Paikallinen sopimus 1 (8) Paikallinen sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä 1.1.2014 31.12 2017 1 Sopijaosapuolet 2 Soveltamisala Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja pääsopijajärjestöt JUKO ry, JHL ry ja Jyty ry. Sopimus koskee kaikkia Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä palveluksessa olevia viranhaltijoita ja työntekijöitä. 3 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Toimintaa toteutetaan ottaen huomioon laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007), työterveyshuoltolain (1383/2001) 8 ja 12 sekä sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 4, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44 ja KT:n yleiskirjeen 32/2011 liite 2. 4 Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsitellään sen lisäksi, mitä muualla säädetään, työn ja työpaikan olosuhteet huomioon ottaen muun ohella: 1) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset; 2) periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat; 3) työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat; 4) työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat; 5) työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt; 6) työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot; 7) edellä 1 6 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Edellä 1 7 kohdassa tarkoitettuja asioita on käsiteltävä niiden valmistelu- ja toteuttamisaikataulu huomioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa.
Paikallinen sopimus 2 (8) 5 Työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittely Välitön yhteistoiminta Työsuojelun yhteistoiminta-asioita käsitellään välittömänä yhteistoimintana työnantajana tai tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän kesken, jolloin työntekijää edustavalla työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn tämän pyynnöstä tai tarvittaessa muutoinkin. Edustuksellinen yhteistoiminta Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat 4 :ssä mainitut työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana työsuojelutoimikunnassa tai muussa vastaavassa yhteistoimintaelimessä. 6 Työsuojeluvaalit Kunta-alalla työsuojeluvaaleista on valtakunnallinen ohjeistus. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua valitaan vaalilla neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. 7 Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio ja työsuojelutoimikunnan tehtävät Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on neljä vuotta. Tämän sopimuksen kausi on 1.1.2014 31.12.2017. PKKY:ssä työsuojeluorganisaation muodostavat työantajaedustajien lisäksi työsuojeluvaltuutetut. Työsuojelutoimikuntaan kuuluvat työsuojelupäällikkö, 11 työsuojeluvaltuutettua ja kaksi työnantajan nimeämää edustajaa. Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja muutoinkin yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute. Työsuojelutoimikunta kokoontuu niin usein kuin sille valvontalaissa ja tässä sopimuksessa asetetut tehtävät edellyttävät. Kokous on kutsuttava koolle kohtuullisessa ajassa käsiteltävien asioiden esilletulon jälkeen. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin voidaan kutsua tarvittaessa eri alan asiantuntijoita esim. työterveyshuollosta, pääsopijajärjestöistä. 8 Työsuojelupäällikkö Työnantajaa edustaa työsuojeluasioissa työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön erityisenä tehtävänä on työnantajan ja esimiesten avustaminen ja tukeminen niissä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan ja yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa.
