TILINPÄÄTÖS 2012
SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2 1.2 Vaikuttavuus 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 5 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 15 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 16 1.6 Tilinpäätösanalyysi 18 1.6.1 Rahoituksen rakenne 18 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 18 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 19 1.6.4 Tase 19 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 19 1.8 Arviointien tulokset 20 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 20 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN 21 2.1 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 22 2.2 TUOTTO- JA KULULASKELMA 24 2.3 TASE 25 2.4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 27 3 ALLEKIRJOITUS 37
2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuslaitosuudistus on työllistänyt Ilmatieteen laitoksen johtoa merkittävästi sekä aiheuttanut hämmennystä henkilöstön keskuudessa. Alivaltiosihteeri Lankisen esittämä IL:n ja SYKE:n fuusio ei saanut tukea lausuntokierroksella: 18 tahoa vastusti fuusiota, 5 tahoa oli varauksellisia ja 1 kannatti. Lausunnon antajat vastustivat fuusiota muun muassa liikenteen palvelujen aseman, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden, osaamisen ja palvelujen sekä tutkimuksen tason heikkenemisen vuoksi. IL:n keskeinen tehtävä on toimia turvallisuusviranomaisena sekä tukea yhteiskunnan toimivuutta Suomen vaativissa ilmasto-olosuhteissa. SYKE on sen sijaan ympäristöpolitiikan tukiorganisaatio. IL:n ja SYKE:n yhteistyö on erinomaista eikä päällekkäisiä toimintoja ole. IL tuottaa myös Ympäristöministeriön tarvitsemat ilmanlaadun ja ilmastonmuutoksen palvelut sekä tutkimuksen. Suunnitelma valtion IT-toimintojen keskittämisestä yhteen organisaatioon on toteutettava huolellisesti, jotta IL:n kyky tuottaa ja kehittää korkeatasoisia palveluja ei vaarannu. Tällä hetkellä IL tuottaa IT-palvelunsa erittäin kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Sää- ja meripalvelupalveluprosesseihin ja poikkeusoloihin liittyvien IT-toimintojen säilyttäminen osana IL:n toimintoja on kriittistä koko laitoksen toimintakyvyn kannalta. IL:llä ja sen tietojärjestelmillä on myös keskeinen rooli valmiudessa ja varautumisessa. Ilmatieteen laitos ja Finavia ovat toteuttaneet menestyksekkäästi lentosäätoimintojen uuden työnjaon, missä sekä havaintotoiminta että lentoliikenteen palvelujen tuottaminen on siirretty täysin IL:n vastuulle. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus rationalisoida IL:n ja LiVi:n välistä säähavainto- ja sääpalvelutoimintaa. Ilmatieteen laitoksen tuloksissa saavutettiin useita kaikkien aikojen ennätyksiä. Näitä olivat lämpötila- ja tuuliennusteiden osuvuudet, IT- ja havaintojärjestelmien käytettävyydet, asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyydet, ulkopuolisen rahoituksen määrä, tieteellisten julkaisujen määrä sekä työtyytyväisyys. Tulostavoitteita ei saavutettu tuulivaroitusten osuvuuden eikä tuottavuuden osalta. Hallituksen päätös avata IL:n tuottamat havainto- ja malliaineistot vapaasti käytettäviksi tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia sää- ja meriaineistojen tuottaman yhteiskunnallisen hyödyn kasvattamiseksi sekä uusien palveluinnovaatioiden synnyttämiseksi. Muun muassa älyliikenteeseen ja turvallisuuden tilannekuvaan liittyviä innovaatioita odotetaan syntyviksi. Työ uuden datapalvelujärjestelmän kehittämiseksi aloitettiin vuonna 2012 ja se tulee operatiiviseen käyttöön kesään 2013 mennessä. Arktinen osaaminen on eräs Suomen keskeisiä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ilmatieteen laitos tuottaa skenaarioita alueen kehityksestä lähivuosikymmeninä sekä operatiivisia sää-merijääpalveluja alueen toimijoille. Osaamisella tuetaan myös suomalaisten yritysten menestymistä alueen uusissa toiminnoissa. IL on panostanut Itämeren meriturvallisuutta ja fysikaalista meri-ilmastotutkimusta palveleviin kiinteisiin havaintotoimintoihin muun muassa Utön observatorion, jäämittausjärjestelmien sekä luotaavien poijujen avulla.
3 IL on myös panostanut satelliittitoimintoihin uuden Sodankylän satelliittikeskuksen myötä. Keskus palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita. Samalla on panostettu lumen ja jään havainto- ja tutkimusosaamiseen. Italialaisen E-Geos-satelliittiohjelman aineistojen vastaanotto mahdollistaa uuden sukupolven jään, tulvien ja turvallisuuteen liittyvän monitoroinnin. Suomen uudessa avaruusstrategiassa on valittu painopisteiksi satelliittikeskustoiminnot sekä Arktisen alueen havainnointi ja palvelut. Henkilöstön osaamista kohotettiin muun muassa operatiivisen henkilöstön ja sääpalveluita kehittävien tutkijoiden yhteisessä TopMet-hankkeessa. IL:n henkilöstön työtyytyväisyys saavutti uuden ennätyksen 3,74. 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa todetaan, että IL:n rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa on tuottaa tietoa ja palveluja liikenneturvallisuuden ja muiden elintärkeiden toimintojen turvallisuuden tarpeita varten sekä toimia johtavana asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä tukien liikenne ja viestintäministeriötä muun muassa ILPO-ohjelman toteuttamisessa. Lisäksi Ilmatieteen laitos osallistuu myös muille hallinnonaloille asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Näitä hallinnonaloja ovat tärkeysjärjestyksessä sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Ilmatieteen laitos ja suomalainen yhteiskunta hyötyvät kansainvälisenä yhteistyönä tuotetuista uusista palveluista sekä tutkimusosaamisesta. IL on solminut strategisia kumppanuuksia maailman kärkitason osaajien kanssa toimialallaan. Suomella on myös keskeinen asema alansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten WMO:ssa, EUMETSAT:ssa sekä ECMWF:ssä. NASAn Mars Science Laboratory-laskeutujan mukana saatiin uutta tietoa suomalaisinstrumenttien avulla Marsin kaasukehän paineesta ja kosteudesta sekä lämpötilaprofiilista. Laitoksen painopistealueilla saatiin aikaan seuraavaa kehitystä: Painopiste 1: Sää ja turvallisuus; yhteiskunnan sääherkkyyteen reagoiminen Ilmatieteen laitoksen rooli sää- ja meriturvallisuusviranomaisena vahvistui, kun laitoksen data päätettiin valtion talousarvion mukaisesti vapauttaa vuoden 2013 alusta maksuttomasti uusien käyttäjien hyödynnettäväksi. Laitos aloitti vuoden loppupuolella valmistelut Inspire-direktiivissä määriteltyä laajemman tietoaineiston avaamiseen maksuttomaan käyttöön vuonna 2013. Maaliskuussa päivitettiin Hirlam-säänennustusmallin uusin versio, joka mahdollistaa parempien ja tarkempien voimakkaiden sääilmiöiden ennusteiden laatimisen.
