Kouvolan teollisuusjätekeskuksen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Transkriptio

1 Kouvolan teollisuusjätekeskuksen laajennus Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

2 EKOKEM-PALVELU OY KOUVOLAN TEOLLISUUSJÄTEKESKUKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 2014

3

4 Sisältö ESIPUHE 3 TIIVISTELMÄ 4 Hankkeen kuvaus 4 Ympäristövaikutusten arviointi 5 Arvioitavat vaihtoehdot 5 Arvioitavat ympäristövaikutukset 6 Hankkeen aikataulu 6 1. JOHDANTO 7 2. HANKKEESTA VASTAAVA 8 3. TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE Hankkeen tausta ja tavoitteet Suunnittelutilanne ja tavoiteaikataulu 9 4. HANKEKUVAUS Sijainti ja rajaukset Käsittelykeskuksen nykyinen toiminta Hanke ja sen vaihtoehdot Toimintojen tarkempi kuvaus Toiminnasta muodostuvat päästöt Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin YMPÄRISTÖN NYKYTILA Sijainti ja maankäyttö Kaavoitus Maisema ja kulttuuriympäristö Maa- ja kallioperä Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus ja eläimistö Liikenne Ilmanlaatu Melu ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Arviointitehtävä Arvioitavat vaikutukset Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi Arvioinnin toteutus ja käytettävä aineisto Rakennusvaiheen vaikutukset Toiminnan aikaiset vaikutukset Liikennevaikutukset Epävarmuustekijät ja oletukset Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Vaihtoehtojen vertailu Vaikutusten seuranta HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Ympäristövaikutusten arviointi Kaavoitus Rakennus- ja maisematyölupa Ympäristölupa Muut luvat Suunnitelmat ARVIOINTIMENETTELYN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Tiedotus Ohjausryhmä Sidosryhmätyöpaja Yleisötilaisuudet ARVIO YVA MENETTELYN AIKATAULUSTA LÄHTEET YHTEYSTIEDOT 52 1

5 2

6 ESIPUHE Ekokem-Palvelu Oy:llä (jatkossa Ekokem) on Kouvolan Hyötyvirta-alueella Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskus. Ekokem suunnittelee Keltakankaan käsittelykeskuksen laajentamista nykyisellä toiminta-alueella sekä alueen laajentamista nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Hankkeesta toteutetaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma laajennushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi. Hankkeesta vastaa Ekokem-Palvelu Oy ja arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankevastaavan toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet FT Joonas Hokkanen, FM, Ins. Eero Parkkola, arkkitehti Niina Ahlfors, FM Niina Onttonen ja DI Heli Uimarihuhta. Hankkeesta vastaa Ekokem-Palvelu Oy, mistä arviointiohjelmatyöskentelyä ovat ohjanneet FM Timo Kantola, DI Mika Penttilä ja FM Minna Ruokolainen. 3

7 TIIVISTELMÄ Hankkeen kuvaus Ekokem-Palvelu Oy:llä (jatkossa Ekokem) on Kouvolan Hyötyvirta alueella Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskus. Käsittelykeskuksen rakentaminen on aloitettu vuonna 2007 ja toiminta vuonna Käsittelykeskuksen nykyisestä toiminnasta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointi vuosien aikana ja toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Käsittelykeskuksen pinta-ala on noin 12 ha sisältäen erillisen käsittelyalueen (noin 1 ha) ja loppusijoitusalueen (noin 7,5 ha), josta noin 1,3 ha on käsittelykenttäkäytössä sekä suojavyöhykkeet. Ympäristöluvan mukaisesti käsittelykeskuksessa varastoidaan, käsitellään, hyödynnetään sekä loppusijoitetaan kaatopaikalle erilaisia teollisuuden jätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Ekokem suunnittelee Keltakankaan käsittelykeskuksen laajentamista nykyisellä toiminta-alueella sekä alueen laajentamista nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Suunniteltuja uusia toimintoja ovat mm.: Kierrätyspolttoaineiden valmistus esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä, Muovien lajittelu ja kierrätys, Tuhkien ja lietteiden lannoitevalmistus, Kierrätysterminaalin perustaminen, Nykyisen vesienkäsittelylaitoksen siirtäminen sekä Käsittely- ja loppusijoitusalueiden laajentaminen. Hankealueen sijainti vaihtoehdossa VE2 on merkitty karttaan punaisella rajauksella. 4

8 Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristövaikutusten selvittämistä ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain (468/1994) mukaisessa arviointimenettelyssä. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioidaan toiminnoista aiheutuvat ympäristövaikutukset kohteissa ja niiden ympäristössä YVA-lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä mm. rajataan tarkasteltavan hankkeen toteutusvaihtoehdot kuvataan hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila ja ominaispiirteet arvioidaan odotettavissa olevat ympäristövaikutukset selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet selvitetään hankkeen toteuttamiskelpoisuus vertaillaan vaihtoehtoja esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi järjestetään osallistuminen sekä kuullaan asukkaita ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja. Arvioitavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat hankevaihtoehdot ovat Vaihtoehto VE0, jossa toiminta Kouvolan Keltakankaan käsittelykeskuksessa jatkuu ny-kyisten ympäristölupien mukaisesti, eikä alueelle tuoda uusia toimintoja eikä aluetta laajenneta. Nykyisen kaatopaikan arvioidaan täyttyvän 3-4 vuoden kuluessa, jäljellä oleva täyttötilavuus on n m 3. Mikäli kaatopaikka-aluetta ei laajenneta, tulee käsittelykeskuksen toiminta mahdollisesti tulevaisuudessa päättymään kokonaan. Vaihtoehto VE1A, jossa nykyistä käsittelykeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan. Tässä vaihtoehdossa koko alueen pinta-ala on noin 41,4 ha suojavyöhykkeineen. Laajennuksen mukainen alue muodostuu seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet noin 7,2 ha vanhan Keltakankaan, suljetun kaatopaikan alue 11 ha nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 14,0 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta nykyisen voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Vaihtoehto VE1B, jossa nykyistä käsittelykeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan. Tässä vaihtoehdossa koko alueen pinta-ala on noin 51,3 ha. Laajennuksen mukainen alue muodostuu seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet 7,2 ha vanha Keltakankaan, suljettu kaatopaikan alue 11 ha nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 23,9 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vanhaa suljettua Keltakankaan kaatopaikkaa voidaan käyttää ns. landfill mining toimintaan. Mahdollisesti Ekokemin toiminta voisi laajentua vanhan kaatopaikan alueelle, kun joko osa kaatopaikasta tai koko kaatopaikka on hyödynnetty landfill mining toiminnassa. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta nykyisen voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Vaihtoehto VE2, jossa nykyistä käsittelykeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan. Tässä vaihtoehdossa koko alueen pinta-ala suojavyöhykkeineen on 64,5 ha. Laajennuksen mukainen alue muodostuu seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet 7,2 ha vanha Keltakankaan, suljettu kaatopaikan alue 11 ha nykyinen vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 37,1 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vanhaa suljettua Keltakankaan kaatopaikkaa voidaan käyttää ns. landfill mining toimintaan. Mahdollisesti Ekokemin toiminta voisi laajentua vanhan kaatopaikan alueelle, kun joko osa kaatopaikasta tai koko kaatopaikka on hyödynnetty landfill mining toiminnassa. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastoin- 5