Paikallinen sopimus 3 (8) 9 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät, asema ja oikeudet 1. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät TSV:n tehtävät perustuvat lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 (26 ja 31 ) sekä työsuojelusopimuksiin. Kuntatyönantaja ja pääsopijajärjestöt ovat lisäksi tehneet asiasta ohjeistusta (yleiskirjeen 32/2011, yleiskirjeessä 3/2013). Työsuojeluvaltuutettu edustaa organisaation henkilöstöä työsuojeluyhteistoiminnassa ja neuvottelee työnantajan edustajien kanssa terveyteen ja turvallisuuteen sekä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista ja muutoksista sekä periaatteista ja tavoista vaarojen selvittämiseen ja arviointiin liittyen. Lisäksi työsuojeluvaltuutetun kanssa tulee työnantajan käsitellä em. selvityksessä ja työpaikkaselvityksessä esille tulleet terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat seikat. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu myös terveyteen, turvallisuuteen, työkykyyn ja työssä jatkamiseen liittyvien kehittämistavoitteiden ja ohjelmien valmisteluun sekä töiden järjestelyyn ja mitoittamiseen liittyvien asioiden käsittelyyn. Työsuojeluvaltuutetun tulee osallistua myös opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarpeiden määrittelyyn koskien terveyttä ja turvallisuutta ja saada tilasto- ja muuta seurantatietoa koskien töiden terveellisyyttä ja turvallisuutta, työympäristöjä ja työyhteisöjen tilaa. Hän on myös arvioimassa kaikkien edellä mainittujen työsuojeluasioiden toteutumista työpaikoilla ja vaikutusten seurantaa. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44 36 antaa työsuojeluvaltuutetulle oikeuden keskeyttää vaarallisen työn, jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä säädetyin rajoituksin keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta. Työsuojeluvaltuutetun tulee oma-aloitteisesti perehtyä toimialueensa työympäristöihin, työyhteisöihin, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin sekä työsuojelusäännöksiin. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on myös kiinnittää henkilöstön huomiota työn terveellisyyttä ja turvallisuutta edistäviin seikkoihin. Hän osallistuu työterveyshuollon tekemiin työpaikkaselvityksiin, asiantuntijoiden tekemiin työsuojelua koskeviin tutkimuksiin, työsuojeluviranomaisen tekemiin tarkastuksiin ja perusopetuksessa kolmen vuoden välein toteutettaviin oppimisympäristön tarkastuksiin. Työsuojeluasioiden tulee olla osa työpaikkojen arkipäivää, esimiestyötä ja henkilöstön johtamista. Työsuojeluvaltuutetun tehtävissä korostuu asiantuntijarooli edustettavana olevan henkilöstön työsuojelu-, työhyvinvointi-, ja työturvallisuuskysymyksissä. Varsinaiset konkreettiset toimenpiteet toteutetaan organisaatiossa johto-ja esimiesvastuun puitteissa. 2. Työsuojeluvaltuutetun kirjaamisvelvoite työsuojelutehtäviin käytetystä ajasta Työsuojeluvaltuutettu pitää kirjaa suoritetuista toimenpiteistä työsuojelutoimikunnassa
Paikallinen sopimus 4 (8) sovitulla tavalla. Raportointi esitetään nähtäväksi työsuojelupäällikölle vuosittain liitteenä olevan lomakkeen avulla. Raportoinnissa ei saa käydä ilmi sellaisia yksittäisiä tietoja, joista yksittäinen työntekijä on mahdollista tunnistaa. 3. Työsuojeluvaravaltuutetun tehtävä ja rooli Varavaltuutetun tehtävä alkaa kun varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamasta tehtäviään pysyvän tai tilapäisen esteen vuoksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa esteestään työsuojelupäällikölle ja varavaltuutetulle. Varavaltuutetut osallistuvat yhdessä varsinaisen työsuojeluvaltuutetun kanssa oppilaitoksen/yksikön työsuojelun toimintaohjelman jne. suunnitelmien tekemiseen. Oppilaitokset/ yksiköt huolehtivat varavaltuutettujen työajan resursoinnista ko. tehtävään. 4. Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaanti ja koulutus Työsuojeluvaltuutetulla on valvontalain 32 :n mukainen oikeus tiedon saantiin. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun on oikeus saada koulutusta työsuojelu-asioiden hoitamista varten. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun koulutustarpeen käsittelyssä ja koulutuksen toteuttamisessa noudatetaan valvontalain 33 :n lisäksi kunnallista henkilöstökoulutusta koskevaa suositussopimusta sekä virka- ja työehtosopimusta ammattiyhdistyskoulutuksesta (koulutussopimus). 5. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja ansionmenetyksen korvaaminen Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työaikaansa työsuojeluvaltuutetun tehtäviin. Vapautus on vähintään neljä tuntia kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana. Työnantajan tulee antaa kokonaistyöajassa olevalle työsuojeluvaltuutetulle, tai mikäli hän on estynyt, varavaltuutetulle, vapautusta työstään em. tuntimäärän mukaisesti, siten että hän pääsääntöisesti voi oman säännöllisen työaikansa puitteessa hoitaa sekä työtehtävät että hänelle valtuutettuna kuuluvat työaikana hoidettavat välittömät yhteistyötehtävät. Opettajana toimiva työsuojeluvaltuutetun vapautus työaikaan tulee toteutua opetuksen huojentamisena. Opetusvelvollisuuden huojennus on 2/3 määritellystä kiinteästä vapautuksesta. Kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstöön kuuluvan toimiessa työsuojeluvaltuutettuna, vähentää työsuojeluvaltuutetun tehtävään varatavaksi sovittu aika sekä viikoittaista opetustuntien määrää että viikoittaista muuhun työhön käytettävää aikaa oppituntien määrän ja toimistotyöajan mukaisessa suhteessa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävistä ei saa koitua haittaa ansiotason kehitykselle ja työnantajan on turvattava työsuojeluvaltuutettuna toimivalle varsinaisen työnsä ammattitaidon ylläpitämien vastaavalla tavalla kuin muun henkilöstön kohdalla tapahtuu.
