÄHTEET... 4 4. SÄÄOLOSUHTEET... 6 5. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 )... 8 5.1 Päästöt... 8 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 9 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 10 6. TYPEN OKSIDIT (NO X )... 12 6.1 Päästöt... 12 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 14 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 15 7. HIILIMONOKSIDI (CO)... 18 7.1 Päästöt... 18 7.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 20 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 20 8. OTSONI (O 3 )... 22 8.1 Muodostuminen... 22 8.2 Vaikutukset ja tavoitearvot... 22 8.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 23 9. HIUKKASET... 24 9.1 Päästöt... 24 9.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 26 9.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 27 9.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 31 10. HAJURIKKIYHDISTEET(TRS)... 32 10.1 Päästöt... 32 10.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 32 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 33 11. HAIHTUVAT ORGAANISET HIILIVEDYT (VOC)... 34 11.1 Päästöt... 34 11.2 Vaikutukset ja tavoitearvot... 36 11.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 36

12. ILMANLAATUINDEKSI... 38 12.1 Yleistä... 38 12.2 Indeksiarvot Kuopiossa... 39 13. Muita päästöjä Kuopion kaupungin alueella... 43 13.1 Kasvihuonekaasut... 43 13.2 Metallit... 45 14. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 46 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 Mittausasemien kuvaukset.48 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 54 Tärkeimmät päästölähteet Kuopiossa..56 Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2010.61 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2010.62 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2010.63 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2010..64 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2010..65 Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2010. 66 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina 1992-2010.67 Tunnusluvut vuoden 2010 mittauksista...68

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa vuonna 2010 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristöpalvelut. Mittausten kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (AMK) Juha Pulkkinen

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden

3 tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2010 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Heinälamminrinteellä Jätekukko Oy:n kaatopaikan yhteydessä mitattiin haihtuvia orgaanisia hiilivetyjä (VOC). Säätiedot on saatu käyttöön Savonia-ammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta.

4 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset ovat Sorsasalossa, Päivärannassa ja Kelloniemessä (liite 3a) - Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehdas - Karelia-Upofloor Oy:n parkettitehdas - Oy Scantarp Ab:n muovituotetehdas - Liikenneviraston kivenlouhimo (urakoitsija TYL- Kalsium) - Kuopion Energian Päivärannan lämpökeskus - Kuopion Energian Kelloniemen lämpökeskus

5 Kelloniemi-Itkonniemi alueella (liite 3b) - Atria Oyj:n lihanjalostuslaitokset - Kuopion Energian Saarijärven lämpökeskus - JELD-WEN Suomi Oy:n ovitehdas Niirala-Haapaniemi-Siikaniemi-Savilahti alueella (liite 3c) - Kuopion Energian Niiralan lämpökeskus - Kuopion Energian Iloharjun lämpökeskus - Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos - Bella-Veneet Oy:n Siikaniemen venetehdas - Bella-Veneet Oy:n Väliköntien venetehdas Jynkkä-Saaristokaupunki-Pitkälahti alueella (liite 3d) - Kuopion Energian Jynkän lämpökeskus - Kuopion Energian Pitkälahden lämpökeskus - Kuopion Energian Rautaniemen lämpökeskus Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella (liite 3e) - Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema - Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Morenia Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Jätekukko Oy:n jätekeskus - Pelastusopiston harjoitusalue Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-13 ja liitteissä 4-10. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä.

