Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliarviointi 16.12.2015 Väliseminaari
Väliarvioinnin tarkoitus Arvioinnin tavoitteena on ennen kaikkea tarkastella tehdäänkö ohjelmassa oikeita asioita oikealla tavalla ja tuottaa sitä kautta ohjelman johdolle tietoa ja palautetta ohjelman toimeenpanon onnistuneisuudesta sekä ohjelman tuloksista ja vaikutuksista. Arvioinnin lopullisena päämääränä on tukea ohjelman tehokasta ja vaikuttavaa toimeenpanoa sen loppukaudella. Väliarvioinnissa tuotetaan tietoa erityisesti ohjelmalle asetettujen: a) tavoitteiden yhteiskunnallisesta relevanssista, b) ohjelman organisoinnin ja toimeenpanon toimivuudesta sekä c) alustavista tuloksista ja/tai vaikutuksista. Lisäksi työssä annetaan d) kehittämisehdotuksia ohjelman toteutuksen tueksi ja e) suosituksia jatkotoimenpiteiden suuntaamiseksi kaudelle 2016 2017.
Väliarvioinnin toteutus: Dokumenttianalyysit: ohjelman tuottama materiaali sekä aihealueen selvitykset ja tutkimukset Haastattelut: Asiantuntijoita haastateltiin 36 kappaletta Haastateltavia tahoja olivat mm. ohjelman yhteistyöryhmän jäsenet (10 henkilöä), ministeriöiden asiantuntijat (2 henkilöä), kuntien edustajat (3 henkilöä), ohjelman toteutuksessa mukana olevat aihealueen asiantuntijajärjestöt (5 henkilöä), eläkeläisjärjestöjen edustajat (4 henkilöä), kuntien vanhusneuvostojen puheenjohtajat (9 henkilöä), kuntaliiton asiantuntijat (1 henkilö) sekä ohjelman johtohenkilöt (2 henkilöä). Ryhmähaastattelut: Ohjelman yhteistyöryhmää sekä Hissi Esteetön Suomi 2017 hankkeen ohjausryhmää kuultu ryhmähaastatteluissa Sähköiset kyselyt: toteutettu Hissi Esteetön Suomi 2017 hankkeelle ja ohjelman yhteistyöryhmälle. Työpajatyöskentely: 4.11. Helsingissä Yhteenvetoanalyysi: työstetty edellisten työvaiheiden pohjalta Loppuraportointi marraskuussa
Arvioinnin tuloksia ohjelman tavoitteiden strategisesta osuvuudesta
Ohjelman tavoitteiden ja teemojen osuvuus Suhteessa ikäihmisten asumisen kehittämisen merkittävimpiin nykyhetken haasteisiin sekä erityisesti vuoteen 2030 nostettuun tavoitetilaan: Maassamme tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa vuoteen 2030 mennessä, jos tavoite on, että kotona asuu vähintään 92 % yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat henkilöt, ohjelman tavoitteet: ovat olleet osuvia ja oikeita tavoiteasetanta perustuu onnistuneeseen valmisteluun ja tilanneanalyysiin, jossa tarpeet ohjelmalle on hahmotettu ja perusteltu onnistuneesti tavoitteet ja niitä toteuttavat teema-alueet (A Ennakointi ja varautuminen; B Esteettömyyden parantaminen ja asuntojen korjaaminen; C Asuntojen laatu ja asumisratkaisujen monipuolisuus; D Asumisen, palvelujen ja ympäristön toimiva kokonaisuus) muodostettiin kattavasti tavoitetilaa edistäviksi oleellisia aihealueita ohjelman fokusalueelta ei jäänyt pois tavoitteet on asetettu korkealle - käytännön keinovalikoima ja resurssit ovat kuitenkin epäsuhteessa ohjelman tavoitteisiin ja visioon. Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen kaikilta osin nykyisillä keinoilla ja resursseilla on hyvin haasteellista..