4 Kesäkuussa lentosäähavaintojen tuottaminen siirtyi Finavialta Ilmatieteen laitokseen. Samalla laitos otti kokonaisvastuun ilmailun palveluista. Ilmatieteen laitoksen asiakastoiminta organisoitiin uudelleen, jotta voitaisiin entistä paremmin palvella kaikkia asiakkaita. Korppoon säätutka korvattiin uudella kaksoispolarisaatiotutkalla. Uuden teknologian ansiosta meteorologit pystyvät ennustamaan sateiden voimakkuutta ja olomuotoa entistä tarkemmin. IL pääsi eurooppalaisten säälaitosten yhteistyöorganisaation EUMETNETin operatiivisten säätutkien kehitys- ja ylläpito-ohjelman koordinaattoriksi. Sään ääri-ilmiöitä esiintyi Suomessa vuonna 2012 normaalia vähemmän. VAARA-tiedotteita annettiin pelastustoimelle ja käyttäjäkyselyssä varoittamistoiminnasta saatiin erinomaiset arvosanat. VAARA-tiedotteiden nimi muutettiin vuoden 2013 alusta LUOVA-tiedotteiksi. Öljykuljetusten määrä on kasvanut etenkin Suomenlahdella viime vuosina lisäten samalla suurten alusöljyonnettomuuksien riskiä. Itämeren suojelusopimuksen mukainen, vuosittainen Balex Delta öljyntorjuntaharjoitus järjestettiin vuoden 2012 elokuussa Helsingin edustan merialueella. Harjoitukseen osallistuivat mm. Suomen Ympäristökeskus, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Ilmatieteen laitos, Rajavartiolaitos, Helsingin Pelastuslaitos sekä merialuksia kaikista Itämeren alueen maista. Harjoituksessa testattiin sekä kansallisen että kansainvälisen tason öljyntorjuntaorganisaation ja kaluston yhteistoimintaa. Harjoitus on hyvä esimerkki moniviranomaistoiminnasta, missä Ilmatieteen laitos tuki pelastustoimintaa tuottamalla säätietoa sekä öljyn ajelehtimislaskelmia. Vuoden 2012 aikana lanseerattiin Ilmatieteen laitoksen ilmainen sääsovellus ios-laitteille (iphone, ipad) sekä Android- ja Windows-älypuhelimille. Lisäksi sääsovelluksesta julkaistiin ns. selainversio. Vuoden aikana julkaistiin myös uusi Rainman-palvelu. Laitoksen WWW-sivuilla tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys: 470 557 kävijää 30.7.2012 olleiden ukkosten aikana. Heinäkuussa 2012 saavutettiin myös kaikkien aikojen kuukauden ennätys sivulatauksissa: 48 298 096 latausta. Painopiste 2: Ilmastonmuutos ja yhteiskunta; tietoa päätöksenteon tueksi IL osallistui YK:n ilmastopaneelin IPCC:n, Arktisen neuvoston ja Itämeren suojelukomission ilmastonmuutoksen arviointiraporttien asiantuntijatyöhön sekä uuden Suomen ilmastopaneelin toimintaan. Hiilen kiertokulun (ilmakehä-biosfääri-meret) mittausjärjestelmän kehittämiseen panostettiin yhdessä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. ICOS (Integrated Carbon Observing System) on EU-tutkimusinfrastruktuuri, jonka päämaja on päätetty perustaa Kumpulaan vuonna 2013. Merijään laajuutta Pohjoisella Jäämerellä on mitattu satelliittien avulla vuodesta 1979. Vuoden 2012 aikana merijään laajuus saavutti kaikkien aikojen pienimmän arvon. Merijää on vähentynyt arviota nopeammin ilmaston lämpenemisen seurauksena. Monivuotisen jään määrä on pudonnut alle kolmasosaan vuoden 1980 tasosta. Otettiin käyttöön Suomen kattava lidar- ja pilvitutkaverkosto, jota hyödynnetään tuhka- ja metsäpalopäästöjen seurannassa ja ilmastonmuutokseen vaikuttavien tekijöiden tutkimisessa.
5 Erityisesti kuntasektorin päättäjille suunnattua ilmastoportaalia kehitettiin edelleen eri ministeriöistä ja Sitrasta saadulla rahoituksella. Painopiste 3: Itämeri ja arktiset alueet; onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja liikenteen sujuvuuden edistäminen palveluja kehittämällä Sodankylän satelliittidatakeskusta kehitettiin vastaamaan arktisen alueen uusiin käyttötarpeisiin. Italialaisen COSMO-SkyMed tutkasatelliittijärjestelmän aineistojen vastaanotto- ja prosessointijärjestelmä otettiin käyttöön, mikä mahdollistaa mm. Jäämeren alueen jääpalvelujen kehittämisen. Ilmastotutkimuksen sekä operatiivisen hydrologian ja sääennustetoiminnan tarpeisiin tuotettiin ilmastoaikasarjoja ja reaaliaikapalveluja pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen seurantaan. Ilmatieteen laitos sai kuluneena vuonna rahoitusta useille uusille tutkimusprojekteille arktisten ja antarktisten alueiden tutkimukseen. Painopiste 4: Liikenne ja energia; älyliikenteen edistäminen Laitos on soveltanut tutkimusosaamistaan älyliikennehankkeisiin hyödyntäen ajantasaista sää-, olosuhde-, turvallisuus- ja kelitietoa liikenneturvallisuuden ja sujuvan liikenteen tarpeisiin. Partnereiden kanssa kehitetyt tiesään mallinnusmenetelmät yhdistettyinä ajoneuvojen ja liikenteen kommunikaatiojärjestelmiin tähtäävät nykyistä parempaan liikenneturvallisuuteen. Laitos on ollut keskeinen toimija alan kansainvälisissä hankkeissa. Laitos edistää energiaturvallisuutta voimakkaiden sää- ja meri-ilmiöiden ennakkovaroitusten avulla sekä kehittämällä uusia palvelukonsepteja Pohjois-Euroopan energiavarojen hallintaan. Myös kasvihuonekaasujen havainto- ja tutkimustoiminta tukee muun muassa metsä- ja turveenergian hyödyntämiseen liittyvää päätöksentekoa. Laitos on osallistunut uuden ydinvoimaloiden sää- ja meririskien arvioinnin tuottamiseen. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012 Tavoite 2012 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 111 118 118 102 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 100 99 99 100 Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 57 61 65 50 Työn tuottavuuden kehittyminen, % 2,77-3,05-3,78 1,0 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 1,83-0,32-3,22 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot olivat 6 357 152 euroa ja toiminta tuotti 15 % ylijäämää. Kustannusvastaavuus oli 118 %, joten tavoite ylitettiin selvästi.
