TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU

TEKNOLOGIATEOLLISUUS METALLITYÖVÄEN LIITTO TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU 30.6.2007 30.4.2010 Sopimuksen voimaantulo Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja Ohjeita vuonna 2007 maksettavasta kertakorvauksesta Laskentaohjeet

2 SISÄLLYS sivu SOPIMUKSEN VOIMAANTULO 5 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 6 KERTAKORVAUS 31.8.2007 MENNESSÄ 20 LASKENTAOHJE 22 I Palkankorotukset 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 22 TUNTIPALKAT 22 1A Yleiskorotus 22 1 B Työpaikkakohtainen erä 22 1.1 Laskenta-aika 29 1.2 Pyöristyssääntö korotuksia laskettaessa 29 1.3 Laskentajärjestys 30 2 Uudet työkohtaiset tuntipalkat 30 2.1 Töiden vaativuusryhmittely (TVR) 30 2.2 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa 31 2.3 Karkearyhmittely (KR) 31 3 Peruspalkat sekä opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden 32 palkat 3.1 Henkilökohtainen palkanosuus 32 3.2 Opiskelijat ja nuoret työntekijät 32 4 Aikapalkkojen korotus 33 5 Suorituspalkkojen korotus 34 6 Korotusajankohdan yli jatkuneet suorituspalkkatyöt 39 7 Uusien suorituspalkkatöiden hinnoittelu 39 8 Erilliset lisät 41

3 9 Keskituntiansio 42 KUUKAUSIPALKAT 43 1A Yleiskorotus 43 1 B Työpaikkakohtainen erä 43 2 Uudet työkohtaiset kuukausipalkat 48 2.1 Töiden vaativuusryhmittely (TVR) 48 2.2 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa 48 2.3 Karkearyhmittely (KR) 48 3 Opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden palkat 49 4 Aikapalkkojen korotus 50 5 Suorituspalkkojen korotus 51 6 Kuukausipalkan laskentatilanteita 53 II PALVELUSVUOSILISÄ 54 III Palkankorotukset 1.10.2008 tai lähinnä sen 57 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta TUNTIPALKAT 57 1A Yleiskorotus 57 1 B Työpaikkakohtainen erä 57 1.1 Laskenta-aika 64 1.2 Pyöristyssääntö korotuksia laskettaessa, laskentajärjestys 64 2 Uudet työkohtaiset tuntipalkat 65 2.1 Töiden vaativuusryhmittely (TVR) 65 2.2 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa 65 2.3 Karkearyhmittely (KR) 65

4 3 Opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden palkat 66 4 Aikapalkkojen korotus 67 5 Suorituspalkkojen korotus 68 6 Korotusajankohdan yli jatkuneet suorituspalkkatyöt 72 7 Uusien suorituspalkkatöiden hinnoittelu 72 8 Erilliset lisät 72 9 Keskituntiansio 73 KUUKAUSIPALKAT 74 1A Yleiskorotus 74 1 B Työpaikkakohtainen erä 74 2 Uudet työkohtaiset kuukausipalkat 79 2.1 Töiden vaativuusryhmittely (TVR) 79 2.2 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa 79 2.3 Karkearyhmittely (KR) 79 3 Opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden palkat 80 4 Aikapalkkojen korotus 81 5 Suorituspalkkojen korotus 82 6 Kuukausipalkan laskentatilanteita 83

5 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Teknologiateollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.6.2007 lukien 30.4.2010 saakka. Mikäli 1.10.2009 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2009 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 30.9.2009. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 1.10.2007 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voimaantulon osalta muusta sovittu. Muutoksen voimaantuloon asti noudatetaan 30.6.2007 päättyvän sopimuksen määräyksiä.

6 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 30.6.2007 Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki Läsnä Teknologiateollisuus ry Metallityöväen Liitto ry Martti Mäenpää Risto Alanko Ari Sipilä Pekka Kärkkäinen Pekka Pullinen Ilkka Itäranta Sami Toiviainen Erkki Vuorenmaa Matti Mäkelä Pentti Mäkinen Raimo Nieminen Terttu Vilén Kari Niininen Erkki Kuusikko Esko Mononen Pertti Nurminen Kari Hyytiä Heikki Holappa Juha Pesola Pekka Puranen 1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 21.6.2007 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus.

7 2 Palkat A Palkkojen korottaminen Vuosi 2007 Kertakorvaus Kertaluontoisena vuodelta 2007 maksettavan kertakorvauksen suuruus on 350 euroa. Kertakorvaus maksetaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille viimeistään 31.8.2007 mennessä seuraavin edellytyksin: - Kertakorvaus maksetaan niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 2.4.2007 ja on voimassa 31.8.2007. - Osa-aikaiselle työntekijälle kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. - Paikallisesti voidaan kirjallisesti sopia toisin kertakorvauksen maksuajankohdasta tai maksun jaksottamisesta useampaan erään. Kertakorvaus on maksettava viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. Mikäli työsuhde päättyy ennen tätä ajankohtaa, kertakorvaus maksetaan lopputilin yhteydessä. Palkankorotukset 1.10.2007 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä tunnilta kuitenkin vähintään 3,4 %. Työpaikkakohtainen erä 1.10.2007 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritystai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,7 % tai 1,0 % vuoden 2006 neljännen neljänneksen keskimääräisestä keski-

8 tuntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti ja samalla selvitetään luottamusmiehelle erän määräytymisperusteet ja suuruus. Mikäli erän käyttötavasta sovitaan liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen on erä 1,0 %:n suuruinen. Ellei sen käytöstä sovita, on erä 0,7 %. Vuosi 2008 Palkankorotukset 1.10.2008 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 %. Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritystai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 1,0 % tai 1,6 % vuoden 2007 neljännen neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti ja samalla selvitetään luottamusmiehelle erän määräytymisperusteet ja suuruus. Mikäli erän käyttötavasta sovitaan liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen, on käytettävä erä 1,6 %. Ellei erän käytöstä sovita, on käytettävä erä 1,0 %.

