Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Samankaltaiset tiedostot
Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. TERVE-SOS 2015, Jyväskylä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Maakunta SOTE Kunta - mitä tarvitaan hyvään yhteistyöhön Hyvinvoiva kunta Navettakissasta hoivarobottiin-seminaari Maakuntajohtaja, YTT

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

HYVINVOINTI- JOHTAMISEN PALIKAT- TAVOITTEISTA TOIMINNAKSI

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi elinvoimapaja

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI

Monialainen yhteistyö

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Pertunmaan kunnan strategia

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Arjen turvaa kunnissa

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Manner-Suomen ESR ohjelma

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Hyvinvointitiedolla johtamisen ABC - Onnistumisen avaimet

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Prolainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Lapin aluehallintovirasto

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Transkriptio:

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuntatalouspäivä 13.5.2016 Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

* Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995). * Terveyden edistäminen pitää sisällään niitä toimintoja, joilla pyritään muuttamaan yksilön terveyskäyttäytymistä sekä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita. * Hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä toimii kunnan johtoryhmä.

Mihin kunta voi vaikuttaa? * Lähtökohta: väestölliset tekijät ja kotitalouden rakenteet (ikärakenne, huollettavat jne,) vaikuttavat merkittävästä hyvinvointijohtamisen painopisteisiin. * Miten maailman terveimmistä lapsista tulee sairaimmat kolmekymppiset? * Onko meillä maailman hyvähampaisimmat huostaanotetut lapset? * Lapinlahdella pienituloisuutta, yksinäisyyttä, pitkittynyttä työttömyyttä, heikko huoltosuhde, yksinhuoltajuutta * Toisaalta hyvä koulutustaso, terveydentila lapsilla ja nuorilla, hyvä asumisen taso ja ympäristö, vähän koulutuksen ulkopuolelle joutuvia, hyvä ikääntyneiden toimeentulo

Mihin kunta voi vaikuttaa? * Kunta voi hyvinvointijohtamisella vaikuttaa koko elämänkaareen hyvinvointia ja osallisuutta edistävällä tavalla tai syrjäytymistä ja pahoinvointia lisäävällä tavalla * Kunnan keskeiset tehtävät näiltä osin * Asuminen * Varhaiskasvatus * Peruskoulutus * Kulttuuri- ja vapaa- aika * Työllistäminen * Elinkeinojen kehittäminen

Mihin kunta voi vaikuttaa? * Terveyden osalta painopisteen tulisi olla työ- ja toimintakykyisyyden parantamisessa ja toisaalta kuntoutuksessa ja oikeantasoisessa ja - aikaisessa hoitoon pääsyssä. Keskeneräinen potilas on kallein. Sairaudet, työkyvyttömyys ja hoidosta syrjäytyminen ovat pahoinvointia lisääviä tekijöitä.

Mihin kunta voi vaikuttaa? * Kunta voi edesauttaa hyvään perus- ja ammattikouluttautumiseen ja sitä kautta hyvään työllistymiseen, alkaen päivähoidosta aikuiskoulutukseen. * Asuminen tai sen puutteet vaikuttavat hyvinvointiin. Syrjäinen asuminen, slummiutuminen, asunnon heikko laatu ja pienuus, asunnottomuus tai jopa laitoshoitoon joutuminen vaikuttavat mm. sosiaalisiin suhteisiin, ystävyys- ja naapuriverkostoon, perhesuhteisiin tai yksinäisyyteen.

Mihin kunta voi vaikuttaa? * Talous ja työelämä sekä sosiaaliturva ovat aivan keskeisiä osallisuuden tai syrjäytymisen osatekijöitä. Työttömyys tai vajaatyöllisyys, vajeet tuloissa, ylivelkaantuneisuus ja heikko sosiaaliturva ovat aivan keskiössä hyvinvoinnista puhuttaessa. * Työllisyyden edistäminen on nostettava elinkeinojen kehittämisen rinnalle osaksi kaupunkien ja kuntien talouden perustaa turvaavaa strategista suunnittelua

Mihin kunta voi vaikuttaa? * Kunta voi vaikuttaa yhteiskuntaan osallistumisessa, lähidemokratiassa, järjestötoimintaan aktivoimisessa. Osallistumattomuus ylipäänsä mihinkään on ongelma. * Kunta voi vaikuttaa kulttuuriin, harrastuksiin ja hyvinvointia edistäviin vapaa- ajan toimintoihin.

