Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Samankaltaiset tiedostot
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

Sekvenssipiirin tilat

Elektroniikan laboratorio Lisätehtävät Mallivastauksia

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut

ELEC-C3240 Elektroniikka 2

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 14 Sivu 1 (16) Sekvenssipiirit. Kombinaatiopiiri. Tilarekisteri

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

Digitaalilaitteen signaalit

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Kombinatorisen logiikan laitteet

tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Osaa selittää Boolen algebran

F = AB AC AB C C Tarkistus:

1. Keskusyksikön rakenne

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R

kwc Nirni: Nimen selvennys : ELEKTRONIIKAN PERUSTEET 1 Tentti La / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. 0pisk.

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit

A/D-muuntimia. Flash ADC

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

DIGITAALISTEN KOMBINAATIO- PIIRIEN LABORATORIOTÖIDEN SUUNNITTELU

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

Inputs: b; x= b 010. x=0. Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068

Lukujärjestelmät. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen Fe

Sähkötekniikan perusteet

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Sähkötekniikan perusteet

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B

Digitaalitekniikan perusteet

Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu

Harjoitustehtävien ratkaisut

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

5. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

Oppikirjan harjoitustehtävien ratkaisuja

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin?

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = C 2 C 1 +C 1 C 0 +C 2 C 1 C 0 e) logiikkakaavio

Harjoitustehtäväkierros 1

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja

Digitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset

811120P Diskreetit rakenteet

Esimerkkitentin ratkaisut ja arvostelu

Python-koodaus: Muuttujat

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Java-kielen perusteet

Kappale 20: Kantaluvut

LUMA Suomi kehittämisohjelma :53 Joustava yhtälönratkaisu Matemaattinen Ohjelmointi ja Yhtälönratkaisu

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet

Java-kielen perusteet

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Johdatus Ohjelmointiin

m2 ja Micromon erot Sami Tikkanen Micromon Ei laajennettavissa Laajennettavissa 99 pisteeseen m2 + yksiköllä

6. Tietokoneet ja tietojenkäsittely

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

FAMOS PROTEC. Edistykselliset. Kuumasaumaajat

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

Väylät. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express. Luento 2-1

6. Tietokoneet ja tietojenkäsittely

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 4 Sivu 1 (15) Kytkentäalgebra A + 1 = 1 A = A A + B C = (A + B) (A + C) A 0 = 0. Maksimitermi.

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Luento 2: Väylät Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

Luento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006

Johdanto kurssin sisältöön

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

Transkriptio:

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2

Transistori yhdessä muiden elektronisten komponenttien kanssa voi toimia sähkövirran vahvistimena, mutta myös sähköisenä kytkimenä. Sopivalla tavalla yhdistetyt kytkimet (sähkövirta kulkee tai ei kulje) muodostavat yksinkertaisia piirejä, jotka toteuttavat jonkin totuustaulun ja Boolen funktion. Näiden loogisten porttien avulla on mahdollista toteuttaa loogisia lausekkeita. 2013-2014 Lasse Lensu 3

Tietojenkäsittelytieteen perusteet Tietokoneen komponentteja 2013-2014 Lasse Lensu 4

Tietokoneen komponentteja Boberg J 2010 Alaoutinen S 2008 Ikonen L 2011 Aritmeettis-looginen yksikkö: Laskutoimitukset Loogiset vertailut Muisti Väylät Kello Syöttö ja tulostus 2013-2014 Lasse Lensu 5

Yhden bitin yhteenlasku Logiikkapiiriä, joka suorittaa yksibittisten lukujen yhteenlaskun, sanotaan puolisummaimeksi (engl. half adder). Piiri saa syötteekseen kaksi yksibittistä lukua A ja B, ja tuottaa tuloksenaan niiden summabitin S sekä muistibitin C. Kokosummain ottaa syötteenä myös olemassaolevan muistibitin, eli summaa kolme yksibittistä lukua A, B ja C, tuottaa summabitin S sekä uuden muistibitin C'. 2013-2014 Lasse Lensu 6