9 tia ja muuta nykyisen voimassa olevan kaavan mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Arvioitavat ympäristövaikutukset Tässä hankkeessa rakentamisen aikaisia ja toiminnan aikaisia vaikutuksia ei juuri voida erotella, joten vaikutukset kuvataan yhdessä. Tässä hankkeessa arvioitaviksi tulevat erityisesti: pöly, vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen, liikenne ja sen vaikutukset sekä ympäristövahinkoriskit. Hankkeen aikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely tehdään vuoden aikana, minkä jälkeen haetaan ympäristölupaa. 6

10 1. JOHDANTO Ekokem-Palvelu Oy:llä (jatkossa Ekokem) on Kouvolan Hyötyvirta alueella Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskus. Käsittelykeskuksen rakentaminen on aloitettu vuonna 2007 ja toiminta vuonna Käsittelykeskuksen nykyisestä toiminnasta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointi vuosien aikana ja toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Käsittelykeskuksen pinta-ala on noin 12 ha sisältäen erillisen käsittelyalueen (noin 1 ha) ja loppusijoitusalueen (noin 7,5 ha), josta noin 1,3 ha on käsittelykenttäkäytössä sekä suojavyöhykkeet. Ympäristöluvan mukaisesti käsittelykeskuksessa varastoidaan, käsitellään, hyödynnetään sekä loppusijoitetaan kaatopaikalle erilaisia teollisuuden jätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Ekokem suunnittelee Keltakankaan käsittelykeskuksen laajentamista nykyisellä toiminta-alueella sekä alueen laajentamista nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Suunniteltuja uusia toimintoja ovat mm.: Kierrätyspolttoaineiden valmistus esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä, Muovien lajittelu ja kierrätys, Tuhkien ja lietteiden lannoitevalmistus, Kierrätysterminaalin perustaminen, Nykyisen vesienkäsittelylaitoksen siirtäminen sekä Käsittely- ja loppusijoitusalueiden laajentaminen. Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (YVAlaki, 468/1994) ja asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) mukaisessa laajuudessa, koska hanke luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtiin: 11) jätehuolto [a] ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettaviksi, käsiteltäviksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettaviksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle ongelmajätemäärälle ja 11 jätehuolto [b] muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen toteuttamisen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on luoda tietoa hankkeen vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointi on edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. Tämä arviointiohjelma on ympäristövaikutusten arvioinnin työohjelma, jossa kuvataan hankkeen vaikutuksien arvioimiseksi tarvittavat selvitykset ja arviointimenettelyn järjestäminen. Varsinainen arviointityö tehdään tämän arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen antaman lausunnon mukaisesti ja tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. 7

11 2. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaavana on tässä hankkeessa Ekokemkonserniin kuuluva Ekokem-Palvelu Oy. Ekokem-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ekokem Oy Ab, tytäryhtiöt Ekokem- Palvelu Oy, Ekovoima Oy ja Sakab AB (Ruotsi) sekä yhteisyritys Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy. Jatkossa hankkeesta vastaavasta Ekokem-Palvelu Oy:stä käytetään tässä hankkeessa nimeä Ekokem. Ekokem-konserni tarjoaa materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä palveluja kuten jätteiden kierrätys-, hyötykäyttö- ja loppusijoitusratkaisuja sekä maaperänkunnostuksen ja ympäristörakentamisen palveluja. Ekokem tuottaa myös jäteperäistä energiaa sekä energiahyödyntämisen prosessiratkaisuja. Ympäristöön, energiaan, turvallisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvä lainsäädäntö, normisto ja tavoitteet tuovat jatkuvasti uusia haasteita asiakkaille. Jätehuoltoon liittyvissä asiakasprojekteissa Ekokem vastaa jätteiden keruusta asiakkaan toimipisteessä ja toimittaa jätteet turvalliseen ja ympäristömyötäiseen jätteidenkäsittelyyn. Asiakasyhteistyö voi kattaa yksittäisiä toimituksia, konsernisopimuksia tai hankkeita, joissa Ekokem ottaa vastuun osasta asiakkaan teollista prosessia. Ekokem on toiminut jo vuodesta 1979 alkaen. Ekokemillä on Suomessa 19 käsittely- ja vastaanottokeskusta ja myyntikonttoria. Ympäristörakentamisen projekteja toteutetaan myös kansainvälisille asiakkaille. Ekokemin omistajia ovat Suomen valtio (34,1 %), elinkeinoelämä (33,8 %) sekä kunnat ja kuntien yhteisöt (32,1 %). Vuonna 2013 Ekokem- Suomi liikevaihto oli 196 milj. euroa. Vuonna 2012 henkilöstöä oli keskimäärin 398. Kuva 2-1. Ekokem konsernin rakenne. 8

12 3. TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Ekokemin Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskuksen rakentaminen on aloitettu vuonna 2007 ja toiminta vuonna Käsittelykeskuksen nykyisestä toiminnasta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointi vuosien aikana ja toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Ympäristöluvan mukaisesti käsittelykeskuksessa varastoidaan, käsitellään, hyödynnetään sekä loppusijoitetaan kaatopaikalle erilaisia teollisuuden jätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Ekokemillä on lisäksi käsittelykeskuksen välittömässä läheisyydessä osoitteessa Ekokaari 33 toimisto-, halli- ja kenttätilaa. Tiloissa sijaitsee nykyisin vesienkäsittelylaitos, jossa käsitellään mm. käsittelykeskuksen alueella muodostuvia vesiä. Keltakankaan käsittelykeskuksen toimintoja on suunniteltu laajennettavan. Laajennus koskee sekä uusien käsittelymenetelmien käyttöönottamista että alueen laajentamista nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Uusia toimintoja ovat kierrätyspolttoaineiden valmistus esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä, muovien lajittelu ja kierrätys, tuhkien ja lietteiden lannoitevalmistus, kierrätysterminaalin perustaminen, nykyisen vesienkäsittelylaitoksen siirtäminen käsittelykeskuksen alueelle, jätteenpolton kuonien käsittely bioliuottamalla sekä vanhan suljetun kaatopaikan jätteiden hyödyntäminen mm. raaka-aineina (ns. landfill mining). 3.2 Suunnittelutilanne ja tavoiteaikataulu Hankkeen ns. 0-vaihtoehto tarkoittaa nykyisen toiminnan jatkamista nykyisellä alueella. Mikäli nykyistä toimintaaluetta ei laajenneta, tulee käsittelykeskuksen toiminta mahdollisesti tulevaisuudessa päättymään kokonaan. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen toiminnoille tullaan hakemaan tarvittavat ympäristö- sekä muut luvat ja toiminnot aloitetaan lupien mukaisesti. Tavoitteena on, että ympäristölupahakemus toimintojen laajentamisen osalta jätetään vuoden 2015 alkupuolella. 9

13 4. HANKEKUVAUS 4.1 Sijainti ja rajaukset Arvioitavana hankkeena on Ekokemin Kouvolan Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskuksen laajentaminen. Laajentamisella tarkoitetaan sekä nykyisen toimintaalueen laajentamista että uusien toimintojen käyttöönottoa käsittelykeskuksessa. Uusia mahdollisia toimintoja ovat kierrätyspolttoaineiden valmistus esim. rakennus-, purkusekä energiajätteistä, muovien lajittelu ja kierrätys, tuhkien ja lietteiden lannoitevalmistus, kierrätysterminaalin perustaminen, nykyisen vesienkäsittelylaitoksen siirtäminen käsittelykeskuksen alueelle, jätteenpolton kuonien käsittely bioliuottamalla sekä vanhan suljetun kaatopaikan jätteiden hyödyntäminen mm. raaka-aineina (ns. landfill mining). Käsittelykeskuksen alueella muodostuvia vesiä hyödynnetään myös jätteiden käsittelyssä. Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskus sijaitsee Kouvolan kaupungin Keltakankaalla, Hyötyvirtayritysalueella osoitteessa Ekoväylä 20. Vesienkäsittelylaitos sekä toimisto- ja hallitilat sijaitsevat osoitteessa Ekokaari 33. Hankealueen sijainti on esitetty kuvassa 4-1 ja nykyinen käsittelykeskuksen alue kuvassa 4-2. Kuva 4-1. Sijainti ja hankerajaus 10