9 Vuosi 2009 Palkankorotukset 1.10.2009 Osapuolet tarkastelevat kevään 2009 huhti-toukokuun aikana sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä teknologiateollisuudessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2009 mennessä 1.10.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkankorotusten tasosta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 30.4.2010 jälkeiselle ajalle. Vuonna 2009 työpaikkakohtaisen erän osuus korotuksesta on vähintään 40 prosenttia. Erän käyttöä ohjaavista säännöistä sovitaan vuosina 2007 ja 2008 saatujen kokemusten perusteella 31.5.2009 mennessä. Mikäli 1.10.2009 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2009 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 30.9.2009. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.5.2009 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle. Vähimmäispalkkataulukot Työkohtaisissa tuntipalkoissa sovelletaan ajalla 1.10.2007-30.9.2009 työehtosopimuksen 6 :n mukaista kuntien yleistä kalleusluokitusta. Liitot valmistelevat kalleusluokituksesta luopumista 1.10.2009 toteutettavan palkankorotuksen yhteydessä. B. Aikapalkat Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu. Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

10 C. Suorituspalkat Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin. Uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua voimassa oleviin hinnoitteluperusteisiin. Jos näin korotettu suorituspalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti. D. Palkkaperusteiden korotus Palkkaperusteissa 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ja 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavat korotukset eivät aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset. E. Henkilökohtainen palkanosuus Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina. F. Keskituntiansion korotus Käytettäessä keskituntiansiota yleiskorotuksen voimaantulon jälkeen on sitä siten korotettava, että siinä tulee huomioon otetuksi yleiskorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. G. Laskentaohjeet Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa liitot antavat tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa. 3 Ylimenomääräys 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

11 Uuden työehtosopimuksen edellyttämät suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteiden ja peruspalkkojen tarkistukset ja näistä mahdollisesti aiheutuvat työpalkkojen ylimääräiset korotukset on suoritettava niin pian kuin se laskentateknisesti on mahdollista, kuitenkin yleiskorotuksen osalta viimeistään marraskuun 19. päivään 2007 mennessä. Suorituspalkkojen uusien hinnoitteluperusteiden mahdollisesti aiheuttamia ylimääräisiä korotuksia ei suoriteta taannehtivasti. Korottamattomia suorituspalkkojen yksikköhintoja käytettäessä maksetaan ylimenokautena tuntia kohti 2 A-kohdassa mainittu korotus. 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Uuden työehtosopimuksen edellyttämät suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteiden ja peruspalkkojen tarkistukset ja näistä mahdollisesti aiheutuvat työpalkkojen ylimääräiset korotukset on suoritettava niin pian kuin se laskentateknisesti on mahdollista, kuitenkin yleiskorotuksen osalta viimeistään marraskuun 17. päivään 2008 mennessä. Suorituspalkkojen uusien hinnoitteluperusteiden mahdollisesti aiheuttamia ylimääräisiä korotuksia ei suoriteta taannehtivasti. Korottamattomia suorituspalkkojen yksikköhintoja käytettäessä maksetaan ylimenokautena tuntia kohti 2 A-kohdassa mainittu korotus. 4 Työaikakysymykset Liitot asettavat työaikamääräyksiin sekä työaikajärjestelyihin liittyvien kysymysten selvittelyä, seurantaa ja kehittämistä varten työryhmän, jonka tulee välittömästi käynnistää riittävästi resursoidut toimet jäljempänä yksilöityjen hankkeiden toteuttamiseksi. Tarkemmat hankesuunnitelmat vahvistetaan 30.9.2007 mennessä. Hankkeet toteutetaan sopimuskauden aikana, mutta liitot sitoutuvat syksyllä 2008 päättämään, onko käytettävissä olevien kokemusten ja muun valmistelun perusteella mahdollis-

12 ta sopia tarvittavista muutoksista voimassaolevaan työehtosopimukseen. 1. Yhden ylityökäsitteen mallin käyttöönotto 1.1. Liitot selvittävät työehtosopimuksen 14 :ssä sovitun yhden ylityökäsitteen mallin käytännön toimivuutta siinä tarkoituksessa, voidaanko ylityölisän määräytymisperiaatteita paikallisin sopimuksin tai käyttäen hyväksi mainitun pykälän määräystä työpaikan keskimääräisestä ylityölisäprosentista yksinkertaistaa niin, että yhden ylityökäsitteen malli voitaisiin ottaa käyttöön ainoana ylityölisän määräytymisen tapana vuoden 2009 alusta alkaen. Selvityksen kohteena on muun ohella myös se, miten paikallisissa sopimuksissa on onnistuttu saavuttamaan niitä tavoitteita, joita paikalliset osapuolet ovat periaatteiden yksinkertaistamisen lisäksi sopimuksilleen asettaneet. Työryhmän on saatava selvityksensä mahdollisine sopimusmuutoksia koskevine ehdotuksineen valmiiksi 30.9.2008 mennessä. Tämän jälkeen liitot sopivat 31.10.2008 mennessä tarvittavista toimista. 1.2. Liitot edistävät mallin käyttöönottoa seuraavasti: - 15.10.2007 mennessä lähetetään teknologiateollisuuden jäsenyrityksiin tiedustelu halukkuudesta osallistua mallin paikallista käyttöönottoa tukevaan opastukseen. Vastausten perusteella liitot päättävät tarpeellisista tukitoimista. - 31.10.2007 mennessä liitot laativat yhteisen verkkoaineiston, jolla pyritään mm. laskenta- ja sopimusmallein helpottamaan paikallista sopimisprosessia.

13 2. Monipuolisten ja joustavien säännöllisen työajan järjestelyjen edistäminen Liitot jatkavat työtään edistääkseen sellaisia hyviä työaikakäytäntöjä, joilla tuetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista. Työaikojen järjestäminen tarpeiden mukaan onnistuu parhaiten, kun työajan käyttö suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön kesken riippumatta siitä, voidaanko työaikajärjestely toimeenpanna työnantajan päätöksin vai edellyttääkö se paikallista sopimista. Erityisenä hankkeena 2.1. Liitot ryhtyvät selvittämään pitkäjänteisen työ- ja vapaaajan yhteensovitusjärjestelmän, ns. työaikapankkijärjestelmän, tarjoamat mahdollisuudet teknologiateollisuudessa toteuttaa yhtäaikaisesti yrityksen toiminnalliset tavoitteet työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden kanssa. Työryhmä kartoittaa 30.9.2008 mennessä ne mahdolliset esteet, jotka tes-perusteisesti rajoittavat järjestelmän käyttöä joko säästömahdollisuuden pituuden, määrän tai käytettävissä olevien osatekijöiden osalta. Valmistelun pohjalta liitot sopivat 31.10.2008 mennessä tarvittavista toimista. 2.2. Liitot käynnistävät myös välittömästi alkavan hankkeen, jossa seurataan työpaikkakohtaisia kokeiluja uudentyyppisistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajärjestelyistä. Paikallisesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen 13 ja 14 :ien määräyksistä. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain säännöksiä. Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen määräyksistä, sopimus on saatettava työryhmälle tiedoksi ennen paikallisen sopimuksen käyttöönottoa.