6 Julkisoikeudellisista suoritteista tuloja kertyi kirjanpidon mukaan 7 562 609 euroa. Tuotot vastasivat kustannuksia. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista kertyi tuloja ja suoraa ulkopuolista rahoitusta yhteensä 14 502 382 euroa. Kaikkiaan ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 65 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitetason. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteina ovat asiakkaat, joille kohdistetaan tuotteita, sekä julkaisuindeksipisteitä kerryttävät tutkimusprojektit. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa tuotetai julkaisuindeksipistetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Alustavien laskelmien mukaan vuoden 2012 tuottavuustavoitteita ei saavutettu. Lopulliset tuottavuusluvut tiedetään kuitenkin vasta myöhemmin, kun deflaattorit saadaan tilastokeskuksesta. Tuottavuuslaskenta on ongelmallista uusien toimintojen osalta, joista ei ole olemassa vertailukelpoisia tuotoksia kahdelta vuodelta. Uusien toimintojen kustannukset lasketaan kuitenkin mukaan panospuolelle, jolloin ne heikentävät tuottavuuslukua. Tämä selittää osaltaan IL:n viime aikoina heikentyneet tuottavuustulokset. Laskennassa ei huomioida esimerkiksi palvelutuotteiden laadun ja vaikuttavuuden paranemista, satelliitti- ja mallituotteiden erottelukyvyn ja alueellisen kattavuuden paranemista, kykyä lisätä kilpailtua rahoitusta eikä toiminnan pitkän tähtäimen yhteiskunnallisia hyötyjä tuottavia investointeja. Tuottavuuden laskentaperusteet uusitaan vuoden 2013 alkupuoliskolla. Toiminnan kustannukset Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Sitä hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) 2010 2011 2012 Muutos 2011-2012 Osuus 2012 Palkkakustannukset 34 328 36 759 39 590 + 8 % 55 % Käyttökustannukset 26 291 26 303 28 407 + 8 % 39 % Pääomakustannukset 3 520 3 630 4 581 +26 % 6 % Kustannukset yhteensä 64 139 66 692 72 578 + 9 % 100 % Henkilötyövuodet 649 660 679 + 3 % Kustannukset/htv 98,83 101,05 106,89 Laitoksen kokonaiskustannukset kasvoivat 9 % edellisestä vuodesta. Syynä oli mm. lentosäähavaintotoimintojen siirtyminen Finavialta IL:n hoidettavaksi sekä viime vuosina toteutetut investoinnit yhteiskunnallisesti merkittäviin infrastruktuureihin. Palkkakustannukset muodostivat 55 % kokonaiskustannuksista. Pääomakustannukset kasvoivat kuitenkin prosentuaalisesti eniten edellisestä vuodesta.
7 Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) 2010 2011 2012 Muutos 2011-2012 % Osuus 2012 % Sää- ja turvallisuus 23 568 23 765 26 535 +12 % 37 % Tutkimus ja kehitys 28 205 30 189 32 221 +7 % 44 % Hallinto ja esikunta * 12 366 12 738 13 823 + 9 % 19 % Kustannukset yhteensä 64 139 66 692 72 578 + 9 % 100 % * sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia 4 376 4 321 4 947 Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) 2010 2011 2012 Muutos 2011-2012 % Osuus 2012 % Sää- ja turvallisuus 274 269 276 + 3 % 41 % Tutkimus ja kehitys 330 350 362 + 3 % 53 % Hallinto ja esikunta 45 41 41 0 % 6 % Henkilötyövuodet yhteensä 649 660 679 + 3 % 100 % Tutkimus- ja kehitys- tulosalueen osuus laitoksen kokonaiskustannuksista oli edelleen suurin, mutta eniten kasvua oli sää- ja turvallisuus- tulosalueella, jossa tehtiin investointeja ja aloitettiin lentosäähavaintojen tuottaminen. Hallinnon kustannusosuutta kasvatti kansainvälisten jäsenmaksujen lisäksi laitoksen toimitaloon tehdyt muun muassa energiatehokkuutta parantavat investoinnit, jotka kirjattiin hallinnon tulosalueelle. Kilpaillun rahoituksen kasvun ansiosta yhä enemmän henkilöstöä voitiin rahoittaa talousarvion ulkopuolisin varoin. Kokonaisuutena laitoksen henkilömäärä kasvoi 3 %. Hallinnollisten toimintojen henkilömäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Muilla tulosalueilla henkilömäärä kasvoi toiminnan laajentumisen myötä. Tulosalueittain henkilömäärien prosenttiosuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen kustannukset tutkimusohjelmien mukaan (1000 euroa) 2010 2011 2012 Osuus 2012 Meteorologia 2 525 2 750 2 766 9 % Ilmanlaatu 5 021 5 032 5 053 16 % Ilmastonmuutos 5 691 6 296 7 171 22 % Uudet havaintomenetelmät 4 133 4 565 4 969 15 % Arktinen tutkimus 3 575 4 511 4 593 14 % Kuopion yksikkö 1 335 1 458 1 697 5 % Konsultointipalvelut 2 684 2 566 2 772 9 % Merentutkimus 3 127 2 954 3 134 10 % Muu tutkimustoiminta 114 56 66 0 % Yhteensä 28 205 30 189 32 221 100 %
8 Tutkimustoiminnan kustannukset kasvoivat 7 % edellisestä vuodesta yhteishankkeiden määrän kasvun vuoksi. Ilmastonmuutos oli edelleen suurin tutkimusohjelma 22 %:n kustannusosuudella. Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2010 2011 2012 Liiketoiminnan myyntituotot 5 408 352 5 687 031 5 471 603 Liiketoiminnan muut tuotot 878 932 883 996 885 549 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 6 287 284 6 571 027 6 357 152 ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset -1 405 312-1 361 568-972 148 Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta -191 044-231 590-483 030 Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta -1 484 266-1 136 911-1 178 859 Sisäisten tukipalvelujen ostot - 1 350 464-1 571 735-1 308 265 Erilliskustannukset yhteensä -4 431 086-4 301 804-3 942 302 Palvelukate 1 856 198 2 269 223 2 414 850 Palvelukate % 29,52 % 34,53 % 34,53 % YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset -711 619-778 427-936 624 Ecomet-hinnoiteltu data -510 952-498 911-501 557 Yhteiskustannukset yhteensä -1 222 571-1 277 338-1 438 181 Kokonaiskustannukset yhteensä -5 653 657-5 579 142-5 380 483 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) +633 627 +991 885 +976 669 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 10,08 % + 15,09 % + 15,36 % Kustannusvastaavuus 111 % 118 % 118 % Henkilöstökustannusten osuus: 3 187 038 3 124 320 3 030 400 Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 15 % ylijäämää ja kustannusvastaavuus oli 118 %.
