SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN TYOLÄISNAISLIITON XIV EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ 27-29 P:NÄ LOKAKUUTA

12ATfå-tfcy;i. 'tnio) SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN TYOLÄISNAISLIITON XIV EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ 27-29 P:NÄ LOKAKUUTA 1935 HÄMEENLINNA 1936 O. Y. HÄMEEN KANSAN KIRJAPAINO

Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton XIV edustajakokous. Kokous aloitettiin sunnuntaina lokakuun 27 p:nä 1935 klo 10,30 Helsingin työväentalon A-salissa, joka oli aistikkaasti koristettu puolueen ja naisjärjestöjen lipuin sekä kukin ja köynnöksin. Kun saapuneet edustajat, kutsuvieraat ja lukuisat kokousta seuraamaan saapuneet sekä helsinkiläiset että maaseutulaiset kuuntelijat olivat asettuneet paikoilleen, laulettiin alkajaisiksi»työväen marssi». Tämän jälkeen astui puhujapaikalle liiton puheenjohtaja Anni Huotari lausuen seuraavaa: Paljon on sitten viime liittokokouksemme ehtinyt tapahtua. Poliittinen vaino ja sorto on maassamme yhä edelleen jatkunut, työttömyyden ankara puristus on tehnyt työväenluokan elämän katkeraksi. Naistenkin toiminnassa on tämä asiaintila vaikuttanut taannuttavasti, sillä naiset perheenäiteinä joutuvat ensimmäisinä vastaanottamaan pulan ja huonon ajan seuraukset. Viime aikoina on kuitenkin tilanteessa ollut havaittavissa valkenemisen merkkejä, taantumuksen voimat alkavat hellittää otettaan ja taloudellisessakin elämässä alkaa ilmetä helpottumista. Järjestöjemme toiminta on vilkastunut ja niiden jäsenmäärä on huomattavasti kohonnut, samalla kun on perustettu joukko uusiakin yhdistyksiä ja jaostoja. Puhuja kohdisti senjälkeen sanansa ulkomaisille vieraille, Ruotsin Sos.-dem. Naisliiton edustajalle Anna Vallentheimille ja Eestin sosialististen naisten edustajalle Alma Oslra- Oinaalle, kiittäen heitä kokouksen puolesta ja toivottaen heidät tervetulleiksi kokoukseemme. Lopuksi puhuja lausui muutamia sydämellisiä sanoja joukostamme poistuneiden tovereiden muistolle, mainiten että heidän joukossaan on myöskin Hilja Pärssinen, työläisnaisliikkeemme monikymmenvuotinen uskollinen tulisieluinen taistelija. Kokous kuunteli sanoja seisaalleen nousten, kunnioittaen vainajain muistoa hetken hiljaisuudella.

4 Anni Huotarin edelleen johtaessa puhetta esiteltiin valtakirjain tarkastajien lausunto. Liittotoimikunnan valitsemina valtakirjain tarkastajina olivat toverit Edith Stolt, Miina Sillanpää ja Lilli Heponen tarkastaneet liittotoimikunnalle lähetetyt valtakirjat ja ehdottivat, että täysivaltaisiksi edustajiksi hyväksyttäisiin luettelossa mainitut henkilöt. Esitys hyväksyttiin. EDUSTAJAT. Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistys: Saveri, Saimi, Valta Helmi, Valkama, Linnea, Kannisto, Elsa; varalla Toivonen, Helmi, Luhtala, Alma, Salmenoja, Martta, Oksanen, Tilda. Hämeenlinnan Sos.-dem. Naisyhdistys: Vilkunan, Mandi. Imatran Sos.-dem. Naisyhdistys: Vuori, Anni. Jyväskylän Sos.-dem. Naisyhdistys: Laakso, Hilja. Keuruun Sos.-dem. Naisyhdistys: Vanhanen, Anna; varalla Löytty, Tyyne. Kokkolan Sos.-dem. Naisyhdistys: Viitala, Laina. Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys: Lehtinen, Hilja, Ranta, Hilja; varalla Ruuhonen, Lempi. Kuusankosken Sos.-dem. Naisyhdistys: Ekholm, Sandra. Kymin ty:n Naisosasto: Gruscheffsky, Edla, Pyy, Siiri. Kymin Länt. ty:n Naisosasto: Reponen, Hilma; varalla Storman, Edit. Kymintehtaalaisten Sos.-dem. Naisyhdistys: Niemi, Aune. Lahden Sos.-dem. Naisyhdistys: Myyryläinen, Anni. Lohjan Sos.-dem. Naisyhdistys: Lepistö, Rauha, Kuitu, Lyyli. Messukylän Sos.-dem. Naisyhdistys: Viitala, Alma. Mikkelin Sos.-dem. Naisyhdistys: Halinen, Selma. Oulun Sos.-dem. Työläisnaisyhdistys: Suonperä, Anna. Popinniemen Sos.-dem. Naisyhdistys: Lappalainen, Hilma, Halme, Lyydi. Porin Sos.-dem. Naisyhdistys: Ahlfors, Fanni, Laine, Hilma; varalla Enne, Tilda. Seinäjoen Sos.-dem. Naisyhdistys: Rinne, Tilda. Simpeleen Sos.-dem. Naisyhdistys: Sirola, Aino; varalla Suomalainen, Roosa. Tampereen Sos.-dem. Naisyhdistys: Louhi, Siiri, Vesterlund, Laina; varalla Kivekäs, Aino. Turun Sos.-dem. Naisyhdistys: Salo, Mia, Pesonen, Maria. Vaajakosken Sos.-dem. Naisyhdistys: Hänninen, Hilma. Vallilan Sos.-dem. Naisyhdistys: Leinonen, Olga; varalla Nieminen, Jenny.