14 Kuva 4-2. Nykyinen käsittelykeskuksen alue on esitetty kuvassa sinisellä viivalla ja laajimman vaihtoehdon (VE2) mukainen rajaus punaisella viivalla. 4.2 Käsittelykeskuksen nykyinen toiminta Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskuksen nykytoiminnasta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointi vuosien aikana. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa, jonka mukaisesti käsittelykeskuksessa varastoidaan, käsitellään, hyödynnetään sekä loppusijoitetaan kaatopaikalle erilaisia teollisuuden jätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Käsittelykeskuksen pinta-ala on noin 12 ha sisältäen erillisen käsittelyalueen (noin 1 ha) ja loppusijoitusalueen (noin 7,5 ha), josta noin 1,3 ha on käsittelykenttäkäytössä, sekä suojavyöhykkeet. Ympäristöluvan mukaisesti käsittelykeskukseen voidaan vastaanottaa ja siellä voidaan käsitellä vuosittain enintään tonnia jätettä, josta enintään tonnia on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua. Käsittelykeskuksessa jätteitä esikäsitellään mm. seulomalla, kuivaamalla ja murskaamalla ennen varsinaista käsittelyä, hyötykäyttöä tai loppusijoitusta. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisia jätteiden käsittelymenetelmiä ovat stabilointi, alipainekäsittely, biologinen käsittely (kompostointi) sekä pesu. Käsittelykeskuksen toimisto- ja saniteettitilat sekä vaaka sijaitsevat käsittelyalueella. Lisäksi käsittelyalueella on tiivispohjainen halli, jossa välivarastoidaan ja tarvittaessa käsitellään mm. haisevia ja pölyäviä jätteitä. Hallissa voidaan käsitellä haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneita jätteitä. Hallista ulosjohdettava ilma voidaan tarvittaessa käsitellä. Käsittelyalueella sijaitsee myös sekoitusasema, jolla stabiloidaan mm. tuhkia ja pilaantuneita maa-aineksia. Loppusijoitusalueen pohjarakenteet on toteutettu valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa asetuksessa (kaatopaikka-asetus, VNA 331/2013) esitettyjen vaarallisen jätteen kaatopaikan vaatimusten mukaisesti. Loppusijoitusalueen kokonaistilavuus on noin m 3 rtr. Kaatopaikalle voidaan ympäristöluvan mukaisesti sijoittaa enintään m 3 jätettä vuosittain. Loppusijoitettavan jätteen on täytettävä kaatopaikka-asetuksen mukaiset vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Lisäksi kaatopaikalta on osoitettu tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit täyttävälle jätteelle erillisiä lohkoja. Nykyisen loppusijoitusalueen täyttötilavuutta on vielä jäljellä yhteensä noin m 3. Käsittelykeskuksen kaatopaikka- ja kenttäalueilta kerätään suoto-, sade- ja hulevedet tasausaltaisiin. Kerättäviä vesiä hyödynnetään käsittelykeskuksessa mm. stabiloinnissa sekä pölynsidonnassa. Altaista vedet johdetaan edelleen käsiteltäväksi vesienkäsittelylaitokselle, joka sijaitsee osoit- 11

15 Kuva 4-3. Keltakankaan käsittelykeskuksen nykyinen toiminta. teessa Ekokaari 33. Käsittelyn jälkeen vedet johdetaan edelleen Kymen Vesi Oy:n jätevesiviemäriin. Vesienkäsittelyä koskee Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Osoitteessa Ekokaari 33 sijaitsee nykyisin vesienkäsittelyn lisäksi myös halli- ja toimistotiloja. Käsittelykeskuksen pohja- ja pintavesivaikutuksia tarkkaillaan Hyötyvirta-alueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Teollisuusjätteen käsittelykeskuksen toimintaa koskevat seuraavat päätökset: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa Ekokem-Palvelu Oy:n teollisuusjätteen käsittelykeskukselle (Nro A 1116, Dnro KAS-2006-Y ). Vaasan hallinto-oikeuden antama em. päätökseen liittyvä välipäätös 07/0219/1 ja antama päätös 08/0154/1. Päätöksillään Vaasan hallinto-oikeus on osin muuttanut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätöstä. Käsittelykeskuksen tasausaltaita koskee Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen Ekokem-Palvelu Oy:lle antama päätös (Nro A 1074, Dnro KAS Y , KAS ). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä (Nro 56/2011/2, Dnro ESAVI/38/04.08/2011) muuttanut osin em. päätöksiä. Teollisuusjätteen käsittelykeskuksesta jätevedet johdetaan jätevesien käsittelylaitokselle, jonka toimintaa koskee Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Ekokem Oy Ab:lle myöntämä ympäristölupa (Nro A 1014, Dnro KAS ). Käsittelykeskuksen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi jätetään Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi maaliskuussa Hanke ja sen vaihtoehdot Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat vaihtoehdot (VE) ovat VE0, VE1A, VE1B ja VE2. Vaihtoehto 0, VE0 Ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdossa VE0 toiminta Kouvolan Keltakankaan käsittelykeskuksessa jatkuu nykyisten ympäristölupien mukaisesti, eikä alueelle tuoda uusia toimintoja eikä aluetta laajenneta. Nykyisen kaatopaikan arvioidaan täyttyvän 3-4 vuoden kuluessa, jäljellä oleva täyttötilavuus on n m 3. Mikäli kaatopaikka-aluetta ei laajenneta, tulee käsittelykeskuksen toiminta mahdollisesti tulevaisuudessa päättymään kokonaan. 12

16 Vaihtoehto 1A, VE1A Vaihtoehdossa VE1A nykyistä käsittelykeskuksen toimintaaluetta laajennetaan. Tässä vaihtoehdossa koko alueen pintaala on noin 41,4 ha suojavyöhykkeineen. Laajennuksen mukainen aluerajaus on esitetty kuvassa 4-4 ja se jakaantuu seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet noin 7,2 ha vanhan Keltakankaan, suljetun kaatopaikan alue 11 ha nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 14,0 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta nykyisen voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Vaihtoehdossa VE1A vuosittain vastaanotettavan jätteen määrä kasvaa, vastaanotettavan jätteen määrä on kokonaisuudessaan korkeintaan tonnia vuodessa. Vastaanotettavien jätejakeiden laatu ja käsittelytavat muuttuvat seuraavasti: : Vastaanotetaan ja valmistetaan kierrätyspolttoaineita esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä. Vastaanotetaan, lajitellaan ja kierrätetään muoveja. Vastaanotetaan ja valmistetaan vastaanotettavista tuhkista ja lietteistä lannoitteita. Hyötykäytettäville jätteille perustetaan kierrätysterminaali. Vesienkäsittelylaitos siirretään mahdollisesti suunnitellulle uudelle käsittelykenttäalueelle. Vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä. Vastaanotettavat jätemäärät ovat taulukon 4-2 mukaiset. Vaihtoehdon kapasiteetti riittää esitetyillä jätemäärillä noin 10 vuodeksi. Vaihtoehdossa nykyisen loppusijoitusalueen ja laajennusalueiden täyttötilavuus on yhteensä m 3 (vrt. taulukko 4-1). Kuva 4-4. Käsittelykeskus vaihtoehdon VE1A mukaisena. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty käsittelykeskuksen nykyinen alue ja punaisella katkoviivalla vaihtoehdon VE1A mukainen aluerajaus. 13

