14.3.2011 Sivu 1 (2) Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.ym@ymparisto.fi Viite: Lausuntopyyntönne YM2/6211/2011 Lausunto ehdotuksesta rakennuksen suunnittelijoita ja suunnitelmia koskeviksi määräyksiksi ja ohjeiksi RakMK A2 Kiitämme lausuntopyynnöstä ja mahdollisuudesta vaikuttaa rakentamismääräyskokoelman osan A2 sisältöön. Lausuntopyyntöä on käsitelty RILin rakennus ja rakennetekniikan tekniikkaryhmän johtoryhmässä sekä akustiikkatoimikunnassa. Näiltä saatuja yksityiskohtaisia korjaus ja kehitysehdotuksia on kerätty tämän lausunnon liitteeksi. Yleisellä tasolla uudistus tunnistaa entistä paremmin rakentamisen erityissuunnittelua edellyttäviä alueita ja niitä vastaavia osaamistarpeita. Tämä onkin välttämätöntä rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristyessä ja suunnittelualueiden tullessa entistä enemmän riippuvaisiksi toisistaan. RIL katsoo, että kohteiden vaativuusluokkien eroja tulee edelleen selkeyttää rajaamalla AA aiempaakin selvemmin poikkeuksellisen vaativiin kohteisiin. Tämä edellyttänee jossain määrin vallitsevien käytäntöjen tarkistamista ja siis kohteiden siirtämistä AA määrittelystä A:han. Rakennetun ympäristön yliopistotasoisten ammattilaisten henkilöjärjestönä RIL on lisäksi huolestunut AA tasoisten erityissuunnittelijoiden pätevyysvaatimusten epäjohdonmukaisuudesta. Arkkitehtisuunnittelijan AA pätevyyden edellytyksenä on teknillisessä korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu arkkitehdin tutkinto. Kuitenkin kaikkiin muihin AA pätevyyksiin riittää rakennusalan korkeakoulututkinto (vähintään 240 op) eli käytännössä insinööri AMK tai vastaava aiempi tutkinto.
14.3.2011 Sivu 2 (2) RIL näkee, että AA pätevyysvaatimusten tulisi suunnittelijoiden perustutkinnon osalta olla yhdenmukaiset. Minimitasoksi vaihtoehtoina ovat yliopistotutkinto määritetyin opintosisällöin ja kokemuksella tai AMK tutkinto tai sitä vastaava aiempi tutkinto täydennettynä täydennyskoulutuksella, soveltuvalla kokemuksella sekä suunnittelualaa koskevan pätevyyden toteamiselimen todistuksella. Moni nykyisin ammatissa toimiva suunnittelija on kulkenut jälkimmäisen pitkän tien. Lopuksi korostamme, että suunnittelijan valinnalla tuodaan hankkeeseen ratkaiseva määrä kansallisen rakentamislainsäädännön ja käytännön osaamista. Siksi suunnittelijalta tulee edellyttää suomalaisen rakennuskäytännön kokemusta ja suomen kielen hallintaa tai suunnittelijan tulee hankkia kumppanikseen tällainen pätevyysvaatimukset täyttävä henkilö. Muita yksityiskohtaisia kommentteja on liitteenä. Toivomme, että lausunnostamme on hyötyä RakMk A2 viimeistelyssä. Kunnioittavasti, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Helena Soimakallio toimitusjohtaja Teemu Vehmaskoski kehitysjohtaja
14.3.2011 Sivu 1 (5) LIITE YKSITYISKOHTAISIA KOMMENTTEJA 3.1 Pääsuunnittelija Pääsuunnittelijan rooli tulisi ajaa koko suunnitteluryhmää koordinoivaksi johtajaksi, joka on tehtävissään riippumaton yksittäisen suunnittelualan intresseistä. Pääsuunnittelijan tulee olla aktiivisesti suunnitteluprojektissa mukana. Useissa hankkeissa pääsuunnittelija on ollut nimellinen. Pääsuunnittelijan pätevyys ja erityisesti kokemus tulee olla riittävä koordinoimaan koko hankkeen suunnittelua. Nyt kohdan 4.1.3 määräys antaa tulkinnanvaraa. Pääsuunnittelijan pätevyys ja kokemus tulee määrittää samalla tavalla kuin muidenkin suunnittelijoiden. 3.2.2 Vastaava erityissuunnittelija Erityissuunnittelijoiden on toimitettava erityisalueensa riittävät suunnitelmat vastaavalle erityissuunnittelijalle. Siksi toinen kappale tulee muuttaa muotoon, joka vastaa 3.2.1 viimeistä kohtaa: Erillistehtävinä laadittujen suunnitelmien vastuulliset tahot toimittavat omat suunnitelmansa vastaavalle erityissuunnittelijalle, joka kokoaa ne ja toimittaa ne vaadittaessa rakennusvalvontaviranomaiselle. 3.2.2 Vastaava erityissuunnittelija, selostus Arkkitehtisuunnittelun yhteensovittamisesta ei selostuksessa sanota mitään. Vastaava arkkitehtisuunnittelija on kuitenkin tehtävänä tärkeimmästä päästä ja tulisi siksi avata samalla tavalla kuin muiden erityissuunnittelualojen vastaavat tehtävät.