6 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2010 oli hieman keskimääräistä kylmempi ja vähäsateisempi. Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo Hatsalan sääasemalla oli 2,9 C. Vuosi alkoi kylmän sään vallitessa ja talvella oli useita pitkiä pakkasjaksoja. Joulukuusta 2009 helmikuun 2010 loppuun lämpötila pysytteli koko ajan pakkasen puolella. Kireitä pakkasjaksoja oli vielä maaliskuussakin. Aivan maaliskuun lopulla sää lauhtui selvästi ja huhtikuussa lämpötila kohosi nopeasti +10 asteen vaiheille. Epävakaisen huhtikuun lopun jälkeen keväällä oli huomattavaa toukokuun puolivälissä ollut poikkeuksellisen varhainen hellejakso. Kesä alkoi varsin viileänä ja sateisena. Juhannuksena sää kuitenkin lämpeni ja poutaantui. Erityisen lämmin ja kuiva sääjakso ajoittui heinäkuulle ja elokuun alkuun. Elokuun lopulla sää viileni. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin syyskuussa ja ensimmäiset lumisateet saatiin jo lokakuussa. Marraskuussa alkoi kylmä sääjakso, joka jatkui yhtäjaksoisesti vuoden loppuun saakka. Vallitsevat tuulet Kuopiossa olivat idästä ja kaakosta sekä luoteesta. Maaston huomattavan korkeusvaihtelun vuoksi Hatsalan sääaseman tuulitiedot eivät kuvasta tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella.

7 Vallitsevat tuulensuunnat (%) Kuopiossa vuonna 2010

8 5. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 5.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2010 olivat noin 1 900 tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöjen taso oli hieman suurempi kuin vuonna 2009. Savon Sellu Oy:n päästöt putosivat lähes puoleen edellisestä vuodesta. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta.

9 Ylivoimaisesti tärkein rikkidioksidin päästölähde Kuopiossa on Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. 4.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 μg/m 3 vuorokausiarvo 80 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

10 Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 μg/m 3 vuorokauden keskiarvolle 125 μg/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu kriittinen taso 20 μg/m 3. Talvikaudeksi määritellään 1.10.-31-3. välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 4.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 11-41 250 Vuorokausiarvot 4-13 80 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 607 350 4 24 vuorokausikeskiarvo 81 125 0 3

11 ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon: SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 3 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2009-31.3.2010) 3 20 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat loppukeväällä ja kesällä touko-elokuussa ja matalimmillaan syksyllä.

12 Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on aikaisemmin mitattu vuosina 1991, 1992, 1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 1990-luvulla selvästi korkeampia kuin, mitä on mitattu 2000-luvulla. Vuoden 2010 keskiarvo oli hieman korkeampi kuin muutamana aiempana vuonna. 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2010 olivat Kuopiossa noin 2 800 tonnia. Päästöt olivat hieman suuremmat kuin vuonna 2009. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ).

13 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 2010 olivat Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset, Savon Sellu Oy ja tieliikenne.

14 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään 1.1.2010 alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kriittiseksi tasoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

15 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO 2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Tuntiarvot 33-80 44-114 Vuorokausiarvot 17-48 23-62 Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) 79-133 44-91 Ohjearvo (μg/m 3 ) 150 70 1.1.2010 mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo Korkein mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) 182 161 15 21 Korkein mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) 154 37 Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 200 0 18 40 - - ja typen oksidien (NO + NO 2 ) pitoisuus suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon: NO X Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuisto ssa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) 22 36 Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) 49 Kriittinen taso (μg/m 3 ) 30 Typpidioksidin pitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmillaan talvikuukausina tammimaaliskuussa ja joulukuussa. Tasavallankadulla pitoisuudet pysyivät koholla vielä huhtikuussakin. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat kesällä ja syksyllä. Kaiken kaikkiaan selvästi korkeimmat pitoisuudet mitattiin Tasavallankadulla. Maaherrankadulla pitoisuudet olivat jonkin verran alhaisempia ja

16 Kasarmipuistossa selvästi alhaisempia kuin Tasavallankadulla. Tasavallankadulla ylittyi typpidioksidin vuorokausiohjearvo tammimaaliskuussa ja joulukuussa. Tasavallankadun ja Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia kadun välittömässä vaikutuspiirissä, kun taas Kasarmipuiston tulokset kuvaavat pitoisuuksia laajemmin keskusta-alueella. Typenoksidien (NO + NO 2 ) kriittinen taso ylittyi sekä Tasavallankadun että Maaherrankadun mittausasemalla. Typenoksidien vuosiraja-arvo on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa.