9 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2010 2011 2012 Tuotot yhteensä 6 208 804 6 117 626 7 562 609 Edellisen vuoden ylijäämätasaus +1 800-9 808 Kirjanpidon mukaiset tuotot 6 210 604 6 107 818 7 562 609 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -2 787 147-2 757 780-2 216 307 Muut erilliskustannukset -522 224-509 773-717 674 Erilliskustannukset yhteensä -3 309 371-3 267 553-2 933 981 Palvelukate 2 901 233 2 840 265 4 628 628 Palvelukate % 46,71 % 47 % 61 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) -846 204-842 961-876 481 Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) -1006 518-924 215-2 404 839 Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) -406 736-434 140-646 372 Laitostaso -646 315-680 911-741 302 Yhteiskustannukset yhteensä -2 905 773-2 882 227-4 668 994 Kokonaiskustannukset yhteensä -6 215 144-6 149 780-7 602 975 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) - 4 540-41 962-40 366 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % - 0% - 0,7 % - 0 % Kustannusvastaavuus % 100 % 99 99 % Henkilöstökustannusten osuus: 3 200 190 3 259 383 3 924 873 1) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä, havaintopalveluista ja tietohallintopalveluista Tuotot ja kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta, kun laitos alkoi tuottaa lentosäähavaintoja kesällä. Erityisesti muutos näkyy datakustannusten kasvuna. Tuotot vastasivat hyvin kustannuksia ja kustannusvastaavuustavoite toteutui.
10 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 euroa) TUOTOT 2010 2011 2012 Muilta valtion virastoilta saatu 6 381 037 7 171 295 7 011 238 rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen 2 189 175 2 286 128 3 450 342 rahoitus EU:lta saadut tuotot 2 925 860 3 613 253 4 040 802 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 11 496 072 13 070 676 14 502 382 ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset -10 325 821-11 773 028-8 101 861 Muiden yksiköiden erilliskustannukset - 1 339 251-1 058 268-968 057 Erilliskustannukset yhteensä - 11 665 072-12 831 296-9 069 918 YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen - 8 179 183-8 229 496-12 752 339 yhteiskustannukset Yhteiskustannukset muista yksiköistä - 382 447 530 978 594 739 Yhteiskustannukset yhteensä - 8 561 630-8 760 474-13 347 078 Kokonaiskustannukset yhteensä -20 226 702-21 591 770-22 416 996 Tuotot - kustannukset Tuotoilla rahoitettu osuus-% - 8 730 630 57 % - 8 521 094 61 % - 7 914 614 65 % Omarahoitusosuus-% 43 % 39 % 35 % Henkilöstökustannusten osuus: 12 733 905 13 602 815 14 122 707 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 1,43 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Hankkeiden määrä kasvoi, ja tuotoilla katettiin 65 % kustannuksista. Vuoden 2012 laskelmassa on kustannuksissa mukana arvonlisäveroa 108 533 euroa. Tuotoissa on mukana arvonlisäveroja 8 999 euroa. Valtiokonttorin määräys arvonlisäveron laskemisesta mukaan kustannuksiin tuli voimaan vuonna 2011. Arvonlisävero on siten mukana vuosien 2011 ja 2012 laskelmissa.
11 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Muutos 2011/2012 HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk. 222 239 267 + 28 Budjettirah. henk. 421 411 409-2 Ulkopuolisrah. henk. 6 10 3-7 Henkilöstö yhteensä 649 660 679 + 19 MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat 33 049 36 005 39 156 + 3 151 - Kulutusmenot 26 485 25 650 28 253 + 2 603 - Investoinnit 5 280 6 563 4 360-2 203 Yhteensä 64 814 68 218 71 769 + 3 551 Ulkopuolisrah. menot - Palkat 238 333 106-227 - Muut menot 170 385 361-24 Yhteensä 408 718 467-251 Menot yhteensä 65 222 68 936 72 236 + 3 300 TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv. 12 498 12 679 13 919 + 1 240 Tulot yhteisrahoitteisesta toiminnasta 11 088 12 309 14 027 + 1 718 Muut tulot 539 612 531-81 Tulot yhteensä 24 125 25 600 28 477 + 2 877 KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus 24 125 25 600 28 477 + 2 877 Nettomääräraha 40 689 42 618 43 292 + 674 Ulkopuolinen rahoitus 408 718 467-251 Rahoitus yhteensä 65 222 68 936 72 236 + 3 300 Laitoksen kokonaismenot kasvoivat 3,3 milj. euroa. Syynä olivat uudet tehtävät sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvu. Tulospalkkion osuus palkkamenoissa oli 1,69 milj. euroa, missä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Tulot kasvoivat yhteensä 2,9 milj. euroa. Kasvu kertyi sekä yhteisrahoitteisesta että maksullisesta toiminnasta.