Varkauden Sos.-dem. Naisyhdistys: Suhonen, Ester; varalla Kanninen, Hilja. Viipurin Sos.-dem. Naisyhdistys: Haaja, Fanny, Nenonen, Hilma. Voikaan Sos.-dem. Naisyhdistys: Nenonen, Olga; varalla Järvinen, Lyydia. Äänekosken Sos.-dem. Naisosasto: Savolainen, Tyyne, Limsten, Hilja. Enson ty:n Naisjaosto: Kuittinen, Klaara; varalla Winter, Liisa. Helsingin ty:n Naisjaosto: Hartell, Saima. Helsingin Sos.-dem. Keskusteluseuran Naisjaosto: Sinervo, Aira; varalla Kilpi, Sylvi-Kyllikki. Helsingin ty:n Toveriseuran Naisjaosto: Lehto, Lempi; varalla Salonen, Armi. Huopalahden ty:n Naisjaosto: Niklander, Dagmar. Jämsän ty:n Naisjaosto: Nieminen, Aune. Keravan ty:n Naisjaosto: Vihervä, Elli; varalla Bergman Ida. Kuopion ty:n Naisjaosto: Paasonen, Edith. Lielahden ty:n Naisjaosto: Toivonen, Fanny. Nummelan ty. Elon Naisjaosto: Laakso, Fiina. Nummenmäen Sos.-dem. Yhdistyksen Naisjaosto: Terho, Tuulikki. Pispalan ty:n Naisjaosto: Seppälä, Ester. Raahen ty:n Naisjaosto: Mämmi, Hilja. Raunistulan Sos.-dem. Yhdistyksen Naisjaosto: Anttila, Toini; varalla Ståhlberg,. Lyyli. Ruoveden kk:n ty:n Naisjaosto: Saarikivi, Lyydi. Tahmelan Sos.-dem. Naisjaosto: Tiirikkala, Hulda. Tapanilan ty:n Naisjaosto: Nieminen, Katri. Turengin ty:n Naisjaosto: Malkamäki, Aino. Vartsalan Sos.-dem. Naisjaosto: Lehti, Elsa; varalla Tuomi, Alli. Uudenkylän ty:n Toverien Naisjaosto: Kolinen, Elsa. Kelkkalan ty:n Naisjaosto: Orsinen, Aune. Salon ty:n Naisjaosto: Uusiluoto, Selma. KUUNTELI JAEDUST A JAT: Imatran Sos.-dem. Naisyhdistys: Heinonen, Fanny. Keuruun Sos.-dem. Naisyhdistys: Ruotsalainen, Ina. Lahden Sos.-dem. Naisyhdistys: Pitkäsilta, Avilla, Helenius, Sofia, Mäkinen, Fanni, Flinkman, Anna. 5

6 Turun Sos.-dem. Naisyhdistys: Pesonen, Maria, Tuomola, Tekla, Suominen, Helmi, Säilä, Saima. Varkauden Sos.-dem. Naisyhdistys: Valkonen, Olga. PIIRITOIMIKUNTIEN Y.M. JÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT: Oulun läänin Sos.-dem. Naisten Keskustoimikunta: Peiramo, Helmi. Turun Taloustyöntekijäin yhdistys: Koskinen, Riika. Helsingin Taloustyöntekijäin yhdistys: Apila, Hilma. Vaasan läänin itäisen vaalipiirin sos.-dem. naisten piiritoimikunta: Takala, Aino. Viipurin Sos.-dem. naisten piiritoimikunta: Kiukas, Lyyli, Metsäranta, Elsa. Hämeen 1. Pohj. Sd. Naispari toimikunta: Hilden, Kaisa, Hiisivaara, Selma. KOKOUKSEN VIRKAILIJAT. Liittotoimikunta ehdotti, että kokouksen puheenjohtajiksi valittaisiin Anni Huotari Helsingistä, Siiri Louhi Tampereelta ja Fanny Ahlfors Porista. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksen sihteereiksi valittiin Martta Salmela- Järvinen ja Lilli Heponen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Aino Lehtokoski ja Lempi Lehto, varalta Helmi Valta ja Hilma Apila, kaikki Helsingistä. Puheenjohtajien ja sihteerien lisäksi valittiin järjestävän valiokunnan lisäjäseniksi Aino Lehtokoski Helsingistä, Anni Myyryläinen Lahdesta ja Anni Suonperä Oulusta. Järjestävän valiokunnan tehtäväksi jätettiin laatia suunnitelma eri valiokunnista ja niiden jäsenistä kokouksen myöhemmin hyväksyttäväksi. PÖYTÄKIRJAN PAINATUS. Kokouksen pöytäkirja päätettiin painattaa samassa laajuudessa kuin aikaisemminkin, siis suppeasti keskusteluja selostaen. Pöytäkirja velvoitetaan jokainen osasto lunastamaan ja lähetetään se niille postiennakolla. Kuitenkin on liittotoimikunnan pidettävä silmällä osaston maksukykyä lunastettavaa määrää suunnitellessaan. KUTSUVIERAIDEN TERVEHDYKSET. Kokouksen alkutoimien näin tultua loppuunsuoritetuiksi luovutti puheenjohtaja puheenvuoron eestiläiselle toveritta-

relle Alma Ostra-Oinaalle. Hän tervehti kokousta seuraavin sanoin: Minulla on ilo tervehtiä teitä, Suomen sosialistiset naiset, ja teidän edustajakokoustanne. Meillä on fascismi meidän kaikkien vahingoksi keskeyttänyt sosialistisen puoluetoiminnan ja myös sosialististen naisten työn. Meillä on mahdollisuus vain työskennellä ammattiyhdistyksissä ja sivistysjärjestöissä. Riigikogussa emme nykyjään voi suorittaa minkäänlaista työtä työväenluokkamme aseman parantamiseksi, koska sen toiminta on keskeytetty, toisin sanoen sitä ei ole kutsuttu koolle, emmekä tiedä, kuinka kauan tämä ikävä ja raskas aika jatkuu. Toivomme kuitenkin, että se on pian ohimenevä ilmiö, sillä Eestin sosialistit eivät tule luopumaan työstään eikä ihanteistaan. Kun naapurimaiden työläistoverit ovat joutuneet vielä vaikeampaan asemaan kuin me, niin me luomme katseemme lähinnä Suomeen ja Skandinavian maihin. Suomen työläisethän ovat voimakkaan sosialistisen työn kautta selviytyneet sellaisista fascismin otteista, joihin saksalaiset, latvialaiset, itävaltalaiset ja eestiläisetkin työläiset ovat joutuneet. Meidän on täältä etsittävä rohkeutta ja voimaa, ja sitä me saammekin. Toivomme, että yhteisvoimin vaikeudet voitetaan. Toverieni ja omasta puolestani lausun syvän valittelun sen menetyksen johdosta, joka Suomen sosialidemokraattista naisliikettä on kohdannut, kun se on menettänyt yhden merkittävimmän ja työteliäimmän jäsenensä, toveri Hilja Pärssisen. Muistan hänet aina tietoisena, tulisieluisena taistelijana kansainvälisessä toiminnassa. Viimeksi tapasin hänet Wienin sosialistikongressissa aikana, jolloin kaikki näytti valoisammalta kuin nyt. Suremme Eestissä syvästi hänen poismenoaan. Työläistoverit! Niin vaikea kuin nykyinen aika onkin ja niin mustat kuin Keski-Euroopassa vaikuttavat reaktion aallot ovatkin, niin työväestö ne kuitenkin voittaa, koska työväelle kuuluu tulevaisuus. Eläköön Suomen sosialidemokratia! Eläköön Sos.-dem. Työläisnaisliitto! Eläköön sosialismi!. Toveri Oinaan tervehdyksen jälkeen astui puhujakorokkeelle Ruotsin Sos.-dem. naisliiton edustajana tov. Anna Wallentheim, lausuen seuraavaa: Lausuessani sydämellisen tervehdykseni suomalaisille to- 7