Paikallinen sopimus 5 (8) Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön palkka määräytyy samasta tasosta mikä työsuojeluvaltuutetulla on varsinaisessa työssään. Työsuojeluvaltuutetun palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan niitä sopimusmääräyksiä, joita häneen sovelletaan varsinaisessa tehtävässään. Tämä paikallisen sopimuksen pohjana on kunnallisen alan työsuojelua- ja työympäristösopimuksen 9 :n tarkoittama työsuojeluvaltuutetun asemaa ja oikeuksia koskeva sopimus. Työajan tuntimäärät tarkistetaan vuosittain 31.12 tulevalle vuodelle henkilömäärien mukaisesti käyttäen kerrointa 0,12 0,22. Kertoimesta sovittaessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja yhteistä työpaikkaa koskevat määräykset. Seuraava henkilömäärä tarkistus on 1.1.2015. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää liitteessä mainittu työaika työsuojelu-valtuutetun tehtäviin. Vapautus on vähintään neljä tuntia kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana. Työsuojeluvaltuutetun työajan ulkopuolella suorittamista välittömistä tehtävistä maksetaan korvaus 1.1.2014 lukien, joka vastaa hänen säännöllistä työajan palkkaansa. Esim. jos työsuojeluvaltuutettu toimii työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana tai sihteerinä, hänelle maksetaan kokouksen valmisteluun käytetyltä ajalta normaalia palkkaa vastaava korvaus. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön resursoinnin perusteet 2014 2017 on liitteessä 1. 6. Työsuojeluvaltuutetun korvaus Varsinaisen työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus on 68 euroa. ( Yleiskirjeen 32/2011 liite 2) Korvaus maksetaan myös varavaltuutetulle yli kuukauden kestävän sijaistamisen jälkeen. Kuukausikorvaus ei vaikuta erikseen sovittuihin ajankäyttöön, tuntipalkkioihin tai opetusvelvollisuuden huojennuksiin. 7. Työsuojeluvaltuutetun toimitilat ja materiaali Työsuojeluvaltuutetun käyttöön annetaan tarvittava toimitila ja lukittava asiakirjojen säilytyspaikka. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työpaikalla yleisesti käytössä olevia tavanomaisia toimisto - ja viestintävälineitä työsuojeluvaltuutetun tehtävän edellyttämässä laajuudessa siten kuin niistä paikallisesti sovitaan. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojelutoimikunnan käyttöön tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Paikallinen sopimus 6 (8) 10 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2014 lukien ja se on voimassa kolmen (3) kuukauden irtisanomisajoin. Joensuussa..2014 Veli Mäkinen vs. koulutuskuntayhtymän johtaja Yngve Lostedt henkilöstöpäällikkö Marja-Leena Remes Jorma Koljonen Heli Harjula pääluottamusmies JYTY pääluottamusmies JHL pääluottamusmies JUKO Liite 1 Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön resursoinnin perusteet 2014-2017 Liite 2 Työsuojeluvaltuutetun raportointia ohjaava lomake Paikallinen sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä 1.1.2014 31.12 2017 on käsitelty ja hyväksytty henkilöstöjaoksen kokouksessa 26.2.2014.
