Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista
Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Toimintaympäristön muutos Pöyryn analyysi Tulevaisuustyön integrointi Tulos- vaikutusarviointi Toimenpiteiden arviointi Tavoitteiden arviointi Toimenpiteiden vaikuttavuus ja riittävyys Kestävän kehityksen osa-alueiden arviointi Prosessiarviointi Ohjelmaprosessin yleiskuva Prosessin toimivuus ja selkeys Toimijoiden yhteistyö ja sitoutuneisuus Kehittämisehdotukset Ohjausryhmän kokoontuminen Muu tapahtuma Hankekokonaisuuden kesto Hankkeen osa-alueen kesto Haastattelut ja kyselyt Hankkeen aloitus Loppuraportin hyväksyttäminen Haastattelusuunnitelman hyväksyttäminen viikolla 52 sähköpostitse Työpajojen Alustavien toteutussuunnitelman esittely tulosten hyväksyttäminen 3.2.2010 Luonnosraportin esittely Metsäneuvoston kokous Sidosryhmien työpaja Sidosryhmäseminaari 4.5.2010 Metsäneuvoston kokous 2
Ohjelman kehittämishaasteita Ohjelman sisältö Metsäsektorin kilpailukyvyn vahvistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä Puutuoteteollisuuden rakenteen kehittäminen ja vahvistaminen osana KMO:a (MSO - KMO-suhde) Julkisen rahoituksen niukkenemisen vaikutukset keinovalikoimaan Markkinalähtöisyyden ja yrittäjyyden lisääminen Puuntuotantostrategioiden ja metsänhoidon monipuolistaminen Puumarkkinoiden toimivuuden kehittäminen Bioenergiatukien yhteensopivuus metsäsektorin kilpailukykyä edistävien toimenpiteiden kanssa Ohjelmakokonaisuus ja -prosessi Ohjelman joustavuuden ja reagointiherkkyyden lisääminen sekä prosessin keventäminen Painopisteiden tasapainoisuuden lisääminen Toimenpiteiden priorisointi, täsmentäminen ja toteuttaminen Tavoitteiden ja seurantamittareiden selkeyttäminen ja yhteensovittaminen 3
Suomalaisen puun tarvetta lisäävät ja vähentävät tekijät Tukkipuun käyttöön kohdistuu merkittäviä kulutusta pienentäviä tekijöitä ja uhkia, kun taas kuitu- ja pienpuun käyttöön kohdistuu enemmän kulutusta kasvattavia tekijöitä ja mahdollisuuksia. Puun rakentamiskäytön merkittävä lisääntyminen Euroopassa Kertopuu Pääosa sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuudesta on edelleen kilpailukykyistä Bioenergian kasvu Öljykriisi? Pikkutukkisahauksen kasvu Liimapuu/-levyt Tukki Kuitu Pienpuu Sahateollisuuden vaikea kilpailuasema Sahatavaran korvautuminen Euroopan markkinoilla: Puulevyillä Insinööripuutuotteilla Muilla materiaaleilla Paperinkulutuksen pysähtyminen Euroopassa Bioenergiatukitasot 4
Toimintaympäristön muutos Finanssikriisi, Venäjän puun vientitullien toimeenpano ja EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin voimaantulo ovat keskeisimmät metsäsektorin toimintaympäristössä KMO:n ohjelmakaudella tapahtuneet muutokset. Toimintaympäristön muutosten keskeisimmät vaikutukset ovat olleet metsäteollisuuden tuotannon, hakkuiden, puun hintojen ja puun tuonnin voimakas lasku. Samanaikaisesti energiapuun käyttö ja hinta ovat nousseet tasaisesti. Kokonaisuutena viimeaikaiset muutokset metsäsektorin toimintaympäristössä ovat nopeuttaneet metsäteollisuuden rakennemuutosta. Jatkossa keskeisimmät toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ovat epävarmuus maailmantalouden elpymisestä ja Venäjän puun vientitullien täysimääräisestä voimaantulosta, kasvavan puun energiakäytön vaikutukset puumarkkinoihin ja metsäteollisuuden kustannuskilpailukykyyn sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kohdistuvat toimet. Pidemmällä aikavälillä keskeisimmät toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät ovat talouskasvun kiihtyminen kehittyvissä maissa ja hidastuminen kehittyneissä maissa, paino- ja kirjoituspaperin kulutuksen lasku Euroopan markkinoilla, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaadittavat toimet sekä teknologian kehitys (toimialakohtaiset teknologiat esim. puukomponenttien liimaus sekä yleiset teknologiat kuten informaatio-, bio-, nano- ja materiaalitekniikka). 5