8 vereille meiltä toiselta puolen Pohjanlahden, teen sen iloisessa tietoisuudessa siitä, että lämmin myötätunto ja syvä yhteenkuuluvaisuudentunne Suomen sosialidemokraattien kanssa meitä elähyttää. Joka kerta kun meillä kongresseissamme, kokouksissamme, nuorisopäivillämme, sivistysliiton matkoilla y.m. on ollut vieraita»tuhansien järvien maasta», ovat he osanneet, kuten vain harvat, lähestyä meitä, saada sukulaisuuden ja ystävyyden kielet väräjämään. Minulle henkilökohtaisesti merkitsee edustusvelvollisuuteni täällä kauan kyteneen toiveen täyttymistä, toiveen päästä tänne, saada uudistaa ja syventää niitä voimakkaita vaikutteita, joita kotona olen Teidän maastanne ja kansastanne saanut. Olemme muitakin teitä kuin painetun sanan avulla tutustuneet niihin vaikeihin olosuhteisiin, joiden vallitessa olette valmistaneet sosialismille tietä Suomessa. Ne suuret saavutukset, sekä järjestöllisesti että yhteiskunnallisesti, jotka Suomen työläiset ovat onnistuneet aikaansaamaan, vaikkakin teillä on ollut paljon suurempia vaikeuksia voitettavina kuin meillä, herättävät meissä kunnioitusta sekä kiitollisuutta, sillä ne merkitsevät menestyksellistä taistelua vapauden, inhimillisyyden ja oikeuden puolesta taistelua, joka on suurimerkityksellinen ei ainoastaan Suomelle vaan myöskin näiden aatteiden juurruttamiselle muissa pohjoismaissa. Elämme murrosaikaa. Ajatukset, aatteet, vanhat ihanteet ja arvot, ihmiset, kaikki ovat muunnosprosessin alaisia; mikä on tulos, sitä ei tiedä kukaan. Taistelu pahan ja hyvän, järjen ja järjettömyyden, oikeuden ja vallan välillä on nykyjään ankarampi kuin koskaan aikaisemmin. Tuskin 20 vuotta sen jälkeen kuin rikkirevitty ihmiskunta vastaanotti vapauttavan rauhan ja kiusatun sielunsa syvyydestä ainoana elämäntoivonaan huusi»ei koskaan enää sotaa», on Afrikassa sodan demoniset voimat jälleen laskettu riehumaan. Kansalle, joka valkoisilta on saanut opetusta kristinuskon alkeisperusteissa ja apua ja neuvoja seuratakseen korkeata länsimaista sivistystämme, antaa Mussolini näinä päivinä näytöksen tämän sivistyksen älykkäimmistä saavutuksista. Ne ihmisälyn sivistykselliset voitot, joista on muodostunut kansojen aatelismerkki useissa maissa, on diktatuuri lakaissut tiehensä, diktatuuri, joka on systematisoinut poliittisen mielivallan, ihmisarvon halveksumisen sekä antanut ihmisten huonoimmille vaistoille vakiintuneen sijan. Taloudellinen sekasorto vallitsee tässä maailmoista parhaimmassa. Se kauhea kriisi, jonka hiljakkoin olemme läpikäyneet, on nopeammin kuin kukaan ehkä saattoi odottaa, ajanut ihmiset

tienristeykseen: toisella puolella miljoonat ja taasen miljoonat, jotka katkerien kokemusten perusteilla vaativat maailman luonnonomaisuuksien järjestelmällisempää käyttämistä, järkevämpää jakojärjestelmää, joka edellyttäisi kaikille ihmisille mahdollisimman suuren aineellisen turvan; toisella puolella ne vaikutusvaltaiset tuhannet, jotka ymmärrettävässä harrastuksessa kiivaasti koettavat salata tahi kieltää yksityiskapitalismin selvästi ilmenevän voimattomuuden hillitä yhteiseksi hyväksi niitä voimia, joita se itse on pannut liikkeelle. Näiden molempien käsitysten välillä on ratkaisu saatava. Kansainvälistä sosialidemokratiaa, joka kieltäytyy uskomasta, että ihmisten tiet, muuttumattomasti kohtalon määräämänä, tulee kulkea onnettomuudesta onnettomuuteen, vaan joka päinvastoin uskoo ihmisen omaan sisälliseen voimaan luoda omat elämänmahdollisuutensa, odottaa jättiläismäinen tehtävä. Tämä tehtävä on osoittaa väsyneille, nääntyneille ihmisille sitä tietä, joka kaikkien.eteenpäinpyrkivien voimien avustamana johtaa ihmisten kaipaamaan parempaan ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan. Se tehtävä ei suinkaan ole helppo, se vaatii tarmoa, sitkeyttä, taitavuutta ja toimintahalua. Maailman taisteleville miehille ja naisille, jotka ovat todenneet, miten sosialismin aatteet ovat tieltään murtaneet esteet, ovat ne, kaikelle inhimilliselle järjelle käsittämättömät olosuhteet, joiden kanssa nykyajan ihmiset kamppailevat, yhä voimakkaampana kannustimena uusiin ponnistuksiin, jatkuvaan, herpautumattomaan työhön. Jotta tämä tehtävä voidaan täyttää, tarvitaan työläisnaisten apua. Ajan painostus, yhä kiihtyvämmät järkyttävät tapahtumasarjat ovat raa'asti murtaneet sen puolueettoman eristyneisyyden, jonka takaa naiset ovat turvaa etsineet. Meidän nykyisellä agitationillamme ja valistustoiminnallamme on psykologisesti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa naisiin. Ruotsissa on kaikilla aloilla naisten mielenkiinto yhteiskuntaelämää ja sen ongelmia kohtaan ollut vilkkaampaa kuin milloinkaan ennen. Ei ole liioittelua sanoa, että paitsi niitä suorastaan inhimillisiä vaikutteita ja ajatuksia, joihin Keski-Euroopan tapaukset ovat pakoittaneet naisiakin tutustumaan, on nykyisen hallituksen yhteishyvänpolitiikka jouduttanut ja meidän hyväksemme hedelmöittänyt tätä kehitystä. Tämä uusi suunta naisten maailmassa on myöskin meidän liitollemme antanut uutta tuulta siipien alle, joskaan ei mielenkiinto meitä ja työtämme kohtaan aina johdakaan järjestöön liittymiseen. Tietäen, että tämän- laatuinen edistys kansansielussa ei tapahdu niin nopeasti 9 *