17 Vaihtoehto 1, VE1B Vaihtoehdossa VE1B nykyistä käsittelykeskuksen toimintaaluetta laajennetaan. Tässä vaihtoehdossa koko alueen pintaala on noin 51,3 ha. Laajennuksen mukainen aluerajaus on esitetty kuvassa 4-5 ja se jakaantuu seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet 7,2 ha vanha Keltakankaan, suljettu kaatopaikan alue 11 ha nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 23,9 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vanhaa suljettua Keltakankaan kaatopaikkaa voidaan käyttää ns. landfill mining toimintaan. Mahdollisesti Ekokemin toiminta voisi laajentua vanhan kaatopaikan alueelle, kun joko osa kaatopaikasta tai koko kaatopaikka on hyödynnetty landfill mining -toiminnassa. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastoin- tia ja muuta nykyisen voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Vaihtoehdossa VE1B vuosittain vastaanotettavan jätteen määrä kasvaa, vastaanotettavan jätteen määrä on kokonaisuudessaan korkeintaan tonnia vuodessa. Vastaanotettavien jätejakeiden laatu ja käsittelytavat muuttuvat seuraavasti: Vastaanotetaan ja valmistetaan kierrätyspolttoaineita esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä. Vastaanotetaan, lajitellaan ja kierrätetään muoveja. Vastaanotetaan ja valmistetaan vastaanotettavista tuhkista ja lietteistä lannoitteita. Hyötykäytettäville jätteille perustetaan kierrätysterminaali. Vesienkäsittelylaitos siirretään mahdollisesti suunnitellulle uudelle käsittelykenttäalueelle. Vesiä hyödynnetään jätteiden käsittelyssä. Vastaanotettavat jätemäärät ovat taulukon 4-2 mukaiset. Vaihtoehdon kapasiteetti riittää esitetyillä jätemäärillä noin 30 vuodeksi. Vaihtoehdossa nykyisen loppusijoitusalueen ja laajennusalueiden täyttötilavuus on yhteensä m 3 (vrt. taulukko 4-1). Kuva 4-5. Käsittelykeskus vaihtoehdon VE1B mukaisena. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty käsittelykeskuksen nykyinen alue ja punaisella katkoviivalla vaihtoehdon VE1B mukainen aluerajaus. 14

18 Vaihtoehto 2, VE2 Vaihtoehdossa VE2 nykyistä käsittelykeskuksen toimintaaluetta laajennetaan. Tässä vaihtoehdossa koko alueen pintaala suojavyöhykkeineen on 64,5 ha. Laajennuksen mukainen aluerajaus on esitetty kuvassa 4-6 ja se jakaantuu seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet 7,2 ha vanha Keltakankaan, suljettu kaatopaikan alue 11 ha nykyinen vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 37,1 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vanhaa suljettua Keltakankaan kaatopaikkaa voidaan käyttää ns. landfill mining toimintaan. Mahdollisesti Ekokemin toiminta voisi laajentua vanhan kaatopaikan alueelle, kun joko osa kaatopaikasta tai koko kaatopaikka on hyödynnetty landfill mining toiminnassa. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta nykyisen voimassa olevan kaavan mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Vaihtoehdossa VE2 vuosittain vastaanotettavan jätteen määrä kasvaa, vastaanotettavan jätteen määrä on kokonaisuudessaan korkeintaan tonnia vuodessa. Vastaanotettavien jätejakeiden laatu ja käsittelytavat muuttuvat seuraavasti: Vastaanotetaan ja valmistetaan kierrätyspolttoaineita esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä. Vastaanotetaan, lajitellaan ja kierrätetään muoveja. Vastaanotetaan ja valmistetaan vastaanotettavista tuhkista ja lietteistä lannoitteita. Hyötykäytettäville jätteille perustetaan kierrätysterminaali. Jätteenpolton kuonien bioliuotus (uuttaminen). Vesienkäsittelylaitos siirretään mahdollisesti suunnitellulle uudelle käsittelykenttäalueelle. Vesien hyödyntäminen jätteiden käsittelyssä. Vastaanotettavat jätemäärät ovat taulukon 4-2 mukaiset. Vaihtoehdon kapasiteetti riittää esitetyillä jätemäärillä noin 50 vuodeksi. Vaihtoehdossa nykyisen loppusijoitusalueen ja laajennusalueiden täyttötilavuus on yhteensä noin m 3 (vrt. taulukko 4-1). Kuva 4-6. Käsittelykeskus vaihtoehdon VE2 mukaisena. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty kä-sittelykeskuksen nykyinen alue ja punaisella katkoviivalla vaihtoehdon VE2 mukainen aluerajaus. 15

19 Taulukko 4-1. Täyttötilavuudet vaihtoehdoissa VE0-VE2. VE0 VE1A VE1B VE2 Nykyinen alue m m m m 3 Vaihe m m m 3 Vaihe m m m 3 Vaihe m 3 Vaihe m 3 Yhteensä m m m m 3 Kuva 4-7. Yhteenveto hankkeen vaihtoehdoista. 16

20 4.4 Toimintojen tarkempi kuvaus Käsiteltävät materiaalit ja niiden määrät Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskukseen otetaan vastaan materiaaleja ja jätteitä eri puolilta Suomea. Mahdollisesti eräitä jätelaatuja voidaan tuoda myös Pohjois-Euroopasta. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet muodostuvat pääasiassa teollisuudessa, energiantuotannossa ja jätteenpoltossa, jolloin jätteet voivat olla esim. tuhkia, kuonia, savukaasunpuhdistusjätteitä ja prosessijätteitä. Lisäksi vastaanotetaan pilaantuneita maaaineksia, lietteitä ja ylijäämämaita. Käsittelykeskuksessa vastaanotetaan ja käsitellään myös rakennus- ja purkutoiminnan jätteitä. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai vaarallisia. Vastaanotettavia materiaaleja ja niiden määriä on kuvattu taulukossa Materiaalien vastaanotto Teollisuusjätteen käsittelykeskuksen alue on aidattu. Kuormat otetaan vastaan vaaka-asemalla, joka sijaitsee päällystetyllä ja viemäröidyllä alueella. Vaaka-asemalla punnitaan ja kirjataan tulevat sekä lähtevät kuormat. Tulevat kuormat ohjataan tarvittavien asiakirjojen, kuorman tarkistusten ja kirjaamisten jälkeen vastaanottopaikalle Jätteiden esikäsittely- ja käsittelymenetelmiä Käsittelykeskuksessa kierrätetään, hyödynnetään, esikäsitellään ja käsitellään erityyppisiä jätteitä. Jätteet pyritään ensisijaisesti ohjamaan hyötykäyttöön. Tarvittaessa vastaanotettavia jätteitä esikäsitellään tai välivarastoidaan ennen niiden hyödyntämistä tai käsittelyä. Jätteitä ja materiaaleja voidaan esikäsitellä lajittelemalla, seulonnalla, murs- Taulukko 4-2. Käsiteltävät materiaalit ja niiden määräarviot. Jätelaatu VE0, määrä (t/a) VE1A ja VE1B, määrä (t/a) VE2, määrä (t/a) Voimalaitostuhkat ja kuonat Jätteenpolton tuhkat ja kuonat Savukaasujen puhdistusjätteet Teollisuusjätteet prosessijätteet ja sivutuotteet pölyt, metallisakat, valimojätteet, rejektit Rakennus-, purku- ja siivousjätteet kiviaines, puu, betoni Energiajätteet maatalouden muovit, rakennusjätteet Jätteiden käsittelyssä muodostuvat jätteet Lietteet ja vesipitoiset jätteet vesienkäsittelyssä muodostuvat lietteet ja sakat erotuskaivojen lietteet, lietemäiset jätteet Pilaantuneet maat ja sedimentit Ylijäämämaat puhtaat ylijäämämaat Eläinperäiset jätteet Yhdyskuntajätevedenpuhdistamon lietteet Käsiteltävät vedet vedenkäsittelylaitoksella käsiteltäväksi soveltuvat vedet Yhteensä