12 Vuoden 2012 rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Nettorahoitus Tulorahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Suora ulkopuolinen rahoitus Htvosuus % Sää- ja turvallisuus 15 664 10 774 26 438 37 % 276 41 % Tutkimus ja kehitys 15 161 13 796 467 29 424 41 % 362 53 % Hallinto ja esikunta 12 467 3 907 16 374 23 % 41 6 % Rahoitus yhteensä 43 292 28 477 467 72 236 100 % 679 100 % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen rahoituksesta 48 % katettiin tällä ulkopuolisella rahoituksella. Vastaava luku sää- ja turvallisuus tulosalueella oli 41 %. Hallinnon ja esikunnan rahoitukseen sisältyy kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 4,95 milj. euroa. Tulosalueiden rahoitus 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Talousarviorahoitus 10 000 5 000 0 Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta
13 Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne 40% Talousarviorahoitus 60% Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain 7% 16% 37% Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta KV järjestömenot 41%
14 Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain 41 276 362 Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta Henkilötyövuosien jakautuminen rahoituspohjan mukaan 270 Talousarviosta rahoitetut Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla rahoitetut 409
15 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012 Tavoite 2012 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 83,4 91,0 87,3 83 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk ( %) 73,2 70,5 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia 97 98 Tuulivaroitusten osuvuus 1-2 vrk, % 76,1 78 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 90,6 88 Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus (%) 99,26 97 Sidosryhmien tyytyväisyys (1-5) 4,2 4,2 3,5 Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 3,8 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, 14 546 14 446 14 502 10 000 1000 euroa Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl 260 273 293 250 Tulosmittarit uudistettiin vuoden 2012 alusta lukien, joten kaikista tuloksista ei ole olemassa seurantatietoa aikaisemmilta vuosilta. Sääennusteiden osuvuustavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta tuulivaroitusten osuvuustavoitetta. Tuulivaroitusten virhelähteitä onkin jo alettu selvittää ja tuotantotapa käydään läpi laadun parantamiseksi. Myös sateen ennustettavuus etukäteen jäi hieman tavoitearvosta. Toimitusvarmuustavoitteet saavutettiin, samoin tutkimustoiminnan julkaisutavoitteet. Asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteet saavutettiin myös. Seurattavat mittarit Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Tavoite 2012 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5 vrk ( %) 75,98 72,5 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 1 vrk (%) 85 88,2 89,0 86 Kovan tuuleen varoitusten osuvuus 1 vrk ( %) 83,2 84,4 82,9 85
16 Vaara tiedotteiden osuvuus, % Vaara tiedotteiden ennustettavuus, tuntia Palvelujen toimitusvarmuus 74 72 25,5 20 Aallokko- ja vedenkorkeuspalvelun toimitusvarmuus (%) 99,1 99,7 99,9 96 Jääpalvelun toimitusvarmuus (%) 97,3 97,83 93 Sääennusteiden toimitusvarmuus (%) 99,8 99,9 99,97 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,8 99,9 99,97 99,5 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 4,0 3,9 4,0 3,8 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 4,2 4,1 3,9 3,9 Kansalaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,1 3,64 3,8 Seurattavat mittarit eivät ole tulostavoitteita, mutta myös niistä lähes kaikki tuottivat vähintään itse asetetun tavoitearvon. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Seurattavat mittarit Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Tavoite 2012 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi 3,64 3,7 3,74 3,5 (1-5) Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv 421 411 410 407 Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, htv 228 249 269 250 Laitoksen henkilöstömäärä yhteensä, htv 649 660 679 657 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,74, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitearvon. Hyvä kehitys jatkui, ja tulos parani hieman edellisestä vuodesta. Vastausprosentti oli 71,4 %. Ilmatieteen laitoksen indeksiarvot olivat kaikissa kysymyksissä selvästi parempia kuin valtion keskiarvot.
17 Työhyvinvointia edistettiin muun muassa tukemalla henkilöstön liikuntamahdollisuuksia työajalla. Sairauspoissaoloja kertyi 4,5 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Laitoksen henkilöstöä kehitettiin laajasti monella eri osa-alueella. Operatiivisten meteorologien ja tutkijoiden kaksivuotinen koulutus- ja kehittämisohjelma TopMet käynnistyi vuoden 2012 alussa ja on edennyt puoliväliin. Ohjelma vastaa laitoksen kasvavaan rooliin 24/7 -turvallisuusviranomaisena samoin kuin asiantuntijapalvelujen antajana. Henkilöstön kykyyn toimia erittäin kansainvälisessä ympäristössä panostettiin muun muassa projektijohtamisen ja rahoituksenhaun osaamisen kehittämisellä. Suurin yksittäinen koulutuspanos osallistujamääräisesti oli edelleen kielikoulutus. Ikäjohtaminen ja mielekäs työuran loppupää nostettiin 2012 teemaksi ja haasteeseen tartuttiin kehityskeskustelujen, luentojen ja työpajojen keinoin. Kaikkiaan 409 henkilötyövuoden palkat rahoitettiin talousarviosta ja tämä henkilöstö väheni kahdella henkilötyövuodella. Laitoksen henkilöstön kokonaismäärä oli 679 henkilötyövuotta, mikä on 19 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtion ulkopuolelta rahoitetun tutkimushenkilöstön sekä muun tulorahoitteisen henkilöstön määrä kasvoi. Osan kasvusta selittää laitokseen Finavialta siirtynyt lentosäähavaintotoiminta. Muu kasvu johtui laitoksen menestymisestä kilpailussa ulkopuolista tutkimusrahoituksesta. Tuloilla rahoitettiin kaikkiaan 267 henkilötyövuoden ja suoralla ulkopuolisella rahoituksella kolmen henkilötyövuoden palkat. Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 731 henkilöä, joista naisia oli 289 ja miehiä 442. Henkilöstön lukumäärät 2010 2011 2012 Naiset 266 261 289 Miehet 424 421 442 Vakinaiset 520 498 523 Määräaikaiset 170 184 208 Kokoaikaiset 592 584 612 Osa-aikaiset 98 98 119 Henkilöstön lukumäärä yhteensä 690 682 731 Henkilötyövuodet ( htv) Henkilöstön keski-ikä 649 660 679 43,7 43,7 43,4
18 Henkilöstön ikärakenne vuoden lopussa 2010 2011 2012 Ikäjakauma 2012 15-24 24 22 25 3 % 25-34 170 172 194 27 % 35-44 162 154 162 22 % 45-54 182 175 180 25 % 55-64 147 157 161 22 % 65-5 2 9 1 % Yhteensä 690 682 731 100 % Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koko henkilöstö 2010 2011 2012 5,7 5,7 5,7 5,9 5,9 5,9 5,8 5,8 5,8 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2012 koulutustasoindeksi oli 5,84. 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 72,24 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,3 milj. euroa, mikä johtui lentosäähavaintotoiminnan siirtymisestä Finavialta Ilmatieteen laitoksen tehtäväksi sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvusta. Palkkoihin sisältyi 1,69 milj. euron tulospalkkio, joka kasvoi edellisvuodesta 0,5 milj. euroa. Menoista katettiin tulorahoituksella 28,48 milj. euroa (39 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 0,47 milj. euroa (1 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 43,29 milj. euroa (60 %). Nettorahoituksen osuus pieneni 2 prosenttiyksikköä. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2011 talousarviomäärärahoja yhteensä 43,03 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 10,91 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 10,65 milj. euroa. Maksullisen palvelun tulot olivat 13,92 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 14,03 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,72 milj. euroa ja maksullisen toiminnan tulot 1,24 milj. euroa. Huolimatta toiminnan laajenemisesta siirtyvä erä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Siirtyvään erään sisältyy mm. keskeneräisiä tutkahankintoja.