10 kuin meistä moni toivoisi, olemme toki iloisia siitä alati nousevasta jäsenmäärästä, joka meillä on. Meillä oli 31/6 liitossa noin 16,500 jäsentä jaettuna 470 osastoon. Kerhotyötä harjoitetaan osittain omissa piireissä, osittain liittymällä suuremmissa ryhmissä Sivistysliiton toimintaan. Lehtemme, Morgonbris, on herättänyt kaikissa yhteiskuntaluokissa oikeutettua huomiota ja ilmestyy nykyjään 24,000 kpl:n painoksena. Ne laajentuneet toimintamuodot, joita liitto on omistanut, ovat myöskin epäilemättä herättäneet mielenkiintoa ja mieltymystä toisissa, meille aikaisemmin välinpitämättömissä tahi vihamielisissä kansankerroksissa. Solmia ja vahvistaa suhteita muiden maiden sos.-dem. naisten kanssa esiintyy näinä aikoina yhtenä kaikkein tärkeimpänä tehtävänämme. Yhteistyö samoinajattelevien toverien kanssa pohjoismaissa on meille ollut erinomaisen antoisaa. Tovereiltamme täällä Suomessa on saatu monta innostavaa vaikutusta, esim. kesäsiirtolakysymys on, senjälkeen kun' olimme nähneet, mitä te olette saaneet aikaan tässä työläisnaisille suuriarvoisessa yhteiskunnallisessa ky symyksessä, tullut meillä päivänpolttavaksi, ja työ teidän viitoittamienne suuntien mukaan on jo tuottanut huomattavia tuloksia. Olen vakuutettu siitä, että tämä nyt kokoontunut edustajakokous myöskin on jatkuvassa työssämme naisten saattamiseksi sosialismista tietoisiksi saavuttava huomattavia tuloksia. Kiitän omasta ja Ruotsin Sos.-dem. naisliiton puolesta ystävällisestä kutsustanne sekä lausun lämpimän toivomuksen, että kokouksenne käsittelyt ja päätökset koituvat Suomen työväenluokalle mahdollisimman suureksi hyödyksi ja sen kautta osaltaan vaikuttavat sen aallonmurtajan vahvistamisessa poliittisia intohimoja, taantumusta ja raakuutta vastaan, joka pohjoismaiden yhdistynyt demokratia on. Sos.-dem. Puoluetoimikunnan puolesta tervehti kokousta järjestösihteeri Emil Sallila. Puhuja mainitsi, että meidän maamme sos.-dem. puoluetoiminta on naisten toimintaan nähden edellä monesta muusta maasta. On vieläkin olemassa maita, joissa ei uskalleta puoltaa edes naisten äänioikeutta siinä pelossa, että naisista tulisi taantumuksen kannattajia. Meillä saavuttivat naiset äänioikeuden samaan aikaan kuin miehetkin, ja meillä on siitä ollut hyviä kokemuksia. Monin paikoin järjestöissäkin on naisten toiminta ripeämpää kuin miesten. Toivoi, että tämän kokouksen työ on

omiaan vieläkin elvyttämään naisten toimintaa ja siten edistämään koko puolueen menestystä. SAK:n puheenjohtaja Edvard Huttunen tervehti kokousta ammattiyhdistysväen puolesta. Huomautti, että mainitun järjestön toiminnassa on viimeisinä aikoina esiintynyt paljon vaikeuksia, on ollut pakko kokonaan luoda uudestaan ammatilliset järjestöt, mutta nyt taas ollaan jo voiton puolella ja järjestövoimamme osoittaa kasvua. Työmme muodostuu menestykselliseksi ainoastaan silloin, kun saamme tukea muilta järjestöiltä ja sos.-dem. työläisnaisten liitolla on tässä suhteessa paljon mahdollisuuksia. Toivoi, että tämä kongressi edelleen lujittaisi yhteisymmärrystä kummankin järjestön välillä. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton tervehdyksen vanhempien, puoluetoiminnassa kauemmin toimineiden työläisnaisten kongressille esitti Tyyne Paasivuori. Työväen Sivistysliiton tervehdyksen esitti August Valta, lausuen, että vaikka kumpainenkin liitto työskentelee omalla työsarallaan, on kuitenkin lukuisa joukko tehtäviä, jotka ovat kummallekin järjestölle yhteisiä. Sos.-dem. Työläisnaisliitto on ottanut tehtäväkseen suorittaa valistustyötä työläisnaisten keskuudessa ja Työväen Sivistysliittoon kuuluukin n. 20 liiton osastojen kerhoa, joissa on yhteensä kolmattasataa jäsentä. Tämänkin kokouksen ohjelmassa on joukko sivistyskysymyksiä, joiden ratkaisulle puhuja toivotti menestystä. Suomen Rauhanliiton puolesta esiintyi rouva Toini Iversen kiittäen liittonsa puolesta kutsusta kokoukseen ja mainiten että Sos.-dem. Työläisnaisliitto on sivistystyöntekijänä ja kotien kulttuurin luojana tehnyt myöskin voimakasta työtä ihmisyyden ja rauhan periaatteiden vakiinnuttamiseksi ihmisten keskuuteen. Tämä työ on erikoisen merkityksellistä aikana, jolloin niin monelta taholta hyökätään rauhantyön kimppuun ja tahdotaan tallata sen kauniit ihanteet lokaan. Sos.-dem. Raittiusliiton edustaja sihteeri Yrjö Saarinen lausui: Sos.-dem. Työläisnaisliitto on koko olemassaolonsa ajan, yli kolmekymmentä vuotta, pysynyt uskollisena raittiustyölle. Raittiustyö lasten keskuudessa on saanut työläisnaisliiton ja sen järjestöjen taholta voimakasta tukea. Tämä onkin luonnollista, sillä lasten raittiustyö on työläisnaisliiton alotteesta syntynyt. Kodit on vapautettava väkijuomista, siitä olemme yksimielisiä. Tiedämmehän, että esim. kieltolain jälkeen on pula-ajoista huolimatta tuhlattu väkijuomiin maassamme noin 2,000 milj. markkaa. Samalla kun puhuja 11