14 Syyskuun loppuun 2007 mennessä vahvistamassaan tarkemmassa hankesuunnitelmassa työryhmä sopii niistä toimenpiteistä, millä työpaikkoja kannustetaan uusien ratkaisujen ennakkoluulottomaan etsimiseen. Työryhmä laatii 30.9.2008 mennessä raportin kokeiluista saaduista tuloksista sekä mahdollisen sopimusmuutoksia koskevan ehdotuksensa. Tämän jälkeen liitot sopivat 31.10.2008 mennessä tarvittavista toimista. 5 Palkkarakenteen ylläpito Liitot asettavat palkkarakenteen ylläpitoa ja kehittämistä varten työryhmän, jonka tehtävänä on: - järjestää sekä yleisiä että työpaikkakohtaisia tiedotus- ja koulutustilaisuuksia - selvittää sopimuskauden aikana palvelusvuosilisäjärjestelmän tarpeellisuutta, toimivuutta, merkitystä tulevaisuudessa ja sisältöä huomioon ottaen asiassa tapahtunut kehitys sekä yleisesti että viimeaikoina uusittujen palkkausjärjestelmien osalta. Tehtävänantoon sisältyy myös ns. seniorivapaan käyttöönoton mahdollisuuksien selvitys. - palkan määräytymisen, erityisesti henkilökohtaisen palkan osuuden osalta 30.8.2008 mennessä tehdä selvitys mikä on lisääntyvän uusien työntekijöiden ohjauksen ja opastuksen tarpeen merkitys työntekijöiden palkassa - edistää ja hyväksyä työpaikkakohtaisia palkkarakennekokeiluja, jotka tukevat palkkarakenteen kehittämistä - jatkaa tulevaisuuden palkkausjärjestelmän sekä tuloksellisuutta ja kannustavuutta edistävien palkitsemisjärjestelmien kehittämistä.

15 6 Kehittämistyöryhmä Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää laajaalaisesti alan kehittämisvaihtoehtoja ja tarpeita. Koska kilpailuympäristön muutos ja henkilöstön ikääntyminen muuttavat voimakkaasti teknologiateollisuuden toimintaedellytyksiä ja toimintamalleja, liitot panostavat yhdessä toimialan ja sen yritysten rakennemuutokseen sopeutumisen edistämiseen tutkimalla ja kehittämällä yhdessä sen hallittua toteutusta helpottavia menettelyjä ja välineitä. Tavoitteena on tukea sekä yritysten ja työpaikkojen kilpailukykyä ja menestymistä tulevaisuudessa että henkilöstön hyvinvointia. Työryhmän painopistealueita ovat: - yritysten tuottavuuden ja toimintaedellytysten ja -ympäristön parantaminen yhteistyössä - nuorisoasteen sekä henkilöstön ammatillisen koulutuksen kehittäminen mm. sisällön, houkuttelevuuden ja saatavuuden osalta - työyhteisön toimintatapojen ja periaatteiden sekä työympäristön kehittäminen Sopimuskauden aikana liitot selvittävät suomalaisen teknologiateollisuuden tuottavuuden kehitystä ja tasoa suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihimme. 7 Neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän sekä paikallisen sopimisen kehittäminen (LUPA-projekti) Toimintaympäristö ja toimintatapojen muutokset yrityksissä korostavat yhteistoiminnan sekä luottamusmiesten ja paikallisen sopimisen merkitystä työmarkkinakäytäntöjä kehitettäessä. Sen toteutuksessa alan työmarkkinajärjestöillä on paikallisten osapuolten ohella tärkeä rooli.

16 Tämän vuoksi ja tukeakseen neuvottelumenettelyn painopisteen siirtoa liittojen välisestä ongelmien ratkaisusta työpaikkatason neuvottelujen tukemiseen ja neuvottelukulttuurin parantamiseen osapuolet ovat osana alalla noudatettavaa jatkuvan neuvottelun periaatetta sopineet seuraavista toimista neuvottelukäytäntöjen ja menettelytapojen toimivuuden parantamiseksi: 1 Selvitetään alan neuvottelujärjestelmän toimivuutta vahvistavat ja heikentävät tekijät sekä liitto- että yritystasolla huomioon ottaen yrityskoosta ja kulttuureista johtuvat erot, nykyisin käytettävät sekä vaihtoehtoiset keinot ehkäistä ennalta ja ratkaista jo syntyneet riidat sekä seuraamukset sopimusrikkomuksista. Lisäksi tehtävänä on arvioida osapuolten käytössä olevien resurssien ja keinojen riittävyys suhteessa tulevaan kehitykseen. Määräaika selvitykselle tältä osin 31.12.2008. 2 Arvioidaan eri kokoisissa yrityksissä olevien luottamushenkilöiden käytettävissä olevien tietojen riittävyyttä ja tarvetta suhteessa luottamushenkilön asemaan asetettuihin odotuksiin sekä toisaalta valmiuksia ymmärtää yrityksen taloutta ja menestystekijöitä kuvaavaa informaatiota sekä sen käsittelyä yritysjohdon ja luottamushenkilöiden välillä. Arvioinnin perusteella käynnistetään yhteistyössä erikseen tarkemmin sovittava hanke tarpeellisen koulutustarjonnan ja koulutukseen osallistumisedellytysten luomiseksi. Määräaika 31.12.2007. 3 Sen ohella, että liitot ovat erikseen sopineet sopimuskauden alusta noudatettavasta keskinäisistä menettelytavoista luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa, liitot selvittävät osana lupa-projektia uusia menettelytapoja ja keinoja, joilla luottamusmiesten asemaa sekä sopimuksiin perustuvaa työrauhaa voidaan yrityksissä sekä alalla yleisesti kehittää. Selvityksen perusteella, jossa otetaan huomioon myös kansainvälinen kehitys, liitot sopivat

17 erikseen toteutettavista toimenpiteistä mahdollisuuksien mukaan jo sopimuskauden aikana. 8 Vuokratyövoiman käyttö Vuokratyövoiman käyttöä koskevien työehtosopimusmääräysten uudistamiseksi liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on mm. selvittää - vuokratyövoiman käytön perusteet, laatu ja laajuus teknologiateollisuudessa, - vuokratyövoiman käytön mahdolliset vaihtoehdot, - käyttäjäyritysten ja niiden luottamushenkilöiden mahdollisuudet varmistua vuokratyöntekijöihin sovellettavien työehtojen asianmukaisuudesta, - käyttäjäyrityksen ja vuokratyönantajan vastuunjakokysymykset erilaisiin työnantajavelvoitteisiin liittyen. Selvitys tulee perustaa paitsi tarpeelliseen - osittain jo olemassa olevaan - tilasto- ja tutkimusaineistoon kuin myös riittävän laajaan eri osapuolten kuulemiseen. Johtopäätöksiä tehtäessä on otettava muun ohella huomioon myös mahdolliset uudet lakihankkeet ja/tai keskusjärjestöjen toimenpiteet asiassa. Työryhmän on annettava viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä suosituksia ja/tai sopimusmääräyksiä koskeva ehdotuksensa, jonka pohjalta liitot sopivat viivytyksettä tarpeellisista toimenpiteistä. 9 Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä.

18 Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pikaisesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuksen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällaisessa asiayhteydessä. Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa. Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opastusta luottamusmiesjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi. 10 Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus Työehtosopimuksen 30 :n nojalla solmittu paikallinen sopimus on voimassa työehtosopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeenkin, ellei sitä edellä mainitun pykälän tai paikalliseen sopimukseen kirjatun irtisanomislausekkeen mukaisesti ja asianomaisia irtisanomisaikoja noudattaen irtisanota päättymään irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisoikeus koskee sopimuksettoman tilan aikana myös määräajaksi solmittuja tämän työehtosopimuksen mukaisia paikallisia sopimuksia. Irtisanomisaika on tällöin kolme kuukautta. 11 Työpaikkakohtaiset kokeilut Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on työpaikkakohtaisten, työntekijöitä ja muuta henkilöstöä koskevien yhteisten palkka- ja muita työehtoja koskevien kokeilujen seuranta. Paikallisesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen määräyksistä kaikkien työntekijöille maksettavia palkka- ja muita rahaeriä koskevien sopimuskohtien osalta. Poikkeamien käyttöönotto edellyttää liittojen hyväksymistä.

19 12 Työajan tasaamislisän erääntyminen Todettiin, että työaikatyöryhmä on 20.3.1997 hyväksynyt seuraavan kannanoton: Jos työehtosopimuksen 13 :n 6 mom:n 4 kohdan mukaisia työajan tasaamislisiä ei työsuhteen kestäessä ole maksettu palkanmaksukausittain, eikä maksutavasta tai lisien erääntymisestä ole paikallisesti muuta sovittu, erääntyvät lisät maksettavaksi sen ajanjakson päättyessä, jolloin mainitun sopimusmääräyksen 3 kohdan mukaisesti työajan tasaamisvapaat olisi viimeistään annettava tai jos työsuhde päättyy tätä ennen, työsuhteen päättyessä. 13 Tasa-arvo Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä. 14 Pöytäkirjan tarkastaminen Sovittiin, että Martti Mäenpää, Risto Alanko, Erkki Vuorenmaa ja Matti Mäkelä tarkastavat tämän pöytäkirjan. Vakuudeksi: Tarkastettu: Sami Toiviainen Martti Mäenpää Risto Alanko Erkki Vuorenmaa Matti Mäkelä

20 KERTAKORVAUS 31.8.2007 MENNESSÄ Työehtosopimuksen palkkaratkaisuun sisältyy 31.8.2007 mennessä maksettava kertakorvaus. Kertaluontoisena vuodelta 2007 maksettavan kertakorvauksen suuruus työntekijöille on 350 euroa. Kertakorvaus maksetaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksien piiriin kuuluville työntekijöille viimeistään 31.8.2007 mennessä seuraavin edellytyksin: - Kertakorvaus maksetaan niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 2.4.2007 ja on voimassa 31.8.2007. - Kertakorvaus ei vaikuta keskituntiansioon, lomanmääräytymisvuoden keskituntiansioon eikä muihin palkkaeriin. - Osa-aikaiselle työntekijälle kertakorvaus maksetaan suhteutettuna sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Suhteutettu korvaus lasketaan kaavalla: Suhteutettu korvaus = 350 x sovittu työaika (t/vko) / 40 (t/vko) Mikäli työntekijä on ollut aikavälillä 2.4.2007 31.8.2007 sekä osa-aikaisena että täysi-aikaisena, suhteutus koskee sellaisia kuukausia, jolloin hän on ollut koko kuukauden osa-aikaisena. Yhden kuukauden osuus on 1/5 kertakorvauksesta. - Jos jaksolla 2.4. 31.8. on kokonaisia kalenterikuukausia, joilta työnantajalla ei ole palkan maksuvelvollisuutta, korvauksesta vähennetään 1/5 kultakin tällaiselta kuukaudelta. Palkattomilla jaksoilla tarkoitetaan mm. hoitovapaata, vanhempainvapaata, opinto-vapaata, lomautusta sekä sairausaikaa, jolta työnantaja ei maksa sairausajan palkkaa.

21 - Paikallisesti voidaan kirjallisesti sopia toisin kertakorvauksen maksuajankohdasta tai maksun jaksottamisesta useampaan erään. Kertakorvaus on kuitenkin maksettava viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. Mikäli työsuhde päättyy ennen tätä ajankohtaa, kertakorvaus maksetaan lopputilin yhteydessä.

22 LASKENTAOHJE I PALKANKOROTUKSET 1.10.2007 TAI LÄHINNÄ SEN JÄLKEEN ALKAVAN PALKANMAKSUKAUDEN ALUSTA TUNTIPALKAT 1A Yleiskorotus Kaikkien työntekijöiden palkkoja korotetaan 30 sentillä tunnilta, kuitenkin vähintään 3,4 % sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen. Jos aikapalkka tai valitun kokonaisuuden suorituspalkka-ansio ennen korotusta on 8,82 /h tai sen yli, toteutetaan yleiskorotus kertomalla aikapalkka ja yksikköhinnat (suorituspalkkahinnat) korotuskertoimella K = 1,0340. 1 B Työpaikkakohtainen erä 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,7 % tai 1,0 % vuoden 2006 neljännen neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työpaikkakohtaisen erän tavoitteena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja tuottavuuden kehittymistä yrityksissä yksilötasolla eri suuruisina toteutettavilla palkankorotuksilla. Erän käytöstä ja jakoperusteis-

23 ta neuvotellaan paikallisesti ja samalla selvitetään luottamusmiehelle erän määräytymisperiaatteet ja suuruus. Mikäli erän käyttötavasta sovitaan liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen on erä 1,0 %:n suuruinen. Ellei sen käytöstä sovita, on erä 0,7 %. Paikalliset neuvottelut työpaikkakohtaisen erän jaosta Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti. Erä on tarkoitus käyttää kannustavasti henkilökohtaisina korotuksina palkkauksen vääristymien korjaamiseen jäljempänä selvitettävien periaatteiden mukaisesti. Samalla neuvotteluissa selvitetään luottamusmiehelle erän määräytymisperiaatteet ja suuruus. Mikäli erän käyttötavasta sovitaan paikallisissa neuvotteluissa liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen on erä 1,0 %:n suuruinen. Ellei sen käytöstä päästä neuvottelussa sopimukseen tai erä jaetaan yleiskorotuksena, on erä 0,7 %. Erän jakoperusteet Aikapalkoissa työpaikkakohtaisen erän jakamisen tulee tukea palkkarakenteen mukaista palkkaporrastusta. Maksettujen palkkojen on oltava suhteessa työntekijöiden peruspalkkoihin. Aikapalkkaosuuksien tulee tukea peruspalkan määrityksessä noudatettavia periaatteita. Henkilöillä, joilla on parempi pätevyys ja vaativampi työ, täytyy myös aikapalkkaosuuden olla suurempi. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkan osuuden periaatteiden mukaisesti. Työpaikkakohtainen erä voidaan ohjata henkilöille, joilla aikapalkkaosuus suhteessa henkilökohtaiseen osuuteen on pienempi. Suorituspalkoissa korotus voidaan ohjata henkilökohtaiseen kiinteään osuuteen korottamalla korkeampia henkilökohtaisia kiinteitä osuuksia enemmän. Työpaikkakohtaisella erällä voidaan myös korjata vääristymiä suorituspalkkojen hinnoittelussa