21 kauksella, kuivauksella ja pesulla. Käsittelyiden jälkeen hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet loppusijoitetaan kaatopaikalle. Lajittelu Lajittelua käytetään erityyppisten jätejakeiden toisistaan erottamiseen esim. jätteen hyötykäyttöä varten. Lajittelua tehdään silmämääräisesti, poimimalla ja erottelemalla esim. rakennus- ja purkujätteen tai pilaantuneiden maaainesten joukosta muita jätejakeita kuten muovia, puuta, metalleja jne. Työ tehdään pääasiassa koneellisesti, käyttäen tavanomaisia maarakennuskoneita kuten esim. kaivinkonetta, mutta pienempien erien lajittelua voidaan tehdä käsin. Lajittelua tehdään pääasiassa päällystetyillä kenttäalueilla. Lajitellut jätejakeet toimitetaan hyötykäyttöön, energian tuotantoon (mm. muovit, puu) tai loppusijoitukseen. Hyötykäyttöön soveltumattomat jakeet sijoitetaan jäteluokituksen ja kaatopaikkakelpoisuuden mukaisesti kaatopaikalle. Seulonta Seulonnan/välppäyksen avulla poistetaan jätemateriaalista (esimerkiksi maa-aines sekä rakennus- ja purkujätteet) liian suuret kappaleet tai materiaalia, joka esim. estää jätteen hyötykäytön. Jätteitä voidaan myös seuloa esikäsittelynä ennen muuta käsittelyä, kuten kompostointia tai stabilointia. Pilaantuneen maa-aineksen joukosta poistettavat kappaleet voivat olla esim. suuria kiviä, joita ei sijoiteta kaatopaikalle. Vastaavasti maa-aineksen joukosta voidaan poistaa jätettä (esim. rakennusjätettä, muovia, rautoja), joka muuten estäisi maa-aineksen hyötykäytön maarakentamisessa. Suurten erien (esim. maa-aineserät) seulontaa voidaan tehdä siirrettävällä seulontalaitteistolla. Materiaalin syöttö seulalle tehdään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Pienempien erien seulonnassa voidaan käyttää myös seulakauhaa, joka yhdistetään esim. pyöräkuormaajaan tai kaivinkoneeseen. Käsittelyä tehdään pääasiassa päällystetyillä kenttä-alueilla tai mikäli käsitellään pölyäviä materiaaleja, voidaan seulontaa tarvittaessa tehdä myös hallissa. Seulotut materiaalit toimitetaan hyötykäyttöön. Esimerkiksi maa- ja kiviainekset toimitetaan maarakentamiseen, kannot ja puujäte sekä muovit energiantuotantoon ja metallit kierrätykseen. Hyötykäyttöön soveltumattomat jakeet toimitetaan käsiteltäväksi muualle tai ne sijoitetaan jäteluokituksen ja kaatopaikkakelpoisuuden (VNA 331/2013) mukaisesti kaatopaikalle. Murskaus Murskausta käytetään tarvittaessa erilaisten rakennus- ja purkujätteiden (betoni, tiili, kiviaines, bitumijäte, kipsijätteet) sekä esim. kyllästetyn puujätteen palakoon pienentämiseen jätteen hyödyntämistä tai loppusijoitusta varten. Murskauksessa käytetään erillistä, alueelle siirrettävää murskausyksikköä. Materiaalin siirto murskaimeen tehdään esim. kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla tai kahmarilla. Vähäisempiä kertaeriä esim. betonia murskataan mm. iskuvasaralla (rammerilla) tai seulamurskaimella, joka voidaan liittää kaivinkoneeseen tai pyöräkuormaajaan. Vähäisiä määriä betonia voidaan myös pulveroida kaivinkoneeseen liitettävällä pulveroijalla. Kipsijätettä sekä kyllästettyä puuta lukuun ottamatta tehdään murskaus kentällä. Murskattu bitumi- ja kipsijäte sekä kyllästetty puu varastoidaan hallissa, muu käsitelty materiaali kentällä, tarvittaessa peitettynä. Käsitelty rakennus- ja purkujäte toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Murskattu bitumijäte toimitetaan hyötykäyttöön asfalttiasemille, joissa sitä käytetään uuden asfaltin valmistuksessa. Käsitelty kipsijäte toimitetaan raaka-aineeksi kipsilevyjen valmistukseen. Betoni- ja tiilijätettä toimitetaan hyötykäyttöön ns. MARA-asetuksen (VNA 591/2006) mukaisiin tai ympäristöluvan omaaviin maarakennuskohteisiin tai esim. kaatopaikan rakenteisiin. Murskattu kyllästetty puu toimitetaan polttoon Ekokem Oy Ab:n Riihimäen laitoksen. Jos jätejakeet eivät ole murskauksen jälkeen hyötykäyttökelpoista, ne sijoitetaan jäteluokituksen ja kaatopaikkakelpoisuuskriteerien mukaisesti kaatopaikalle Kuivaus Kuivausta käytetään märkien jätteiden, kuten pilaantuneiden ruoppausmassojen, teollisuuden sakkojen ja erilaisten lietteiden esikäsittelymenetelmänä. Käsittelykeskuksessa voidaan käyttää seuraavia vedenpoistomenetelmiä: laskeuttaminen puristaminen linkoaminen terminen kuivaaminen. Yksinkertaisimmillaan kuivaus tehdään laskeuttamalla esim. sakasta tai lietteestä kiintoaines ja erottamalla vesi. Kiintoaineen laskeuttaminen tehdään esim. kontissa tai säiliössä tai altaissa. Käsiteltävään vesipitoiseen materiaaliin lisätään tarvittaessa kemikaaleja (saostuskemikaaleja, ph:n säätökemikaaleja, apuaineina polymeerejä) kiintoaineen laskeuttamisen ja veden erottumisen tehostamiseksi. Kemikaalien tarve ja niiden määrät selvitetään laboratorios- 18

