Kirje OKM/46/210/2011 05.10.2011 Yliopistot Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute yliopistoille ja ohjeet koskien vuonna 2012 käytäviä neuvotteluja 1. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SYKSYLLÄ 2011 Palautemenettely perustuu yliopistolain (558/2009) 48 :n ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n mukaiseen tavoitteiden seurantaan ja arviointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on vastuu hallinnonalansa ohjauksesta ja valvonnasta. Korkeakouluilla on tilivelvollisuus toiminnastaan ja voimavarojen tavoitteiden mukaisesta käytöstä. Ministeriö seuraa palautteessa erityisesti valtakunnallisen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ja korkeakoulujen kanssa sovittujen tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2011 palautteessa pääpaino on korkeakoulun strategian ja rakenteellisen kehittämisen linjausten toteuttamisen arviossa. Lisäksi palaute sisältää ministeriön näkemyksiä ja linjauksia koskien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä. Palautteeseen sisältyy tavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen valtakunnallisessa tarkastelussa sopimusindikaattorien pohjalta. Vuoden 2011 palaute perustuu: yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategioihin ja näiden toimeenpanoon ministeriön ja korkeakoulujen välisiin sopimuksiin korkeakoulujen tilinpäätöksiin, muuhun raportointiin ja julkaisuihin viimeisimpiin saatavilla olleisiin korkeakoulu- ja tutkimustilastoihin (Tilastokeskus, OKM, CIMO, OPH, OECD, Eurostat, Thomson-Reuters) hallitusohjelman 22.6.2011 linjauksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa seuraavan kirjallisen palautteensa yliopistoille syksyllä 2013 ja ammattikorkeakouluille syksyllä 2014. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Kansainvälisessä vertailussa suomalainen korkeakoululaitos menestyy osalla mittareista varsin hyvin erityisesti käytetyt panostukset huomioiden. Suomalainen korkeakoulutus on hyvin opiskelijoiden saavutettavissa, koulutukseen osallistuminen on yleistä, opiskelijoiden koulutuskustannukset ovat kohtuulliset ja eri-
OKM/46/210/2011 2 (9) tyisesti nuorten valmistuvien ikäluokkien koulutustaso on vertailukelpoinen keskeisten kilpailijamaiden kanssa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nuorissa ikäluokissa jää kuitenkin jälkeen OECD-kärkijoukosta. Korkeakoulutus kokonaisuudessaan ja erityisesti yliopistokoulutus on Suomessakin kytköksissä opiskelijoiden sosioekonomiseen taustaan. Lisäksi koulutuksen eriytyminen sukupuolen mukaan on huomattavan vahvaa. Korkeakoulujen tulee omilla toimenpiteillään edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan panostetaan runsaasti, mikä näkyy muun muassa hyvässä julkaisutuottavuudessa sekä tutkimushenkilökunnan määrässä. Suomeen tuleva kansainvälinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus on kuitenkin verraten vähäistä. Tutkimus- ja tutkijakoulutusyhteistyö tutkimuslaitosten, julkisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa on keskittynyt harvoihin korkeakouluihin ja koulutusalakohtaiset erot ovat isoja. Ministeriö kiinnittää korkeakoulujen huomiota TE- KES:n ja VTT:n uusiin linjauksiin ja niiden myötä avautuviin mahdollisuuksiin kehittää uudenlaisia strategisia kumppanuuksia. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen tutkimuksen kärki on terävä, mutta kovin kapea. Suhteellisella viittausindeksillä mitattuna Suomen tutkimusjärjestelmä asettuu OECD:n keskiarvotasolle ja hieman EU:n keskiarvon yläpuolelle, mutta on jäljessä muista Pohjoismaista. Kymmenen vuoden aikana 1999-2008 kaikkein siteeratuimpien artikkeleiden yhden prosentin joukkoon ylsi vajaa 1000 suomalaislähtöistä artikkelia. Artikkelia kohden viittausten määrä on näissä suomalaisten tutkijoiden julkaisuissa kaikkein korkein. Näiden huippujulkaisujen määrä on kuitenkin selvästi pienempi esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin tai Sveitsiin suhteutettuna. Suomalaisen korkeakoulutuksen ja julkisen sektorin tutkimuksen keskeisinä kehittämistavoitteina on viimeaikaisten arviointien perusteella yliopistollisen tutkimuksen laadun vahvistaminen, korkeakoululaitoksen virtaviivaistaminen, hajanaisuuden ja toiminnan päällekkäisyyksien vähentäminen, kansainvälistymisen lisääminen, valmistumisaikojen nopeuttaminen ja opintojen läpäisyn parantaminen. Tutkijanuran houkuttelevuutta tulisi lisätä ja siirtää painopistettä tutkijankoulutuksesta sen jälkeisiin uravaiheisiin. Suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen on edelleen ohutta. Ulkomaisten opiskelijoiden osuus on kansainvälisessä vertailussa pieni; yliopistojen alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa sekä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista OECD:n vertailun mukaan oli yhteensä vain 3,9 % oli vuonna 2009 ulkomaan kansalaisia. Tieteellistä tai taiteellista jatkotutkintoa suorittavia ulkomaalaisia oli 9,3 %. OECD-maiden keskiarvot ovat yli kaksinkertaiset ja EUmaiden keskiarvot lähes kaksinkertaiset. Kansainvälistymisen palveluiden vahvistaminen on tärkeää. Henkilöstön kansainvälistymiseen, liikkuvuuteen ja kielitaitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ministeriö kannustaa jatkamaan aktiivista työtä koulutusvientituotteiden kehittämiseksi ottaen huomioon EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun arviointi ja sen pohjalta tehtävät johtopäätökset. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset opiskelijat aloittavat opintonsa myöhemmin ja valmistuvat vanhempina kuin OECD- ja EU-maissa keskimäärin. Ikäryhmän 25-29-vuotiaista Suomessa yli 25 % on koulutuksessa, kun vastaava osuus OECD ja EU maissa on alle 15 %. Tarkasteltaessa korkea-asteen koulutuksessa olevia 30 34-vuotiaita koulutuksessa Suomessa on noin 10 % EU-maiden keskiarvon ol-
OKM/46/210/2011 3 (9) lessa alle 5 %. Korkeasta osallistumisasteesta huolimatta tutkinnon suorittaneiden määrä jää suhteellisen alhaiseksi. Yliopistot Yliopistojen pysyväisluonteinen tutkintoon johtava koulutus on hajautunut 22 paikkakunnalle runsaaseen 40 koulutusyksikköön. Erilaisia tutkimusyksiköitä yliopistoissa on yli 700. Kansainvälisesti korkeatasoinen julkaisutoiminta, Suomen Akatemian huippuyksiköt, Fi-DiPro -tutkijat, Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tutkimusrahoitus ja muu kilpailtu tutkimusrahoitus keskittyvät muutamaan yliopistoon. Vuonna 2010 yliopistoista valmistui 14 384 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, mikä on lähes tavoitteen mukainen määrä. Vuonna 2009 tutkintoja suoritettiin vain 10 535, missä näkyi tutkinnonuudistuksen siirtymäkauden päättyminen useimmilla aloilla tätä edellisenä vuonna. Tutkintomäärien voimakas vaihtelu vaikuttaa huomattavasti myös ylempiin korkeakoulututkintoihin liittyvien indikaattorien toteumatasoihin vuosien 2008 ja 2009 osalta. Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suoritti yliopistojen perustutkinto-opiskelijoista vain 39 %. Yliopistojen perustutkintojen 7 vuoden läpäisyaste jäi 51 %:iin (v. 2009). Voimavarojen tehokkaan käytön ja osaavan työvoiman turvaamisen näkökulmasta tilanne ei ole hyväksyttävä. Yliopistoilla on tutkintokoulutuksen järjestämisessä ja opiskelijoiden tasavertaisessa kohtelemisessa lakisääteisiä velvoitteita. Ministeriö pitää ongelmallisena toimintaa, jossa yliopisto aktiivisesti ohjaa tutkinto-opiskelijoitaan suorittamaan tutkinnon osiksi