12 toivoi, että liitto edelleen pysyisi yhtä uskollisena raittiustyölle, hän myöskin lausui, että liiton toiminta kotien kulttuurin kohottamiseksi jo sinänsäkin edistää raittiutta. TUL:n naisten tervehdyksen esitti Terttu Lehtonen. Olemme sisarjärjestöjä, lausui hän, joista toinen huolehtii ruumiin kulttuurista, toinen pyrkii kohottamaan naisten sivistyksellistä ja yhteiskunnallista tasoa. Luomme yhdessä uutta naista, joka sisäisesti ja ulkonaisesti jalostuneena luo uuden yhteiskunnan. KIRJELMÄT JA SÄHKÖSANOMAT. Luettiin kokoukselle saapuneet seuraavat sähkösanomat ja kirjeet. Miina Sillanpää, hyvä toveri. Valitan, että Englannin Työväenpuolue ei voi lähettää edustajaa teidän sos.-dem. naisten liittokokoukseen lokakuussa. Englannin Työväenpuolueen naiset lähettävät lämpöiset; sosialistiset terveiset sisarilleen Suomessa, erikoisesti ajatellen tätä vaikeata koettelemuksen aikaa, joka teillä sosialistisilla naisilla siellä on kestettävänänne. Toivomme, että rohkeat, päättäväiset otteenne pysähdyttävät taantumuksen maassanne, ja että naisten avulla Suomen sosialistinen liike pian taas seisoo lujana sosialismin ja demokratian periaatteilla. Me täällä odotamme vaaleja ja suurta työväenpuolueen voittoa niiden seurauksena. Sillä välin Abessiniassa riehuva sota sivuuttaa mielessä muut kysymykset. Englannin Työväenliikkeen naiset ovat yksimielisesti kansainvälisen työväenliikkeen takana sen tuomitessa fascismin hyökkäyksen Abessiniaan ja me myös vaadimme, että Kansainliiton peruskirjan määräykset täytetään. Kansainliitossa voi olla monia puutteellisuuksia johtuen suureksi osaksi siitä, että siellä edustetuista hallituksista enemmistö on väärällä tavalla kokoonpantu. Uskomme, että Kansainliiton peruskirjan määräykset muodostavat lujan pohjan kansainväliselle rauhalle ja yhteistyölle. Lähettäessäni tämän tervehdyksen minä henkilökohtaisesti tunnen olevani teitä lähempänä kuin ennen; minusta tuntuu, että se hauska ja ystävällinen yhdessäolo, joka meillä oli Ruotsissa, yhdisti meitä paljon ja toivonkin, että pian taas Englannin, Suomen ja muiden maiden työläisnaiset saavat tavata toisensa ja pohtia asioita keskenään. Teidän Mary E. Sutherland.

Oslo, lokakuun 8 p:nä 1935. Suomen Sosialidemokraattinen Naisliitto. Neiti Miina Sillanpää, Helsinki. Hyvät toverit. Kiitämme sydämellisesti kutsustanne liittokokoukseenne. Meille olisi ollut erittäin mieluista olla siellä edustettuna, mutta meidän on pakko luopua siitä erinäisten kotoisten syiden ja yleisen kärjistyneen tilanteen vuoksi. Toivoen, että vastaisuudessa voimme osallistua kokouk-.siinne, merkitsemme toverillisin terveisin Norjan Työväenpuolueen Naissihteeristä. Thina Thorleifson. Hämeenlinna 27,10 35. Työläisnaisten edustajakokous, Helsinki, Työväentalo. Rohkeasti eteenpäin, naisten avulla voittoon. Ursin. Sos.-dem. Naisliittokokous. Helsinki. Valitamme, että emme olleet tilaisuudessa lähettämään edustajaa Naisliiton 14. edustajakokoukseen. Kuitenkin hengessä mukana ollen toivomme, että kokous onnistuisi päätöksissään niin, että ne tulisivat työläisnaisten ja koko työväenluokan onneksi ja asiamme eteenpäin viemiseksi. Uuraassa 25 ( 10 35. Uuraan Sos.-dem. Naisyhdistys. Mandi Selin. Aili Kosonen. Puheenjohtaja Anni Huotari kiitti kokouksen puolesta niin koti- kuin ulkomaalaisiakin kutsuvieraita ystävällisistä tervehdyksistään. Kokous päätti lähettää toveri Ursinille vastaussähkösanoman, joka kuuluu: N. R. av Ursin. Hämeenlinna. Kiitämme ystävällisestä tervehdyksestä. Suomen työläisnaiset tulevat aina säilyttämään oman tohtorinsa rakkaassa muistossa. Sos.-dem. Työläisnaisliiton XIV edustajakokous. 13 Tämän jälkeen esitettiin kokoukselle seuraava työohjelma:

14 LIITTOKOKOUSOHJELMA. Sunnuntaina lokak. 27 p:nä klo 10. 1. Kokouksen avaus: liiton puheenjohtaja Anni Huotari. 2. Valtakirjain tarkastajain lausunto. 3. Puheenjohtajani, sihteerien ja järjestävän valiokunnan vaali. 4. Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. 5. Päätetään pöytäkirjan painattamisesta. 6. Kutsuvieraiden tervehdykset. Kahviloma. Klo 12.30 Valiokuntain vaali. Valitaan valistusasiain valiokunta, yleisten asiain valiokunta, raha-asiain valiokunta ja äänestysvaliokunta. Esitetään toimintakertomusta. Klo 13.30 Esitelmä huoltolaeista: ylitirehtööri Einar Böök. Päivällisloma. Klo 15.30 Käynti Koiton teatterissa, jossa esitetään Martta Salmela-Järvisen näytelmä: Valo syttyy ja sammuu. Teatterilippu seuraa kotelossa. Klo 19 Kokousta jatketaan. Anni Huotari esitelmöi aiheesta: Uudet huoltolait käytännössä. Asiain käsittelyä jatketaan. Lauantaina lokak. 28 p:nä. Klo 9 Esitelmä kansakoululasten huollosta: Aino Lehtokoski. Selostusta eduskuntatyöstä: Hilma Koivulahti-Lehto. Jatketaan asiain käsittelyä. Klo 12 Aamiaisloma. Aamiaisen jälkeen käynti messu; hallissa Elannon näyttelyssä. Klo 15 Käynti Aleksis Kiven kansakoulussa. Oltava täsmälleen klo 15 paikalla kansakoululla. Klo 19 Esitelmä: Mitä vaatimuksia on asetettava pienasunnolle. Esitelmän pitää arkkitehti Ekelund. Jatketaan asiain käsittelyä. Klo 19 Päivällisloma. Klo 20 Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistyksen järjestämä illanvietto B-salissa. Kutsulippu seuraa kotelossa. Tiistaina lokak. 29 p:nä. Klo 9 Esitelmä kasvatuskysymyksestä: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Esitelmä sisäpoliittisesta tilanteesta: K. Wiik. Jatketaan asiain käsittelyä.

Klo 12 Päivällisloma. Klo 13 Valiokuntain kokouksia. Klo 14 Jatketaan kokousta. Kukkaisrahaston säätiön perustaminen. Valiokuntien mietinnöt. Puheenjohtajan vaali. Liittotoimikunnan vaali. Kokouksen lopettaminen. Klo 20 Yhteinen illallinen Taloustyöntekijäin kodissa. Työohjelma hyväksyttiin yksimielisesti, jonka jälkeen otettiin kahvitauko klo 12.30. Kokousvieraat siirtyivät ravintolaan, jossa nautittiin liittotoimikunnan tarjoamat kahvit, samalla kun eri puolilta maata olevat osanottajat vaihtoivat tervehdyksiä keskenään. Kokousta jatkettiin klo 13, jolloin puhetta ryhtyi johtamaan Fanny Ahlfors. Järjestävän valiokunnan ehdotuksesta päätettiin valita seuraavat valiokunnat: Valistusasiainvaliokunta: kokoonkutsuja Helmi Valta, Mia Salo, Laina Vesterlund, Hilma Nenonen, Rauha Lepistö, Helmi Peiramo, Lyydia Saarikivi. Yleisten asiain valiokunta: kokoonkutsuja Aino Lehtokoski, Tyyne Savolainen, Olga Leinonen, Alma Viitala, Fanny Toivonen, Hilja Laakso, Toini Anttila. Raha-asiainvaliokunta: kokoonkutsuja Siiri Louhi, Hilma Laine, Selma Uusluoto, Klaara Kuittinen, Linnea Valkama. Huoltoasiain valiokunta: kokoonkutsuja Martta Salmela- Järvinen, Hulda Tiirikkala, Ester Suhonen, Anna Suonperä, Anni Myyryläinen, Elsa Kolinen, Lempi Lehto. 15 TOIMINTAKERTOMUKSEN KÄSITTELY. Kun toimintakertomus oli laaja, päätettiin ettei käsittelyn helpottamiseksi yleiskeskustelua suoriteta, vaan toimintakertomus käsitellään kappaleittain. Alkulause ja kohta: LIITTOTOIMIKUNTA. (Alustusvihko siv. 3 5.) Hyväksyttiin ilman keskustelua.

LIITON HARJOITTAMA VALISTUSTYÖ. (Alustusvihko siv. 5 7.) Sylvi-Kyllikki Kilpi huomautti, ettei tilastossa mainittu lainkaan miestovereiden pitämiä puheita ja luentoja. EDUSKUNTAVAALIT. (Alustusvihko siv. 7 10.) Miina Sillanpää kiinnitti Huomiota kappaleessa olevaan tilastoon. Sen pitäisi opettaa meille yhtä ja toista. Lempi Lehto, Helmi Valta, Hilma Laine valittivat, että naisten edustus eduskunnassa vähenee. Syynä on ollut paitsi yhden hengen listoja myöskin se, että naisten listoja on jäänyt»villiksi», kuten esim. Etelä-Hämeessä tapahtui tov. Leinosen listan suhteen. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA. (Alustusvihko siv. 17 18.) Huotari huomautti Tukholman kokouksen päätöksistä, joiden perustalle yhteistyö on rakennettava. NAISTENPÄIVÄ. (Alustusvihko siv. 17 18.) ' Louhi tiedusteli, miksi ei ollut naistenpäivämerkkiä. Tampereella kaivattiin sitä. Sillanpää ilmoitti, ettei liittotoimikunta tahtonut panna liikkeelle merkkiä, kun liiton arvat olivat myytävänä. Toimintakertomuksen käsittely keskeytettiin klo 14,30, jonka jälkeen seurasi ylitirehtööri Einar Böökin esitelmä huoltolaeista. Mielenkiintoisen ja uusia näkökohtia avaavan esitelmän jälkeen lähdettiin Koiton Näyttämölle, jossa liittotoimikunta oli tilannut näytännön liittokokousedustajille. Esitettävä näytelmä oli toveri Martta Salmela-Järvisen kirjoittama 3-näytoksinen työläiselämän kuvaus:»valo syttyy ja sammuu». Näytännön jälkeen jatkettiin kokousta klo 19, jolloin Anni Huotari piti esitelmän huoltolakien käytäntöönsoveltamisesta. Esitelmän johdosta syntyneessä keskustelussa päätettiin jättää huoltoasiain valiokunnan tehtäväksi laatia ponsilauselma, jossa kehoitetaan jäseniä opintokerhoissa opiskelemaan huoltokysymyksiä.