YKSITYISKOHTAISIA KOMMENTTEJA Sivu 2 (5) 4.2.1 Suunnittelijoiden pätevyydet Määräyksestä tulee käydä selvästi ilmi, että tässä tarkoitetaan muitakin kuin vastaavaa erityissuunnittelijaa. Pätevyyksien tulee täyttyä myös silloin, kun suunnittelua on jaettu esimerkiksi tuoteosakaupalla eri tahoille. Myös tuoteosasuunnittelusta vastaavaan suunnittelijan tulee täyttää vastaavan erityissuunnittelijan vaatimukset. 4.2.1 Rakennesuunnittelutehtävän vaativuusluokat Rakennesuunnittelutehtävän vaativuus tulee myös muista asioista kuin ko. taulukoissa esitetyistä asioista. Siksi myös rakennusluvan ehtona oleva riskianalyysi tulee lukea työkaluksi ja perusteeksi vaativuusluokan määrittämisessä. 4.2.3 Arkkitehtisuunnittelija A tasoon hyväksyttiin aiemmin teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu tutkinto, joka sisälsi rakennussuunnittelun oppimäärän (30 ov). Tämä on nyt poistettu. Käsityksemme mukaan tämä muutos ei vastaa alan tarpeita. 4.2.4.2 Rakennusfysikaalisen suunnittelun vaativuusluokat, uudiskohteet Kohdan 4.2.4.2 (rakennusfysiikan suunnittelijan) vaativuusluokitus on periaatteeltaan erilainen kuin taulukossa 4.2.4 (rakennesuunnittelutehtävän vaativuusluokat): rakennusfysiikan suunnittelun osalta tavanomaista vaativampi rasitus johtaa luokkaan A (tavanomainen luokkaan B), kun taulukossa 4.2.4 rakennesuunnittelun osalta tavanomainen tilanne johtaa luokkaan A. Tässä on ristiriita, jonka ehdotamme muutettavaksi siten, että tavanomaiset rakennukset (esim. kerrostalot ja toimistorakennukset alle 8 krs.) vaativat rakennusfysikaalisen A tason osaamisen. Perusteena voi vielä maininta rakennuskantamme homeongelma, jonka eräs syy on rakennusfysikaalisen suunnittelun alhainen taso.
YKSITYISKOHTAISIA KOMMENTTEJA Sivu 3 (5) 4.2.4.2 Rakennusfysikaalisen suunnittelun vaativuusluokat, uudiskohteet AAluokka Lisäys: Käyttötarkoituksen muutos, jossa ääneneristysvaatimukset kasvavat merkittävästi, esim. toimistorakennuksen muuttaminen asuinrakennukseksi. 4.2.4.2 Rakennusfysikaalisen suunnittelun vaativuusluokat, korjauskohteet Luonnoksen mukaan havaitusta lievästä kosteus tai homevauriosta seuraa kevyt vaativuustaso (B). Vahingon laatu ei kuitenkaan välttämättä lainkaan korreloi ongelman ratkaisuun tarvittavaan osaamiseen. Myös lievien oireiden ymmärtäminen voi vaatia erittäin syvällistä rakennusfysiikan osaamista. Ehdotamme, että kaikkiin kosteus ja homevauriotapausten korjauksiin vaaditaan vähintään A tason osaaminen. 4.2.4.3 Pohjarakennesuunnittelun vaativuusluokat, A Lisäys: Rakennuksen ollessa melualueella (kaavassa vaatimuksia ääneneristykselle) 4.2.5 Rakennesuunnittelijan pätevyys Kokemusosioissa tulee olla määritetty kansallisten normien tuntemus ja kokemus tai vaatia paikallinen yhteistyökumppani.