24 ohjaamalla korotus tiettyihin työnvaativuusryhmiin, tuoteryhmiin tai osastoille. Työpaikkakohtaisen erän jaon on tarkoitus tukea alla olevan periaatekuvion katkoviivan mukaista palkkaporrastusta. Kuviossa katkoviiva osoittaa palkkarakenteen mukaisen aikapalkkaosuuden (apo) porrastuksen. Korotus ohjataan henkilöille, joilla aikapalkkaosuus (apo) suhteessa henkilökohtaiseen palkan osuuteen (hko) on pieni. Kuviossa tätä vastaavat pisteet ovat katkoviivan alapuolella. Erän suuruus Erän suuruus on 1,0 %, kun se jaetaan kannustavasti henkilökohtaisina korotuksina palkkauksen vääristymien korjaamiseen seuraavien periaatteiden mukaisesti:

25 - henkilökohtaisesti toteutettavat korotukset ovat eri suuruisia - tarkoituksena on, että työpaikkakohtaisen erän perusteella jaetaan korotuksia vain osalle työntekijöistä yllä olevan kuvion ja esimerkin 3 mukaisella tavalla - korotusten jakamisen perusteena on työn vaativuus, henkilön pätevyys tai työsuoritus - erän käytössä tulee ottaa huomioon palkkarakenteen mukaisen palkkaporrastuksen toteuttaminen - erä on kokonaisuudessaan jaettava henkilökohtaisina korotuksina. Erää ei saa jakaa siten, että osa jaettaisiin yleiskorotuksina ja vain osa henkilökohtaisina korotuksina, erää ei saa jakaa vain alimpien palkkojen korottamiseen eikä 1,0 % erää ole tarkoitettu jaettavaksi kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena. Erän suuruus on 0,7 %, jos se käytetään esimerkiksi seuraavilla tavoilla: - erän jaosta ei päästä neuvottelussa sopimukseen - erä jaetaan kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena. Työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan vuoden 2006 neljännen neljänneksen keskimääräisen keskituntiansion perusteella. Ensin lasketaan yrityksen tai työpaikan työntekijöiden edellä mainitun vuosineljänneksen keskituntiansioiden keskiarvo. Se kerrotaan yrityksen tai toimipaikan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä ja edelleen 0,7 % tai 1,0 % riippuen siitä onko työpaikkakohtaisen erän jakoperiaatteista sovittu työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla kannustavasti vai ei. Esimerkki 1 Työpaikkakohtaisen erän suuruuden laskeminen

26 Työpaikalla on 50 työntekijää. Työntekijöiden vuoden 2006 neljännen neljänneksen keskituntiansioiden keskiarvo on 1220 senttiä/tunti. Erä jaetaan kannustavasti. Erän suuruus on 1,0 %: = 1220 senttiä/tunti x 50 x 1,0 % = 610 senttiä/tunti Erä jaetaan muulla tavalla. Erän suuruus on 0,7 %: = 1220 senttiä/tunti x 50 x 0,7 % = 427 senttiä/tunti Esimerkki 2 Kannustavan erän jakamisen vaikutus henkilökohtaisiin korotuksiin Työpaikalla on 60 työntekijää. a) Mikäli erä jaetaan kannustavina korotuksina, voi jako olla esimerkiksi seuraava: tarkistus: 10 henkilöä korotus 2,0 % 10 * 2,0 % = 20 % 10 henkilöä korotus 1,6 % 10 * 1,6 % = 16 % 10 henkilöä korotus 1,2 % 10 * 1,2 % = 12 % 10 henkilöä korotus 0,8 % 10 * 0,8 % = 8 % 10 henkilöä korotus 0,4 % 10 * 0,4 % = 4 % 10 henkilöä korotus 0 % 10 * 0 % = 0 % Yhteensä: 60 %: 60 = 1,0 % Tällöin 40 henkilöllä korotus on yli 0,7 %, mikä vastaa 2/3 henkilöistä. 20 henkilöllä korotus on alle 0,7 %, mikä vastaa 1/3 henkilöistä. b) Mikäli erä jaetaan tasan, kaikki saavat 0,7 % korotuksen. Erän jakamisen vaikutus henkilökohtaisiin korotuksiin on esitetty alla olevassa kuviossa.

27 Korotusten toteuttaminen erän perusteella Työpaikalla voidaan todeta korotustarpeen kohdistuminen listaamalla työntekijöiden henkilökohtaiset palkan osuudet, aikapalkkaosuudet ja aikapalkkaosuuden suhde henkilökohtaiseen osuuteen ilman henkilöiden nimiä tai muita tunnisteita. Listaus ei ole julkinen, mutta pääluottamusmies voi tutustua listaan neuvottelussa. Yksittäisen henkilön palkkatiedot eivät saa tulla julki korotustarvetta selvittäessä. Työnvaativuusryhmästä, jossa on vähemmän kuin 5 henkilöä, ei esitetä mitään lukuja. Esimerkki 3 Työpaikkakohtaisen erän jako Vuoden 2006 neljännen neljänneksen keskituntiansio on työpaikalla keskimäärin 1100 senttiä/tunti. Työpaikalla on 10 työntekijää. Erä jaetaan kannustavasti. Erän suuruus = 1100 senttiä/tunti x 10 x 1,0 % = 110 senttiä/tunti

28 Suuremmat korotukset ohjataan pätevyyden perusteella henkilöille, joiden aikapalkkaosuus suhteessa henkilökohtaiseen osuuteen on pieni. Korotus porrastetaan seuraavalla tavalla: - 3 henkilöä saa 30 sentin/tunti korotuksen 90 snt/tunti - 2 henkilöä saa 10 sentin/tunti korotuksen 20 snt/tunti - 5 henkilöä ei saa korotuksia erän perusteella Yhteensä 110 snt/tunti Esimerkki: Henkilö Ap Hko Apo Apo/Hko Korotus 1 8,81 0,47 0,59 1,26 0 snt/tunti 2 8,85 0,24 0,47 1,91 0 snt/tunti 3 10,65 0,81 1,70 2,08 0 snt/tunti 4 10,65 1,38 1,13 0,81 10 snt/tunti 5 11,25 1,11 1,60 1,44 0 snt/tunti 6 11,33 0,59 0,85 1,43 0 snt/tunti 7 11,74 1,29 0,56 0,43 30 snt/tunti 8 11,80 0,99 0,92 0,93 10 snt/tunti 9 12,08 1,68 0,51 0,30 30 snt/tunti 10 12,85 1,98 0,98 0,50 30 snt/tunti Henkilöiden 7, 9 ja 10 aikapalkkaosuus suhteessa henkilökohtaiseen palkan osuuteen on huomattavasti pienempi kuin muilla henkilöillä. Henkilöiden 4 ja 8 aikapalkkaosuus suhteessa henkilökohtaiseen palkan osuuteen on jonkin verran pienempi kuin lopuilla henkilöillä. Työpaikkakohtaisen erän perusteella jaettava korotus kohdistetaan henkilöille 4, 7, 8, 9 ja 10. Esimerkki 4 Työpaikkakohtaisen erän jako suorituspalkoissa Esimerkissä 1 laskettu työpaikkakohtaisen erän suuruus on 610 senttiä/tunti. Työpaikalla on 50 työntekijää.