Huoltoasiain valiokunta laati kysymyksestä seuraavan päätöslauselmaehdotuksen: 17 Kokous lausuu kehoituksena, että perustettaviin huoltolautakuntiin on valittava jäseniksi naisia, kuten jo laki määrää, sillä sellaiset alat, kuten lastenhuoltoja köyhäinhoito ovat aloja, jotka kuuluvat erikoisesti naisten toimintapiiriin. Huoltolautakuntiin on saatava voimakas työläisedustus, joka voisi todella edistää ja parantaa työläisten ja vähävaraisten asemaa. Tärkeätä olisi, että naiset hankkisivat tietoja ja tutustuisivat huoltoasioihin ja lakeihin. Martta Salmela-Järvinen. Lempi Lehto. Hilda Tiirikkala. Ester Suhonen. Anni Myyryläinen. Anna Suonperä. Elsa Kolinen. Valiokunnan esitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen jatkettiin, toveri Ahlforssin johtaessa puhetta, toimintakertomuksen käsittelyä. KERHOTOIMINTA. (Alustusvihko siv. 18.) Sylvi-Kyllikki Kilpi huomautti siitä, että liiton tilastoissa esiintyy pääasiassa ompelukerhoja, mutta opintokerhojen lukumäärä on verrattain vähäinen. Tämä suhde olisi saatava paremmaksi. Rinne yhtyi edelliseen. Laine: Liiton taholta on usein kehoitettu perustamaan opintokerhoja, mutta ompelukerhoja perustetaan ilman kehoituksia. Sillanpää mainitsi myöskin, että liiton taholta on pyritty perustamaan kerhoja, mutta niitä ei ole tullut. Kilpi: Työväenopistojen samoinkuin Sivistysliitonkin opiskelijain enemmistö on nuoria naisia. Työläisnaisliitto ei ole osannut vetää naisia opiskeluun. Lehtokoski: Käsityökerhotoimintakin on tarpeellista laajempien joukkojen mukaanvetämiseksi. Työläisnaisliiton ja Sivistysliiton yhteistoiminta on mitä parhainta. Opintokerhotoimintaa on laajennettava, niinkuin jo äsken päätettiin, esim. huoltolakien opiskeluun nähden. 2

18 Ahlfors huomautti, että liiton kursseilla aina kehoitetaan perustamaan opintokerhoja. Ompelukerhoja ei voi kokonaan lopettaa. Ne ovat sellaisia varten, joiden suhteen on saatava aikaan alkuherätys työläisnaisten toimintaan. Huotari kiinnitti huomiota siihen, ettei Työläisnaisliiton jäsenistö suinkaan ole pelkkiä vanhoja ihmisiä. Kerhotyön järjestäminen maaseudulla on vaikeampaa kuin kaupungeissa. Ei ole sopivia ohjaajia. Huttunen, Martta: Liitto on alituiseen kehoittanut perustamaan opintokerhoja. Ompelukerhot ovat kuitenkin monin paikoin toiminnan elinehto. Se on taloudellisesti suuriarvoista. Peiramo totesi, ettei kiertokirjeistä ole apua, jollei ole paikallisia voimia, jotka ryhtyvät kerhoja ohjaamaan. Käsityökerhot ovat tarpeellisia, mutta niiden toimintaa on osattava ohjata oikeaan suuntaan. Nenonen suositteli kirjastojen käyttöä kerhotoiminnan apuna. Paaso ja Tainio pitivät keskustelua ennenaikaisena, koska asiasta tulee eri alustus. Valta lausui tunnustuksen liittotoimikunnan suorittamalle valistustyölle ja Sillanpää toivoi, että Työväen Sivistysliitto ja puolueen kasvatustoimikunta huolehtivat kykenevien kerho-ohjaajien kasvattamisesta. Kokous päättyi ensimmäisenä kokouspäivänä klo 21,30. Lopettajäisiksi laulettiin»köyhälistön laulu». Toinen kokouspäivä. Toinen kokouspäivä alettiin klo 9,15 laulamalla:»sä lippu puhdas punainen». Puheenjohtajana toimi Fanny Ahlfors. Tov. Aino Lehtokoski esitelmöi kansakoululasten huollosta, selostaen asian alkuvaiheita, samoinkuin sitäkin, mitä asian eteenpäin viemiseksi on eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa tähän mennessä aikaansaatu. Asian johdosta ei esitetty mitään ponsilauselmaa, koska: aikaisemmissa liittokokouksissa asiaa on käsitelty ja hyväksytty ponnet, jotka edelleenkin ovat ajankohtaiset. Tov. Hilma Koivulahti-Lehto selosti tämän jälkeen eduskuntaryhmän toimintaa. Selostuksen johdosta syntyneessä, keskustelussa lausui:

Lehto, ettei hänellä' ole mitään muistuttamista sos.-dem. naisedustajien toimintaa vastaan, mutta lausui toivomuksen, että vastaisuudessa olisi tärkeitä, tekeillä olevia lakiehdotuksia selostettava ennakolta valitsijoille. Paasonen yhtyi edelliseen. Jatkettiin toimintakertomuksen käsittelyä. 19 LIITON ÄÄNENKANNATTAJA TOVERITAR (Alustusvihko siv. 18 19.) aiheutti lyhyen keskustelun. Rinne valitti että lehti ei ilmesty määrättyinä aikoina. Sinervo esiintoi järjestönsä evästyksenä lausunnon, jonka mukaan lehti on liian yksitoikkoinen. Sen pitäisi olla vaihtelevampi. Nenonen esitti ajatuksen, että olisi pyrittävä saamaan aikaan yhteistoimintaa eri keskusjärjestöjen välillä yhteisen kansankuvalehden perustamiseksi. Paasonen mainitsi, että heidänkin paikkakunnallaan lehteä pidetään liian viisaana. Sen tulisi olla kansantajuisempi. Se ilmestyy myöskin liian harvoin. Eikö olisi mahdollisuutta saada sitä viikkolehdeksi. Vesterlund: Meitä Toveritar on tyydyttänyt. Sen sisältö on viimeaikoina ollut hyvä. Heinonen kertoi Toverittaren asiamiehenä kuulleensa moitteita siitä, että lehti on yksitoikkoinen. Hänninen: Vaajakosken naiset ovat tyytyväisiä lehden sisältöön ja toimitustapaan. Lepistö ilmoitti saman suuntaisen lausunnon lohjalaisten puolesta. Senjälkeen otettiin päivällisloma klo 12. Päivällisloman jälkeen klo 13 jatkettiin toimintakertomuksen käsittelyä Fanny Ahlforsin johtaessa puhetta. Lehtinen lausui, että kotkalaisten mielestä Toveritar on parantunut. Sellaisia kirjoituksia, jotka jo ovat olleet julkaistuina muissa lehdissä, ei pitäisi julkaista. Rinne: Kaikki liiton jäsenetkään eivät tilaa Toveritarta. Ennemmin tilataan joitain porvarillisia kaunokirjallisia ja kuvalehtiä. Sosialistinen tietoisuus ei ole tarpeeksi voimakasta. Peiramo mainitsi, että hänen tilaajansa ovat tyytyväisiä. Rinteen huomiot ovat oikeita. Tietoisuuden puutetta on ole-