hyväksyttäviä opintosuorituksia muihin oppilaitoksiin ja samalla supistaa omaa tutkintoopetukseen liittyvää tarjontaansa. Luokanopettaja-, erityisopettaja- ja lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneiden määrä alitti tavoitteet selvästi. Opettajatarpeiden kasvu ja opettajien kelpoisuustilanne edellyttävät yliopistoilta nopeita toimenpiteitä opettajien saatavuuden turvaamiseksi. Useiden aineenopettajaryhmien ylikoulutuksen vuoksi yliopistojen tulee tarkentaa opettajankoulutuksiensa kohdentumista. Vuonna 2010 tohtoritutkinnon suoritti 1 518 jatko-opiskelijaa, mikä alitti kaudelle 2010 2012 asetetun tavoitteen. Pääosa yliopistoista on edistänyt tutkijanuramahdollisuuksien läpinäkyvyyttä. Yli puolet yliopistoista käyttää arviointiin perustuvaa vakinaistamispolkumenettelyä. Uusia uramalleja soveltaessaan yliopistojen on otettava huomioon tasa-arvon ja menettelyjen läpinäkyvyyden vaatimukset. Erityisesti tutkimuspainotteisten yliopistojen tulee strategioidensa toteuttamisessa hyödyntää aktiivisemmin kansainvälistä ja muuta ulkopuolista tutkimusrahoitusta. Yliopistojen rahoituspohjan laajentaminen tukee näiden strategisten tavoitteiden saavuttamista. Kansainvälisen rahoituksen osuus yliopistojen kokonaisrahoituksesta oli koko toiminta huomioon ottaen vain 2,2 %. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on 87 % ja opiskelijavaihto 93 % tasolla tavoitteesta. Yliopistojen uusista opiskelijoista naisten osuus oli 56 % vaihdellen koulutusalojen välillä eläinlääketieteen 98 %:sta teknillistieteellisen alan 24 %:iin. Miehet keskeyttävät opinnot naisia useammin. Opetus- ja tutkimushenkilökunnasta naisten osuus oli 42 %.
OKM/46/210/2011 4 (9) Tasa-arvolain mukaisesti korkeakoulujen tulee kiinnittää huomiota sukupuolten välisten erojen kaventamiseen ja muuhun tasa-arvoon erityisesti opiskelijarekrytointia kehittäessään ja hyvän henkilöstöpolitiikan edistämisessä. Talous, henkilöstö- ja julkaisutietojen tietomäärittelyissä on tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Nämä on otettava huomioon tunnuslukujen ja määrällisten tavoitteiden toteutumista arvioitaessa ja vertailtaessa 2010 tietoja edellisiin vuosiin. Yliopistojen varsinaisen toiminnan kustannuksista kohdentui 60,5 % tutkimukseen, 28 % koulutukseen ja 11,5 % muuhun toimintaan. Yliopistojen välillä perustehtävien painottumisessa on merkittäviä eroja. Yliopistojen tietojen vertailtavuutta heikensi kuitenkin osin toisistaan poikkeavat menettelytavat. Yliopistojen tilinpäätösten vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen tulee noudattaa taloushallinnossaan ja tilinpäätösraportoinnissaan kirjanpitolakia ja sitä täydentäviltä osin yliopistojen taloushallinnon koodiston linjauksia. Yliopistoille korvattavan arvonlisäveron kirjanpitokäsittely tulee järjestää taloushallinnon koodiston ja Kirjanpitolautakunnan lausunnon (KILA 1860/2010) mukaisesti. Tutkimusrahoituksen kokonaiskustannusmallin soveltamisessa yliopistojen tulee yhteistyössä Suomen Akatemian ja Tekesin kanssa edelleen kehittää yliopistojen sisäisiä prosesseja. Yliopistojen tulee varmistaa, että ulkopuolisella tutkimusrahoituksella käynnistetyt hankkeet etenevät sovitussa aikataulussa. Tämä mahdollistaa asianmukaisen raportoinnin ja laskutuksen. 