1(61) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2004-Y-124-111 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2005 ASIA LUVAN HAKIJA LAITOS Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Ekokem-Palvelu Oy:n Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskuksen ja kaatopaikan toimintaa. Kyseessä on uusi toiminta. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Ekokem-Palvelu Oy PL 181, 11101 RIIHIMÄKI Ekokem-Palvelu Oy:n Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus ja kaatopaikka Kellahden teollisuuskaatopaikantie Kellahti, PORI Ekokem-Palvelu Oy perustaa Porin Kellahteen Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskuksen ja hakee ympäristölupaa 1. Teollisuusjätteiden käsittelyyn, hyödyntämiseen ja loppusijoitukseen. 2. Voimalaitostoiminnan sekä jätteen ja ongelmajätteenpolton tuhkien ja kuonien käsittelyyn, hyödyntämiseen ja loppusijoitukseen. 3. Pilaantuneiden maa-ainesten, sedimenttien ja lietteiden käsittelyyn, hyödyntämiseen ja loppusijoitukseen. Hyötykäyttöalue: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Omistaja: Porin kaupunki Kiinteistöt: 4 ha:n määräala tilasta Härkysenkorpi 609-401-5-114 Läjitysalue: Omistaja: Ekokem-Palvelu Oy Kiinteistöt: 10,5 ha:n määräala tilasta Marinkorpi 609-412-1-256 Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdat 12a ja c Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
ASIAN VIREILLETULO 2/61 Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 4.3.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Koska toiminta on uusi, sillä ei ole aikaisempia lupia. Hankkeesta on 15.1.2004 valmistunut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen selostus, josta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 25.5.2004. Lausunnon mukaan hankkeen luontoselvityksiä ja riskinarviointia tulee ympäristölupaa haettaessa tarkentaa. Lisäksi alueella tulee suorittaa muinaisjäännösten inventointi ennen hankkeen toteuttamista. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 15.8.1996 vahvistamassa Alakylän Kellahden osayleiskaavassa Härkysenkorven hyötykäyttöalue on varattu teollisuus- ja varastorakennusten ja teollisuusjätteen hyötykäyttötoimintojen alueeksi (kaavamerkintä T-e). Marinkorven läjitysalue on varattu teollisuusjätteen läjitykseen (kaavamerkintä e 3 ). Kummankin osa-alueen reunalle on jätettävä puustoa kasvava suojavyöhyke. Hyötykäyttö- ja kaatopaikka-alueita ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-alue tai kaavoittamatonta). Kaatopaikka-alue on varattu Satakunnan seutukaavassa jätehuollon tarpeisiin (E 234, teollisuusjätteen läjitysalue). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja tieyhteydet Peräkorven kaatopaikka sijaitsee Lampaluodon-Poikeljärven maantien 272 eteläpuolella Porin Kellahdessa. Etäisyys Porin keskustasta valtatien 8 kautta on 25 kilometriä ja Meri-Porin kautta 35 kilometriä. Maantieltä 272 on yksityisyhteys osayleiskaava-alueelle. Tien on rakentanut Porin kaupunki ja kunnossapidosta vastaa muodostettava yksityistiekunta. Ekokem-Palvelu Oy rakentaa yhteydet yksityistieltä omille alueilleen. Varsinainen kaatopaikka-alue on Marinkorpi tilasta RN:o 1:256 erotetulla määräalalla, joka muodostetaan myöhemmin omaksi kiinteistöksi. Jätteenkäsittelyalue on Härkysenkorpi nimisellä tilalla RN:o 5:114 olevalla vuokraalueella. Tilan omistaa Porin kaupunki. Maasto- ja maaperäsuhteet Varsinaisella kaatopaikka-alueella on tehty vuonna 2001 yleispiirteinen maaperätutkimus Porin Jätehuollon toimeksiannosta (Geoinsinöörit Oy, työnumero 6091 / 14.12.2001). Tutkimusraportin mukaan kaatopaikka-alueen maasto on loivapiirteistä metsämaata, jonka maanpinta vaihtelee tasovälillä +11 +17 (N60). Maaperä alueella muodostuu tutkimusten mukaan peruskalliota peittävästä rakenteeltaan tiiviistä hiekka- ja silttimoreenikerrostumasta, jonka paksuus vaihtelee. Kallionpinnan asemaa ei kevyillä kairauksilla ole voitu selvittää. Tutkimus-
alueen alavilla osilla tavattiin moreenikerroksen päällä ohuehko silttikerros ja sen päällä turvekerros. 3/61 Jätteenkäsittely- ja hyötykäyttöalueella ei ole tehty erillistä maaperätutkimusta, mutta maastohavaintojen ja maaperäkartan (1142 10 Kellahti) perusteella maaperä on moreenia. Maan pinnalla on runsaasti lohkareita. Pinta- ja pohjavesisuhteet Kaatopaikka-alueella sijaitsee huonosti vettä läpäisevään maaston painanteeseen muodostunut ojitettu Peräkorvensuo. Suolta pintavesi purkautuu kaivettua ojaa pitkin länteen kohti Kuivattujärveä ja edelleen Oodenkorven kautta Strömsuntinojaan ja mereen Skuutholmanlahdessa. Kuivattujärvi on nykyisin käytännössä kasvanut umpeen. Myös jätteenkäsittelyalueelta pintavalunta suuntautuu kohti Kuivattujärveä. Maaperän huonon vedenläpäisevyyden vuoksi pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Pohjaveden virtaus on hidasta ja sen suunta vaihtelee maanpinnan ja kallioperän muotojen mukaan. Alueella ei ole merkitystä pohjaveden hankinnan kannalta. Alavilla alueilla pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa kaivettujen ojien pohjan tasossa. Muu toiminta osayleiskaava-alueella Teollisuusjätteen läjittäminen Alakylän-Kellahden osayleiskaava-alueella on alkanut vuonna 2001, kun Kemira Pigments Oy aloitti kipsisakan läjittämisen omistamallaan Kipsikorven kaatopaikalla. Kesällä 2003 Stena Metalliyhtymä Oy otti käyttöön oman Peittoonkorven kaatopaikkansa, johon sijoitetaan yhtiön Tahkoluodossa olevan metalliromun murskaamossa syntyvää jätettä. Fortum Power and Heat Oy:llä on myös oma, Metsä-Ahlan kaatopaikkansa Meri- Porin kivihiilivoimalaitoksen tuhkien läjittämistä varten. Kaatopaikalle saa läjittää voimalaitostuhkia myös PVO-Lämpövoima Oy:n Tahkoluodon kivihiilivoimalaitos. Kuusakoski Oy:llä on varaus Ekokem-Palvelu Oy:n länsipuolella olevaan alueeseen metalliromun murskauksessa syntyvän jätteen kaatopaikkaa varten. Hankkeen toteuttamisaikataulua ei ole julkistettu. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat alueelta noin 1,5 kilometriä lounaaseen ja etelään. Muinaisjäännösten inventointi HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Museovirasto on kirjeessään 24.6.2004 ilmoittanut inventoineensa suunnitellun Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskuksen alueen 21.-22.6.2004. Alueelta ei todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä museovirastolla ole rakentamishankkeeseen huomautettavaa. Yleiskuvaus toiminnasta Teollisuusjätteen käsittelykeskuksessa hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita, kierrätetään teollisuusjätteitä, esikäsitellään teollisuusjätteitä sijoituskel-