29 Työpaikalla käytössä olevassa suorituspalkkaustavassa on henkilökohtainen kiinteä osuus (hkko), joka on porrastettu viiteen portaaseen. Suuremmat korotukset ohjataan pätevyyden perusteella henkilöille, joiden henkilökohtainen kiinteä osuus on suurempi. Korotus porrastetaan seuraavalla tavalla: - hkko porras 1: 5 henkilöä ei korotusta - hkko porras 2: 9 henkilöä ei korotusta - hkko porras 3: 21 henkilöä 10 snt/t korotus 210 snt/tunti - hkko porras 4: 10 henkilöä 20 snt/t korotus 200 snt/tunti - hkko porras 5: 5 henkilöä 40 snt/t korotus 200 snt/tunti Yhteensä 610 snt/tunti 1.1 Laskenta-aika Uuden työehtosopimuksen edellyttämät suorituspalkkatyön yksikköhinnat on korotettava niin pian kuin se laskentateknisesti on mahdollista, kuitenkin viimeistään vuoden 2007 marraskuun 19. päivänä. Korottamattomia suorituspalkkatyön yksikköhintoja käytettäessä maksetaan ylimenokautena tuntia kohden 30 sentin korotus. 1.2 Pyöristyssääntö korotuksia laskettaessa Palkkaperusteiden ja työpalkkojen korotuksia laskettaessa käytetään ns. normaalipyöristyssääntöä, eli jos sentin kymmenysosa on viisi tai sitä suurempi, pyöristyy sentti ylöspäin.

30 1.3 Laskentajärjestys 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen toteutettavien palkankorotusten laskentajärjestys on seuraava: ensiksi yleiskorotus ja tarkistukset uusilla työkohtaisilla tuntipalkoilla ja sen jälkeen työpaikkakohtaisen erän perusteella toteutettavat korotukset. Peruspalkkojen uudelleenmäärityksistä aiheutuvat muutokset tulisi toteuttaa työpaikoilla sellaisina ajankohtina, jolloin ei ole työehtosopimuskorotuksia. 2 UUDET TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT 2.1 Töiden vaativuusryhmittely (TVR) Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat seuraavat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen: Työnvaativuusryhmä kl 1 kl 2 1 793 775 2 833 814 3 875 854 4 918 897 5 964 942 6 1012 989 7 1063 1039 8 1116 1091 9 1172 1145

31 2.2 Muu paikallisesti sovittu työvaativuuden määrittämistapa Työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat seuraavat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen: kl 1 kl 2 Alaraja 793 775 Yläraja 1172 1145 2.3 Karkearyhmittely (KR) Työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat työnvaativuusryhmissä seuraavat, ellei paikallisesti ole korkeammista sovittu, sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen: Työnvaativuusryhmä kl 1 kl 2 I 793 775 II 918 897 III 1063 1039 Soveltamisohje: Paikallisesti sovittujen työkohtaisten tuntipalkkojen työnvaativuusryhmä I työkohtaisen tuntipalkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu II työnvaativuusryhmän työkohtainen tuntipalkka. Työnvaativuusryhmien I, II ja III keskinäinen porrastus suositellaan tehtäväksi käyttäen samaa suhteellista porrastusta kuin liittojen sopimissa työkohtaisissa tuntipalkoissa on käytetty.

32 3 PERUSPALKAT SEKÄ OPISKELIJOIDEN JA NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT Peruspalkat Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkanosuus työntekijän työkohtaiseen palkanosuuteen. Henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät korotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina. 3.1 Henkilökohtainen palkanosuus Henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 20 % työntekijän työkohtaisesta palkan osuudesta. Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökohtaisten palkan osuuksien prosenttilukujen keskiarvo porrastusryhmittäin on 9 14 prosentin välillä. 3.2 Opiskelijat ja nuoret työntekijät Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen: kl 1 kl 2 1. porras 685 669 2. porras 720 703 3. porras 756 739 4. porras 793 775

33 4 AIKAPALKKOJEN KOROTUS Voimassa olevia aikapalkkoja korotetaan kohdassa 1A mainitulla yleiskorotuksella 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Korotetun aikapalkan on oltava vähintään uuden peruspalkan suuruinen. Työehtosopimuksen 9 2 mom. mukaan työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aikapalkkaosuudesta. Henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina. Esimerkki 5 Aikapalkan korotus Työntekijän aikapalkan suuruus on 8,51 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 1:n mukainen ja hänen henkilökohtainen palkanosuutensa 6 %. Työpaikka sijaitsee Lahdessa (kl 2). Vanha aikapalkka ( /tunti): Uusi aikapalkka ( /tunti): ap = 8,51 ap = 8,51 + 0,30 = 8,81 pp = 7,45 + 0,45 = 7,90 pp = 7,75 + 0,47 = 8,22 apo = 8,51 7,90 = 0,61 apo = 8,81 8,22 = 0,59 tko = 7,45 tko = 7,75 hko = 0,45 hko = 0,47 Yleiskorotuksella korotettu aikapalkka riittää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi.

34 Esimerkki 6 Aikapalkan korotus Työntekijän aikapalkan suuruus on 11,35 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohtainen palkanosuutensa 13 %. Työpaikka sijaitsee Lahdessa (kl 2). Vanha aikapalkka ( /tunti): Uusi aikapalkka ( /tunti): ap = 11,35 ap = 11,35 x1,034 = 11,74 pp = 9,51 + 1,24 = 10,75 pp = 9,89 + 1,29 = 11,18 apo = 11,35 10,75 = 0,60 apo = 11,74 11,18 = 0,56 tko = 9,51 tko = 9,89 hko = 1,24 hko = 1,29 Yleiskorotuksella korotettu aikapalkka riittää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi. 5 SUORITUSPALKKOJEN KOROTUS Pääsääntönä suorituspalkkoja korotettaessa on pidettävä sitä, että korotetut yksikköhinnat samalla työsuorituksella antavat 30 senttiä, kuitenkin vähintään 3,4 % korkeamman ansion tuntia kohden kuin minkä ne antoivat ennen korotusta. Tällöin edellytetään, että ko. työt tehdään samoilla työmenetelmillä ja samoissa olosuhteissa. Suorituspalkka-ansiotaso määritetään työnvaativuusryhmän, osaston, koneryhmän tai vastaavan kokonaisuuden osalta siten, että ko. ajanjakson aikana suorituspalkoista ansaittu rahasumma jaetaan näihin töihin käytetyllä työtuntimäärällä.