2. SOPIMUSKAUSI 2013 2016 JA NEUVOTTELUT VUONNA 2012 Seuraava sopimus neuvotellaan vuosille 2013 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee välivuosina rahoituspäätökset kauden 2013 2016 sopimuksen pohjalta. Välivuonna ei tehdä erillistä sopimusta, vaan pohjalaskelma päivitetään uusimmilla tilastotiedoilla ja rahoitus kirjataan tarvittavin erittelyin ministeriössä joulukuussa tehtävään rahoituspäätökseen. Sopimuksen välivuosina neuvottelut järjestetään vain tarvittaessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen väliseen ohjausjärjestelmään ei ole odotettavissa muutoksia, mutta valtion rahoitusperusteita uudistetaan ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset. Rahoitusmallin kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja sidosryhmien kanssa. Rahoitusmallin uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotukset valmistuvat marraskuussa 2011. Alkuvuodesta 2012 valmistellaan tarvittavat säädösmuutokset. Tavoitteena on, että nykyiseen rahoitusmalliin tarvittavat muutokset voidaan ottaa käyttöön kohdennettaessa yliopistoille yliopistolain mukaista perusrahoitusta vuodelle 2013. Rahoitusmalliin liittyvässä yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä valmistelussa on hahmotettu yliopistolaitoksen tavoitetila vuonna 2020. Tavoitteena on laadukkaampi, vaikuttavampi, tehokkaampi, profiloituneempi ja kansainvälisempi yliopistolaitos. Kehitystä tähän suuntaan tuetaan kauden 2013-2016 rahoitusmallilla. Kaikkia tunnistettuja rahoitusmallin uudistamistarpeita ei ole mahdollista toteuttaa heti seuraavan sopimuskauden alusta lähtien puutteellisen tiedonkeruun vuoksi. Sopimuksen sisältöä uudistetaan edelleen aiempaa strategisemmaksi ja vain keskeisimpiin tunnuslukuihin rajoittuvaksi. Sopimus sisältää edelleen korkeakoululaitoksen yhteisten tavoitteiden lisäksi, yliopiston tehtävän, profiilin ja painoalat, määrälliset tavoitteet, merkittävimmät kehittämistoimet sekä rahoituksen.
OKM/46/210/2011 5 (9) Sopimus valmistellaan KOTA -tietojärjestelmän kautta. KOTA-tietojärjestelmää ja XDW -tietovarastoa hyödynnetään mahdollisimman laajasti myös ministeriön seuratessa yliopistojen kehitystä ja sovittavien tavoitteiden toteutumista. Yliopistojen neuvotteluissa käsitellään sopimukseen sisällytettävien asioiden lisäksi yliopiston strategisia, toiminnan kehittämissuuntaan liittyviä kysymyksiä, vuoden 2011 toiminnan tuloksellisuutta ja sovitaan maisteriohjelma-asetukseen otettavista erillisistä maisteriohjelmista ja EU/ETA-alueen ulkopuolelle suunnattuun lukukausimaksukokeiluun sisällytettävistä maisteriohjelmista. Yliopistojen neuvottelut käydään 7. 21.5.2012. Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia toimittavat sopimusaineiston siten, että valmistelussa on otettu huomioon Taideyliopiston valmistelu ja tämän yhteydessä tehdyt päätökset. Tarkempi neuvotteluaikataulu on liitteessä kolme. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdolle neuvotteluihin liittyvän seminaarin Helsingissä 21.-22.11.2011 ja 22.3.2012. Lisäksi UNIFIn kanssa huolehditaan riittävästä keskinäisestä yhteydenpidosta. Sopimusvalmistelua koskevat ohjeet sopimuksen rakenteen mukaisesti 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Pohjana seuraavan sopimuskauden tavoitteille ovat hallitusohjelma, joulukuussa 2011 hyväksyttävä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2011-2016 ja opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma ja Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut sopivat yksityiskohtaisemmin korkeakoululaitosta koskevista yhteisistä tavoitteista. Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnosta korkeakoululaitoksen yhteisiksi tavoitteiksi käsitellään korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa marraskuussa 2011. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja saadun palautteen pohjalta yhteisiä tavoitteita muokataan siten, että niistä voidaan sopia keväällä 2012 pidettävässä korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa. 2. Yliopiston tehtävä, profiili ja painoalat Yliopistot ovat uudistaneet tai ovat uudistamassa strategioitaan. Strategioista tai tätä tarkentavista toimenpideohjelmista ilmenee konkreettiset kehittämistavoitteet, toimenpiteet näihin pääsemiseksi ja kuinka strategian toteutumista voidaan seurata. Kauden 2010-2012 strategiset tavoitteet ja painoalavalinnat olivat usealle yliopistolla vielä varsin yleisellä tasolla ja tämän seurauksena yliopistojen painotusten erilaisuutta oli valtakunnallisessa tarkastelussa vaikea hahmottaa. Strategiatyö edellyttää korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta alueen ja innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Korkeakoulujen profiilit muodostavat valtakunnallisen kokonaisuuden, joka kattaa yhteiskunnan sivistys-, koulutus- ja tutkimustarpeet. Yliopistot ovat vuoden 2011 aikana UNIFIn puitteissa etsimässä mahdollisuuksia keskinäisen työnjaon selkeyttämiseksi ja yliopistojen profiloitumisen tukemiseksi.
OKM/46/210/2011 6 (9) Yliopistojen rakenteiden uudistamista edellyttää myös hallitusohjelmassa päätetyt etupainotteiset menovähennykset ja hallituskauden aikana mahdolliset tulevat lisäsopeuttamistoimenpiteet. Hallitusohjelman ja vuosien 2012-2015 kehyspäätöksen mukaisesti yliopistojen valtion rahoitukseen kohdennetaan yhteensä 86,2 miljoonan euron vähennys ja Suomen Akatemian määrärahoihin 33,6 miljoonan euron vähennys vuoteen 2015 mennessä. Yliopiston profiilissa voi painottua eri tavalla tutkimus, tutkintoon johtava koulutus, taiteellinen toiminta, elinikäinen oppiminen tai innovaatio- ja aluetoiminta. Yliopistot tekevät strategiatyönsä pohjalta ehdotuksen profiilistaan ja painoaloistaan. Yliopistokohtaiset määrälliset tavoitteet Kauden 2013 2016 valmistelussa lähdetään siitä, että vuosittaiset keskimääräiset määrälliset tavoitteet sovitaan ylemmille korkeakoulututkinnoille ja tohtorin tutkinnoille koulutusaloittain. Rahoitusmallin jatkovalmistelun perusteella on kuitenkin mahdollista, että lopullinen tavoitteenasettelu voi olla myös tätä karkeammalla tasolla. Opettajankoulutuksen määrälliset tavoitteet valmistellaan opettajaryhmittäin. Muutoin tavoitteet sovitaan yliopiston kokonaismääränä. Tutkintotavoitteiden valtakunnalliset lähtökohdat ja tavoitteiden asettamiseen liittyvät taustatekijät on esitelty liitteessä neljä. Lähtökohtana on, että määrälliset tavoitteet sovitaan ennen varsinaisia neuvotteluja. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto sopivat yliopiston määrälliset ja tunnuslukutavoitteet vuorovaikutteisesti KOTA -tietojärjestelmää hyödyntäen. KOTA - tietojärjestelmän päivityspohjat ovat käytettävissä viimeistään vuoden vaihteessa. Valtakunnallisena lähtökohtana määrällisten tavoitteiden valmistelulle pidetään: Määrälliset tavoitteet Vuosina 2013 2016 keskimäärin Alemmat korkeakoulututkinnot 14 000 Ylemmät korkeakoulututkinnot 15 000 Tohtorintutkinnot 1 600 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 8950 Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 11 200 Opettajankoulutus Ks. liite neljä Tunnuslukutavoitteet Yliopistojen toiminnan kehitystä seurataan vuosittain sopimukseen sisältyvillä keskeisillä tunnuslukutavoitteilla ja muilla seurantaindikaattoreilla. Tunnuslukutavoitteiden valtakunnallisena lähtökohtana on korkeakoululaitoksen tasapainoinen kehittäminen sekä laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Lisäksi ministeriö seuraa vuosittain yliopistojen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten ja XDWtietovarastoon tapahtuvan tilastotiedonkeruun kautta. Ehdotus tunnuslukutavoitteiksi ja näiden valtakunnalliset lähtökohdat esitellään marraskuussa pidettävässä korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa. Valmistelussa hyödynnetään yliopistojen rahoitusmallin kehittämisen yhteydessä tapahtuvaa yhteistyötä yliopistojen ja sidosryhmien kanssa.