7 (8) Paikallisen sopimuksen liite 1 Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön resursoinnin perusteet 2014 2017 Kuntasektorilla 1.1.2014 voimaan tulevassa sopimuksessa työsuojeluvaltuutetun kiinteä aika neljälle viikolle saadaan kertomalla valtuutetun edustaman henkilöstön määrä (mukaan lukien tilapäinen, määräaikainen ja osaaikainen henkilöstö) luvuilla 0,12-0,22. Kertoimesta sovittaessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja yhteistä työpaikkaa koskevat määräykset. Keroimen määräytymiseen vaikuttavia paikallisia olosuhteita ovat mm. o henkilömäärien jakautuminen työn kuormittavuuden ja tehtävän luonteen mukaan moniin eri henkilöstöryhmiin esim. opettajat, toimistohenkilöstö, ruokapalveluhenkilöstö, vahtimestarit, kiinteistöhenkilöstö, laitoshuoltajat, tietohallintohenkilöstö, projektihenkilöstö, jne. o työsuojeluvaltuutetun toimialueen tilojen määrälliset erot ja - etäisyydet o työpaikkojen muutostilanteiden aiheuttama ajankäyttötarve o työssä ja työoloissa esiintyvien vaarojen ja kuormitustekijöiden määrä (esimerkiksi ristiriitatilanteiden kokemusten ja väkivallan uhkatilanteiden määrä) o koneturvallisuuteen ja turvallisiin työoloihin tarvittava aikaresurssi, sisäilmaongelmien hoitaminen jne. o työhyvinvointijohtamisen tarpeet (esim. työsuojelun toimintaohjelman tekeminen, vaarojen ja haittojen selvittämisen ja arvioinnin toteuttaminen tai muu kehittämishanke). o työpaikkaselvityksissä ja työsuojelutarkastuksissa mukana oleminen asiantuntijana Edellä mainitut tekijät huomioiden resurssin jakautuminen on sovittu työntekijöiden ja työnantaja välisessä neuvottelussa seuraavasti 1.1.2014 alkaen: kiinteä ajankäyttö tsv toimialue henkilöstömäärä kerroin h/neljä viikkoa peruste kertoimelle Aiko 232 0,14 32,48 AmoJtk 159 0,12 19,88 AmoJp 149 AmoK 51 AmoL 35 AmoN 38 AmoNi 47 AmoO 52 AmoV 56 Tila 59 Yhto 70 yht. 948 0,12 17,88 iso henkilöstömäärä, eri henkilöstöryhmien työn kuormitus, useiden toimitilojen määrä ja etäisyys, muutostilanteita, työolojen vaihtelevuus, monenlaisia eri henkilöstötilanteita henkilöstömäärä, eri henkilöstöryhmien työn kuormitus, useiden toimitilojen määrä ja etäisyys, muutostilanteita, työolojen vaihtelevuus, monenlaisia eri henkilöstötilanteita henkilöstömäärä, eri henkilöstöryhmien työn kuormitus, muutostilanteita, useiden toimitilojen määrä ja etäisyys 0,12 6,12 henkilöstömäärä, eri henkilöstöryhmien työn kuormitus, 0,12 4,2 henkilöstömäärä, eri henkilöstöryhmien työn kuormitus, 0,12 4,56 henkilöstömäärä, eri henkilöstöryhmien työn kuormitus, 0,12 5,64 henkilöstömäärä, eri henkilöstöryhmien työn kuormitus, 0,12 6,24 henkilöstömäärä, eri henkilöstöryhmien työn kuormitus, 0,12 6,72 henkilöstömäärä, eri henkilöstöryhmien työn kuormitus, 0,12 8,4 henkilöstömäärä, työn kuormitus, useiden toimitilojen määrä ja etäisyys, 0,12 7,08 henkilöstömäärä, työn kuormitus, muutostilanteita, työtehtävien muutokset