35 Korotuksen perusteena oleva suorituspalkka-ansiotaso määritetään riittävän pitkän, normaaleja olosuhteita vastaavan korotuspäivämäärään päättyvän ajanjakson ajalta. Tarkasteluajanjaksoa määritettäessä on otettava huomioon kappaleen valmistamiseen yleensä käytetty aika, kappalemäärä ja muut tekijät. On kuitenkin rajoituttava niihin tapauksiin, missä on sovellettu nykyistä menetelmää ja hinnoittelua sekä vältettävä poikkeuksellisin järjestelyin suoritettuja tapauksia. Mikäli näin ei saada riittävää perustaa, esim. tapauksia on vähän, on asia ratkaistava edellä esitettyjä näkökohtia ohjeina pitäen siten, että pääsäännön tarkoitus tulee toteutetuksi. Suorituspalkkojen korotuskerroin lasketaan sen jälkeen, kun ko. kokonaisuuden ansiotaso on määritetty. Suorituspalkkoja korotetaan kertoimen K avulla, joka lasketaan seuraavasti: K = 1 + (korotus : A), missä korotus on 30 senttiä/tunti A on suorituspalkka-ansio. Jos valitun kokonaisuuden suorituspalkka-ansio ennen korotusta on 8,82 /tunti tai sen yli, tulee edellä mainitulla kaavalla laskettu kerroin pienemmäksi kuin 1,0340, ja yleiskorotus toteutetaan kertomalla yksikköhinnat korotuskertoimella K = 1,0340 Voimassa olevia urakkahintoja, osaurakoiden kiinteitä osia ja yksikköhintoja sekä palkkiopalkkojen kiinteitä osia ja palkkio- eli yksikköhintoja korotetaan kertomalla ne suorituspalkka-ansion perusteella lasketuilla korotuskertoimilla.

36 Esimerkki 7 Osaurakan korotus Työ kuuluu TVR 7:en (kl 2). Palkkaustapana on osaurakka 75/25. Urakkahinta on 14,50 /kpl ja kiinteä osuus 9,68 /tunti. Tämän vaativuisten töiden urakkapalkat ovat viimeisten tilikausien aikana olleet 12,90 /tunti. Työhön käytetty aika on keskimäärin 4,5 tuntia. Korotuskerroin: Koska suorituspalkka-ansiot ovat olleet yli 8,82 /tunti, on korotuskerroin K = 1,0340 Uusi urakkahinta: U = 1,0340 x 14,50 /kpl = 14,99 /kpl Uusi kiinteä osuus: ko = 1,0340 x 9,68 /t = 10,01 /t Vanha urakkapalkka: P v = 9,68 /t + (14,50 /kpl : 4,5 t/kpl) = 9,68 /t + 3,22 /t = 12,90 /t Uusi urakkapalkka: P u = 10,01 /t + (14,99 /kpl : 4,5 t/kpl) = 10,01 /t + 3,33 /t = 13,34 /t Tarkistus: Uusi työkohtainen tuntipalkka on 10,39 /t. Hinnoittelusääntö: 1,2 x 10,39 /t = 12,47 /t.

37 Korotuskertoimella suoritettu osaurakan korotus riittää, koska tarkistus antaa pienemmän tuloksen. Esimerkki 8 Palkkiopalkan korotus Työ kuuluu TVR 5:en (kl 2). Tuotantolinjalla on palkkaustapana palkkiopalkka 85/15. Palkkiohinta on 1,78 /tonni ja kiinteä osa 10,08 /tunti. Vastaavien töiden palkkiopalkat ovat viimeisten tilikausien aikana olleet keskimäärin 11,86 /tunti. Tuotantolinjan keskimääräinen tuotantomäärä on 1,0 tonnia/tunti. Korotuskerroin: Koska palkkiopalkka-ansiot ovat olleet yli 8,82 /tunti, on korotuskerroin K = 1,0340 Uusi palkkiohinta Uusi kiinteä osuus = 1,0340 x 1,78 /tn = 1,84 /tn = 1,0340 x 10,08 /t = 10,42 /t Vanha palkkiopalkka = 10,08 /t + 1,0 tn/t x 1,78 /tn = 10,08 + 1,78 /t = 11,86 /t Uusi palkkiopalkka = 10,42 /t + 1,0 tn/t x 1,84 /tn = 10,42 + 1,84 /t = 12,26 /t Tarkistus: Uusi työkohtainen palkka on 9,42 /t Hinnoittelusääntö: 1,15 x 9,42 /t = 10,83 /t Korotuskertoimella suoritettu palkkiopalkan korotus riittää, koska tarkistus antaa pienemmän tuloksen.

38 Esimerkki 9 Ryhmäpalkkiopalkan korotus Työ kuuluu TVR 5:en (kl 2). Palkkaustapana on ryhmäpalkkiopalkka 70/30. Kiinteä osuus on porrastettu henkilökohtaisella kiinteällä osuudella kolmeen portaaseen 0,51, 1,02 ja 1,52 /tunti. Työkohtainen kiinteä osuus on 7,11 /tunti ja henkilökohtainen kiinteä osuus on keskimäärin 1,02 /tunti. Palkkio on määritelty tuotantolinjan suoritustason perusteella, joka lasketaan kaikkien palkkakauden aikana valmistuneiden tuotteiden standardiaikojen ja kaikkien läsnäolotuntien suhteena. Rahakerroin on 3,56 ja tuotantolinjan keskimääräinen suoritustaso on ollut 1,0. Tämän vaativuisten töiden palkkiopalkat ovat viimeisten tilikausien aikana olleet keskimäärin 11,80 /t. Korotuskerroin: K = 1,0340 Uusi rahakerroin: R = 1,0340 x 3,56 = 3,68 Uusi työkohtainen kiinteä osuus: tkko = 1,0340 x 7,11 /t = 7,35 /t Uudet henkilökohtaiset kiinteät osuudet: hkko = 1,0340 x 0,51 /t = 0,53 /t hkko = 1,0340 x 1,02 /t = 1,05 /t hkko = 1,0340 x 1,52 /t = 1,57 /t Vanha palkkiopalkka keskimäärin: P v = 7,11 /t + 1,02 /t + (3,56 x 1,0) = 11,69 /t

39 Uusi palkkiopalkka keskimäärin: P v = 7,35 /t + 1,05 /t + (3,68 x 1,0) = 12,08 /t Tarkistus: Uusi työkohtainen tuntipalkka on 9,42 /t. Hinnoittelusääntö: 1,2 x 9,42 /t = 11,30 /t. Korotuskertoimella suoritettu ryhmäpalkkiopalkan korotus riittää, koska tarkistus antaa pienemmän tuloksen. 6 KOROTUSAJANKOHDAN YLI JATKUNEET SUORITUS- PALKKATYÖT Suorituspalkkatyön päätyttyä selvitetään, miten työhön käytetyt tunnit ovat jakautuneet ennen ja jälkeen korotusajankohdan. Suorituspalkkatyön hinta jaetaan tämän jälkeen kahteen osaan työtuntien osoittamassa suhteessa. Suorituspalkkatyöstä maksettava lopullinen hinta saadaan siten, että jaetun hinnan jälkimmäinen osa korotetaan näiden ohjeiden mukaisesti edellisen osan jäädessä korottamatta. Mikäli suorituspalkkatyö on päättynyt uusien palkkamääräysten voimaantulopäivänä, mutta suurin osa suorituspalkkatyöstä on tehty ennen tätä päivämäärää, voidaan sanottu laskutoimitus jättää suorittamatta, mikäli uusia palkkamääräyksiä vastaavin edellytyksin sovelletaan suorituspalkkatöihin, jotka on aloitettu palkkamääräysten voimaantuloa edeltävänä päivänä. 7 UUSIEN SUORITUSPALKKATÖIDEN HINNOITTELU Uusien palkkamääräysten voimaantulon jälkeen käyttöönotettava uusi suorituspalkkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän suorituspalkka tulee yleiskorotuksen verran suuremmaksi kuin mitä se oli tämän vaativuisissa töissä ennen korotushetkeä. Suo-