17 Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004-2005 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Tasavallankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2010. Typpidioksidipitoisuudet laskivat keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi aina 2000-luvun puoliväliin saakka. Vuonna 2010 vuosikeskiarvot olivat selvästi korkeampia kuin muutoin 2000-luvun loppupuolella. Vuoden 2010 aiempaa korkeampiin pitoisuuksiin todennäköisesti vaikuttivat vuonna 2010 vallinneet kylmät talvisäät. Tasavallankadulta ei ole mittaustuloksia aiemmilta vuosilta, mutta vuosikeskiarvo Tasavallankadulla oli noin kaksinkertainen keskustan tasoon verrattuna. Tasavallankadulla typpidioksidin vuosikeskiarvo oli hyvin lähellä raja-arvotasoa. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä.

18 6. HIILIMONOKSIDI (CO) 6.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2010 olivat noin 5 100 tonnia. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet aina 1980- luvulta saakka. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet.

19 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä, erilaisista työkoneista sekä epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun pienpoltosta.

20 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita. Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita. 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja rajaarvoihin olivat: CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,3-3,2 20 Raja-arvo (mg/m 3 ) 8 tunnin keskiarvot 0,1-1,8 8 10 Alhaisimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin kesäkuukausina ja syksyllä. Pitoisuudet olivat puolestaan korkeimmillaan talvella.

21 Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Pitoisuuksissa ei ole kuitenkaan tapahtunut enää oleellisia muutoksia 2000-luvulla. Vuonna 2010 vuosikeskiarvo oli sama kuin vuosina 2008 ja 2009.

22 7. OTSONI (O 3 ) 7.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä. 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 μg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (μg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla 1.5. 31.7. Tavoitearvo vuodelle 2010 on 18 000 μg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on 6 000 μg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 μg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 μg/m 3 ylittyessä.

23 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot 67-128 180 AOT40 2 625 6 000/18 000 O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 63-115 120 0 25 Otsonipitoisuudet kohosivat tasaisesti aina toukokuulle saakka. Kesäkuussa pitoisuudet selvästi laskivat, mutta kohosivat uudestaan korkeiksi erittäin lämpimän loppukesän aikana. Niinpä korkeimmat otsonipitoisuudet mitattiinkin vasta elokuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä. Tällöin myös kaukokulkeuma on suurinta.

24 Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Kokonaisuutena lämpimän kesän vuoksi otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuonna 2010 jonkin verran korkeampi kuin vuosina 2006-2009. 8. HIUKKASET 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2010 olivat noin 900 tonnia. Vuosien 2009 ja 2010 aiempaa suuremmat hiukkaspäästöjen arvot johtuvat siitä, että hajapäästöjen arviointi on muuttunut aiemmasta. Teollisuusja energiantuotantolaitosten päästöissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat laskeneet koko 2000- luvun ajan.

25 Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka.

26 8.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille.

27 Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille 2010-2020 laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina 2009-2011 mitattavista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %. 8.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM 10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) 13-64 70 16-75 70 28-125 70 16-194 70

28 ja suhteessa raja-arvoihin Kasarmipuistossa: PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 70 50 4 35 Vuosikeskiarvo 13 40 - - ja suhteessa raja-arvoihin Maaherrankadulla: PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 142 50 9 35 Vuosikeskiarvo 16 40 - - ja suhteessa raja-arvoihin Tasavallankadulla: PM 10 Tasavallankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 135 50 21 35 Vuosikeskiarvo 22 40 - - ja suhteessa raja-arvoihin Sorsasalossa: PM 10 Sorsasalo Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 482 50 72 35 Vuosikeskiarvo 34 40 - - Kaupunkialueella Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan huhtikuussa katupölyjakson aikaan. Tällöin hengitettävien hiukkasten ohjearvo 70 ug/m 3 ylitettiin