22 sa tehtävillä ennakkokokeilla. Erottuva vesi johdetaan vielä tarvittaessa käsiteltäväksi vesienkäsittelyyn. Kiintoaineen koneelliseen kuivaamiseen on käytettävissä useita erilaisia menetelmiä. Pääasiassa käytetään mekaanista kuivaamista eli vesi erotetaan puristamalla (esim. suotonauha- tai ruuvipuristin) tai keskipakoisvoimaan perustuen linkoamalla. Myös ennen koneellista kuivausta voidaan lietteeseen lisätä veden erottumista edistäviä kemikaaleja. Lietteiden käsittelyä voidaan tehdä hallissa esim. säiliöissä, konteissa tai altaissa, joista vedet voidaan kerätä erilleen ja toimittaa käsiteltäväksi. Lietteistä eroteltu kiintoaine käsitellään käsittelykeskuksessa esim. stabiloimalla/ kiinteyttämällä ja/tai sijoitetaan kaatopaikalle jäteluokan ja kaatopaikkakelpoisuuden perusteella tai toimitetaan muualle, asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan paikkaan. Lietteitä ja muita märkiä jätteitä voidaan kuivata myös termisesti. Terminen kuivaus voidaan toteuttaa siirrettävällä käsittelylaitteistolla. Termisen käsittelyn energianlähteenä käytetään esim. polttoöljyä. Terminen käsittelylaitteisto on suunniteltu niin, että tuotettua lämpöä voitaisiin kierrättää mahdollisimman paljon itse käsittelyasemassa. Pesu Pesussa lietteistä, sedimenteistä ja teollisuuden sakoista erotetaan hienoaines sekä liotetaan haitta-aineita pesuaineiden avulla. Pesu toteutetaan siirrettävällä pesulaitteistolla, jossa on vesikierto. Prosessista saatava karkea aines (sora, hiekka) on yleensä puhdasta ja sitä voidaan käyttää normaalisti maanrakennustöissä sen jälkeen kun sen puhtaus on varmistettu. Karkea aines varastoidaan käsittelyn jälkeen käsittelykentällä tai hallissa. Hienoaines ja muut fraktiot, joihin osa haitta-aineista rikastuu, stabiloidaan tai käsitellään muulla sopivalla menetelmällä. Hienoaines varastoidaan alueella vesitiiviillä lavoilla tai lietealtaissa. Pesunesteeseen liuenneet haitta-aineet poistetaan laskeuttamalla, saostamalla, flokkaamalla, biologisilla menetelmillä tai suodattamalla aktiivihiilen läpi. Puhdistettu vesi palautetaan kiertoon. Mikäli pesussa muodostuu vesiä tai jätteitä, joita ei voida käsitellä käsittelykeskuksessa, toimitetaan ne käsiteltäväksi laitokseen, jolla on siihen asianmukaiset luvat. Pesua voidaan tehdä myös muilla tavoilla esimerkiksi allaspesuna ja myös näissä menetelmissä pesuvedet johdetaan vesienkäsittelyyn. Metallien erottelu Metalleja erotetaan esim. jätteenpolton kuonista tai ampumarata-alueiden maa-aineksista. Erottelussa käsiteltävästä materiaalista erotellaan ensiksi suurimmat kappaleet välpän avulla ja rautametallit magneettierottimella. Rautametallijae, jota voidaan vielä tarvittaessa puhdistaa sähkömagneetilla, toimitetaan hyötykäyttöön. Magneettierottimen jälkeen kuona jaetaan seulomalla jakeisiin (esim. 0-5 mm, 5-30 mm ja mm). Karkeimmille jakeille suoritetaan pyörrevirtaerottelu, josta tuotteena saadaan ei-rautametallifraktiot (esim. alumiini) hyötykäyttöön. Pyörrevirtaerottelun jälkeen jäännösjakeelle suoritetaan induktioerottelu, jolla loput magneettitai pyörrevirtaerottimella erottumattomat metallit (kuten ruostumaton teräs, RST) saadaan eroteltua hyötykäyttöön. Ennen induktioerottelua tai sen jälkeen jäännösjakeelle ja välppäylitteelle voidaan vielä suorittaa murskaus, jonka jälkeen jakeet voidaan syöttää takaisin välpälle ja seulalle materiaalin ohjautuessa tällöin tehokkaammin hyötykäyttöön. Jäännöksenä muodostuvat, metallierotellut jakeet hyötykäytetään ympäristöluvallisissa kohteissa. Murskaantumattomat suuret kuonakappaleet ja muu kierrätykseen/hyötykäyttöön soveltumaton jäännös sijoitetaan kaatopaikalle, kuten erotteluprosessissa muodostuva kaatopaikkajäännös. Varastointi Jätejakeita varastoidaan ennen niiden käsittelyä tai toimittamista muualle hyötykäyttöön, käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Jätteitä varastoidaan niiden määrän ja ominaisuuksien (esim. haisevat, pölyävät) mukaisesti kasoissa/ aumoissa kenttäalueilla tai halleissa sekä pienempiä eriä tarpeen mukaan väliaikaisesti esim. konteissa tai säiliöissä. Kentällä varastokasat ja -aumat peitetään tarvittaessa tai pidetään kosteina kastelemalla pölyämisen estämiseksi. Peittämistarve arvioidaan eräkohtaisesti huomioiden mm. jätteen laatu (esim. maa-aineksen hienoaineksen osuus), haitta-aineet ja sääolosuhteet. Stabilointi Stabilointimenetelmät voidaan jakaa sideainestabilointiin ja kemialliseen stabilointiin. Stabiloinnissa käsiteltävään massaan lisätään side- ja lisäaineita, jotka pienentävät haittaaineiden liukoisuutta, massan vedenläpäisevyyttä ja jotka kiinteyttävät massan monoliittiseksi rakenteeksi. Jäte-erän soveltuvuus stabilointiin tarkistetaan joko ennen jätteen toimittamista käsittelykeskukseen tai välivarastoinnin aikana. Jäte-erille tehdään laboratoriossa esikokeita ja reseptöinti, jossa selvitetään ko. jätteelle soveltuvat side- ja lisäaineet ja niiden määrät. Reseptöintiin vaikuttavat stabiloidun massan hyötykäyttö- ja loppusijoituskohteen vaatimukset, jotka määräytyvät kunkin hyötykäyttökohteen ympäristöluvan tai kaatopaikkakelpoisuuskriteerien perusteella. Ennen käsittelyä jätteistä (esim. maa-aines) poistetaan tarvittaessa seulomalla ylisuuret kivet ja muut kappaleet. Stabilointia varten käsittelykeskuksessa on sekoitusasema. 19