OKM/46/210/2011 7 (9) 3. Keskeiset kehittämiskohteet Valtakunnallisen korkeakoulu-, tiede- ja innovaatiopolitiikan kannalta merkittävistä kehittämistoimista sovitaan tässä kohdassa. Ministeriö tekee pohjaesityksen kehittämiskohteista sopimustarjouksessaan. 4. Rahoitus Sopimukseen kirjataan valtion rahoitus ao. yliopistolle tarvittavin erittelyin. Yliopistoille toimitetaan lisäksi yksityiskohtaisempi erittely perusrahoituksen muodostumisesta. Yliopistojen perusrahoitus lasketaan - siltä osin kun ei ole neuvottelun kohteena - opetusja kulttuuriministeriössä säädösmuutosten valmistuttua. Lähtökohtana on, että yliopisto huolehtii koulutuksen laajennuksista ja uudelleen suuntauksista kokonaisrahoituksensa puitteissa sisäisin rakenteellisen kehittämisen keinoin. Yliopistojen välisistä järjestelyistä voidaan tarvittaessa sopia myös kolmikantaisesti. Valtion rahoitus tulee huomioimaan jatkossakin valtakunnallisia erityistehtäviä. Tavoitteena on kuitenkin näiden määrän merkittävä vähentäminen nykyisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää sopimuskauden alussa yliopistoja kuultuaan valtakunnallisista erityistehtävistä ja niihin osoitettavasta valtion rahoitusosuudesta. Valtion rahoitus tulee sisältämään jatkossakin strategiarahoitusosuuden, jonka lähtökohtana on yliopistojen oma strategiatyö. Yliopistojen strategioissa tulee ottaa huomioon tavoitteet laadukkaammasta, tehokkaammasta, profiloidummasta ja kansainvälisemmästä yliopistolaitoksesta. Strategirahoitus sovitaan ministeriön ja yliopiston välisessä neuvottelussa ottaen huomioon ministeriölle toimitetut tiedot yliopiston toiminnasta ja keskeisistä strategisista päätöksistä toiminnan kehittämiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi. Ministeriöön 31.1.2012 mennessä toimitettava aineisto Yliopisto antaa ensimmäisen ehdotuksensa määrällisiksi tavoitteikseen ja tunnuslukutavoitteikseen 31.1.2012 mennessä. Ministeriö antaa vastatarjouksensa tavoitteisiin ja ehdotuksensa valtakunnallisiksi erityistehtäviksi 29.2.2012 mennessä ja yliopisto vastineensa näihin 18.3.2012 mennessä. Määrällisten tavoitteiden ja valtakunnallisten erityistehtävien lopullinen yhteensovittaminen tapahtuu ministeriön ja yliopiston välillä huhtikuun aikana ennen sopimusneuvotteluja. Raportointi toimenpiteistä työurien pidentämiseksi Hallituskauden keskeisiä tavoitteita on sujuvoittaa korkeakouluopintoihin pääsyä sekä nopeuttaa tutkinnon suorittaneiden siirtymistä työelämään. Tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi ja hyvien käytänteiden levittämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää yliopistoja laatimaan yhteenvedon toimenpiteistään työurien pidentämiseksi liitteen viisi mukaisesti. Raportointi toimenpiteistä kansainvälistymisstrategian tavoitteiden edistämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää yliopistoja laatimaan yhteenvedon toimenpiteistään kansainvälistymisstrategian edistämiseksi liitteen viisi mukaisesti.