YKSITYISKOHTAISIA KOMMENTTEJA Sivu 4 (5) 4.2.5 Rakennesuunnittelijan pätevyys Rakennesuunnittelijalta edellytetään soveltuvaa rakennusalan tutkintoa. Ehdotetun määritelmän perusteella voi syntyä tulkinta, että ainoastaan rakennusalan diplomi insinöörin tai insinöörin tutkinto kelpaa koulutukseksi rakennesuunnittelijan tehtäviin. Tämä tulkinta ei antaisi konetekniikan osastoilta valmistuneille suunnittelijoille mahdollisuutta hakea pätevyyksiä, vaikka heidän suunnitteluopintojensa määrä ja sisältö täyttäisivät A2:ssa esitetyt vaatimukset. Nykyinen käytäntö hyväksyy koneinsinöörin tutkinnon koulutukseksi rakennesuunnittelijan tehtäviin. On tärkeää, että A2 päivityksessä otetaan huomioon myös yliopistosta valmistuneiden konetekniikan diplomi insinöörien mahdollisuus pätevöityä, vaaditun suunnittelukokemuksen saatuaan, vaativuusluokan AA mukaisiin suunnittelutehtäviin. 4.2.5.2 Rakennusfysiikan suunnittelijan pätevyys, korjauskohteet Kosteus ja homeongelmien ja sisäilmaongelmien erikoisopintoja ja osaamista tulee edellyttää suunnittelijaryhmältä. Yksittäiseltä rakennusfysiikan suunnittelijalta em. erikoisopintojen vaatiminen on kuitenkin kohtuutonta. Normaalin rakennusfysiikan koulutuksen tulee sisältää kosteus ja homeongelmien syiden ymmärtämisen sekä keinot niiden poistamiseksi. Yhdelle henkilölle luonnoksessa esitetyt samanaikaiset vaatimukset rakennusfysiikassa ja rakennusterveydessä ovat AA luokassa ja jopa A luokassa epärealistiset: tällaisia suunnittelijoita ei Suomessa tällä hetkellä ole. On myös huomattava, että kosteusongelmien erikoisopintojen määräksi esitetty 30 op on suhteettoman suuri verrattuna muiden erikoisalojen pakollisiin opintoihin. Homekorjauskohteissa voidaan siis tarvita erillistä rakennusterveysasiantuntijaa, kuten kohdan 2.2 selostuksessa on mainittu.
YKSITYISKOHTAISIA KOMMENTTEJA Sivu 5 (5) 4.2.13 Energiatehokkuussuunnittelijan pätevyys Energiatehokkuussuunnittelijan pätevyys eroaa kuvauksen mukaan muista talotekniikan pätevyyksistä siinä, että hänen tehtävänsä on pääosin optimoida muiden osa alueiden, ml. arkkitehtuuri, suunnittelua energiatehokkuuden näkökulmasta. Näin energiatehokkuussuunnittelijan tehtävä muistuttaa pääsuunnittelijan tehtävää. Epäselväksi kuitenkin jää, mitä omia työkaluja energiatehokkuussuunnittelijalla on tavoitteidensa läpiviemiseksi ja mikä suunnittelualue lopulta kantaa vastuun esimerkiksi rakennusfysikaalisin syin syntyneestä kosteusongelmasta. Suunnittelijan pätevyysmäärittely keskittyy energiankulutuksen hallintaan mutta ei ota mitään kantaa energiantuotantoon. Paikallinen energiantuotanto tulee sisällyttää energiatehokkuussuunnittelijan pätevyysvaatimuksiin kokonaisenergiatarkastelun periaatteiden mukaisesti. 5 Suunnitelmat, lupa asiakirjat ja selvitykset Tämä kohta on samaa asiaa kuin tehtäväluettelot ja esimerkiksi arkkitehdin työpiirustuksia ei ole käsitelty tässä kohdassa ollenkaan. Näin kuitenkin pitäisi ehdottomasti olla. 5.4.2 Erityissuunnitelmat ja selvitykset Luonnoksen mukaan rakennesuunnitelmista tulee selvitä äänen ja tärinän eristyksen ratkaisut. Usein luonnollisin paikka ottaa kantaa ko. asioihin on kuitenkin arkkitehdin työpiirustuksissa. 5.4.3 Erityissuunnitelmat ja selvitykset Luonnoksen mukaan rakennesuunnitelmaan kuuluu yleensä pohjarakennesuunnitelma. Vastuurajaus pitää selkeyttää. Luonnoksessa esitetään synonyymeinä pohjarakennesuunnittelu ja geotekninen suunnittelu. Eräs määritelmä on, että pohjarakennesuunnittelu koostuu sekä rakenneteknisestä (esim. betoniperustukset) että geoteknisestä osuudesta (esim. maapohjan kantavuus). Em. termit tulee selkeyttää.