29 Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Tasavallankadulla ohjearvo ylitettiin lähes kaksinkertaisesti. Tasavallankadun mittausasemalla keväällä kohonneita pitoisuuksia mitattiin jo maaliskuun puolella. Tasavallankadulla mitattiin myös selvästi enemmän raja-arvotason 50 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja kuin keskustassa. Virallisesti raja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt Tasavallankadulla. Erittäin kuivan loppukesän vuoksi hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kävivät koholla myös heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Myös lokakuussa pölypitoisuudet kävivät koholla ennen lumien tuloa. Vuonna 2010 korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitattiin myös muutamina päivinä talvikuukausina tammi-, helmi- ja joulukuussa. Tällaisia pakkasinversioihin liittyviä korkeita hiukkaspitoisuuksia ei ole mitattu Kuopiossa useaan vuoteen vallinneiden leutojen talvien aikana. Sorsasalossa mitattiin huhtikuulta aina lokakuulle saakka hyvin usein korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Ohjearvotaso 70 ug/m 3 ylittyi Sorsasalossa huhtikuulta aina syyskuulle saakka. Pitoisuudet Sorsasalossa olivat ajoittain poikkeuksellisen korkeita. Enimmillään ohjearvotaso 70 ug/m 3 ylitettiin lähes kolminkertaisesti. Sorsasalossa ylittyi myös raja-arvo 50 ug/m 3, koska näitä raja-arvotason ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin koko vuonna yhteensä 72 kpl, kun ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa. Nämä Sorsasalon suuret pölypitoisuudet johtuivat valtatie 5:n rakennustyöhön liittyvästä raskaasta työmaaliikenteestä ja laajoista maanrakennustöistä Sorsasalossa ja sen ympäristössä. Sorsasalon mittausasema sijaitsee siten, että se kuvaa pölypitoisuuksien osalta pahinta mahdollista tilannetta ja aluetta. Mittausasemalta on matkaa raskaan dumpperikaluston käytössä olevalle työmaatielle vain noin 50 m. Sorsasalon hiukkaspitoisuudet kuvastavat osittain tilannetta itse päästökohteessa eli maanrakennustyömaalla. Työmaan arvioidussa vaikutuspiirissä ei ole asutusta.

30 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta korttelin keskiosiin 50 m päähän kaduista vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi. Maaherrankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2006. Tasavallankadulla ja Sorsasalossa mittaukset aloitettiin puolestaan vuonna 2010. Kasarmipuistossa 1990-luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pitoisuudet Kasarmipuistossa kuvastavat keskimääräistä tasoa Kuopion keskustassa. Maaherrankadun pitoisuudet kuvaavat puolestaan tasoa keskustan vilkkaiden katujen lähialueella. Tästä syystä pitoisuudet Maaherrankadulla ovatkin olleet korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Sekä Kasarmipuistossa että Maaherrankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat hieman kohonneet vuodesta 2008. Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet kuvaavat tilannetta liikenteen eniten kuormittamalla alueella Kuopiossa. Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo olikin kaksinkertainen keskustan pitoisuuksin nähden. Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten keskimääräinen pitoisuus vuonna 2010 oli vieläkin selvästi korkeampia kuin Tasavallankadulla. Sorsasalossa pölypitoisuudet kuitenkin kuvaavat osittain tilannetta valtatie 5:n työmaa-alueella. Sorsasalossa korkeiden hiukkaspitoisuuksien alueella ei ole asutusta, joten ihmisten altistuminen näille korkeille hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille jää vähäiseksi.