OKM/46/210/2011 8 (9) Raportointi toimenpiteistä tutkimustulosten hyödyntämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää yliopistoja laatimaan yhteenvedon toimenpiteistään tutkimustulosten hyödyntämiseksi liitteen viisi mukaisesti. Ministeriöön 17.2.2012 mennessä toimitettava aineisto Yliopisto tekee strategiatyönsä pohjalta ehdotuksen tehtävästä, profiilista ja painoaloista KOTA:n sopimuspohjaa hyödyntäen. Uusia tai lakkautettavia ohjelmia koskevat esitykset (ohjeistus liitteenä kuusi). Yliopistot voivat esittää maisteriohjelmien lakkauttamista tai painopistealueisiin liittyviä uusia maisteriohjelmia sekä lukukausimaksukokeiluun sisällytettäviä uusia tai maisteriohjelma-asetuksessa olevia vieraskielisiä ohjelmia. Vuoden 2011 toiminnan raportointi Opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämät tilastotiedot toimitetaan vuodelta 2011 tätä koskevien ohjeiden mukaisesti. Tiedonkeruun tarkemmat ohjeet toimitetaan korkeakouluille erillisellä kirjeellä. Yliopistoja pyydetään toimittamaan kauden 2010-2012 sopimuksessa ja ministeriön vuoden 2011 kirjallisessa palautteessa edellytetty raportointi keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä, tasa-arvolain edellytysten mukainen oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma sekä muu strategian toimeenpanon seurannan ja arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen aineisto. Ministeriötä tulee informoida vuoden aikana toimeenpantavista rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Yliopiston tulee rakenneuudistusten yhteydessä noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja huolehtia opiskelijoiden oikeusturvasta. Yliopistoja pyydetään toimittamaan tilinpäätösasiakirjansa opetus- ja kulttuuriministeriöön välittömästi niiden vahvistamisen jälkeen. Raportointi keskeisistä strategisista päätöksistä yliopiston toiminnan kehittämiseksi ja rakenteelliseksi uudistamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää strategiarahoituksen kohdentamiseksi yliopistolta tiedot keskeisistä strategisista päätöksistä toiminnan kehittämiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi sekä kuinka ja millä indikaattoreilla toteutumista voidaan vuosittain seurata. Opetus- ja kulttuuriministeriön sopimustarjous toimitetaan yliopistoille viimeistään kahta viikkoa ennen neuvottelua. Kaikki neuvotteluihin liittyvä aineisto toimitetaan vain sähköisesti käyttäen KOTAtietojärjestelmää. Tämän kirjeen liitteet 1-2 toimitetaan ainoastaan KOTA-tietojärjestelmän kautta.
OKM/46/210/2011 9 (9) Lisätietoja antavat tarvittaessa: opetusneuvos Jorma Karhu, puh. (09) 1607 7429 (jorma.karhu@minedu.fi) KOTA-tietojärjestelmän ja XDW-tietovaraston tekniset kysymykset ylitarkastaja Jukka Haapamäki, puh. (09) 1607 7227 (jukka.haapamaki@minedu.fi). Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Liitteet Liite 3 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen väliset neuvottelut vuonna 2012 Liite 4 Alustava ehdotus yliopistojen tutkintotavoitteiksi sopimuskaudelle 2013 2016 Liite 5 Ohjeet yliopistojen erillisraportoinneista Liite 6 Yliopistojen maisteriohjelmaesitykset ja EU/ETA-alueen ulkopuolelle suunnattuun lukukausi-maksukokeiluun sisällytettävät vieraskieliset maisteriohjelmat Tiedoksi Opetusministeri Jukka Gustafsson Valtiosihteeri Tapio Kosunen Erityisavustaja Aleksi Kalenius Kansliapäällikkö Harri Skog OKM/HAO Suomen Akatemia Korkeakoulujen arviointineuvosto Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry - Finlands studentkårers förbund (FSF) rf Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene - Rådet för yrkeshögskolornas rektorer Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry, Förbundet för studerandekårer vid yrkeshögskolorna i Finland rf