40 rituspalkan on täytettävä työehtosopimuksen hinnoittelumääräykset. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteen on oltava vähintään työehtosopimuksen 7 1, 2 tai 3 momentin mukainen työkohtainen tuntipalkka. Hinnoitteluperusteiden eli työkohtaisten tuntipalkkojen yleiskorotusta suurempi korotus aiheuttaa työkohtaisen tuntipalkan ja suorituspalkan eron supistumisen. Tämän vuoksi tulee suorituspalkkatyön hinnoittelussa käyttää korjauskerrointa seuraavan laskentakaavan mukaisesti: k = (tkp v : tkp u ) x K missä tkp v on vanha työkohtainen tuntipalkka tkp u on uusi työkohtainen tuntipalkka K on korotuskerroin Esimerkki 10 Uusi työkohtainen tuntipalkka TVR 6:ssa on 9,89 /tunti. Tämän vaativuisten töiden urakkapalkat ovat olleet keskimäärin 11,70 /tunti ja työkohtainen tuntipalkka 9,51 /tunti. Yritys sijaitsee toisen kalleusluokan kunnassa. Suora urakka TVR 6:n työlle, jolle annettu aika on 5 tuntia/kpl, hinnoitellaan seuraavasti: Työkohtaisten tuntipalkkojen yleiskorotusta suurempi korotus aiheuttaa korjauskertoimen käytön: K = 1,0340 k = (9,51 /t : 9,89 /t) x 1,0340 = 0,9943 U = 0,9943 x 5 t/kpl x 9,89 /t = 49,17 /kpl

41 Uusi urakkapalkka lasketaan seuraavasti: P = 0,9943 x (11,70 /t : 9,51 /t) x 9,89 /t = 12,10 /t Tarkistus: 1,2 x 9,89 /t= 11,87 /t Koska uusi urakkapalkka on suurempi kuin edellä oleva hinnoittelusäännön tarkistuksen tulos, yleiskorotus riittää. 8 ERILLISET LISÄT (TES 10 A, B ja C-kohta) 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien lisät ovat seuraavat: A Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa enintään 52 senttiä/tunti. B Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus Vähintään 39 senttiä/tunti. C Vuorotyö, ilta- ja yötyö iltavuoro (esim. klo 14-22) yövuoro (esim. klo 22-06) keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä kaivoslisä 103 senttiä/tunti 190 senttiä/tunti 190 senttiä/tunti 132 senttiä/tunti

42 9 KESKITUNTIANSIO (TES 11 ) 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi yleiskorotus siltä osin kuin se ei keskituntiansioon sisälly. Esimerkki 11 Käytettäessä II/2007 ja III/2007 neljännekseltä laskettua keskituntiansiota, on sitä korotettava yleiskorotuksen määrällä. Keskituntiansio (KTA) laskenta-ajanjakso II/2007 III/2007 lokakuu Korotetun KTA:n käyttöajanjakso marrastammikuu korotus 30 senttiä/tunti, vähintään 3,4 %, lisäksi on huomioitava työntekijän työpaikkakohtaisen erän vaikutus Säännöllisesti 2- ja 3-vuorotyötä tekevän työntekijän keskituntiansiota on lisäksi korotettava seuraavasti: 2-vuorotyössä 2 senttiä/tunti, 3-vuorotyössä 3 senttiä/tunti.

43 KUUKAUSIPALKAT PALKANKOROTUKSET 1.10.2007 TAI LÄHINNÄ SEN JÄLKEEN ALKAVAN PALKAMAKSUKAUDEN ALUSTA 1A Yleiskorotus Täysiaikaisten työntekijöiden palkkoja korotetaan 52 eurolla kuukaudessa, kuitenkin vähintään 3,4 % sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen. Jos aikapalkka tai valitun kokonaisuuden suorituspalkka-ansio ennen korotusta on 1529 /kk tai sen yli, toteutetaan yleiskorotus kertomalla aikapalkka ja yksikköhinnat (suorituspalkkahinnat) korotuskertoimella K = 1,0340. 1 B Työpaikkakohtainen erä 1.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,7 % tai 1,0 prosenttia 30.9.2007 työsuhteessa olevien työntekijöiden kuukausipalkkasummasta. Työpaikkakohtaisen erän tavoitteena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja tuottavuuden kehittymistä yrityksissä yksilötasolla eri suuruisina toteutettavilla palkankorotuksilla. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti ja samalla selvitetään luottamusmiehelle erän määräytymisperiaatteet ja suuruus. Mikäli erän käyttötavasta sovitaan liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen on erä 1,0 %:n suuruinen. Ellei sen käytöstä sovita, on erä 0,7 %.

44 Paikalliset neuvottelut työpaikkakohtaisen erän jaosta Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti. Erä on tarkoitus käyttää kannustavasti henkilökohtaisina korotuksina palkkauksen vääristymien korjaamiseen jäljempänä selvitettävien periaatteiden mukaisesti. Samalla neuvotteluissa selvitetään luottamusmiehelle erän määräytymisperiaatteet ja suuruus. Mikäli erän käyttötavasta sovitaan paikallisissa neuvotteluissa liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen on erä 1,0 %:n suuruinen. Ellei sen käytöstä päästä neuvottelussa sopimukseen tai erä jaetaan yleiskorotuksena, on erä 0,7 %. Erän jakoperusteet Aikapalkoissa työpaikkakohtaisen erän jakamisen tulee tukea palkkarakenteen mukaista palkkaporrastusta. Maksettujen palkkojen on oltava suhteessa työntekijöiden peruspalkkoihin. Aikapalkkaosuuksien tulee tukea peruspalkan määrityksessä noudatettavia periaatteita. Henkilöillä, joilla on parempi pätevyys ja vaativampi työ, täytyy myös aikapalkkaosuuden olla suurempi. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkan osuuden periaatteiden mukaisesti. Työpaikkakohtainen erä voidaan ohjata henkilöille, joilla aikapalkkaosuus suhteessa henkilökohtaiseen osuuteen on pienempi. Suorituspalkoissa korotus voidaan ohjata henkilökohtaisen kiinteään osuuteen korottamalla korkeampia henkilökohtaisia kiinteitä osuuksia enemmän. Työpaikkakohtaisella erällä voidaan myös korjata vääristymiä suorituspalkkojen hinnoittelussa ohjaamalla korotus tiettyihin työnvaativuusryhmiin, tuoteryhmiin tai osastoille. Työpaikkakohtaisen erän jaon on tarkoitus tukea alla olevan periaatekuvion katkoviivan mukaista palkkaporrastusta.