ILMASTONMUUTOS JA LUONTO Ari-Pekka Auvinen SYKE Luontoympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Satahima-hankkeen seminaari 10.11.2015, SAMK
MITEN SUOMEN LUONTO VOI?
HAVAITUT MUUTOKSET: 1. ABIOOTTISET MUUTOKSET 2. YKSILÖTASON AJOITUSONGELMAT 3. POPULAATIOTASON MUUTOKSET 4. ÄÄRI-ILMIÖT 5. MITÄ VOI TEHDÄ?
LÄMPÖTILA
KASVUKAUSI
SATEISUUS
MUITA MUUTOKSIA? LUMIPEITTEISEN AJAN LYHENEMINEN LUMEN MÄÄRÄN KASVU (POHJOISESSA) JÄÄPEITTEEN VÄHENEMINEN ITÄMEREN SUOLAISUUDEN MUUTOKSET RAVINTEIDEN HUUHTOUTUMINEN (EI MUUTOKSIA: VUODENAJAT, PÄIVÄNPITUUS)
AJOITUSONGELMIA?
PAKASTIN EI TOIMI Kuvat: Mikko Hakanen & Jari Peltomäki
RAVINTOKETJU
Rengastuspvm 10 vrk poikaset Toukkahuippu Toukat Lämpimämpi Match Koivunlehti Hömötiainen Sinitiainen Talitiainen Kirjosieppo Toukkahuippu Varpushaukka Evolutionary approach to trophic interactions under climate change Markku Orell, Seppo Rytkönen, Panu Välimäki & Emma Vatka Oulun yliopisto Saalislajien tarjontahuippu
1. SOPEUDU - ns. fenotyyppinen plastisuus eli yksilön kyky mukautua elinaikanaan - evolutiivinen muutos eli muutos sukupuolivalinnan kautta LÄMPÖTILAN ASETTAMAT RAJAT: 2. SIIRRY - onko sopivia elinympäristöjä mihin siirtyä? - siirtymisen esteet? 3. KUOLE - alueellinen tai globaali sukupuutto
POPULAATIODEN MUUTOKSET?
HAAPAPERHONEN (Limenitis populi)
TAMMI (Quercus robur) Lähde: GBIF / Maria Hällfors
Populaatioindeksi VESILINNUT TALVEHTIVAT YHÄ USEAMMIN 35 30 25 20 15 10 5 0 1959 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 Laulujoutsen Sinisorsa Tukkasotka Alli Telkkä Isokoskelo Naurulokki Kalalokki Harmaalokki Merilokki Fraixedas, S., Lehikoinen, A. & Lindén, A. 2015. Impacts of climate and land-use change on wintering bird populations in Finland. Journal of Avian Biology 46: 63 72.
YÖPERHOSILLA ENEMMÄN MONISUKUPOLVISUUTTA Monisukupolvisuus korreloi voimakkaimmin kesän keskilämpötilan kanssa Pöyry, J., Leinonen, R., Söderman, G., Heikkinen, R.K., Nieminen, M. & Carter, T.R. 2011: Climate-induced increase of moth multivoltinism in boreal regions. - Global Ecology and Biogeography 20: 289-298.
LAJIEN KYKY SIITYÄ VAIHTELEE Pöyry J., Luoto M., Heikkinen R.K., Kuussaari M., and Saarinen K. 2009: Species traits explain recent range shifts of Finnish butterflies. Global Change Biology 15:732 743.
SIIRTYYKÖ PUURAJA? ᴥ Ruotsin Torniojärvellä muutokset olivat sadassa vuodessa varsin pieniä ja osin ristiriitaisia (ilmasto lämpeni kuitenkin 2,5 C!) ᴥ Puuraja siirtyi eniten kylmillä 60- ja 70-luvuilla, jolloin poromäärät olivat pienimmillään Van Bogaert, R., Haneca, K., Hoogesteger, J., Jonasson, C., De Dapper, M. & Callaghan,T.V. 2011. A century of tree line changes in sub-arctic Sweden shows local and regional variability and only a minor influence of 20th century climate warming. Journal of Biogeography 38: 907-921. DOI: 10.1111/j.1365-2699.2010.02453.x
ÄÄRI-ILMIÖT?
Etelänsuosirri (Calidris alpina schinzii), äärimmäisen uhanalainen
120 100 80 60 40 20 KALAJOKI KORPPOO PORI SIIKAJOKI HAILUOTO LUMIJOKI 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Eteläsuosirrirengastukset 2002 2015 Lumijoen Pitkänokka 17.5.2015 Kuva: Kari Koivula
Ruijanesikko (Primula nutas ssp. finmarchica), vaarantunut
Mhy Kymenlaakso James Lindsey / Wikimedia Commons Kirjanpainaja (Ips typographus) - lämpimät kesät ja ääriolosuhteet lisäävät riskiä
MITÄ VOI TEHDÄ? Suon ennallistamistalkoot Keuruulla, kuva Ari Aalto
MONIMUOTOISUUS LISÄÄ VASTUSTUSKYKYÄ Lajirikkaampien yhteisöjen tuottavuus pieneni vähemmän kuin lajiköyhien (1 2 lajia > - 50 %, 16 32 lajia > - 25 % Sekä lajirikkaiden että -köyhien yhteisöjen tuottavuus oli vähintään palautunut entiselle tasolle häiriötä seuraavan vuonna Isbell, F. ym. 2015. Biodiversity increases the resistance of ecosystem productivity to climate extremes. Nature. doi:10.1038/nature15374
SUOJELUALUEET HIDASTAVAT KATOA Virkkala, R., Pöyry, J., Heikkinen, R. K., Lehikoinen, A., & Valkama, J. (2014). Protected areas alleviate climate change effects on northern bird species of conservation concern. Ecology and Evolution 4: 2991 3003. http://doi.org/10.1002/ece3.1162
YHTEENVETO o Selkeitä muutoksia etenkin lajeilla, jotka pystyvät liikkumaan (siivet) o Pohjoisilla lajeilla tulee seinä vastaan, kokonaisuudessaan lajisto yhdenmukaistuu o Ihminen vaikuttaa monilla muillakin tavoin: tammi & pyökki: siirtymisen avustaminen puunraja: muutoksen hidastaminen o Monimuotoisuus on vakuutus ääriolojen varalle o Suojelualueiden merkitys korostuu, myös aktiivista siirtämistä on kokeiltu
KIITOS! ari-pekka.auvinen@ymparisto.fi 050-4133 403