19 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot kasvoivat 2,89 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvu johtui yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden lisääntyneistä tuloutuksista sekä maksullista palvelua tuottavasta lentosäähavaintotoiminnasta, joka siirtyi kesken vuotta Ilmatieteen laitoksen hoidettavaksi. Toiminnan kulut kasvoivat 5,86 milj. euroa edellisvuodesta. Palkkoja kasvatti tutkimusprojekteihin ja lentosäähavaintoihin hankittu lisähenkilöstö. Myös poistot kasvoivat viime vuosien investointien johdosta. Satunnaiset tuotot kasvoivat 0,072 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion kirjauksista. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä kasvoi 3,14 milj. euroa edellisvuodesta. 1.6.4 Tase Taseen loppusumma aleni 0,11 milj. euroa eli edellisvuoden 24,79 milj. eurosta 24,68 milj. euroon, mikä johtui pienentyneistä myyntisaamisista. Muissa erissä ei ollut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 16,81 milj. eurosta 17,14 milj. euroon. Syynä oli suurin erä koneet ja laitteet, joka kasvoi 0,65 milj.euroa. Laitos on parin viime vuoden aikana investoinut uuden teknologian tutkimus- ja havaintolaitteisiin, mikä näkyy tuon ryhmän tasearvon kasvuna. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo aleni 7,98 milj. eurosta 7,54 milj. euroon. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto vastaa siitä, että laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt (sisäinen valvonta), jotka varmistavat laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta Ilmatieteen laitoksessa vuodelta 2012 perustuu johdon strategiapäivään, toimintayksiköiden kokouksiin ja vuosittaisiin arviointeihin sekä sisäisen tarkastuksen työhön. Lisäksi sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seuranta- ja arviointitoimintaa. Arviointi perustuu valtiovarainministeriön controller toiminnon suosituksen mukaiseen COSO ERM viitekehykseen. Arvioinnin perusteella Ilmatieteen laitoksessa sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät hyvin niille talousarvioasetuksessa 69 :ssä säädetyt vaatimukset. Ilmatieteen laitos valmistautui vapauttamaan tietoaineistojaan kansalaisille maksuttomaan käyttöön. Datapolitiikan muutos asettaa laitoksen toiminnalle haasteita. Muutos on pakottanut tarkistamaan sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja mikä osaltaan on tehostanut toimintaa ja selkiyttänyt vastuita.
20 Kertomusvuonna riskienhallinnan kehittämistyötä jatkettiin, lisäksi panostettiin henkilöstön osaamisen kehittämiseen, ikäjohtamiseen ja lopputyöuran yksilölliseen suunnitteluun. Tulevan vuoden kehittämiskohteina jatkavat hyvin alkanut sisäisen viestinnän kehittäminen ja riskienhallinta. 1.8 Arviointien tulokset Laitoksen toiminnasta ei tehty evaluointeja vuonna 2012. Taloustutkimuksen tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos saavutti jälleen selvän ykkössijan julkishallinnon toimijoiden joukosta arvosanalla 8,38, kun toiseksi parhaan arvosana oli 7,99. Kysely kohdistui suomalaisiin ylimpiin päättäjiin ja vaikuttajiin. Myös taloustutkimuksen tekemän kansallisen yritysmielikuvakyselyn mukaan IL oli paras arvosanalla 7,95, kun toiseksi parhaan arvosana oli 7,46. Yritysviestintätutkimuksen mukaan Ilmatieteen laitoksen tulosten keskiarvo oli 8,57. Tässäkin tutkimuksessa IL oli selvästi ykkössijalla 27 julkisen hallinnon toimijan joukossa. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2012 kohdistunut väärinkäytöksiä.