Keskeiset opit ja evästykset * Kunnallisen hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työttömän työvoiman työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen. * edistetään työllisyyttä, kehitetään palveluja, kunnostetaan ympäristöä ja tuetaan yrittäjyyttä

Lapinlahden kunnan linjaukset * Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy mahdollistamalla ja tukemalla kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista sekä edistäen yksilö- ja yhteisötasolla väestön hyvinvointia, työllisyyttä ja kouluttautumista * Kuntalaisten kiinnostus omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyy, mm. maksuttomat liikuntapaikat, liikunnallinen ap- ip - toiminta. * Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla

Lapinlahden kunnan linjaukset * Kuntalaiset tekevät yli 70% terveydestään itse. Omatoimisuuden tukeminen on kustannustehokkuuden avain. Väestön omatoimisuuden kasvu 5%:lla pienentää 25% sairaanhoidon kustannuksia. (prof. emer. Esko Kumpusalo) * 10 vuodessa suomalaiseen terveydenhuoltoon on lisätty 1,4 miljardia rahaa. Tästä potista 75% on mennyt erikoissairaanhoitoon ja 1 % terveyskeskuksiin.

Esimerkkinä työllistyminen * Työttömyys vaarantaa terveyden: Muita sosiaaliryhmiä huonompi terveydentila, muita useammin yksinäisyyttä, tarpeettomuutta, arkuutta, liikajuomista ja syömistä, ongelmien kieltämistä, talousvaikeuksia, ihmissuhteiden menettämistä ja vähäistä yhteiskuntaan osallistumista * Terveys- toimeentulo- liikunta- koulutus- kuntoutus- välityömarkkinat- työnhaku- työllistyminen integraatio

Tavoitteet hyvinvointityölle * Kuntalaiset huolehtivat omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä * Ammattilaiset vahvistavat hyvinvoinnin edistämisen osaamista ja käyttävät vaikuttavaksi todettuja työmenetelmiä * Kunnassa ja yhteistoiminta- alueilla on toimiva hyvinvointijohtamisen ja terveyden edistämisen koordinaatio ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kesken * Elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen, toiminnallinen arki (arkiliikunta / omaehtoinen liikkuminen) * Pidetään tavoitteet riittävän yksinkertaisina, jotta toteutus turvataan * Aluksi kohteena lapset ja nuoret, myöhemmin työikäiset ja ikäihmiset

Esimerkki kunnan hyvinvointityöstä } Lapinlahden kunta on liikunta- ja kulttuuripitäjä } Valtuustokausittaisessa hyvinvointikertomuksessa yhtenä kehittämisen kohteena on mainittu hyvinvoinnin edistäminen mm. liikunnan osalta } TERVIS- hankkeessa kunnan hyvinvointityön kohteeksi valittiin liikunnan edistäminen: TAVOITE Elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen } - > arjessa liikkumista tulee edistää ja kehittää

Esimerkki kunnan hyvinvointityöstä * Yhteistyö teknisen toimen kanssa (korjauslinkki, reitit, liikuntapaikat, ympäristösuunnittelu/huolto) * Säännöllinen tiedottaminen hyvinvointiin liittyvistä asioista * Palveluiden saatavuuden keskittäminen ja yhteen kasaaminen (palvelukartta ja opas), tiedon saanti ja käyttö helpottuu * Kuntalaisia tuetaan vastuuseen omasta hyvinvoinnista ja käyttämään sähköisiä verkkopalveluja (mm.hyvinvointipolku).