Ohjelman tavoitteiden osuvuus ja teemojen onnistuneisuus väliarvioinnin ajankohdan näkökulmasta Väliarvioinnin ajankohdan näkökulmasta kaikki valitut tavoitteet sekä neljä teema-aluetta ovat nykytilanteen näkökulmasta edelleen olennaisia ja ne tulisi säilyttää ohjelmassa. Ohjelmaa ei ole syytä merkittävällä tavalla suunnata tavoitteiden tai teemojen tasolla. Niiden sisällä tulee kuitenkin harkita miten panostuksia tulee kohdentaa jatkossa ja huomioida toimintaympäristön muutokset mm. uuden hallitusohjelman painotukset, vanhuspalvelulain muutokset, julkinen keskustelu muutokset käytettävissä oleviin resursseihin jatkossa hallinnolliset reformit (sote, kuntien tehtävät jne.)
Ohjelman tavoitteiden ja teemojen osuvuus väliarvioinnin ajankohdan näkökulmasta Arvioinnissa esille nousseita teemoja, joihin tulisi edelleen panostaa vahvasti tai harkita lisäpanostuksia, liittyvät erityisesti ennakointiin ja varautumiseen, jossa olennaista tiedon tuottaminen ja viestintä sekä koulutus ja neuvonta talonyhtiöille, isännöitsijöille ja iäkkäille kohderyhmänä Yhteisöllisyyden kehittämiseen ja lisäämiseen iäkkäiden asumisessa (mm. iäkkäiden osallistamisen tukeminen, asuinalue- ja talokohtaisten yhteistilojen kehittäminen, monisukupolviset korttelit) asuntojen ja rakennusten sekä asuinalueiden esteettömyyden lisäämiseen konkreettisilla korjausratkaisuilla ja jälkiasennushissien asentamisella. iäkkäiden asumisen kehittämistarpeisiin liittyvään julkisen keskusteluun vaikuttamiseen tuomalla esiin ohjelman tavoitteiden kannalta olennaista tietoa ja vaikuttamalla laajasti kansalaisten asenteisiin. kotona asumisen palvelujen kehittämiseen liittyviin uusiin ratkaisuihin (myös asunalueiden palveluiden tasolla, palvelualuemalli) teknologian ja digitalisaation hyödyntämiseen mm. asumisessa, palveluissa ja turvallisuuden kehittämisessä erilaisten asukaslähtöisempien asumisen tapojen ja asumismuotojen kehittämiseen iäkkäille
Arvioinnin tuloksia ohjelman organisoinnin ja toimeenpanon toimivuudesta
Ohjelman organisoinnin ja toimeenpanon toimivuus Ohjelman kokonaistoteutus on ollut käytettävissä oleviin resursseihin nähden varsin onnistunutta: ohjelman johtaminen ja toimijoiden koordinaatio, organisointi ja rakenne, toimintatavat sekä yhteistyöprosessit ovat olleet suurilta osin toimivia. Myös ohjelman toimenpiteiden ajateltu vaikutuslogiikka tukee loogisesti ohjelman tavoitteita. Ohjelman ohjausvaikutukset pyritään saamaan aikaiseksi mm. uusien toimintamallien ja ratkaisujen kehittämisellä ja käyttöönotolla, tiedon tuottamisella ja viestinnällä kehittämistoiminnan rahoitusratkaisuihin/rahoituksen kohdentumiseen vaikuttamalla. olennaisten tahojen toiminnan ohjauksella ohjelman tavoitteiden mukaisesti, koulutuksen kehittämisellä ja konkreettisella koulutustyöllä, suunnitteluratkaisuihin vaikuttamisella sekä valtakunnan tason linjauksiin sekä lainsäädäntöön vaikuttamisella.
Ohjelman organisoinnin ja toteutuksen onnistumisia sekä haasteita Onnistumisia mm. Ohjelman rakenne on muodostanut hyvän yhteistyön ja tiedon jakamisen alustan erityisesti vahvimmin ohjelmaan sitoutuneiden tahojen välillä Ohjemassa on onnistuneesti aktivoitu yhteistyötahoja toimintaan (erityisesti järjestöt). Toimenpiteet on aikataulutettu ohjelman eri vaiheisiin ja niille on määritelty vastuutahot Viestintäkampanjat sekä Ikääntyneiden asuminen.fi nettisivu ovat olleet onnistuneita tiedon jakamisen välineitä Periaatepäätöksen status sekä ympäristöministeriön ylimmän johdon sitoutuminen ohjelmaan on ollut olennaista ohjelman aseman vahvistamisessa sekä jatkon varmistamisessa. Haasteita mm. Ikääntyneiden asumisen kehittämiseen liittyvät haasteet koskevat laajasti erilaisia tahoja, joiden sitoutuminen ei ole ollut toimenpiteiden toteutuksessa kaikilta osin riittävän vahvaa. Resurssien rajallisuus sekä niiden mahdolliset tiukennukset jatkossa (Korjausavustus, Hissiavustus) Valtakunnallisen ohjelman ja arjen välillä oleva pitkä etäisyys, mikä on aiheuttanut haasteita ohjelman kohderyhmän tavoittamiselle. Ohjelman varsinaisen toteuttajajoukon jääminen suhteellisen pieneksi suhteessa tavoitteisiin. Ohjelman toteuttamisen ajanjaksoon liittyvänä haasteena hallituskausien vaihtuminen. Hallituskauden mittaisen yhtenäisen jatkumon rakentamien ei mahdollista ohjelmaan.