31 8.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin loppukesästä heinä-elokuussa ja keväällä huhtikuussa. Loppukesän suuret pitoisuudet ajoittuvat ajankohtaan, jolloin Kuopion seudulla oli pitkät ajat kuivaa ja helteistä ilmaa. Huhtikuun pitoisuushuippu ajoittuu kevätpölykauteen. Kohonneita pienhiukkasten pitoisuuksia mitattiin myös lämmityskautena, etenkin helmi- ja joulukuussa.

32 Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa on pysynyt lähes samana noin 7 μg/m 3 siitä lähtien, kuin mittauksia Kasarmipuistossa on tehty vuodesta. 2007. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3. 9. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 9.1 Päästöt Merkittävin rikkivedyn (H 2 S) päästölähde Kuopiossa on Savon Sellu Oy:n tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästöt vuonna 2010 olivat 5 tonnia laskettuna rikkinä. Jonkin verran rikkivetypäästöjä tulee myös Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikalta. Kaatopaikan rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä. 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

33 9.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat: TRS Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0-1 10 Pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin loppukeväästä huhti-toukokuussa. Pitoisuuksissa ei kokonaisuutena kuitenkaan ollut huomattavaa vaihtelua. Keskimäärin pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 2004.

34 10. HAIHTUVAT ORGAANISET HIILIVEDYT (VOC) 10.1 Päästöt Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC - yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 2010 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1400 t. Lähinnä tieliikenteen ja osin myös teollisuuden päästöt ovat viime vuosina pienentyneet. Vuosien 2009 ja 2010 edellisiä vuosia suurempia päästöarvio johtuu siitä, että hajapäästöjen määrät on arvioitu aiempaa suuremmaksi.

35 Kuopiossa VOC-päästöistä nopin 60 % arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat tieliikenne sekä työ- ja maatalouskoneet.

36 10.2 Vaikutukset ja raja-arvot Monet haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ovat haisevia ja ärsyttäviä. Monilla VOC-yhdisteillä on myös vaikutuksia ihmisten terveyteen, joskin terveysvaikutukset ovat pääasiassa yhdistekohtaisia ja osin ne tunnetaan huonosti. VOC-yhdisteillä voi olla myös vaikutuksia luonnossa. VOC-yhdisteet ja typenoksidit muodostavat alailmakehässä otsonia, joka on terveydelle haitallista ja vaurioittaa kasveja. Terveydelle haitallisten VOC-yhdisteiden merkkiaineena käytetään bentseeniä, joka on syöpävaarallinen yhdiste. Lisäksi bentseeni vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään. Bentseenin vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 5 μg/m 3. 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Vuonna 2010 VOC-yhdisteiden pitoisuuksia mitattiin Heinälamminrinteellä Jätekukko Oy:n jätekeskuksen yhteydessä. Mittauksilla pyrittiin arvioimaan paitsi jätekeskuksen myös viereisen Pelastusopiston harjoitusalueen savukaasupäästöjen vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Tulokset ovat kahden viikon mittausjaksojen keskiarvoja. Bentseeniä ja tolueenia lukuun ottamatta useimmilla yhdisteillä ei ollut selkeää vuodenaikaisvaihtelua pitoisuuksissa. Korkeimmat bentseeni- ja tolueenipitoisuudet mitattiin talvikuukausina, joskin myös loppukesästä elokuussa mitattiin kohonneita pitoisuuksia. Bentseenin vuosikeskiarvo oli 0,7 μg/m 3.

37 Bentseenipitoisuudet Heinälamminrinteellä vuonna 2010 olivat selvästi korkeampia kuin vuonna 2007, tosin myös mittauspaikka oli eri. Vuoden 2010 mittauspaikalla pitoisuuksiin vaikuttaa enemmän mm. jätekeskuksen autoliikenne. Pitoisuustaso vuonna 2010 Heinälamminrinteellä vastasi tasoja Kuopion kaupunkialueella lukuun ottamatta aivan kuormitetuimpia alueita.

38 11. ILMANLAATUINDEKSI 11.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Indeksi lasketaan Kuopiossa koko kaupunkialueelle kaikkien mittausasemien tuloksista.

Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen 39 Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 11.2 Indeksiarvot Kuopiossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu kokonaisuutena oli pääosin vuotta tyydyttävä. Koko kaupunkialueen ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 62. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso sekä sen jälkeen lokakuulle saakka Sorsasalon ajoittain erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla ilmanlaatu oli heikoimmillaan huhtikuussa katupölyjakson aikana.

40 Tasavallankadulla heikompi ilmanlaadun jakso ajoittui myös lokakuulle.

41

42

12. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 12.1 Kasvihuonekaasut 43 Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu sekä ns. KASVENER-laskentamallilla että CO 2 -raporttipalvelun toimesta ns. hyödynjakomenetelmällä. Nämä eri laskentamallit antavat jonkin verran toisistaan poikkeavia tuloksia niin, että KASVENERlaskelmamallin antamat tulokset ovat suurempia kuin hyödynjakomenetelmällä saatavat tulokset. Vuosina 2008-2010 Kuopion kasvihuonekaasupäästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuodelta 2010 lopullisia lukuja teollisuuden päästöistä ei ollut tätä raporttia laadittaessa vielä käytettävissä. Siksi oheisessa kuvassa ei ole esitetty vuoden 2010 kokonaispäästöä, vain sektorikohtaiset päästöt teollisuutta lukuun ottamatta.

44

45 12.2 Metallit Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Tärkeimpien metallien päästöt ilmaan vuonna 2010 olivat seuraavat: Metalli (kg/a) Kuopion Energia Oy/Haapaniemi As Cd Cr Ni Pb V Zn Hg 2,6 5 57 6,9 Savon Sellu Oy 4,6 0,7 6,7 9 3 13 174 <0,1 Muut päästölähteet 4,6 5,1 135 96 435 974 1,5 As = arseeni Cd = kadmium Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

46 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästöjen kokonaistasoissa ei ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia. Tiedot hajapäästöistä ovat tarkentuneet, mikä on vaikuttanut raportoituihin kokonaispäästöihin. Vuonna 2010 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan tyydyttävä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa katupölyaikaan huhtikuussa. Ilmanlaatua Sorsasalossa heikensi huhtikuusta aina lokakuulle saakka alueen maanrakennustöiden ja raskaan maansiirtokaluston aiheuttamat pölypäästöt. Kevään sekä kuivan ja lämpimän loppukesän aikana alueen ilmanlaatu oli ajoittain poikkeuksellisen huono. Vuonna 2010 talvi oli varsin kylmä. Pitkiä pakkaskausia oli tammimaaliskuussa sekä vuoden lopussa marras-joulukuussa. Toisaalta kesä juhannukselta elokuulle oli poikkeuksellisen lämmin ja vähäsateinen. Nämä molemmat sään piirteet heijastuivat huonontuneena ilmanlaatuna. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Selvimmin ne ilmenevät Sorsasalossa ja Heinälamminrinteellä. Keväinen katupölyjakso ajoittui vuonna 2010 huhtikuulle. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. 2000-luvulla rikkidioksidipitoisuudessa ei ole enää tapahtunut merkittävää muutosta. Vuonna 2010 Sorsasalossa mitattiin ajoittain korkeahkoja rikkidioksidin lyhytaikaispitoisuuksia ja rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli hieman korkeampi kuin muutamana edellisenä vuotena. Sorsasalon rikkidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat Savon Sellu Oy:n päästöt. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990-luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Vuoden 2010 kylmät talvikuukaudet vaikuttivat siihen, että vuonna 2010 typpidioksidin pitoisuudet olivat jonkin verran viime vuosia korkeampia. Selvästi korkeimmat typpidioksidipitoisuudet mitattiin Tasavallankadulla, jossa mittaukset aloitettiin vuonna 2010. Tasavallankadulla ylittyi typpidioksidin vuorokausiohjearvo tammi-maaliskuussa sekä joulukuussa. Tasavallankadulla typpidioksidin tuntiarvo ja vuosikeskiarvo olivat varsin lähellä raja-arvoa. Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadun mittausasemalla ovat olleet hieman Kasarmipuiston asemalla mitattuja suurempia. Otsonipitoisuudet kasvoivat 2000-luvun alussa aina vuoteen 2005 saakka. Tämän jälkeen pitoisuudet olivat muutaman vuoden hieman alhaisempia. Vuonna 2010 pitoisuudet kasvoivat erityisesti lämpimän

47 loppukesän vuoksi. Poikkeuksellisesti korkeimmat otsonipitoisuudet mitattiin vasta heinä- ja elokuussa, kun normaalisti otsonipitoisuuden huippu saavutetaan loppukeväästä. Otsonipitoisuudet ovat olleet selvästi alle kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa. Vuodesta 2008 pitoisuudet keskustassa ovat hieman kasvaneet. Vuonna 2010 hengitettävien hiukkasten mittaus aloitettiin Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Vuonna 2010 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvotason katupölyjakson aikana keväällä kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Kasarmipuistossa, joka kuvaa kaupunkitaustapitoisuutta. Erityisen korkeita pölypitoisuuksia mitattiin Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Sorsasalossa ylittyi jopa hengitettävien hiukkasten raja-arvo. Sorsasalossa pölypitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita koko kesän huhtikuusta lokakuulle saakka. Sorsasalon suuret pölypitoisuudet johtuivat valtatie 5:n rakennustyöhön liittyvästä raskaasta työmaaliikenteestä ja laajoista maanrakennustöistä Sorsasalossa ja sen ympäristössä. Sorsasalon mittausasema sijaitsee siten, että se kuvaa pölypitoisuuksien osalta pahinta mahdollista tilannetta ja aluetta. Mittausasemalta on matkaa raskaan dumpperikaluston käytössä olevalle työmaatielle vain noin 50 m. Sorsasalon hiukkaspitoisuudet kuvastavat osittain tilannetta itse päästökohteessa eli maanrakennustyömaalla. Työmaan arvioidussa vaikutuspiirissä ei ole asutusta. Pienhiukkasten pitoisuudet keskustassa ovat pysyneet varsin vakiona aina vuodesta 2007, jolloin mittaukset aloitettiin. Pienhiukkasten pitoisuustaso alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Savon Sellu Oy:n vaikutusalueella Sorsasalossa olivat keskimäärin edellisten vuosien tasolla. Pitoisuudet jäivät pääosin noin 10 %:iin ohjearvosta. Bentseenipitoisuudet Heinälamminrinteellä vuonna 2010 olivat hieman korkeammat kuin vuonna 2007. Vuoden 2010 tuloksiin ovat vaikuttanut enemmän alueen liikenteen päästöt, mikä selittänee eron. Bentseenipitoisuus Heinälamminrinteellä oli samaa tasoa kuin, mitä on aiemmin mitattu Kuopion keskusta-alueella aivan kuormitetuimpia alueita lukuun ottamatta. Heinälamminrinteen mittaukset kuvaavat Jätekukko Oy:n jätekeskuksen ja Pelastusopiston harjoitusalueen vaikutuksia alueen ilmanlaatuun.

48 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

49 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: 6977320:3533900 Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu 9.9.2002 Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saa seuraavasta linkistä: http://weather.savonia.fi/

50 KASARMIPUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM 10, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

51 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: pysäköintialueella. Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Monitor Labs, malli 9831B / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.

52 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO 2 : Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43A + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 PM 10 : TEOM 1405 / värähtelevä mikrovaaka Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2000.

53 TASAVALLANKATU Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: 6288205:2266197 Mittausparametrit: PM 10, NO, NO 2 Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 107 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : API 200A / kemiluminesenssi Aseman toiminta aloitettu 23.12.2009.