4/61 poisiksi kaatopaikalle sekä käsitellään pilaantuneita maa-aineksia. Käsittelyiden jälkeen hyötykäyttöön kelpaamattomat jätelaadut ja fraktiot loppusijoitetaan kaatopaikalle. Alue koostuu kahdesta osasta. Tulotien varrella sijaitsee käsittely- ja hyötykäyttöalue, jossa vastaanotettavat jätteet, sivutuotteet ja maa-ainekset punnitaan, esikäsitellään sekä välivarastoidaan. Toinen osa muodostuu läjitysalueesta (kaatopaikka-alueesta), jonne loppusijoitetaan jätteitä. Molempien alueiden yhteyteen rakennetaan myös suotovesien käsittely- ja varastoaltaat sekä vesienkäsittelylaitteistot. Jätteitä ja pilaantuneita maamassoja välivarastoidaan halleissa, peitettyinä tiiviillä kentillä tai altaassa. Jätemateriaaleja voidaan varastoida myös siiloissa, säiliöissä tai muissa tarkoitukseen soveltuvissa astioissa. Tarvittaessa massoja esikäsitellään seulomalla ja/tai murskaamalla. Massoja käsitellään niiden pilaantuneisuuden mukaisesti joko stabiloimalla, kiinteyttämällä, alipainekäsittelyllä, pesemällä, kompostoimalla, termisesti tai loppusijoittamalla ne kaatopaikalle. Alueilla syntyvät jätteiden kanssa kosketuksissa olleet hulevedet kerätään tasausaltaisiin ja käsitellään ennen laskemista vesistöön. Puhdistusmenetelmänä on kemiallinen saostus ja suodatus. Saostettu sakka kiinteytetään stabiloimalla ja sijoitetaan kaatopaikan läjitykseen. 1. Käsittely- ja hyötykäyttöalue sijaitsee Ekokem-Palvelu Oy:n Porin kaupungilta vuokraamalla, noin 4 hehtaarin suuruisella alueella. Jätteenkäsittelyalueella on tarkoitus käsitellä Ekokem-Palvelu Oy:n asiakkaiden teollisuusprosesseissa syntyviä jätteitä joko hyötykäyttöön soveltuviksi tai paremmin kaatopaikalle sijoitettaviksi. Jätteenkäsittelyalueelle tulee toimisto- ja sosiaalitilat, ja alue on tarkoitus pitää arkisin jatkuvasti miehitettynä. 2. Kaatopaikka-alue on Ekokem-Palvelu Oy:n omistuksessa oleva, noin 10,5 hehtaarin suuruinen alue, joka sijaitsee 800 metriä käsittelyalueelta itään. Kaatopaikka rakennetaan vastaamaan viranomaismääräysten mukaista ongelmajätteen kaatopaikkaa. Kaatopaikan nettotilavuus on 550 000 m 3 ja sen arvioidaan riittävän 20-25 vuoden tarpeisiin. Kaatopaikka-alueelle rakennettavat kentät päällystetään vesitiiviillä asfaltilla.
Käsiteltävät jätemäärät 5/61 Alueen toiminnan käynnistyttyä arvioidaan vastaanotettavien jätteiden vuosittaisten määrien olevan seuraavat: voimalaitostuhkat 10 000-20 000 t jätteen ja ongelmajätteenpolton tuhkat ja kuonat 0-30 000 t lajiteltava teollisuusjäte 0-5 000 t - purku- ja rakennusjätteet - siivousjätteet teollisuuden ongelmajätteet 0-5 000 t - pölyt - metallisakat - muut lietteet ja pilaantuneet sedimentit 10 000-25 000 t - likaantuneet ruoppaussedimentit - vedenpuhdistuksen lietteet ja sakat - jätteet, joissa korkea vesipitoisuus prosessijätteet 5000 10 000 t - valimojätteet - pölyt - rejektit pilaantuneet maa-ainekset 20 000-50 000 t lievästi pilaantuneet maat 5 000-20 000 t ylijäämämaat 10 000-20 000 t Yhteensä 60 180 000 t Vuosittaisista kokonaisjätemääristä arvioidaan muodostuvan käsittelyn jälkeen n. 20 000 40 000 m 3 läjitysalueelle sijoitettavaa jätettä vuodessa. Toiminnan vedenkulutus ja raaka-ainetarpeet Veden hankinta Puhdasta vettä tarvitaan alueella 300 500 m3 vuodessa. Puhtaita maaaineksia tarvitaan pohja ja pintarakenteisiin n. 2000..4000 t vuodessa. Stabilointikäsittelyn sideaineita tarvitaan 1000 2500 t vuodessa. Vesienpuhdistuskemikaaleja kuten ferrosulfaattia tarvitaan arviolta 200 1000 kg vuodessa ja vesien ja kaasunpuhdistukseen käytetään aktiivihiiltä arviolta 2000 kg vuodessa. Alueelle ei tule vesijohtoa. Hyötykäyttöalueen prosessivesitarpeet ovat pienehköt ja niiden kattamiseen saadaan vettä alueelle rakennettavasta kaivosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka ( BAT) ja energiatehokkuus Alueen pohjaeristysratkaisut tehdään ratkaisuilla, jotka täyttävät VNp:n 861/1997 määräykset kaatopaikkarakenteista. Alueella käytettäviä käsittelytekniikoita on käytetty yleisesti pilaantuneiden maiden kunnostusprojekteissa eri puolilla Suomea. Käsittelyn aikana haitallisia aineita ei laimenneta ilmaan, veteen tai maaperään. Haitalliset yhdisteet hävitetään, otetaan talteen ja hävitetään toisaalla tai
6/61 ne immobilisoidaan ja sidotaan maa-ainekseen haitattomaan muotoon. Haihtuvien yhdisteiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että tuotavista haihtuvia yhdisteitä sisältävistä jätteistä tai maamassoista peräisin oleva ilma puhdistetaan ennen sen johtamista ilmakehään. Pölyn mukana leviävistä yhdisteistä aiheutuvaa haittaa ehkäistään peittämällä ja kastelemalla jätteet ja maamassat tarpeen mukaan. Pilaantuneiden maiden kanssa tekemisissä ollutta vettä ei päästetä sellaisenaan ympäristöön. Tiiviillä kenttärakenteilla huolehditaan siitä, ettei pilaantuneiden maiden kanssa tekemisissä ollut vesi pääse rakenteiden läpi maaperään. Ensisijaisena tarkoituksena on, että alueella syntyisi mahdollisimman vähän likaantunutta vettä. Tästä huolehditaan massojen huolellisella peittämisellä ja kenttien vesien asianmukaisella johtamisella. Märkiä ja helposti liukenevia yhdisteitä sisältävät massat vastaanotetaan tiivispohjaisiin umpikaivoilla varustettuihin halleihin. Salaojituksilla pidetään pohjavesi erillään alueelle loppusijoitettavista massoista ja näin estetään haitta-aineiden suora liukeneminen pohjavesiin. Toiminnan laadunvarmennuksen työkaluna käytetään Ekokem-Palvelu Oy:n laatujärjestelmää. Sähköenergian tarve alueella on n. 200 MWh vuodessa. Suurimmillaan sähkön kulutus on alueella stabilointi- tai pesukäsittelyiden ollessa käynnissä. Muina aikoina suurimman sähköntarpeen muodostavat hallien kaasunpuhdistus ja vesien pumppaus. Kaasunpuhdistuksessa käytettävä katalyyttinen polttoyksikkö hyödyntää puhdistettavasta kaasusta polttamalla saatavaa energiaa ja samalla vähentää ulkoisen energian tarvetta. Alueella käytettävät pumput on varustettu pintakytkimillä, jotka estävät niiden turhan kuivakäynnin. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Ekokem-Palvelu Oy:n noudattaa toiminnassaan Ekokem Oy Ab:n laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmiä: - Sertifioitu laatujärjestelmä SFS-ISO 9001 - Sertifioitu ympäristöjärjestelmä SFS-ISO 14001 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINNAT Rakenteet Teollisuusjätteen käsittely- ja hyötykäyttöalueelle rakennetaan seuraavia osakokonaisuuksia: 1. liikennealueita ja autovaaka 2. välivarastointialueita 3. käsittelyalueita 4. toimisto-, huolto- ja sosiaalitilat 5. varasto-/käsittelyhalli 6. lieteallas 7. hulevesiallas ja vesienkäsittely-yksikkö
7/61 Alue aidataan ja portti varustetaan lukittavalla puomilla sekä toimintojen esittelytaululla. Tarpeen mukaan alueella pidetään myös siirrettävää kalustoa, kuten työkoneita (kaivinkone, pyöräkuormaaja ja kuorma-auto), seula, murska, sekoitusasema, kaasunpuhdistuslaitteet. Vastaanotettavat jätteet ovat teollisuusjätteitä, teollisuuden hyödynnettävissä olevia sivutuotteita, voimalaitostuhkia ja kuonia sekä voimakkaasti ja lievästi pilaantuneita maamassoja. Liikennealueet Alakylän - Kellahden kaatopaikka-alueen yksityistieltä rakennetaan asfaltoitava tie käsittely- ja hyötykäyttöalueen vastaanottopisteen ja autovaa`an kautta varasto- ja käsittelykentille, varasto- ja käsittelyhalliin ja edelleen takaisin yksityistielle. Kentät Alueen kentät asfaltoidaan vesitiiviillä asfalttibetonilla ABT ja muotoillaan siten, että hulevedet voidaan kerätä ja johtaa tasausaltaan kautta käsiteltäviksi. Alueen rakentamisessa on varauduttu hyödyntämään pilaantuneita maaaineksia, joita joudutaan toisinaan välivarastoimaan väliaikaisin rakentein ennen varsinaisten kenttien valmistumista. Käsittely- ja hyötykäyttöalueen kenttärakenne on suunniteltu toteutettavaksi joko kokonaan puhtaista maista tai käyttämällä pinnoitteen alla stabiloituja maa-aineksia. Mikäli rakenne toteutetaan puhtaita maita käyttämällä, rakenteeksi esitetään seuraavaa ylhäältä alaspäin lueteltuna: tiivis asfaltti, tasausasfaltti, kantava kerros 0,3 m, jakava kerros 0,4 m, puhdas maakerros (kuivatus), pohjavesi. Käytettäessä pilaantuneita maita rakenteeksi esitetään seuraavaa: tiivis asfaltti, stabiloitu / kiinteytetty maa-aines > 1,0 m, puhdas maakerros > 1,0 m (kuivatus), pohjavesi. Stabiloitujen massojen vedenläpäisevyyden K-arvon tulee olla pienempi kuin 1 x 10-8 m/s ja haitta-aineiden liukoisuuden tulee alittaa sijoituspaikkaryhmän 1 B arvo. Puristuslujuuden tulee olla vähintään 1 MN/m 2. Käytettävät materiaalit ja menetelmät esitetään tarkemmin myöhemmin toimitettavissa kenttien rakennus- ja laadunvarmennussuunnitelmissa. Halli Käsittelyalueelle rakennetaan kevytrakenteinen, alipaineistettu halli, jossa varastoidaan ja käsitellään herkkäliukoisia komponentteja sisältäviä tai haihtuvia yhdisteitä sisältäviä materiaaleja. Jätteiden käsittelylaitteet Alueella käytetään jätteiden käsittelyssä seuraavia menetelmiä ja niiden laitteita: seulonta ja lajittelu murskaus kuivaus sekoitus
8/61 Laitteet ovat siirrettäviä ja niitä käytetään tarpeen mukaan. Laitokset sijoitetaan asfaltoiduille kentille hule- ja suotovesien keräämiseksi käsittelyyn. Lieteallas Käsittelyalueelle varaudutaan rakentamaan noin 1000 m 3 :n vetoinen vesitiivis lieteallas teollisuudessa syntyviä lietteitä varten. Toimisto- ja sosiaalitilat Alueelle rakennetaan toimisto- ja sosiaalitilat. Toimistotilat mitoitetaan 2 hengelle ja sosiaalitiloissa varaudutaan 10 hengen yhtäaikaiseen vahvuuteen. Koska alueelle ei tule vesijohtoa, tuodaan toimiston tarvitsema talousvesi säiliöissä. Saniteettivedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan Porin kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus Jätteiden vastaanottomenettely Jätteitä, sivutuotteita tai pilaantuneita maa-aineksia otetaan vastaan ainoastaan ennakkotilausten perusteella. Vakiojätteentoimittajien kanssa tehdään sopimukset. Muiden kuin vakiotoimittajien jäte-eriä otetaan alueelle vastaan vain kun paikalla on vastaanottavaa henkilökuntaa. Vastaanotettavien jätteiden vastaanottomahdollisuuksien selvittäminen ja käsittelymenetelmään valinta etenee seuraavissa vaiheissa: 1. Asiakkaalta saatujen esitietojen perusteella arvioidaan jätteen vastaanottomahdollisuudet. 2. Tarvittaessa pyydetään lisätietoja jätteen koostumuksesta tai muista ominaisuuksista. 3. Soveltuvuus käsittelyyn selvitetään tarvittaessa kokeellisesti. 4. Päätös jätteen vastaanottokelpoisuudesta. 5. Lopullinen käsittelymenetelmän valinta ja tarvittaessa esikokeet 6. Tarjous vastaanotosta tai luokittelu hinnaston mukaan. 7. Tilaus/Sopimus. 8. Vastaanotto, laadun tarkistus ja punnitus. 9. Tarvittaessa välivarastointi 10. Käsittely 11. Sijoitus hyötykäyttöön, vienti muualle loppusijoitukseen tai hyötykäyttöön tai loppusijoitus läjitysalueelle. Punnitus ja tilastointi Alueen hoitaja ottaa jätteitä vastaan ma-pe klo 7.00-16.00. Alueet ovat suljettuja muina aikoina, jolloin jätteitä tuodaan sähköisesti avautuvan portin kautta ja jätteet sijoitetaan alueille jätteen tuojille toimitettujen kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Punnituksen yhteydessä tarkastetaan kuormat ja niitä koskevat asiakirjat, minkä jälkeen alueen hoitaja ohjaa jätekuormat haluttuihin paikkoihin varastokentille tai kaatopaikalle sekä kirjaa jätekuormien loppusijoituspaikat.
9/61 Kaatopaikan pitäjä kirjaa jäte-erät tietojärjestelmään ja vastaa kaatopaikkakelpoisuuden tarkastamisesta. Kustakin jäte-erästä kirjataan ylös laji, määrä, alkuperä, toimituspäivämäärä, tuottaja ja tuoja. Jätteiden määrä mitataan punnitsemalla. Myös keskuksesta poisvietävistä kuormista kirjataan vastaavat tiedot. Jätteen vastaanottokenttä Jätteet otetaan vastaan hyötykäyttöalueelle rakennetulle vastaanottokentällä, josta ne punnituksen, asiakirjojen ja kuorman tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan edelleen: pienerien ja ongelmajätteen lajittelupisteeseen pilaantuneiden maiden vastaanottokentälle/tai halliin tuhkan käsittelyalueelle kuivattavien lietteiden vastaanottopisteeseen hyötyjätekentille loppusijoitusalueelle ylijäämämaiden vastaanottokentälle Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi Ongelmajätteen pienerät varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan erilleen lajiteltuna varastossa niille varatuissa astioissa. Ongelmajätteet käsitellään laatunsa perusteella joko paikalla ja hyödynnetään tai loppusijoitetaan kaatopaikka-alueelle tai toimitetaan erissä käsiteltäviksi ao. luvan saaneelle ongelmajätteen käsittelijälle. Tarkastukset ja testit Sopimusperusteisesti pitkäjaksoisesti tuotavien jätteiden laatu tarkistetaan määrävälein laadunvalvontatestillä. Jätteen tuottaja vastaa siitä, että jäte on ennakkotietoina saadun kuvauksen mukaista. Yksittäisistä eristä selvitetään niiden laatu ja tarvittaessa testataan niiden kaatopaikkakelpoisuus. Ekokem-Palvelu Oy esikäsittelee jätteitä kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevalla hyötykäyttöalueellaan. Loppusijoitettavan jätteen laatu varmistetaan kullekin käsittelymenetelmälle etukäteen laaditun laadunvarmistussuunnitelman mukaisesti. Jätekuormat tarkastetaan silmämääräisesti niitä vastaanotettaessa ja myös tyhjennettäessä sijoituskohteessa. Mikäli jäte ei vastaa ilmoitettua laatua, kuormat palautetaan tai varastoidaan välivarastoon odottamaan laadun selvittämistä. Mahdollisten ulkopuolisten luvaton jätteen tuonti kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Teollisuusjätteen käsittely Teollisuusjätteestä erotellaan hyötykäytettävät ja loppusijoitettavat jakeet.
10/61 Teollisuusjätteen palavasta osasta valmistetaan kierrätyspolttoainetta ( REF ) toimitettavaksi kaasutukseen, rinnakkaispolttoon tai polttoon erilliselle REFkattilalle. Käsittelyssä syntyvät rejektit käsitellään niiden koostumuksen mukaisesti. Mekaanisessa käsittelyprosessissa sekalainen teollisuusjäte murskataan ja siitä erotetaan palamattomat aineosat kuten metalli, lasi, posliini, suuret kovat kappaleet sekä ei-rautametallit. Prosessissa käytetään kulloinkin soveltuvimpia erottimia laatuvaatimusten saavuttamiseksi. Hyvälaatuinen osa materiaalista voidaan ohjata murskauksen jälkeen suoraan loppukäyttöön. Teollisuuden sivutuotteet Keskuksessa hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita alueen rakenteissa sekä käsittelyprosesseissa. Käsittelyprosesseissa sivutuotteitta voidaan käyttää seosaineina, joilla parannetaan loppusijoitettavien jätteiden liukoisuus- ja vedenläpäisevyysominaisuuksia. Hyötykäyttö voi tapahtua myös alueen ulkopuolella, jolloin käsittelyalue toimii sivutuotteiden varastona. Teollisuuden prosessijätteet Teollisuuden prosessijätteistä alueella tullaan käsittelemään pääasiassa pieniä ja keskisuuria eriä. Osa prosessijätteistä pystytään ohjaamaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttö voi tapahtua alueen ulkopuolella, jolloin käsittelyalue toimii varastona. Osa teollisuuden prosessijätteistä ei sellaisenaan täytä kaatopaikkasijoittamisen ehtoja mm. liian suuren haitallisten aineiden liukoisuuden vuoksi. Näitä jätteitä käsitellään fysikaalis-kemiallisella tai kemiallisella stabiloinnilla. Stabiloimalla käsitellyt jätteet pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kaatopaikan rakenteissa. Hyödynnettävän rakennusjätteen käsittely Rakennusjätteet tyhjennetään varastokentille, joista ne toimitetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn. Urakoitsija murskaa betoni- ja tiilijätteen, ja murske käytetään hyödyksi käsittelyalueen kenttärakenteissa, kaatopaikan rakennekerroksissa tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Puujäte murskataan ja siitä valmistetaan kierrätyspolttoainetta tai se toimitetaan muuhun hyötykäyttöön. Lietteiden ja pilaantuneiden sedimenttien käsittely Lietteet ja pilaantuneet pohjasedimentit välivarastoidaan tiiviissä altaissa. Esikäsittelyssä lietteiden vesipitoisuutta vähennetään mm. saostamalla ja suodattamalla tai muulla vesipitoisuuden pienentämiseen soveltuvalla tekniikalla, kuten lietteiden mekaaninen kuivaaminen. Lietteistä erottuva vesi käsitellään ennen vesien poisjohtamista. Esikäsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen sedimentit stabiloidaan pilaantuneen maan kanssa tai toimitetaan muuhun soveltuvaan käsittelyyn, joka minimoi mahdollisista haitta-aineista aiheutuvat haitat. Sedimenttien esikäsittely toteutetaan soveltuvaa vedenpoisto/saostustekniikkaa hyödyntäen siten, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöpäästöjä.
Pilaantuneiden maiden käsittely 11/61 Pilaantuneet maat vastaanotetaan päällystetyille kentille. Mikäli massoista ei ole olemassa sijoituskelpoisuuslausuntoa otetaan massasta näytteet sijoituskelpoisuuden varmistamiseksi. Tämän jälkeen massat aumataan ja aumat peitetään. Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat joko loppusijoitetaan kaatopaikalle tai käsitellään vaarattomiksi. Loppusijoitus tehdään vain mikäli maamassat täyttävät ongelmajätteen kaatopaikan sijoituskelpoisuuskriteerit. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmiä ovat pesu ja stabilointi. Käsitellyt massat joko hyötykäytetään tai mikäli niitä ei voida hyötykäyttää voidaan ne sijoittaa kaatopaikalle. Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maamassoja käsitellään alueelle rakennettavassa kevytrakenteissa hallissa tai alipaineistetuissa peitetyissä aumoissa. Alueelle tehtäviä halleja käytetään alipainekäsittelyn lisäksi muilla menetelmillä puhdistettavien maiden välivarastointiin. Osa alueelle vastaanotettavista massoista voidaan toimittaa muualla tapahtuvaan käsittelyyn. Tällöin alueella tapahtuu massojen esikäsittely ja välivarastointi. Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maat Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat, epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maa-ainekset käsitellään joko sijoittamalla ne sijoituskelpoisuutensa perusteella kaatopaikalle tai stabiloimalla ne fysikaalis-kemiallisesti haitattomaan muotoon. Stabiloinnissa voidaan käyttää eri tekniikoita kuten sementti- tai bitumistabilointi. Stabilointitekniikkaa voidaan soveltaa myös orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneille maa-aineksille. Aina käytettäessä stabilointitekniikkaa käsittelymenetelmänä tehdään massasta ennen käsittelyä esikokeet. Alueella käsiteltäviä epäorgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maita ovat raskasmetalleilla, suoloilla ja arseenilla pilaantuneet maa-ainekset. Stabiloitavan maamassan määrää voidaan pienentää esikäsittelyillä, kuten seulonnalla ja pesulla. Stabiloidusta massasta tehdään hyötykenttä joka peitetään tiiviillä asfaltilla (tyhjä tila alle 3%) ja luiskat tiiviillä moreenilla tai bentoniittimatolla. Routarajan yläpuolelle sijoitettavat massat tehdään pakkasenkestäviksi. Stabiloidun massan haitta-aineiden liukoisuus alittaa (NEN-7345) sijoituspaikkaryhmän 1 B ohjearvon. Stabiloidut massat jäävät pysyvästi alueelle. Stabiloitavat massat, joita ei hyödynnetä alueen rakenteissa voidaan toimittaa hyödynnettäviksi muualla tarvittavissa kenttärakenteissa edellyttäen, että käyttökohteessa on ympäristölupa massojen käyttöön.
Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maat 12/61 Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat, orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maa-ainekset käsitellään joko sijoittamalla ne sijoituskelpoisuutensa perusteella kaatopaikalle tai käsittelemällä ne alueella. Haihtuvat yhdisteet poistetaan maamassoista alipainekäsittelyssä ja biologisesti hajotettavat yhdisteet kompostointikäsittelyssä. Haihtuvia yhdisteitä ovat mm. liuotinaineet ja polttonesteet. Kompostoitavia ovat mm. osa öljy-yhdisteillä pilaantuneista maista (kuten kevyellä polttoöljyllä pilaantuneet maat) ja lievästi PAHyhdisteillä pilaantuneet maat. Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maaaineksia voidaan myös hyödyntää stabiloituina. Stabiloinnissa käytetään tällöin sideaineita, jotka soveltuvat orgaanisille yhdisteille. Alueella voidaan välivarastoida myös ja esikäsitellään pilaantuneita maamassoja, jotka eivät sovellu alipaine- tai biologiseen käsittelyyn. Nämä massat voidaan toimittaa muuhun luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat sekä epäorgaanisilla että orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maat Pelkillä orgaanisilla tai epäorgaanisilla yhdisteillä pilaantuneiden maaainesten lisäksi käsiteltävät maamassat voivat sisältää molempia yhdistetyyppejä. Näiden massojen käsittelyyn voidaan soveltaa eri menetelmien yhdistelmiä mikäli massoja ei pystytä käsittelemään vain yhdellä menetelmällä. Ylijäämämaat ja lievästi pilaantuneet maa-ainekset Ylijäämämaat käytetään peitemaana ja täyttöalueen teiden sekä muiden kaatopaikkarakenteiden rakentamiseen ja kulkuväylien vahvistamiseen. Ylijäämämaat varastoidaan täyttöalueella. Lievästi pilaantuneita maita käytetään peitemaina ja esipeittokerroksessa. Lievästi pilaantuneita maita ei käytetä kulkuväylillä. Lievästi pilaantuneet maat varastoidaan täyttöalueella valmistuneen pohjarakenteen osan päällä.
Käsiteltävien massojen laatu ja määrät 13/61 KÄSITTELYMENETELMÄ LUOKITUS MASSAMÄÄRÄT MAX. TONNIA / VUOSI Loppusijoitus kaatopaikalle Ongelmajätteeksi luokiteltavat 20 000 maat jotka ovat sijoitus- kelpoisia ongelmajätteen kaatopaikalle Maat jotka ovat sijoituskelpoisia pysyvän jätteen kaatopaikalle Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat maat jotka ovat sijoituskelpoisia tavanomaisen jätteen kaatopaikalle Stabilointi/kiinteytys: -stabiloidun massan hyödyntäminen kenttä- tai kaatopaikkarakenteessa -stabiloidun massan kiinteytys ja sijoitus kaatopaikalle Alipainekäsittely Biologinen käsittely Pesu Välivarastointi ja esikäsittely: Käsittely muualla Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat maat Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat jotka liukoisuusominaisuuksiensa perusteella eivät ole sijoituskelpoisia kaatopaikalle Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Biologisesti hajoavat orgaaniset yhdisteet Orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet.cn-yhdisteet PCDD/F-, PCB, öljyt, PAHja CN-yhdisteet korkeat pitoisuudet 17 000 8000 5000 YHTEENSÄ 50 000 Pilaantuneen maan käsittelytoimintojen kuvaukset Massojen vastaanotto Pölyämisen ja haihtumisen minimoimiseksi pilaantuneet maamassat kuljetetaan aina peitettyinä. Vastaanottavista pilaantuneista maamassoista on oltava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Kuormat puretaan alueen välivarastokentälle, aumataan ja peitetään muovikalvolla tai kuormat puretaan suoraan käsittelyhalliin. Muovikalvo estää sadeja pintavesien pääsyn kosketuksiin pilaantuneen maa-aineksen kanssa. Punnituksen yhteydessä tarkastetaan kuormat ja niitä koskevat asiakirjat, minkä jälkeen kuorma opastetaan oikealle purkupaikalle.
Massojen esikäsittelyt ja välivarastointi 14/61 Alueella välivarastoidaan pilaantuneita massoja, jotka ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat käsiteltäviksi joko käsittelyalueella tai muussa paikassa, jolla on käsittelyyn asianmukainen lupa. Massoja esikäsitellään seulomalla ja homogenisoimalla. Seulomalla poistetaan maamassasta ylisuuret kivet ja muut kappaleet. Massoista seulomalla tai muuten lajittelemalla erotetut kivet ja muut kappaleet välivarastoidaan alueella. Seulaylitettä voidaan hyödyntää alueen kenttärakenteissa tai se toimitetaan paikkaan, jolla on voimassa oleva lupa massojen vastaanottoon. Massoissa mahdollisesti olevat kierrätyskelpoiset materiaalit (esim. rakennus- ja metallijäte) toimitettaan kierrätykseen. Seulaylitteen määrä on arviolta n. 5 000 t/a. Käsittelyteknisistä syistä maamassaeriä voidaan yhdistää muihin maamassoihin. Ensimmäisessä vaiheessa pilaantuneita maita välivarastoidaan Ekokem- Palvelu Oy:n nykyisellä pilaantuneen maan käsittelyalueella laitoksen luvan puitteissa. Mäntyluodon alueen välivarastointikapasiteetti on rajallinen ja siksi heti toiminnan alkuvaiheessa voi olla tarpeen rakentaa välivarastointitilaa alueen rakenteissa hyödynnettäviä maamassoja varten suunnitellulle Peräkorven alueelle. Välivarastointikentällä varastoidaan pilaantuneita maa-aineksia korkeintaan 18 kk ajan. Väliaikaisen varastointitarpeen päätyttyä väliaikainen rakenne puhdistetaan ja joko puretaan tai sitä käytetään puhtaiden materiaalien varastokenttänä. Pilaantuneiden maiden stabilointi Raskasmetalleilla pilaantuneet maamassat stabiloidaan siirrettävällä tähän tarkoitukseen suunnitellulla sekoitusasemalla. Stabiloinnissa pilaantuneeseen maamassaan sekoitetaan side- ja lisäaineita, jotka pienentävät haitta-aineiden liukoisuutta, massan vedenläpäisevyyttä ja jotka kiinteyttävät massan monoliittiseksi rakenteeksi. Ennen käsittelyä maamassoista poistetaan seulomalla yli 40-100 mm:n kivet ja muut kappaleet. Maamassoihin voidaan esikäsittelyn yhteydessä lisätä aineita, jotka pienentävät haitta-aineiden liukoisuutta ja massan vedenläpäisevyyttä. Maamassat välivarastoidaan alueelle aumamuovilla peitettynä. Pölyämisen estämiseksi maamassoja kastellaan tarvittaessa. Välivarastoinnin aikana maamassoille tehdään laboratoriotutkimuksia, joilla selvitetään stabilointiin sopivat side- ja lisäaineet. Tutkimustulosten perusteella valitulla reseptillä valmistetaan koekappaleita, joista määritetään puristuslujuus betoninormien mukaisella testillä, vedenläpäisevyys ja pakkasenkestävyys minkä jälkeen kappaleille tehdään hollantilainen diffuusiotesti NEN-7345. Stabiloinnissa käytettävä resepti valitaan stabiloidun massan hyötykäyttö- tai muun sijoituskohteen vaatimusten mukaisesti. Kullekin stabilointierälle laaditaan oma laadunvarmistussuunnitelma. Pilaantuneiden maiden alipainekäsittely Alipainekäsittelyllä puhdistetaan maamassoja, jotka ovat pilaantuneet helposti haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä. Menetelmää voidaan käyttää myös useilla erityyppisillä yhdisteillä pilaantuneiden maa-ainesten yhtenä käsittelyvaihee-
15/61 na. Käsittely toteutetaan tiivispohjaisissa halleissa. Käsittelyssä VOC-yhdisteet haihdutetaan maamassoista alipaineella. Höyrystyneet VOCyhdisteet kerätään aktiivihiileen, johdetaan katalyyttiseen polttimeen tai käsitellään muulla tavoin siten, että haitallisia päästöjä ilmaan tai muuhun ympäristöön ei pääse syntymään. Käsittelyn aikana VOC-pitoisuuksia seurataan säännöllisin mittauksin sekä käsiteltävästä maamassasta että sen kanssa kosketuksiin joutuneesta ilmasta. Vastaanoton ja käsittelyn aikana pumpattavat ilmamäärät ja käsittely mitoitetaan siten, että ympäristössä ei ole HTP-arvoja ylittäviä pitoisuuksia eikä räjähdysherkkiä kaasuseoksia pääse muodostumaan. Katalyyttisen polttimen ja aktiivihiilisuodatuksen reduktiot ovat 95% ja 96-99%. Alipainekäsittelyä jatketaan kunnes VOC-yhdisteiden pitoisuudet alittavat SAMASE raja-arvon. Käsittelytulos varmennetaan jokaista 200 m 3 kohden otettavan kokoomanäytteen laboratorioanalyysillä. Käsittelyn jälkeen maamassat toimitetaan kaatopaikalle peittomassoiksi tai muuhun hyötykäyttöön. Mikäli käsitellyt massat sisältävät heikosti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä yli SAMASE-raja-arvon, käsittelyä jatketaan jälkikompostoinnilla tai ne toimitetaan laitokseen, jolla on lupa niiden käsittelyyn. Pilaantuneiden maiden pesu Maan pesussa maahiukkasten pinnalle kiinnittyneet haitta-aineet irrotetaan pesunesteiden avulla. Haitta-aineet siirtyvät liuokseen tai rikastuvat hienoainekseen. Massat pestään siirrettävällä pesulaitteistolla, jossa on vesikierto. Prosessista saatava karkea aines (sora, hiekka) on yleensä puhdasta ja sitä voidaan käyttää normaalisti maanrakennustöissä sen jälkeen kun sen puhtaus on varmistettu. Hienoaines ja muut fraktiot, joihin osa haitta-aineista rikastuu, stabiloidaan tai käsitellään muulla sopivalla menetelmällä. Hienoaines varastoidaan alueella vesitiiviillä lavoilla tai sitä varten rakennetaan myöhemmin tiivispohjainen varastoallas. Pesunesteeseen liuenneet haitta-aineet poistetaan saostamalla, flokkaamalla, biologisilla menetelmillä tai suodattamalla aktiivihiilen läpi. Puhdistettu vesi palautetaan kiertoon. Mikäli pesussa muodostuu vesiä tai maa-aineksia, joita ei voida käsitellä em. menetelmillä, toimitetaan ne käsiteltäväksi laitokseen, jolla on siihen asianmukaiset luvat. Pesemällä voidaan käsitellä mm. raskasmetalli-, PAH-, kloorifenoli- ja mineraaliöljypitoisia maamassoja, jotka täyttävät menetelmän asettamat tekniset vaatimukset. Pesutekniikan soveltuvuus selvitetään etukäteen tehtävin laboratoriomittakaavan pesukokein. Pilaantuneiden maiden biologinen käsittely Kompostoimalla käsitellään massoja, jotka ovat pilaantuneet biologisesti hajoavilla haitta-aineilla. Kompostointi toteutetaan aumakäsittelynä joko käsittelykentällä tai hallissa. Kompostointia käytetään myös alipainekäsittelyn jatkopuhdistuksena heikommin haihtuville yhdisteille. Ennen aumaamista maamassat esikäsitellään seulomalla. Isot kivet kannot ym. poistetaan, jotta aumoja voidaan käsitellä koneellisesti. Esikäsittelyn jälkeen massaan lisätään tukiaineeksi kuoriketta tai puuhaketta. Tukiainelisäyksen yhteydessä massat homogenisoidaan ja rakennetaan kompostiaumat. Sekoitusvaiheessa lisätään myös tarvittavat ravinteet. Massojen ph mitataan ja säädetään optimaaliseksi.
KAATOPAIKKATOIMINNAT 16/61 Kompostoinnin aikana aumoja sekoitetaan säännöllisesti. Tarvittaessa maamassoja kastellaan. Puhdistumisen edistymistä seurataan näytteenoton ja analysoinnin avulla. Kompostointikäsittelyä jatketaan kunnes kompostoitavien haitta-aineiden pitoisuudet alittavat SAMASE raja-arvon. Käsittelytulos varmennetaan jokaista 200 m 3 kohden otettavan kokoomanäytteen laboratorioanalyysillä. Käsittelyn jälkeen maamassat toimitetaan kaatopaikalle peittomassoiksi tai muuhun hyötykäyttöön. Mikäli käsitellyt massat sisältävät käsittelyn jälkeen yhdisteitä yli SAMASE-raja-arvon, ne toimitetaan laitokseen, jolla on lupa niiden käsittelyyn. Hulevesien käsittely Kaikki asfaltoiduilla liikennealueilla ja käsittelykentillä muodostuva hulevesi johdetaan tasausaltaaseen, jonka tilavuus on 1500 m 3. Asfaltoitujen alueiden pinta-ala on noin 15 000 m 2. Tasausaltaan vettä käytetään hyödyksi jätemassojen käsittelyssä ja tekemisessä haitattomaksi. Ulkopuolisten vesien johtaminen Käsittelyalue sijaitsee loivapiirteisellä kumpareella, joten alueen ulkopuoliset vedet voidaan johtaa niskaojilla käsittelyalueen ohi. Aitaaminen ja kulunvalvonta Käsittelyalue aidataan ja varustetaan lukittavalla portilla. Yleiskuvaus ja tunnusluvut Peräkorven teollisuusjätteen kaatopaikan pinta-ala on 10,5 hehtaaria, josta suoja-alueita on 3,9 hehtaaria. Kaatopaikalle rakennetaan erillinen jätteiden käsittelykenttä, yksi tai useampia läjitysalueita eri jätejakeille sekä suotovesien käsittelyalue. Varustukseen kuuluvat myös lukittava puomi ja aita, eri toimintojen sijainnin kertova opastaulu sekä yleisen jätteentuonnin kieltävä taulu. Alustavan täyttösuunnitelman mukaan läjityskapasiteetti nettotilavuutena ilmaistuna on suuruusluokkaa 550 000 m 3 rtr. Läjitysmäärät vaihtelevat vuosittain, mutta tilavuuden arvioidaan riittävän 20-25 vuodeksi. Osayleiskaavan mukaisesti ylin läjitystaso on +32 (N60). Lopullisiksi jäävät luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3. Sijoitettavat jätteet ja kaatopaikan luokitus Kaatopaikalle sijoitetaan käsittelyn jälkeen ne jätefraktiot, joille ei voida osoittaa hyötykäyttöä tai kierrätyskohdetta. Nämä fraktiot ovat peräisin useista erityyppisistä teollisuusprosesseista ja osa niistä voi olla luokiteltu ongelmajätteiksi. Tästä syystä kaatopaikan läjitysalue rakennetaan täyttämään ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut vaatimukset. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan EU direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja II liitteen mukaisin perustein. Arviointiluokkana käytetään vaaral-
17/61 listen jätteiden kaatopaikkaa. Direktiivi on astunut voimaan 16.7.2004 ja EU:n jäsenvaltioiden on sovellettava sen liitteen II mukaisia perusteita viimeistään 16.7.2005 alkaen. Jätteiden esikäsittely kaatopaikka-alueella Jätteiden esikäsittelyyn (esimerkiksi jätteen kiinteytys stabiloimalla kaatopaikkakelpoiseksi) varaudutaan myös kaatopaikka-alueella. Sekoitus tehdään siirrettävällä asemalla. Kaatopaikan pohjaeristys Kaatopaikan läjitysalueen pohjaeristys tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen VNp 861/1997 vaatimusten mukaisesti. Mineraalinen tiivistyskerros on suunniteltu toteutettavaksi kahtena kerroksena. Alempi osa (0,5 m) tehdään puhtaista materiaaleista. Ylemmässä osassa varaudutaan hyödyntämään jätemateriaaleja. Jätemateriaalista tehtävä rakenne täyttäisi tällöin myös VNp:n edellyttämät tiiveysvaatimukset. Rakenteisiin käytettävistä jätemateriaaleista tehdään ennakkokokeet liukoisuusominaisuuksien ja hyödyntämiskriteerien selvittämiseksi. Kaatopaikan pohjarakenne esitetään toteutettavaksi seuraavalla tavalla ylhäältä alaspäin kuvattuna: 1. tiivistetty jätekerros, 2. suodatinkerros (hiekka tai geotekstiili), 3. kuivatuskerros 0,5 m, jossa hyödynnetään jätemateriaaleja kaatopaikkakelpoisuus ja kaatopaikan olosuhteet huomioon ottaen, 4. suojarakenne (hiekka tai geotekstiili), 5. keinotekoinen eriste, 6. mineraalinen tiivistekerros 1,0 m, jossa ylemmän osan (0,5 m) on täytettävä kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset sekä hollantilaiset maarakentamiskriteerit kiinteytettäville massoille; alemman osan (0,5 m) on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Alustava täyttösuunnitelma ja käytöstä poistaminen Kaatopaikka-alue jaetaan lohkoihin, joihin voidaan sijoittaa erityyppiset jätejakeet. Lohkoista voidaan kerätä suotovedet erikseen ja eristää ne toisistaan soveltuvista jätemateriaaleista rakennettavilla pystyeristysseinillä. Kaatopaikan käytöstä poistaminen tapahtuu vaiheittain eri osien valmistuttua. Kaatopaikkaveden käsittely Kaatopaikan läjitysalueelta jätetäytön läpi suotautuva kaatopaikkavesi kerätään ja käsitellään ennen laskua purkuvesistöön kemiallisesti sekä suodattamalla. Kemiallisessa käsittelyssä vedestä saostetaan haitallisia aineita niukkaliukoiseen muotoon. Suodatuksella poistetaan kiintoaineita sekä liuenneita yhdisteitä. Kemiallisessa käsittelyssä käytetään yleisesti vedenpuhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja. Suodatukseen käytetään turvesuodatusta ja tarpeen mukaan aktiivihiilisuodattimia. Saostettu sakka sijoitetaan kaatopaikan läjitykseen tarvittaessa stabiloituna. Vastaanotettavista jätteistä selvitetään ennakkokokein niistä liukenevat haitalliset yhdisteet. Jätteen esikäsittelyillä voidaan vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta. Läjitettävistä materiaaleista saadun tiedon perusteella voidaan
edellä kuvattua puhdistusjärjestelyä säätää tai lisätä siihen vedenpuhdistuksen yksikköprosesseja tarpeen mukaan. 18/61 Ulkopuolisten pintavesien johtaminen Ulkopuolisten pintavesien pääsy läjitysalueille estetään rakentamalla alueen ympärille niskaojat. Läjitysten pintarakenteet Kaatopaikan pintarakenne tehdään VNp 861/1997 vaatimusten mukaisesti. Eristysrakenteessa on tarkoitus hyödyntää pilaantuneita maa-aineksia, teollisuuden sivutuotteita tai muita jätemateriaaleja. Kaatopaikan pintarakenne on esitetty toteutettavaksi seuraavan periaatteen mukaisesti ylhäältä alaspäin kuvattuna: 1. pintakerros > 1m, jätemateriaalien täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset (paitsi orgaanisen hiilen TOC ja DOC muiden kuin haitallisten yhdisteiden osalta: kasvukerros), 2. suodatinkangas, 3. kuivatuskerros > 0,5 m, jätemateriaalien täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset, 4. suojageotekstiili, 5. keinotekoinen eriste, 6. mineraalinen tiivistekerros > 0,5 m: jos K < 10-9 m/s tai yhdistelmärakenne, jossa mineraalinen tiiviste K < 10-8 m/s, täytettävä hollantilaiset maarakentamiskriteerit kiinteytetyille massoille; orgaanisilla haitta-aineilla tapauskohtainen arvio, 7. suodatinkangas, 8. kaasunkeräyskerros, 9. suodatinkangas, 10. esipeittokerros, 11. tiivistetty jäte. Kerroksissa 8, 10 ja 11 hyödynnettävien jätemateriaalien on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset tapauskohtaisen arvion perusteella. Lopullinen pintaeristyssuunnitelma laaditaan myöhemmin. Kaatopaikan aitaaminen ja asiattoman käytön estäminen Jatkotoimenpiteet Kaatopaikka-alue aidataan ja varustetaan lukittavalla portilla. Ennen rakennustöiden alkua kaatopaikka-alueen perustilaselvitystä täydennetään. Sitä varten asennetaan kolme pohjaveden näytteenottoon tarkoitettua pohjavesiputkea eri puolille kaatopaikka-aluetta. Pintavesinäytteiden ottopaikat ja pohjavesiputkien alustava sijoitus on esitetty perustilaselvityksessä. Vesinäytteistä ehdotetaan tarkkailtavaksi niitä haitallisia aineita, joita käsittelyalueella käsitellään ja loppusijoitusalueelle sijoitettavat jätteet sisältävät. Tarkkailusuunnitelmaa täydennetään myöhemmin ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama maisematyölupaa haetaan samanaikaisesti ympäristöluvan hakemisen kanssa. Lupaviranomainen on Porin kaupungin rakennuslautakunta. Jätteiden varasto- ja käsittelyhallille haetaan rakennuslupa myöhemmin. Lupaviranomainen on Porin kaupungin rakennuslautakunta. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa raivauksilla ja maansiirtotöillä kevättalvella 2004 heti maisematyöluvan tultua lainvoimaiseksi. Ympäristölupamää-
räysten alaisten rakenteiden tekeminen aloitetaan heti ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi. 19/61 Jätteen loppusijoitus Hyötykäyttöön tai kierrätykseen kelpaamattomat jätteet sijoitetaan läjitysalueelle. Kun kaatopaikanhoitaja levittää ja tiivistää jätteen kaatopaikkakoneella huolellisesti täyttöön, on vuotuinen tarvittava täyttötilavuus alueen täydellä toimintakapasiteetilla peittomaineen noin 40 000 m 3 /a. Tiivistys tapahtuu kaatopaikkajyrällä. Lisäksi kaatopaikalla on käytössä puskutraktori. Jätetäyttö tehdään täyttösuunnitelman mukaan lohkoittain kerrostäyttönä. Kerrospaksuutena käytetään noin 2,0 m. Jätekuormat puretaan kulloisellakin täyttölohkolla valmiin täyttökerroksen päälle. Täyttöpengertä ja -luiskaa tasataan ja tiivistetään työkoneella ajaen useaan kertaan. Liikennöitävyyteen täyttöalueella kiinnitetään etenkin kelirikkoaikoina erityistä huomiota. Varsinaisen peitemaan lisäksi alueella tarvitaan runkoteiden kunnossapitoon kantavuutta parantavia massoja. Jätteet peitetään, jos jätemateriaali ei sellaisenaan muodosta riittävän kantavaa alustaa jätekuormien purkamiselle. Peittomateriaalina hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jätemateriaaleja. Peitemaan väliaikainen varastointi suoritetaan täyttöalueella. Jätelajien sijoittaminen kaatopaikka-alueelle Kaatopaikasta tehdään täyttösuunnitelmakartta, jossa määritellään eri lohkoihin sijoitettavat jätteet. Täyttösuunnitelmakartta tehdään kun alueelle tuotavat jätelaadut ja määrät varmistuvat. Karttaa päivitetään aina merkittävien jätemäärä- tai laatumuutosten yhteydessä. Läjitettyjen jätteiden sijainti mitataan ja sijaintitiedot kirjataan ylös käyttöpäiväkirjaan. Kaatopaikan hoitaja säilyttää ajan tasalla olevaa tietoa sijoitetuista jätemääristä ja niiden sijoituspaikoista. Erityisjätteen ja ongelmajätteen käsittely Voimalaitostuhka Sähkö- ja lämpövoimalaitoksista tuotavat tuhkat ohjataan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti tuhka sijoitetaan täyttöalueelle. Jätteen- ja ongelmajätteen poltossa tai pyrolyysissa muodostuvat savukaasujen puhdistusjätteet, tuhkat ja kuonat Jätteenpolttolaitoksista tuotava kuona pyritään hyödyntämään kaatopaikan kuivatuskerroksessa sekä esipeittokerroksessa. Hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan ympäristökelpoisuuskokein. Hyötykäyttöön kelpaamattomat kuonat loppusijoitetaan läjitysalueelle.
20/61 Tuhkan kiinteytystä on kokeiltu Ekokem Oy Ab:n ongelmajätteen polton tuhkalla, jota muodostuu vuodessa noin 4500 tonnia. Kiinteytetyn jätteen liukoisuus on tutkittu hollantilaisen standardin NEN-7345:1995 mukaisesti. Diffuusiotestissä esitetään tietyille aineille ohjeelliset enimmäispitoisuudet, jotka on tarkoitettu jätemateriaalin hyötykäyttökelpoisuuden arviointiin. Tutkittujen aineiden liukoisuudet alittivat kloridia (25-kertainen ylitys), molybdeeniä (11-kertainen ylitys) ja sulfaattia (2-kertainen ylitys) lukuunottamatta enimmäisliukoisuusarvot. Testin perusteella kiinteytetty jäte ei täytä kaikkia hyötykäyttöä varten vaadittuja kriteerejä. Arvioitaessa ko. jätteen sijoituskelpoisuutta ongelmajätteen kaatopaikalle näytteistä on laskettu haitta-aineiden liukoisuus mg/kg loppusijoitettavaa massaa kohden. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Näytteistä liuenneet kokonaismäärät Tutkittu aine Näytteestä liuennut kokonaismäärä diffuusiokokeen aikana (mg/kg) antimoni <0,7 5 arseeni <0,7 25 barium 9,3 300 kadmium <0,07 5 kromi <0,7 70 kupari <0,7 100 nikkeli <0,7 40 lyijy 1,1 50 molybdeeni 25 30 vanadiini 0,8 - sinkki 2,1 200 kloridi 71053 25000 sulfaatti 8726 50000 EU:n kaatopaikkadirektiivin liitteessä esitetty raja-arvo jätteen sijoittamiseksi ongelmajätteen kaatopaikalle (mg/kg) Suolapitoiset tuhkat ja savukaasujen puhdistusjäte sijoitetaan kaatopaikalle. Tuhkien sijoituskelpoisuus varmistetaan stabiloimalla ne tarvittaessa epäorgaanisilla sideaineilla. Haitallisten aineiden liukoisuus tuhkasta testataan diffuusiokokeella NEN 7345. Tarkennetussa suunnitelmassa (25.10.2004) jätteenpolton ja ongelmajätteenpolton tuhkien vastaanotosta ja käsittelystä esitetään seuraavaa. Jätteentuottaja järjestää kuljetuksen. Tuhkat punnitaan vastaanotettaessa käsittelyalueelle ja varastoidaan ennen käsittelyä peitettynä käsittelykentällä tai hallissa tai välivarastointia varten rakennetuissa siiloissa. Kenttä- ja hallivarastoinnissa pölynsidontaan käytetään kostutusta ja siilot varustetaan pölynsuodattimilla. Mikäli lentotuhka, pohjatuhka tai kuona täyttää ongelmajätteen kaatopaikalle EU direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja II liitteessä esitetyt jätteen sijoitusehdot, tiivistetään tuhka läjitysalueelle. Mikäli kaatopaikkadirektiivissä asetetut vaatimukset ylittyvät vain raskasmetallien osalta, käsitellään tuhka tai kuona stabiloimalla se kemiallisesti, minkä jälkeen sijoituskriteerit täyttyvät.
21/61 Jos taas direktiivin vaatimukset ylittyvät kloridien ja / tai raskasmetallien osalta, tuhka käsitellään kiinteyttämällä. Kiinteytyksessä käytetään vähintään niin paljon sementtiä tai muuta tarkoitukseen soveltuvaa sideainetta, että näytekappale pysyy koossa yhtenä kappaleena diffuusiokokeen NEN 7345 aikana. Mikäli jonkin haitta-aineen liukoisuus (mg/kg) ylittää EU:n kaatopaikkadirektiivin liitteessä esitetyt ongelmajätekaatopaikan raja-arvot (kloridin osalta 3 x raja-arvo), tehdään kyseisen aineen osalta erillinen riskinarvio, joka esitetään Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ennen kyseisen jätteen loppusijoitusta. Käsitelty / tiivistetty tuhka sijoitetaan loppusijoitusalueelle ja muotoillaan niin, että sen pintakaltevuus on vähintään 5 %. Sijoitettu massa peitetään tiivistyksen jälkeen välipeittomateriaaleilla. Käytettäessä mineraalista tiivistysrakennetta välipeiton paksuus on vähintään 100 mm ja vedenläpäisevyyden k- arvo on < 10-9 tai vastaavan suojauksen antava bentoniittimatto tai muovikalvo (0,5 mm). Asbestipitoiset jätteet Jäteasemalle tuodulle asbestipitoiselle jätteelle on varattu täyttöalueelta oma, muusta täyttötoiminnasta erillään oleva sijoitusalue. Asbestijäte sijoitetaan kaivantoihin, jotka peitetään välittömästi. Sijoitusalueet merkitään käyttösuunnitelmakarttaan alueen myöhäisempää käyttöä silmälläpitäen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vesistökuormitus Normaalitoiminnan aikana alueen päästöt vesiin on arvioitu vähäisiksi. Suoraan Strömsundinojaan johdetaan vain puhtaiksi todettuja vesiä. Likaantuneet tai likaantuneiksi epäillyt vedet käsitellään käsittelylaitoksella. Alueella muodostuvat pienet määrät saniteettijätevettä kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan käsittelyyn Porin Veden jätevedenpuhdistamolle. Alueelta ei viemäröidä vesiä yleiseen viemäriverkkoon. Hakija on 13.4.2005 ilmoittanut täydentävänsä valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen 861/1997 liitteessä 3 tarkoitettua perustilaselvitystä siihen liittyvillä tutkimuksilla niin, että analyysitulokset olisivat lupaviranomaisen käytettävissä viimeistään viikon 20 lopulla (v. 2005). Hakija esittää, että ympäristölupapäätös voitaisiin antaa ennen alkutilannetietoa, jota edellytetään vasta ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista. Hakija on 22.4.2005 täydentänyt arviotaan käsittely- ja loppusijoitusalueen vesistökuormituksesta. Arvio on laadittu direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja II liitteen mukaisin perustein. Direktiivissä on määritelty kaatopaikalle sijoitettavien yhdisteiden maksimiliukoisuudet. Liukenevien pitoisuuksien arviointiin on käytetty Ekokem-yhtiöiden loppusijoitus- ja käsittelyalueilta saatuja kokemuksia. Vuotuinen kokonaiskuorma on arvioitu ottamalla huomioon liukenevat pitoisuudet, jätteiden kanssa tekemisissä olevat vesimäärät ja suunniteltu puhdistusteho.