Puolisummain 2013-2014 Lasse Lensu 7

Kokosummain 2013-2014 Lasse Lensu 8

Yhteenlaskupiirit Yleinen n-bittisten binäärilukujen yhteenlaskupiiri saa syötteenään kaksi n bitin jonoa x = x n-1 x n-2 x 0, y = y n-1 y n-2 y 0 ja palauttaa tuloksenaan näiden summajonon z = z n z n-1 z n-2 z 0. x n-1 y n-1 x 1 y 1 x 0 y 0 c 2 c 1 c n-1 0 z n z n-1 z 1 z 0 2013-2014 Lasse Lensu 9

Vähennyslasku Puolivähennin A B Bo Di 0 0 0 0 0 1 1 1 1 0 0 1 1 1 0 0 2013-2014 Lasse Lensu 10

Kiikut Kiikku on loogisista porteista rakennettu piiri, joka muistaa yhden bitin. Kiikulle on vaihtoehtoisia toteutustapoja. Kiikut voidaan jakaa asynkronisiin (salpa; latch) ja synkronisiin (flip-flop). Synkroninen kiikku muuttaa tilaansa vain loogisen piirin toimintaa synkronoivan kellosignaalin muuttuessa. 2013-2014 Lasse Lensu 11

Kiikut Esimerkkeinä vaihtoehtoisista toteutustavoista yksinkertainen kiikku ja SR-salpa: 2013-2014 Lasse Lensu 12

Yksinkertaisen kiikun käyttö Asetetaan kiikulle arvo (ylempi syöte 1): 2013-2014 Lasse Lensu 13

Yksinkertaisen kiikun käyttö Kiikun arvo asettuu ja säilyy: 2013-2014 Lasse Lensu 14

Yksinkertaisen kiikun käyttö Kiikun arvo säilyy edelleen vaikka ylempi sisääntulo muuttuu: 2013-2014 Lasse Lensu 15

Rekisteri Käytetään esimerkiksi useamman bitin jonon/sanan tallettamiseen muistiin ja rinnakkais-sarja muunnoksiin. Rakentuu kiikuista (esimerkkinä SR-salpa): 2013-2014 Lasse Lensu 16

Väylät Tietokoneen eri komponentteja yhdistävät väylät, jotka välittävät tietoa komponenttien välillä: Väylän leveys n (johtimien lukumäärä) on yleensä sama kuin tietokoneen sanakoko. Väylät voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: Osoiteväylä: viittaus haluttuun muistipaikkaan Data-/tietoväylä: välitettävä tieto Ohjausväylä: eri komponenttien toiminnan ohjaaminen 2013-2014 Lasse Lensu 17

Kello Tietokoneen komponentit vaativat ohjaussignaalin toimiakseen synkronoidusti (oikea-aikaisesti). Ohjaussignaali määrää esimerkiksi sen, milloin kiikku voi tallentaa syötteensä ja minkä komponentin vuoro on siirtää tietoa väylälle. Ohjaussignaalin tuottaa ohjauslogiikka ja erityisesti kellopiiri (sähköinen värähtelijä): Kello tuottaa sakara-aaltoa, eli vuorottelevia ykkös- ja nollasignaaleja tietyllä taajuudella. Yhden signaalin aikana tietokoneessa toteutetaan aina yksi alkeistapahtuma kellotaajuus osaltaan määrää tietokoneen nopeuden. 2013-2014 Lasse Lensu 18

Syöttö ja tulostus Tiedon välittämiseksi tietokoneeseen ja tietokoneesta tarvitaan liityntöjä, muuntimia ja yhteyskäytäntöjä. Elektroniikka hoitaa erilaisten syöttö- ja tulostuslaitteiden sovittamisen itse tietokoneeseen: Esimerkkilaitteita: näppäimistö, näytön kosketusanturi, näyttö ja tulostin. 2013-2014 Lasse Lensu 19

Tietokoneen rakenne John von Neumannin (1903-1957) arkkitehtuuri: Muisti Ohjausyksikkö Aritmeettislooginen yksikkö Akku Wikimedia Commons Syöttö Tulostus 2013-2014 Lasse Lensu 20

Yhteenveto Tietokone perustuu sähköisiin kytkentöihin, jotka toteuttavat halutut loogiset operaatiot syötteilleen. Tietojenkäsittely on laskemista loogisten piirien avulla. Tietokoneen ydin koostuu aritmeettisloogisesta yksiköstä, muistista, väylistä, kellosta sekä syöttö- ja tulostusliitynnöistä. 2013-2014 Lasse Lensu 21