Tulos- vaikutusarvioinnin alustavia tuloksia Painopiste Metsäteollisuus ja -talous Ilmasto ja energia Monimuotoisuus ja ympäristö Virkistys ja kulttuuri Osaaminen ja hyväksyttävyys KV metsäpolitiikka Tavoitteiden saavuttaminen Onnistumiset Metsätalouden vakaa työllisyyskehitys Puuston kasvun lisääntyminen Metsähakkeen käytön kasvu Metsien hiilinielutason ylläpitäminen Toimintatapojen kehittäminen, yhteistyö, verkottuminen (Metso, vesiensuojelu) Ei seurattavissa Metsäalan ennakointityön lisääntyminen Aktiivisuus kansainvälisessä metsäpolitiikassa Puutteet Metsäteollisuuden tuotannon arvon lasku Ainespuun hakkuiden lasku Yksityismetsätalouden nettotuloksen lasku Metsäteollisuuden työllisyyden lasku Sahatavaran kotimaan kulutus Rahoitus ei ole täysin mahdollistanut Metson toimenpiteiden toteuttamista suunnitellussa laajuudessa Ei seurattavissa Ei merkittäviä puutteita Ei merkittäviä puutteita Toimintaympäristön muutoksen vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen Ei merkittävää vaikutusta onnistumisiin, merkittävä vaikutus puutteisiin Vaikutus sekä onnistumisiin että puutteisiin Ei merkittävää vaikutusta Ei merkittävää vaikutusta Ei merkittävää vaikutusta Ei merkittävää vaikutusta Toimenpiteiden toteuttaminen 41 / 46 (89 %) toteutettu 10 / 17 (59 %) toteutettu * 41 / 43 (95 %) toteutettu 19 / 22 (86 %) toteutettu osittain 16 / 20 (80 %) toteutettu 14 / 14 (100 %) toteutettu *) Alustava 6
Prosessiarvioinnin alustavia tuloksia Ohjelmaprosessin vahvuudet Edistää alan toimijoiden yhteistyötä (keskustelufoorumi) Alueellisten metsäkeskusten sitoutuminen ohjelman toteuttamiseen Laaja, eri sidosryhmien näkemyksiä kuuleva prosessi (myös rasite) Ohjelmaprosessin heikkoudet KMO prosessina raskas Heikko reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin Toteuttaminen ja seuranta passiivista, ei palvele riittävästi tavoitteiden saavuttamista Sidosryhmien edustajien puute KMO:n työryhmissä, joidenkin sidosryhmien heikko sitoutuminen Metsäneuvostojen (kansallinen ja alueelliset) rooli epäselvä 7
Alustava kehitysehdotus ohjelman rakenteesta TAVOITTEET Puuta käyttävän teollisuuden toimintaedellytyksiä ja puun kasvatuksen kannattavuutta parannetaan Metsien käyttöä virkistykseen ja matkailuun sekä luonnontuotteiden ja kulttuurin lähteenä edistetään Metsien monimuotoisuus, ilmasto- ja ympäristöhyödyt turvataan Metsäalan osaamista vahvistetaan Vaikutetaan kansainväliseen metsäpolitiikkaan TOTEUTUS SEURANTA Alan kehityksen seuranta tavoitekohtaisesti 8
Alustava kehitysehdotus ohjelman painotuksista ja tavoitteista Ohjelman päätavoitteiden taustalla on nykyisen ohjelman rakenne fokusoituna ja uudelleen muotoiltuna. Ohjelman päätavoitteiksi nostetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kokonaisuudet, jotka katsotaan edustavan pitkän aikavälin tavoitteita metsien käytön osalta Suomessa. Näiden tavoitteiden lisäksi ei nähdä tarvetta erillisille ala- tai osatavoitteille. Nykyisen ohjelman painotukset osaamisen ja kansainvälisen metsäpolitiikan osalta nähdään ohjelmaa läpileikkaavina keinoina päätavoitteiden saavuttamiseksi. Päätavoitteet ja keinot muodostavat ohjelman pysyvän osan (tarkistetaan harvoin). PÄÄTAVOITTEET Puuta käyttävän teollisuuden toimintaedellytyksiä ja puun kasvatuksen kannattavuutta parannetaan Metsien käyttöä virkistykseen ja matkailuun sekä luonnontuotteiden ja kulttuurin lähteenä edistetään Metsien monimuotoisuus, ilmasto- ja ympäristöhyödyt turvataan Metsäalan osaamista vahvistetaan KEINOT Vaikutetaan kansainväliseen metsäpolitiikkaan 9
Alustava kehitysehdotus ohjelman toteuttamisesta Ohjelman seurannan painopiste tulee olla alan kehityksen seuraamisessa päätavoitekohtaisesti. Seurannan tarkoituksena on arvioida keskeiset kehittämistä vaativat aihealueet. Tässä yhteydessä voidaan kuulla sidosryhmien (järjestöjen) kannanottoja. Keskeisiä kehittämistä vaativille aihealueille perustetaan määräaikaiset (1-5 vuotta) työryhmät, joiden tehtävänä on laatia ja toimeenpanna kyseiseen aihealueeseen kohdistuvat uudet toimenpiteet, jotka eivät vielä ole suunnitteilla tai käynnissä. Seuranta ja määräaikaiset työryhmät muodostavat ohjelman elävän osan (tarkistus esim. vuosittain / joka toinen vuosi tavoitteesta riippuen). OHJELMAN ULKOPUOLINEN TAHO TAI SEURANTA- TYÖRYHMÄ Alan kehityksen seuranta valittujen seurantamittareiden perusteella ESIM. SIHTEERISTÖ Keskeiset aihekohtaiset kehittämistarpeet Sidosryhmien kannanotot MÄÄRÄAIKAISET TYÖRYHMÄT 10