20 massa. Pitäisi saada lehteen kaunokirjallista sisältöä, joka kiinnostaisi vähemmän kehittyneitä. Hiisivaaran mielestä lehti on hyvin toimitettu. Ilmoitushankintaan olisi kiinnitettävä huomiota. Nimenmuuttaminen voisi kenties edistää sen onnistumista. Louhi lausui, että lehden tulee tyydyttää järjestyneitä naisia, siitä ei saa tehdä mitään perhelehteä. Kun järjesty-, neisyys lisääntyy niin lehden levikkikin paranee. Anttila totesi myöskin, että poliittisesti järjestyneet naiset ovat tyytyväisiä lehteen. Kannisto ja Salonen ilmoittivat paikkakunnallaan oltavan lehteen tyytyväisiä. Salmela-Järvinen huomautti, ettei lehti voi olla sekä viikkolehti, että poliittinen lehti. Lehden levikkiä on parannettava esim. kilpailujen avulla, i Nieminen yhtyi edelliseen. Toivoi lehteen kysymysten ja vastausten osastoa. Sillanpää: Lehdessä on kysymysten ja vastausten osasto. Lehti on toisinaan ollut liian raskas. Maalaisnaisten numeroa on kiitetty. Pitäisi saada enemmän vuorovaikutusta lukijoiden kanssa. On kovin vaikea saada proletaarista kaunokirjallista sisältöä. Nimi olisi muutettava. Myyryläinen: Yhdyn niihin, jotka sanovat lehden parantuneen. Punaisen Hämeen numero oli hyvä, samoin maalaisnaisten numero. Viitala: Messukylässä oltiin tyytyväisiä lehteen, myöskin sen nimeen. Kohta hyväksyttiin. YHDISTYKSET, OSASTOT JA JAOSTOT. (Alustusvihko siv. 19 20.) Metsäranta tiedusteli, onko liittotoimikunta lähettänyt toimitsijoita niihin 37 jaostoon, jotka ovat lakanneet toimimasta. Ovatko naisten piiritoimikunnat tietoisia niiden toiminnan lakkaamisesta? Sillanpää huomautti, ettei ole mahdollista lähettää järjestäjää joka paikkaan. Toimettomien jaostojen suuri lukumäärä johtuu siitä, että monet jaostot eivät alakaan toimia, vaikka niiden perustamisesta on liitolle ilmoitettu. Tiirikkala: Piirissämme on useita jaostoja, joita ei saa toimimaan. Lienee syytä olla ilmoittamatta jaostoja, ennenkuin on nähty ovatko ne toimintakykyisiä.

Metsäranta piti valitettavana, että perustetaan jaostoja, joita ei saada toimimaan. Ainakin kerran kolmessa vuodessa olisi käytävä yhdistyksissä. Leinosen mielestä yhtenä syynä jaostojen toiminnan lakkaamiseen on liian monien järjestöjen olemassaolo paikkakunnalla. Toimihenkilöt tulevat liikaa kuormitetuiksi. Tehosti ammattiyhdistysliikkeen merkitystä. Rinne: Liiton järjestäjät ohjaavat matkoillaan järjestötoimintaa, mutta pitkät matkat ja monet muutkin syyt ovat esteenä ettei toiminta pääse vauhtiin. Yhtyi niihin, jotka kehoittavat pidättyvästi perustamaan jaostoja. Huotari mainitsi viime liittokokouksen päätöksestä, jolla liiton toimihenkilöt velvoitetaan käymään jokaisessa osastossa ja jaostossa vuoden aikana. Nieminen ei pitänyt Leinosen käsitystä oikeana. Ei järjestöjen lukuisuus toimintaa estä, kun siihen vain on muuten halua. Laakso: Olisi kehoitettava jaostoja ilmoittautumaan myöskin naisten piiritoimikunnille. Nurminen. Osuustoimintaliikkeen taholta perustetut N. M.-toimikunnat vaikeuttavat naisjaostojen toimintaa. Piiritoimikuntien on huolehdittava jaostotoiminnan elvyttämisestä. Sillanpää yhtyi edelliseen. Ruotsissa tapahtuu kaikki va ' listustyö piiritoimikuntien välityksellä. Meilläkin on päästävä siihen, että piiritoimikunnat hoitavat lähimmän ympäristönsä, liitolla ei ole siihen varoja. Kohta hyväksyttiin. Tämän jälkeen hyväksyttiin lopullisesti koko toimintakertomus kaikilta kohdiltaan yksimielisesti. SOS.-DEM. TYÖLÄISNAISLIITON TILIKERTOMUS VV. 1932 33 34 SEKÄ TILINTARKASTAJAIN LAUSUNNOT. Liiton sihteeri Miina Sillanpää esitteli kokoukselle liiton tilikertomukset vv. 1932 34, samoin Toverittaren tilit. Esitys lähetettiin raha-asiainvaliokuntaan. Valiokunta esitti seuraavan mietinnön: RAHA-ASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ N:o 1. Raha-asiainvaliokunta ehdottaa myönnettäväksi liiton talouden ja tilinpidossa niin myös Toverittaren talouden ja 21