Paikallisen sopimuksen liite 2 8 (8) TSV:n tehtävät perustuvat lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 (26 ja 31 ) sekä työsuojelusopimuksiin. Alla olevaa listausta voi käyttää mm. oman toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa. Tehtäväryhmä mm. seuraavia asioita Omia täsmennyksiä 1 2 Oma-aloitteinen perehtyminen työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin, ohjeisiin ja kirjallisuuteen sekä työpaikan työkykyä ylläpitävään toimintaan ja muihin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin kehittämistavoitteisiin ja ohjelmiin. Lait, sopimukset, alan kirjat, lehdet ja nettisivut, henkilöstöstrategia, TS:n toimintaohjelma, TYKY-/TYHY- suunnitelma, TtervH -sopimus, pelastussuunnitelma Oma-aloitteinen perehtyminen työpaikkojen työympäristöön ja työyhteisöjen tilaan sekä turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin olosuhteisiin, muutos- ja uudistussuunnitelmiin sekä niiden toteutumisen ja vaikutusten seu- työpaikkakäynnit, remontti- ja uudisrakennussuunnitelmat ranta 3 Työpaikan vaaroja ja haittoja koskevissa sekä työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä esille tulleiden asioiden korjaamisen ja työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen seuranta. vaarojen selvitys ja riskien arviointiraportit, parantamisehdotukset, korjaussuunnitelmat, TtervH:n työpaikkaselvitykset, perehdytysohjeet ja koulutus 4 5 6 Työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistuminen. Työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin tilastoihin ja muihin seukäynnit, TtervH:n työpaikkaselvityskäynnit, ilmapiirikartoitukset, Aluehallintoviranomaisen ja organisaation sisäiset tarkastusrantatietoihin perehtyminen. henkilöstöraportit, sairauspoissaolotilastot Neuvonta ja tiedottaminen työtekijöille työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävistä seikoista sekä työkykyyn vaikuttavista asioista (mm. työpaikkakokouksissa) työpaikkakokoukset, tiedotus; sähköinen viestintä, tiedotteet, rooli yhdistysten kokouksissa Työsuojelu- / yhteistoimintatoimikunnan kokoukset sekä yhteydenpito työsuojelutoimikuntaan, yhteistyöryhmään, työsuojeluasiamiehiin, työsuojelupäällikköön, työterveyshuoltoon, työsuojeluviranomaisiin (AVI:t) ja muihin TSV:n, PLM:n, LM:n tai kollegoiden kesken kokoukset, palaverit, neuvottelut, valmistautuminen muiden näissä tehtävissä toimiviin. 7 Neuvottelut ja yhteydenpito työnantajaan, esimiehiin ja työsuojelupäällikköön työpaikkojen terveellisyyttä ja työturvallisuutta koskevissa asioissa esimiehen ja työntekijöiden neuvottelut, työntekijäpuolen aloitteet Yksittäisen työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavien asioiden hoitaminen mm. työntekijöiden yhteydenotot, puhelinkeskustelut, päivystysaika, osallistuminen palavereihin Huom! salassapitovelsäilma, epäasiallinen kohtelu, kuormittavuus puhelinneuvonta, sähköposti, tapaamiset ; asioita mm tilat, si- 8 vollisuus 9 Osallistuminen TS- kursseille ja muuhun koulutukseen työnantajan, OAJ:n, TTK:n, TTL:n koulutus 10 Turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat, Huom! YTlait sekä PLM rooli ja toimijoiden työnjako. 11 Muita hoidettavia asioita ja asiaryhmiä! muutostilanteet, muutossuunnitelmat, kuormittuminen, työjärjestelyt, työsuunnitelmat