23 Kuva 4-8. Metallien erottelua. Kuva 4-9. Kouvolan käsittelykeskuksen nykyinen sekoitusasema. 20

24 Alipainekäsittely Alipainekäsittelyllä puhdistetaan lähinnä pilaantuneita maa-aineksia, jotka sisältävät helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (ns. VOC-yhdisteitä kuten esim. bensiinin komponentteja, liuottimia), mutta menetelmää voidaan käyttää myös muiden jätemateriaalien (esim. liuottimilla pilaantuneet betonit) käsittelyyn. Yleensä ko. käsittelyyn otetaan maa-aineksia, jotka ovat voimakkaasti pilaantuneet VOCyhdisteillä. Myös maa-aineksen laatu vaikuttaa käsittelyn toimivuuteen, eikä esim. hyvin savipitoisia maita käsitellä tällä menetelmällä. Menetelmää voidaan käyttää myös useita erityyppisiä haitta-aineita sisältävien jätteiden yhtenä käsittelyvaiheena. Alipainekäsittely toteutetaan joko kentällä tai hallissa. Hallissa höyrystyneet VOC-yhdisteet imetään maaainesaumoista halliin rakennetun imuputkiston avulla tai hallin ilmasta ilman aumakäsittelyä. Kerätty kaasu johdetaan kaasunkäsittelyyn. Kaasut voidaan kerätä aktiivihiileen, johtaa katalyyttiseen polttimeen tai kaasut voidaan käsitellä muulla tavoin siten, että haitallisia päästöjä ilmaan ei pääse syntymään. Kaasun käsittelymenetelmän valintaan vaikuttaa mm. haitta-aine ja esim. katalyyttistä polttoa ei tehdä, jos poistettavat haitta-aineet ovat kloorattuja yhdisteitä. Käsittelyn aikana VOC-pitoisuuksia seurataan säännöllisin mittauksin käsiteltävästä jätteestä (huokoskaasusta). Käsittelyyn johdettavan ilman sekä käsittelystä ulosjohdettavan ilman pitoisuuksia seurataan säännöllisesti. Tarpeen mukaan seurataan myös käsittelyhallin ilmapitoisuuksia (lähinnä työsuojelun vuoksi). Alipainekäsittelyä jatketaan kunnes VOC-yhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet riittävästi esim. hyötykäyttöä, jatkokäsittelyä tai loppusijoitusta varten. Maa-ainesten käsittelyssä tavoitepitoisuus riippuu hyötykäyttö- tai loppusijoituskohteesta. Käsittelytulos varmennetaan maanäytteistä tehtävien laboratorioanalyysien avulla Biologinen käsittely Biologisella käsittelyllä vähennetään orgaanisten, biologisesti hajoavien haitallisten aineiden kuten esimerkiksi öljy-, PAH-yhdisteiden sekä torjunta-aineiden pitoisuuksia. Käsittelyllä voidaan myös pienentää orgaanisen hiilen kokonaismäärää (TOC) ja näin parantaa ko. jätteen soveltuvuutta hyötykäyttöön tai kaatopaikkasijoitukseen. Lisäksi kompostoinnin avulla voidaan valmistaa lannoitevalmisteita, kuten esim. maanparannusainetta puhdistamolietteistä. Tarvittaessa jäte-erälle tehdään laboratoriossa esikokeita, joilla varmistetaan soveltuvuus käsittelyyn. Kompostointi Kompostointia tehdään käsittelykeskuksessa aumakäsittelynä joko päällystetyllä kentällä tai tarvittaessa hallissa. Kompostointia voidaan käyttää myös esim. alipainekäsittelyn jatkopuhdistuksena heikommin haihtuville yhdisteille. Ennen aumaamista jätteet esikäsitellään esim. seulomalla isojen kappaleiden poistamiseksi, jotta aumoja voidaan käsitellä koneellisesti. Esikäsittelyn jälkeen massaan lisätään tukiaineeksi kuoriketta, puuhaketta tai muuta soveltuvaa tukiainetta sekä tarvittavat ravinteet. Tukiainelisäyksen yhteydessä massat homogenisoidaan ja rakennetaan kompostiaumat. Kompostoinnin aikana aumoja sekoitetaan säännöllisesti hapensaannin varmistamiseksi. Tarvittaessa maamassoja kastellaan. Mikäli aumat eivät ole hallissa, ne peitetään esim. aumamuovilla käsittelyn ajaksi. Puhdistumisen edistymistä seurataan näytteenoton ja analysoinnin avulla. Käsittely lopetetaan, kun aumasta otetun kokoomanäytteen pitoisuuksien on todettu laskeneen hyötykäyttökohteen (esim. maarakentamisessa yleensä VNA 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot) tai loppusijoituksen vaatimalle tasolle. Käsittelyn jälkeen maamassat toimitetaan hyötykäyttöön esim. kaatopaikan peittomassoiksi tai loppusijoitukseen kaatopaikkakelpoisuuskriteerien mukaisesti, mikäli hyötykäyttö ei ole mahdollista. Sienikäsittely Sienikäsittelymenetelmällä tarkoitetaan orgaanisten yhdisteiden hajottamista jätemassoista kuten esim. maaaineksesta kasvattamalla niihin sienirihmastoa. Sienisiirros kasvatetaan kiinteään orgaaniseen pintasteriloituun kasvualustaan ja asennetaan pilaantuneeseen maahan. Kasvaessaan sienirihmasto tuottaa entsyymejä, jotka katalysoivat massan orgaanisen aineksen sekä orgaanisten haitta-aineiden kuten öljyhiilivetyjen ja kloorattujen ja polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) ja torjunta-aineiden hajoamisreaktioita. Käsittelyn tavoitteena on orgaanisen aineksen määrän (TOC, DOC, hehkutushäviö) tai haitta-ainepitoisuuksien pienentäminen halutun hyötykäyttö- tai loppusijoitusvaihtoehdon vaatimalle tasolle. Käsiteltävä massa voidaan seuloa tarvittaessa ennen käsittelyä. Jos massa on huonosti ilmaa johtavaa, voidaan massaan lisätä seosainetta (esim. kivimurskaa) huokoisuuden parantamiseksi. Mikäli aumat eivät ole hallissa, ne peitetään esim. aumamuovilla käsittelyn ajaksi. Ko. käsittelymenetelmän sovellus maamassojen käsittelemiseksi on suojattu Suomessa patentilla (119501) ja EU:n alueella patenttihakemuksella (EP ). Käsittelyssä käytetään Suomesta eristettyjä lahottajasienikantoja. Puhdistumisen edistymistä seurataan näytteenoton ja analysoinnin avulla. 21

25 Kuva Sienikäsittelyä. Maanparannusaineiden valmistaminen Lannoitevalmisteina käytettäviä maanparannusaineita voidaan valmistaa lannasta, kasvijätteestä, puhdistamolietteistä, ruokajätteestä, elintarvike- ja entsyymiteollisuuden orgaanisista jätteistä, mädätysjäännöksestä tai muusta vastaavasta aineksesta kompostoimalla tai vanhentamalla. Maanparannusaineiden valmistuksessa noudatetaan Elintarvikeviraston (Evira) ohjeita sekä lannoitevalmistelakia (539/2006) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (MMMa 24/11 sekä sen muutokset MMMa 12/12 ja 7/13). Käsittelyllä varmistetaan tuotteen riittävä stabiilisuus ja hygieenisyys. Erilaisten maanparannusaineiden laatuvaatimukset on määritelty Eviran ylläpitämässä tyyppinimiluettelossa. Valmistuksessa noudatetaan Eviran ohjeita ja vaatimuksia tuotteen valmistuksessa (mm. ilmoitus- ja kirjanpitovelvollisuus, omavalvonta). Tuotteen markkinoille saattamiseksi haetaan laitoshyväksyntää Eviralta. Biokasaliuotus Bioliuotuksella voidaan puhdistaa jätteenpolton arinakuonaa raskasmetalleista sekä mahdollisesti saostaa kuonasta liuotettuja metalleja jatkojalostukseen. Myös harvinaisten alkuaineiden talteen saanti voi olla mahdollista. Kierrättämällä arinakuonan sisältämiä metalleja ja hyödyntämällä arinakuonaa ympäristörakentamisessa neitseelli- sen luonnon materiaalin sijasta, säästetään luonnonvaroja ja vältytään arinakuonan kaatopaikkasijoittamiselta. Bioliuotuksessa voidaan hyödyntää joko bakteereja tai sieniä (homeet). Bakteeribioliuotuksen etuna on parempi lämpötilan vaihtelujen sietokyky, sillä prosessi tuottaa itse lämpöä. Nämä bakteerit saavat myös tarvitsemansa hiilen ilman hiilidioksidista, joten lisättyä orgaanista hiiltä ei tarvita, toisin kuin sienibioliuotuksessa. Yleisimmin käytetyt bakteerit toimivat ph-alueella 1,5-3. Tehtyjen laboratorio- ja kenttäkokeiden perusteella bioliuotusprosessi suunnitellaan alustavasti toteutettavaksi kaksivaiheisena. Arinakuona käsiteltäisiin ensin sekoitusreaktorissa (hapon lisäys) ja sen jälkeen prosessi jatkuu kasabioliuotusvaiheella. Toteuttamistapaa tarkennetaan meneillään olevissa tutkimuksissa. Bioliuotuskasat rakennetaan vettä läpäisemättömän pohjarakenteen päälle niin, ettei vettä pääse kulkeutumaan maaperään ja pohjaveteen. Aumojen läpi syötetään hapanta vettä, joka kerätään kasan pohjalta pohjarakenteen päälle rakennettavalla keräysjärjestelmällä ja pumpataan takaisin kasojen päälle. Nestekierron ph säädetään valittujen mikrobien toiminnalle sopivalle tasolle rikkihapon (tai rikkihappoa sisältävän muun nesteen avulla) avulla. Tutkimuksissa selvitetään muiden lisättävien aineiden, kuten ravinteiden tarve. Kierrosta poistuvan (esim. haihtuminen) ja poistettavan veden tilalle lisätään puhdasta 22

