"Pietarin alueen ja suomalaisten yritysten logistiikka" Source: Kaluza et al. (2010). The complex network of global cargo ship movements. Journal of the Royal Society Interface. Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie 9, FIN-45100 Kouvola, Finland E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi
Suomen ja Venäjän kaupasta 2012 - YK Comtrade mukaan Venäjä (raportoija) Suomi (raportoija) Erotus Vienti $ 10,477,521,966.00 $ 7,217,936,581.00 $ 3,259,585,385.00 Tuonti $ 4,783,409,596.00 $ 13,415,946,942.00 $ (8,632,537,346.00) Ylijäämä / alijäämä $ 5,694,112,370.00 $ (6,198,010,361.00)
Väitös: Saranen, Juha (2009) Kouvola-Pietari: 200-300 per TEU-kontti Kouvola-Moskova: 500-600 per TEU-kontti Kouvola-Yekaterinburg: 1400-1600 per TEU
Väitös: Lättilä, Lauri (2012)
Interreg -projekti: OKT-Infra (2007)
Tacis -projekti: Lognet (2008-2009) Case Subcontractor Marina Metal- Steel- Process Filter company Industry manufacturer combination Manufacturer Transportation mode Fleet ownership Challenges Adaptation strategy road in procurement and distribution outsourced, own fleet between warehouse and production lengthy customs procedure at border transports in the beginning of the week, use of smaller vehicles Company customer takes care of delivery, typically road customer takes care of delivery varying transportation requirements customer takes care of transportation road except railway for the flow between two manufacturing units road outsourced, owns some railway wagons delivery lead time improving information flow manufacturer Road outsourced special transports costly and reduce flexibility product design forwarding company selection based on tendering in each project forwarding company takes care of delivery products require special transportation, international delivery lead times in service logistics product design, local service center suomalaiset kuljetusketjut ja toimitusverkostot käyttävät Venäjän liikenteessä (viereinen taulukko) niin kumipyörää kuin rautateitä, joskin suosivat ensimmäistä enemmän omistamista pyritään välttämään kuljetuskalustossa viimeiseen saakka, mutta jos omistetaan, niin pienessä mittakaavassa Considerations of alternative modes might use railway in the future railway not considered due to lack of flexibility and product sensitivity railway access a criteria for new locations railway lacks flexibility and access, additional handling harms products railway used over longer distances, border crossing typically by road
Liikennevirasto: Vera projekti (2010)
EU-Russia: Rail Baltica Growth Corridor, Russia (2012-2013)
Johtopäätökset Suomenlahdesta on tullut merkittävä logistinen keskus! Tässä on toki paljon positiivisia taloudellisia ilmenemismuotoja, mutta turvallisuus ja erityisesti öljykuljetukset aiheuttavat tulevaisuudessakin haasteen. Venäjällä logistiikkasektorin vaatimukset ovat vielä hyvin kaukana esim. naapurimaiden tasosta. Suomesta Eurooppaan kuljetus saatava 72 h, Virosta 24-36 h ja Pietarissa riittää 10 päivää! Paljon on toki kiinni, esim. Pietarin satamasta ja Venäjän tullista, että tässä tilanteessa ollaan. Maakuljetuksissa Suomen ja Venäjän välillä on erittäin paljon kehitettävää. Tällä hetkellä rekat tulevat tyhjinä Suomeen ja raiteilla kolistellaan tyhjänä Venäjälle. Tämä lähes silkkaa tuhlausta ja asialle olisi syytä tehdä jotain. Täyttö- ja käyttöasteet ovat muualla tiukan optimoinnin alaisena nykyisin ja paljon käytetään ohjelmistoja päivittäisissä päätöksissä. Miksi näin ei ole Venäjän liikenteessä? Mikä on lainsäädännön ja yhdysliikennesopimuksen rooli? Rautatiet ja rahtiliikenne ovat Suomelle logistiikassa erittäin suuri mahdollisuus (voi olla jopa ainoa). Venäjä on yksi rautateiden suurmaista. Siellä on myös lukuisia yksityisiä alan yrityksiä. Kilpailun vapautuminen ja sääntelyn poistaminen on avain venäläisyritysten etabloitumiseen Suomeen (logistiikka), samoin väitän, että Puolasta ja Saksasta tulee meille yrityksiä, jos nk. yhdysliikennesopimus avataan. Suomi on hyvällä ja mielenkiintoisella paikalla, mutta pelin säännöt tekevät siitä nykyisellään hankalan ja kannattamattoman. WTO-jäsenyys tulee vaikuttamaan Pietarin logistiikkaan siten, että konttivolyymit tulevat jatkamaan kasvuaan. Samoin raideliikenne tulee kasvamaan, kun se pääsee tullauskäytännöissä samalle tasolle kumipyöräliikenteen kanssa. Lisäksi raaka-ainevienti Venäjältä tulee jatkamaan kasvuaan, kun vientitariffit laskevat.