Ohjelman organisoinnissa ja toteutuksessa jatkossa huomioitavia asioita Ohjelman toteutuksessa voidaan vielä vahvistaa asiantuntijuuden hyödyntämistä mm. yhteistyöryhmän toiminnassa, yhteistyöverkostojen vahvistamisessa keskeisten tahojen välillä ja esimerkiksi ohjelman eri teemojen alla toteutettavassa kehittämistoiminnassa Tavoiteltavien vaikutusten synnyttämiseen on pyrittävä kytkemään vielä laajempi toimijakenttä ohjelman toteutukseen mukaan. Erityisesti kuntien ja asunto- ja rakennusalan sekä rahoittajatahojen laajempi mukaan saaminen ohjelman mukaiseen toimintaan on olennaista jatkossa. Ohjelman teemat eivät ole saavuttaneet vielä tarpeeksi suurta tunnettuutta olennaisissa tahoissa mm. kunnissa, asunto-osakeyhtiöissä, isännöitsijöissä sekä iäkkäiden ihmisten keskuudessa. Myös jatkossa ohjelman toteutuksessa tarvitaan vahva panostus viestintään ja tiedottamiseen ja eri viestinnän muotojen hyödyntämiseen kohderyhmien tavoittamiseksi. Jatkossa on tärkeää, että hajallaan olevia eri toimijoiden resursseja saadaan kytkettyä vahvemmin tukemaan samansuuntaisesti ohjelman päämääriä ja aktivoitua keskeisten tahojen resursseja ohjelman toimintaan. Tämä edellyttää vahvaa panostusta aktivoiviin ja sitouttaviin toimiin. Sitouttamisen edistämiseksi tulisi jatkossa kartoittaa vielä tarkemmin mihin toimijat voivat sitoutua resurssien suhteen ja vastuuttaa heitä vahvemmin ohjelman tavoitteiden mukaisiin toimiin. Uuden hallitusohjelman kärkihankkeen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa vaatii uuden tyyppistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja sen mahdollisuudet on huomioitava myös ohjelmatyössä.
Ohjelman tuloksia ja sen aikaansaamia vaikutuksia toteutuksen puolivälissä
Ohjelman tuloksia Ohjelman merkittävimmät tulokset toimenpiteiden kautta ohjelman puolivälissä liittyvät erityisesti jälkiasennushissien rakentamisen edistämiseen olemassa olevaan asuntokantaan sekä alueellisten hissityöryhmien kautta asian edistämiseen liittyvän yhteistyön tiivistymiseen paikallistasolla (mm. vuonna 2015 ARA hissiavustuspäätöksiä 257 kpl, joihin määrärahaa 26.887.520, Hissiavustusvarauksia 23 kpl, joihin määrärahaa 3.452.980 ) asuntojen korjausavustuksen määrärahan, nostamiseen ja avustuksen saamisen sekä ehtojen höllentämiseen. Ohjelmassa vaikutettu myös investointiavustusrahoituksen lisäämiseen tuotettuun tietoon ikääntyneiden asumisen ennakointiin ja varautumiseen liittyen ja tiedon levittämiseen (mm. Ikäkoti kuntoon! viestintäkampanja, Ikääntyneiden asumisen nettisivusto) uusien toimintamallien ja työvälineiden kehittämiseen (esteettömyyden itsearvioinnin työkalu taloyhtiöille, toimintamalli esteettömyyskorjauksien sisällyttämiseksi pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmiin ja kuntoarviointiin) ohjelman puitteissa käynnistettyihin selvityksiin ja niiden tuloksiin (selvitys ikäystävälliset asuinalueet, selvitys vapaaehtoistyön ehdoista, selvitys kerrostalojen esteettömyyden kustannuksista, selvitys yhteistiloista ja toiminnasta asuinalueilla jne.) määriteltyihin tavoitteisiin ja suunnitelmaan ikääntyvän väestön asumisen parantamiseksi valtion asuntopolitiikassa Ohjelman tavoitealueista tulokset kytkeytyvät erityisesti ikääntyneiden asumisolojen parantamiseen kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi, ikääntyneiden oman varautumisen tukemiseen asumisen kehittämisessä ja toimijoiden yhteistyön parantamiseen ja ikääntyneiden asumista tukevien toimintamallien luomiseen.