26 vettä. Kasoja myös ilmastetaan prosessin tehostamiseksi. Kuonasta nesteeseen liuenneet metallit erotellaan kemiallisesti esim. saostamalla (hydroksidisaostus) Kouvolassa. Vaihtoehtoisesti neste voidaan käsitellään suodattamalla/ haihduttamalla vesimäärän pienentämiseksi, jonka jälkeen neste toimitetaan muualle jatkokäsittelyyn. Landfill mining Kaatopaikkojen materiaalisisällön hyödyntämisellä (englanniksi ns. landfill mining) tarkoitetaan yleensä vanhan jo biohajoamisen osalta stabiloituneen kaatopaikan materiaalien hyödyntämistä. Monien raaka-aineiden (esim. EU:n listaamat kriittiset metallit ja alkuaineet) kulutus ja arvo on noussut huomattavasti ja lisäksi näiden materiaalien saatavuus heikkenee tulevaisuudessa. Vanhojen kaatopaikkojen jätesisällöissä voi olla hyödynnettäviä materiaaleja ja tässä erityisesti korostuvat ennen laajamittaista lajittelua loppusijoitetut jätetäytöt. Tämän vuoksi tarkastellaan mahdollisuutta hyödyntää vanhan jätetäytön materiaaleja. Hyödynnettäviä materiaaleja ovat eri metallit sekä jäteperäiseksi polttoaineeksi kelpaavat materiaalit (muovit, kuidut ja puu) sekä maa-aineksen tavoin hyödynnettävät materiaalit (kivet, tiilet, puhdas hienoaines). Landfill mining toiminta perustuu jätetäytön vaiheittaiseen purkamiseen eli jätetäyttöä kaivetaan pois lohkoittain tai kerroksittain. Jätetäytön materiaalia voidaan erotella kaivuerotteluin ja mekaanisesti murskaamalla sekä seulomalla jo kaivupaikalla. Tällöin jo varhaisessa käsittelyvaiheessa saadaan eroteltua pois kiviä ja maa-aineksia sekä jatkokäsittelyn kannalta haasteellisia jätteitä. Tämän jälkeen kaivettu materiaali kuljetetaan Ekokemin toiminta-alueelle ja käsitellään tässä kohdassa esitetyillä muilla menetelmillä. Pääasiassa jätetäytöstä poistettu materiaali käsitellään erilaisilla seulonta- ja murskausmenetelmillä ja metalleja erotetaan magneetti- ja induktiomenetelmillä. Käsittelystä jää maa-aineksia, joita voidaan hyötykäyttää jätekeskuksen rakenteissa. Lisäksi käsittelyssä muodostuu rejektejä (lähinnä mineraalisia jätteitä, joiden haitta-aineiden liukoisuus voi olla korkea), jotka loppusijoitetaan jätetäyttöön tai kuljetetaan muualle luvan omaavaan paikkaan. Landfill mining toiminnan jälkeen vanhaa kaatopaikka-aluetta tai sen osaa voidaan käyttää käsittelykeskuksen muussa toiminnassa. Vanhaa kaatopaikka-aluetta voidaan käyttää esim. käsittelykenttänä tai loppusijoitusalueena. Energiajätteen käsittely Käsittelykeskukseen vastaanotetaan jätteitä, joista valmistetaan kierrätyspolttoaineita. Kierrätyspolttoaineita valmistetaan esimerkiksi rakennus- purku- sekä energiajätteistä. Energiajätekuormat vastaanotetaan halliin tai kentälle, missä niistä poistetaan kahmarilla suuret prosessointia hankaloittavat kappaleet. Tämän jälkeen jäte murskataan esimurskaimella tasalaatuiseksi, minkä jälkeen murske seulotaan. Seulonnassa muodostuva hienojakoinen alite sisältää mineraaleja sekä lasia. Seulonnan ylitteestä poistetaan metallit magneettierottelulla ja metallit toimitetaan metallinkierrätykseen. Magneettisen erottelun alite eli hienojae varastoidaan ja käsitellään. Erottelun kevyt ylite ohjataan toisen vaiheen murskaukseen, jonka ylite ohjataan kierrätyspolttoaineen laadunvarmistusprosessiin. Laadunvarmistuksen jälkeen valmis polttoaine toimitetaan kierrätyspolttoaineeksi voimalaitoksille. Kierrätysterminaalitoiminta Teollisuusjätteen käsittelykeskuksen toiminta käsittää myös kierrätysterminaalitoiminnan. Kierrätysterminaaliin vastaanotetaan maarakentamisessa hyötykäytettäviksi soveltuvia jätemateriaaleja, joita toimitetaan edelleen hyötykäyttöön rakentamiskohteisiin. Kierrätysterminaaliin vastaanotetaan hyötykäyttöön toimitettavia materiaaleja, kuten muoveja, rakennusjätteitä kuten esim. kipsi- tai bitumijätettä sekä betoni- ja tiilijätteitä. Tarvittaessa jätteitä käsitellään ennen niiden toimittamista hyötykäyttöön kohdassa esitetyillä menetelmillä. Loppusijoitus Loppusijoituksella tarkoitetaan hyötykäyttöön kelpaamattomien jätejakeiden sijoittamista kaatopaikalle. Kaatopaikalla jätteet sijoitetaan omiin lohkoihinsa jätteiden ominaisuuksien mukaisesti. Loppusijoitusalueella jätekuormat tyhjennetään jätepenkereen päälle, minkä jälkeen ne tiivistetään täyttöön. Jätetäyttöä peitetään ylijäämämailla tai peittoon soveltuvilla jätemateriaaleilla täytön etenemisen mukaan. Kouvolan teollisuusjätteen käsittelykeskuksen vaarallisen jätteen kaatopaikan pohjarakenne vastaa kaatopaikka-asetuksessa (VNA 331/2013) vaarallisen jätteen kaatopaikoille asetettuja vaatimuksia. Myös loppusijoitusalueen laajennukset toteutetaan vastaavasti. 23