2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN 21
22 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2012 Vert ailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 1 632 823,23 1 364 882 1 364 882,42 0,00 100,00 11.04.01. Arvonlisävero 1 632 823,23 1 364 882 1 364 882,42 0,00 100,00 12. Sekalaiset tulot 703 025,95 457 935 457 934,81 0,00 100,00 12.35.99. YM:n hallinnonalan muut tulot 697 169,51 457 935 457 934,81 0,00 100,00 12.35.99.3 EU-rahoitus 697 169,51 457 935 457 934,81 0,00 100,00 12.39.10 Muut sekalaiset tulot 5 856,44 0 0,00 0,00 0,00 13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot 330,00 173 172,98 0,00 100,00 ja voiton tuloutukset 13.03.01. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja 330,00 173 172,98 0,00 100,00 osakkeiden nettomyyntitulot 13.03.01.1. Osinkotulot, pääoman- 173 172,98 0,00 100,00 palautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Tuloarviotilit yhteensä 2 336 179,18 1 822 990 1 822 990,21 0,00 100,00
23 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji T ilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Talousarvion 2012 määrärahojen käyttö vuonna 2012 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2012 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2012 Käyttö vuonna 2012 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 0,00 208 208,11 0,00 208,11 0,00 30 000,00 30 000,00 9 246,76 20 753,24 24.01.29. UM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 0,00 208 208,11 208,11 0,00 24.01.29.3. Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 0,00 208 208,11 208,11 0,00 24.20.66. Lähialueyhteistyö (S3V) 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 30 000,00 30 000,00 9 246,76 20 753,24 31. Liikenne- ja viestintäministeriön 45 789 209,56 47 877 265 37 227 771,73 10 649 493,13 47 877 264,86 0,00 10 908 407,63 53 941 407,63 43 291 914,50 10 649 493,13 hallinnonala 31.01.29. LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 5 267 209,56 4 844 265 4 844 264,86 4 844 264,86 0,00 31.50.01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) 40 522 000,00 43 033 000 32 383 506,87 10 649 493,13 43 033 000,00 0,00 10 908 407,63 53 941 407,63 43 291 914,50 10 649 493,13 31.50.01.1 IL:n toimintamenot 39 673 000,00 42 184 000 32 014 471,12 10 169 528,88 42 184 000,00 0,00 10 287 863,52 52 471 863,52 42 302 334,64 10 169 528,88 31.50.01.2 Etelä-Manner 849 000,00 849 000 369 035,75 479 964,25 849 000,00 0,00 620 544,11 1 469 544,11 989 579,86 479 964,25 32. Työ- ja elinkeinoministeriön 37 196,22 3 943 3 943,19 0,00 3 943,19 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 hallinnonala 32.01.29. TEM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 15 936,08 3 943 3 943,19 3 943,19 0,00 32.30.51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (S2V) 21 260,14 0 0,00 0,00 0,00 32.30.51.2.1 Työllistäminen valtionhallintoon/palkkaukset 21 260,14 0 0,00 0,00 0,00 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 637 651,10 637 651,10 457 934,81 179 716,29 35.10.64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) 637 651,10 637 651,10 457 934,81 179 716,29 Määrärahatilit yhteensä 45 826 405,78 47 881 416 37 231 923,03 10 649 493,13 47 881 416,16 0,00 11 576 058,73 54 609 058,73 43 759 096,07 10 849 962,66
24 Ilmatieteen laitoksen tuotto- ja kululaskelma 1.1.2012-31.12.2012 1.1.2011-31.12.2011 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 13 032 545,47 11 790 735,51 Vuokrat ja käyttökorvaukset 885 549,37 883 995,79 Muut toiminnan tuotot 14 563 680,29 28 481 775,13 12 921 784,69 25 596 515,99 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 5 384 541,69 4 025 334,22 Henkilöstökulut 39 590 280,43 36 758 203,22 Vuokrat 5 518 336,50 5 364 993,68 Palvelujen ostot 9 588 079,71 9 751 127,70 Muut kulut 7 939 108,01 7 451 673,89 Poistot 4 218 294,39 3 379 122,71 Sisäiset kulut 615 371,81-72 854 012,54 260 390,86-66 990 846,28 JÄÄMÄ I -44 372 237,41-41 394 330,29 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 2 278,73 4 465,29 Rahoituskulut -3 002,13-723,40-2 367,58 2 097,71 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 670 164,42 598 002,59 Satunnaiset kulut -30 497,78 639 666,64-50 022,06 547 980,53 JÄÄMÄ II -43 733 294,17-40 844 252,05 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta 457 934,81 457 934,81 697 169,51 697 169,51 Siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöi -113 667,18 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille -65 654,59-179 321,77 0,00 0,00 JÄÄMÄ III -43 454 681,13-40 147 082,54 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 1 365 769,89 1 642 484,49 Suoritetut arvonlisäverot -4 857 802,23-3 492 032,34-5 298 335,72-3 655 851,23 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -46 946 713,47-43 802 933,77
25 Ilmatieteen laitoksen tase 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 159 237,64 221 554,22 Muut pitkävaikutteiset menot 62 257,79 221 495,43 87 963,77 309 517,99 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset 227 919,00 265 905,50 Rakennelmat 731 691,39 766 333,35 Koneet ja laitteet 14 677 262,33 14 028 002,76 Kalusteet 621 229,67 713 624,62 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 600 093,80 16 858 196,19 667 044,08 16 440 910,31 KÄYTTÖOMAISUUS ARVOPAPERIT JA MUUT SIJAOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 56 379,00 56 379,00 56 379,00 56 379,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 17 136 070,62 16 806 807,30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 3 704 972,16 4 609 263,54 Siirtosaamiset 3 673 824,73 3 317 263,74 Muut lyhytaikaiset saamiset 133 539,30 43 997,82 Ennakkomaksut 31 447,28 7 543 783,47 7 900,82 7 978 425,92 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 861,95 861,95 633,95 633,95 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 7 544 645,42 7 979 059,87 VASTAAVAA YHTEENSÄ 24 680 716,04 24 785 867,17
26 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 5 619 881,39 5 619 881,39 Edellisten tilikausien pääoman muutos -371 711,88-3 336 905,46 Pääoman siirrot 46 463 519,34 46 768 127,35 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -46 946 713,47 4 764 975,38-43 802 933,77 5 248 169,51 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 764 975,38 5 248 169,51 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 5 695 912,32 6 047 503,05 Ostovelat 2 586 098,69 2 608 183,58 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 726 972,73 664 646,92 Edelleen tilitettävät erät 676 522,18 588 974,80 Siirtovelat 9 656 092,59 9 072 357,39 Muut lyhytaikaiset velat 574 142,15 19 915 740,66 556 031,92 19 537 697,66 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 19 915 740,66 19 537 697,66 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 24 680 716,04 24 785 867,17
27 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin 31.12.2012 noteeraamia valuuttakursseja: Englannin punta 0,8161 Ruotsin kruunu 8,5820 Tanskan kruunu 7,4610 Yhdysvaltain dollari 1,3194 * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot. * Erään toisen kirjanpitoyksikön kanssa tehdystä sopimuksesta aiheutuneet menot on aikaisempina vuosina kirjattu palvelujen ostoihin. Laskuttajan kirjausten perusteella ao. menot on kirjattu nyt sisäisiin kuluihin. Vuoden 2012 kirjaukset ovat yhteensä 444 190,23 euroa.