Ohjelman vaikutuksia Yleisellä tasolla ohjelman vaikutukset näyttäytyy siinä, että Ohjelma antaa suuntaviivoja ja selkänojaa valtakunnallisella tasolla tehtävään kehittämistoimintaan. Erityisesti järjestöissä ja myös kunnissa ohjelma on vaikuttanut kehittämistyöhön ja terävöittänyt iäkkäiden asumisen kehittämisen suuntaa. Ohjelma on selvästi tehostanut tiedon jakamista ja sen leviämistä toiminnassa mukana olevien välillä tavalla, jota ei monilta osin ilman ohjelmaa olisi tapahtunut. Ohjelmassa on koottu toimijoita yhteen ja sen vaikutuksesta mukana olevien toimijoiden työtä on pystytty tiivistämään. Ohjelmassa on myös vahvistettu poikkihallinnollista yhteistyötä hallinnonalojen välillä sekä lisätty yhteistyötä keskeisten tahojen välillä. Valtakunnallisen ohjelman status on nostanut iäkkäiden ihmisten asumisen kehittämisen painoarvoa. Lisäksi ohjelma on statuksellaan antanut yhteistyötahojen kehittämistoiminnalle merkittävää tukea sekä lisännyt tietoisuutta tehdystä työstä. Ohjelman aihealue on yleisesti paremmin esillä ja huomioituna useampien eri tahojen toiminnassa.
Kehittämisehdotukset ja jatkotoimenpidesuositukset
Kehittämisehdotukset ja jatkotoimenpidesuositukset Arvioinnissa muodostettiin yhteensä 14 ohjelman toteutukseen liittyvää kehittämisehdotusta sekä 15 jatkotoimenpidesuositusta Ohjelman toteutuksen kehittämisehdotukset liittyvät Vahvempaan panostukseen hallinnon ylätasolla poliittisella tasolla vaikuttamiseen ja sitä kautta ohjausvaikutusten synnyttämiseen Yhteistyörakenteiden edelleen tiivistämiseen ohjelman toimijoiden välillä Sitoutumisen ja vastuutuksen edistämiseen kartoittamalla tarkemmin toimijoiden kyky ja mahdollisuudet ohjelman toteutukseen Olemassa olevien resurssien laajempaan suuntaamiseen yhdensuuntaisesti tukemaan ohjelman tavoitteiden toteutumista. Viestinnän ja tiedottamisen edelleen tehostamiseen Yhteistyön lisäämiseen niiden keskeisten tahojen suuntaan, jotka eivät ole ohjelman toteutuksessa vahvasti mukana Ohjelman jälkeisen ajan huomioimiseen ohjelman lopetussuunnitelmalla (ExitPlan) Jatkotoimenpidesuositukset liittyvät mm. Viestinnän ja tiedottamisen kehittämiseen Iäkkäiden asumisen yhteisöllisyyden kehittämiseen Uusien iäkkäiden asumisen haasteisiin liittyvien ratkaisujen kehittämiseen (teknologiset ratkaisut, asukaslähtöisempien asumisen tapojen ja asumismuotojen kehittäminen jne.) Yhteistyön ja vaikuttamisen edistämiseen kuntien suuntaan (mm. huomioiden vanhusneuvostot) Tiedon ja esimerkkien tuottamiseen iäkkäiden asumisen kehittämisessä asuntoosakeyhtiöiden, isännöitsijöiden ja ikäihmisten kohderyhmän suuntaan Taloudellisen tuen varmistamiseen iäkkäiden asumisen kehittämisessä
KIITOS!