28 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2012 Vert ailu Tilinpäätös - Talousarvio T oteutuma % 13.03.01 Bruttotulot 330,00 173 172,98 0,00 Osinkotulot, pääoman palautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Bruttomenot 0,00 0 0,00 0,00 Nettotulot 330,00 173 172,98 0,00 100 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio Talousarvion 2012 määrärahojen 2012 (TA + LTA:t) käyttö vuonna 2012 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2012 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2012 Käyttö vuonna 2012 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24.01.29 Bruttomenot 208,11 208,11 UM:n hallinnonalan Bruttotulot 0,00 0,00 arvonlisäveromenot (A) Nettomenot 208 208,11 0,00 208,11 0,00 31.01.29 Bruttomenot 5 272 142,55 4 853 650,93 4 853 650,93 LVM:n hallinnonalan Bruttotulot 4 932,99 9 386,07 9 386,07 arvonlisäveromenot (A) Nettomenot 5 267 209,56 4 844 265 4 844 264,86 0,00 4 844 264,86 0,00 31.50.01 Bruttomenot 66 122 116,92 65 033 000 60 860 929,62 71 510 422,75 71 769 337,25 Ilmatieteen laitoksen Bruttotulot 25 600 116,92 22 000 000 28 477 422,75 28 477 422,75 28 477 422,75 toimintamenot (S2V) Nettomenot 40 522 000,00 43 033 000 32 383 506,87 10 649 493,13 43 033 000,00 0,00 10 908 407,63 53 941 407,63 43 291 914,50 10 649 493,13 32.01.29 Bruttomenot 15 936,08 3 943,19 3 943,19 TEM:n hallinnonalan Bruttotulot 0,00 0,00 0,00 arvonlisäveromenot (A) Nettomenot 15 936,08 3 943 3 943,19 0,00 3 943,19 0,00
29 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Ilmatieteen laitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Ilmatieteen laitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2012 2011 Henkilöstökulut 32 763 549,73 30 582 159,03 Palkat ja palkkiot 31 121 944,02 29 251 390,35 Tulosperusteiset erät 1 399 852,57 1 001 461,54 Lomapalkkavelan muutos 241 753,14 329 307,14 Henkilösivukulut 6 826 730,70 6 176 044,19 Eläkekulut 5 988 772,67 5 374 273,53 Muut henkilösivukulut 837 958,03 801 770,66 Yhteensä 39 590 280,43 36 758 203,22 Johdon palkat ja palkkiot, josta 2 095 324,88 1 814 976,37 - tulosperusteiset erät 71 609,96 8 514,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 019,44 3 019,44 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 3 019,44 3 019,44
30 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 1123 Liittymismaksut tasapoisto 10 vuotta 10 0 1129 Muut aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta 20 0 114 Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto vuokra-aika 0 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnei poistoa Aineelliset hyödykkeet 1229 Muut rakennukset tasapoisto 10 vuotta 10 0 1230 Rakennelmat tasapoisto 8 vuotta 12,5 0 *) tasapoisto 10 vuotta 10 0 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 1251 Vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1253 Raskaat työkoneet tasapoisto 10 vuotta 10 0 1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 tasapoisto 5 vuotta 20 0 1256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaittetasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 1260 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 4 vuotta 25 0 *) tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 tasapoisto 10 vuotta 10 0 1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 *) tasapoisto 10 vuotta 10 0 1279 Muut kalusteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 10 vuotta 10 0 1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut sijoitukset 130 Muut osakkeet ja osuudet ei poistoa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. *) MTL:stä 1.1.2009 siirtyneelle käyttöomaisuudelle määriteltiin poistoajat omaisuusryhmittäin jäljellä olleiden poistoaikojen perusteella.
31 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 1120-1123 Aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikut. menot Hankintameno 1.1.2012 391 528,00 128 529,90 520 057,90 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2012 391 528,00 128 529,90 520 057,90 Kertyneet poistot 1.1.2012 169 973,78 40 566,13 210 539,91 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 62 316,58 25 705,98 88 022,56 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2012 232 290,36 66 272,11 298 562,47 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 159 237,64 62 257,79 221 495,43 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä 122-123 Raken./rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 129 Aineell. keskeneräiset Hankintameno 1.1.2012 1 305 982,44 22 092 385,72 1 614 935,44 667 044,08 25 680 347,68 Lisäykset 58 900,00 4 481 670,97 73 937,02 1 349 201,37 5 963 709,36 Vähennykset 0,00 0,00 794,00 1 416 151,65 1 416 945,65 Hankintameno 31.12.2012 1 364 882,44 26 574 056,69 1 688 078,46 600 093,80 30 227 111,39 Kertyneet poistot 1.1.2012 273 743,59 8 064 382,96 901 310,82 0,00 9 239 437,37 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 794,00 0,00 794,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 131 528,46 3 832 411,40 166 196,84 0,00 4 130 136,70 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 135,13 0,00 135,13 Kertyneet poistot 31.12.2012 405 272,05 11 896 794,36 1 066 848,79 0,00 13 368 915,20 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 959 610,39 14 677 262,33 621 229,67 600 093,80 16 858 196,19 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Hankintameno 1.1.2012 56 379,00 56 379,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2012 56 379,00 56 379,00 Kertyneet poistot 1.1.2012 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2012 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 56 379,00 56 379,00
32 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Muutos 2012 2011 2012-2011 Korot euromääräisistä saamisista 2 105,75 4 135,29-2 029,54 Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00 Osingot 172,98 330,00-157,02 Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 0,00 Rahoitustuotot yhteensä 2 278,73 4 465,29-2 186,56 Rahoituskulut Muutos 2012 2011 2012-2011 Korot euromääräisistä veloista 2 977,13 1 024,16 1 952,97 Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00 SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00 Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00 Muut rahoituskulut 25,00 1 343,42-1 318,42 Rahoituskulut yhteensä 3 002,13 2 367,58 634,55 Netto -723,40 2 097,71-2 821,11 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Ilmatieteen laitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja