Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Hallitusohjelmassa linjataan hallinnonalalle monia rakenteellisia uudistuksia: arvioidaan tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksia muun muassa tehtyjen arviointien ja suositusten pohjalta sekä uudistetaan tukijärjestelmiä ja toteutetaan työvoimapolitiikan rakenteiden ja sisällön arviointi työllisyystoimien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi arvioidaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus sekä yksinkertaistetaan menettelytavat. Toimintaympäristö Kansainväliset talousnäkymät ovat ristiriitaisia. Euroopassa erot talouskehityksessä ovat suuria ja velkakriisi heijastuu talousnäkymiin epävakautena. Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen talouskasvu on kohtuullista. Useimpien Suomen keskeisten vientimaiden arvioidaan välttävän taantuman, vaikka kasvu osin hidastuukin. Suomen kauppatase kääntyi alijäämäiseksi vuonna. Suomessa oli työllisiä vuonna keskimäärin 2 474 000 henkilöä. Vuonna talouskasvu jää vaatimattomaksi. Vuodesta ennustetaan vain hieman parempaa. Vuodelle ennustetusta hyvin heikosta talouskasvusta huolimatta työvoiman kysyntä saattaa vielä kasvaa vuonna mutta heikkenee hieman vuonna. Talousnäkymät vaihtelevat toimialoittain. Palveluissa tuotannon suhdannekuvaajat, liikevaihtokuvaajat ja luottamus ovat vielä kohtuullisen hyviä. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on heikompi vuonna, mutta myös teollisuudessa on suuria eroja toimialojen välillä. Lähiaikoina työllisyyttä Suomessa tukee ennen kaikkea palvelusektori. Teollisuudessa ja rakentamisessa saattaa tapahtua pientä työllisyyden määrän laskua. Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää globaalisti taloudellisen kehityksen kääntämistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian linjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu. Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät. Suomen energiaomavaraisuus kasvaa. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten arvioinnin ja ennakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Jotkin naisryh- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
mät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin puututaan palveluilla ja kehittämistoimilla. Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 45 % vuosina 2006 (v. osuus 43 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli 44 prosenttia ja palkkatuetussa työssä puolet. Starttirahan saajista naisten osuus oli 45 prosenttia ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloittaneista 63 prosenttia. Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita voidaan myöntää yhteensä enintään 35 000 euroa yritystä kohden. Vuosittain lainoja on myönnetty noin 21 25 milj. eurolla. Lainaa voi tarvittaessa täydentää starttirahalla. Naisyrittäjyyttä edistetään myös yrittäjän sijaispalvelujärjestelmää kehittämällä. Tasa-arvon edistäminen on yksi keskeisiä periaatteita Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Tasa-arvoprojektien ja tasa-arvopainotteisten projektien osuus vuosina 2007 2010 oli Euroopan sosiaalirahaston kaikista käynnistyneistä projekteista 23 prosenttia ja Euroopan aluekehitysrahaston projekteista 12 prosenttia. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa aiemmin toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudellisilta kokonaisvaikutuksiltaan ennallaan. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) rahoitusvaltuus 437,140 427,140 32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 17,692 15,014 32.20.47 Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) korkotukivaltuus 262,644 260,000 32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 200,000 200,000 32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 116,823 126,823 32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 22,178 24,678 32.30.51 Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) hankintasopimusvaltuus 92,300 92,000 32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) hankintasopimusvaltuus 4,000 4,000 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400 myöntämisvaltuus 0,034 0,034 32.50.63 Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 2,500 - Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
varsinainen talousarvio esitys 32.50.64 EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahastoohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007 (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 322,995 226,934 32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 94,850 44,850 32.60.43 Kioton mekanismit (arviomääräraha) myöntämisvaltuus - 0,200 Hallinnonalan määrärahat TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä 1000 01. Hallinto 365 852 12 982 0 0-450 0 378 384 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 632 6 305-121 60 816 02. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 209 156 6 677-629 215 204 20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 5 568 300 5 868 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 4 777 4 777 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 81 692 81 692 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 20 20 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 10 007 10 007 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 1 803 724 37 400 0 3 700 19 688 0 1 864 512 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 395-81 39 314 02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot 91 334-2 147 89 187 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä 1000 (siirtomääräraha 2 v) 05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 978-13 5 965 06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 40 704 0-65 40 639 07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 097-6 11 091 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 431 270-600 0 430 670 41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 36 122 36 122 42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 600 4 000 7 600 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 21 985 800 500 23 285 44. Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) 700 700 45. Yritysten tutkimusja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) 4 000 4 000 46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 2 900 23 200 0 26 100 47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) 55 287 200 12 000 67 487 48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 10 800 10 800 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä 1000 63. Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) 0 0 80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 755 000 10 000 765 000 81. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (arviomääräraha) 185 000 185 000 82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) 10 10 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 108 542 3 000 111 542 87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 796 700 1 113 0 25 000 15 597 4 700 843 110 01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 168 055-6 677-403 160 975 44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 039 5 039 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 36 656 36 656 50. Palkkaturva (arviomääräraha) 30 000 8 000 4 700 42 700 51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) 546 464 7 790 25 000 0 579 254 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 10 486 0 8 000 18 486 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 40 959 100 0 0-73 0 40 986 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä 1000 01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 959 100-27 11 032 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 434 1 434 04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 213-7 2 206 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 269-39 18 230 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 5 211 5 211 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) 773 773 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 2 080 2 080 95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 20 20 50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 481 076 0 0 0 0 0 481 076 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 11 866 11 866 62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 273 2 273 64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007 (arviomääräraha) 466 937 0 466 937 60. Energiapolitiikka 257 580-8 000 0 0-30 006 0 219 574 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 175-6 5 169 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 LTA V 1000 Yhteensä 1000 20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 500 40. Energiatuki (arviomääräraha) 121 355-13 000 108 355 41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) 5 000 5 000 42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 150 150 43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) 2 000 2 000 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 125 000-30 000 95 000 70. Kotouttaminen 95 790 0 0 0 0 0 95 790 03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 661 661 30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) 95 129 95 129 Yhteensä 3 841 681 43 595 0 28 700 4 756 4 700 3 923 432 Henkilöstön kokonaismäärä 12 760 12 513 12 266 Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) 01. Hallinto Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energiaja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 632 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitykset (kpl) 14 31 16 Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 70 > 80 > 80 Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,9 0 0 Valtioneuvoston asetukset (kpl) 33 25 30 Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 1,5 < 1,0 < 1,0 Julkaisut (kpl) 152 130 120 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Koulutuspalautteen arvosana (1 10) 7,9 > 8,3 > 8,3 Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) 2 898 2 500 2 500 Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain 1) 1 000 euroa htv arvio 1 000 euroa htv arvio 1 000 euroa htv Konserniohjaus ja strategiset hankkeet 3 782 41,6 3 800 29,0 4 000 28,0 Työllisyys ja yrittäjyys 4 538 71,3 5 500 91,0 5 300 87,0 Työelämä ja markkinat 5 075 60,3 5 000 58,0 5 000 57,0 Elinkeino ja innovaatiot 5 399 69,1 5 400 69,0 5 300 65,0 Energia 4 385 46,7 4 400 47,0 4 400 46,0 Alueiden kehittäminen 4 238 71,6 4 400 77,0 4 200 74,0 Tieto 2 060 33,8 6 200 95,0 6 000 90,0 Yhteiset 22 869 171,1 17 007 92,0 18 420 86,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 504 5,8 650 7,0 650 7,0 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia 1 376 18,0 1 310 18,0 1 362 18,0 Yhteensä 54 226 589,3 53 667 583 54 632 558 1) Organisaatiomuutos 1.9.. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö Henkilötyövuosien kehitys 571,3 565 540 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,6 < 7,9 < 7,9 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset/htv 3 < 3 < 3 työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,38 - > 3,5 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Tutkimus- ja selvitystoiminta 2 200 000 Strategiset hankkeet 2 100 000 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot 1 362 000 Muut toimintamenot 48 970 000 Yhteensä 54 632 000 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 63 478 62 767 63 832 Bruttotulot 9 252 9 100 9 200 Nettomenot 54 226 53 667 54 632 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 348 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 323 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) 1 htv:n siirto momentilta 32.30.01 62 Hallituksen menosäästö -500 Muu muutos 183 Palkeet-hinnoittelun muutos 6 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -62 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -4 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -3 Harmaan talouden torjunta (HO) -100 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -400 Palkkausten tarkistukset 1 568 Vihreä talous (HO) 500 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -285 Yhteensä 965 talousarvio 54 632 000 II lisätalousarvio 1 008 000 talousarvio 53 667 000 tilinpäätös 52 201 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 166/ vp (22.11.) Määrärahaa saa käyttää myös: 3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Päätösosan kappaleen kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3). Momentin perustelujen laajennuksella tehdään mahdolliseksi SOLID-rahastosta rahoitettavien hankkeiden siirtomenojen maksaminen. talousarvio 54 632 000 III lisätalousarvio II lisätalousarvio 1 008 000 talousarvio 53 667 000 tilinpäätös 52 201 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 632 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. I lisätalousarvioesitys HE 52/ vp (23.5.) Momentille myönnetään lisäystä 6 305 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Avilon Fibres Oy:n tehdaskiinteistössä sijaitsevan rikkihiilen varastoimiseen, poiskuljettamiseen, hävittämiseen sekä muihin aineen vaarattomaksi tekemiseen liittyvien kustannusten maksamiseen siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa konkurssipesän varoilla. Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 45 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 erityisasiantuntijan palkkaamista varten sekä kertaluonteisina lisäyksinä 250 000 euroa äkillisten rakennemuutosten hoitoon ja 6 100 000 euroa viskoosintuotantoa harjoittaneen Avilon Fibres Oy:n konkurssista aiheutuneen turvallisuusongelman poistamiseen. Konkurssipesän varat eivät riitä varastoidun rikkihiilen poiskuljettamiseen ja hävittämiseen eivätkä vaaralliseksi arvioidun tuotantolinjan puhdistamiseen tai mahdolliseen purkamiseen. Kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 8,1 milj. euroa. Konkurssipesän on mahdollista saada tuottoja n. 2 milj. euron edestä. Vastuu turvallisuusongelman poistamisesta on ensisijaisesti pesällä ja mikäli rahat eivät riitä valtio joutuu viime kädessä ottamaan vastuun kustannuksista ja toimintavelvoituksista. Konkurssiin liittyvät julkisselvityksen menot maksetaan momentilta 25.10.50. I lisätalousarvio 6 305 000 talousarvio 54 632 000 tilinpäätös 54 675 000 tilinpäätös 52 201 000 Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentille myönnetään lisäystä 6 305 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Avilon Fibres Oy:n tehdaskiinteistössä sijaitsevan rikkihiilen varastoimiseen, poiskuljettamiseen, hävittämiseen sekä muihin aineen vaarat- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
tomaksi tekemiseen liittyvien kustannusten maksamiseen siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa konkurssipesän varoilla. IV lisätalousarvioesitys HE 165/ vp (24.10.) Momentilta vähennetään 121 000 euroa. Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta. IV lisätalousarvio -121 000 I lisätalousarvio 6 305 000 talousarvio 54 632 000 tilinpäätös 54 675 000 tilinpäätös 52 201 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Momentilta vähennetään 121 000 euroa. 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 095 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin sekä yritysneuvonnan asiantuntijapalveluiden ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen 2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 3) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palveluiden tuottamisesta aiheutuu. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Alueiden elinvoimaisuus työllisyysaste (%, vähintään) 68,6 69,0 70,0 työttömyysaste (%, enintään) 7,9 7,9 6,3 vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) 4,7 4,6 4,4 väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) - 64,1 64,1 asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) - 87 87 kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (t/v) - 750 000 700 000 maatalouden fosforitase (kg/ha) 3,4 5 < 5 maatalouden typpitase (kg/ha) 47,7 46 < 46 luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) 2 960 2 978 2 993 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
Elinkeinoelämän menestystekijät rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) 31 28 29 elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1 5) 3,97 3,97 3,9 Väestön hyvinvointi alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) 20,1 18,0 15,5 tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon tilaan (asteikko 1 5) 3,36 3,41 3,4 pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) 1 116 1 700 2 000 ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) 24,3 20,4 17,9 säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) 90 90 95 henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) 3 262 < 3 090 < 3 070 Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä. Toiminnallinen tuloksellisuus Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) EAKR-sidonnat 84,2 90 100 ESR-sidonnat 83,7 90 100 Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) EAKR-maksatukset 48,7 60 80 ESR-maksatukset 49,7 60 90 Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste 100 100 100 ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1 5) 3,6-3,7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 4 159 4 038 3 847 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 < 8,0 < 8,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolopäivät/htv 1,5-1,5 henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,27 > 3,4 > 3,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 270 750 267 679 268 095 Bruttotulot 58 708 61 500 59 000 Nettomenot 212 042 206 179 209 095 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 22 193 siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 714 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 7 387 7 000 7 000 muut tuotot -29 0 0 Tuotot yhteensä 7 358 7 000 7 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 6 945 6 600 6 600 osuus yhteiskustannuksista 5 046 2 900 2 900 Kustannukset yhteensä 11 991 9 500 9 500 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -4 633-2 500-2 500 Kustannusvastaavuus, % 61 74 74 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Liiketaloudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 669 2 100 1 000 muut tuotot 1 235 250 1 000 Tuotot yhteensä 1 904 2 350 2 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 516 1 700 1 500 osuus yhteiskustannuksista 170 600 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
varsinainen talousarvio Kustannukset yhteensä 686 2 300 2 000 esitys Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 218 50 0 Kustannusvastaavuus, % 278 102 100 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 35 586-35 000 EU:lta saatava rahoitus 330-300 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus -5-0 yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 2 540-2 500 Tuotot yhteensä 38 451-37 800 Hankkeiden kokonaiskustannukset 44 577-44 000 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -6 126 - -6 200 Omarahoitusosuus, % 14-14 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan kertyvän 200 000 euroa momentille 12.32.30. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 49, 30.40.20, 43, 51, 52, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.20.45, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.63 ja 64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aluehallinnon tehostaminen -5 000 Siirto momentilta 32.30.01 (1 htv) 47 Siirto momentilta 32.30.51 (verkko- ja puhelinpalvelut) 700 Toiminnan turvaaminen (kertaluonteinen) 2 000 Tuottavuustoimet -3 510 Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointi (kertaluonteinen) 600 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -51 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -2 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -700 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -600 Palkkausten tarkistukset 10 120 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -688 Yhteensä 2 916 talousarvio 209 095 000 II lisätalousarvio 6 491 000 talousarvio 206 179 000 tilinpäätös 210 563 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 166/ vp (22.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 156 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 61 000 euroa talousarvioesityksen 209 095 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilön palkkausmenojen siirrosta momentilta 32.30.01. talousarvio 209 156 000 II lisätalousarvio 6 491 000 talousarvio 206 179 000 tilinpäätös 210 563 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Talousarvioesitykseen sisältyy 2 milj. euron kertaluonteinen lisäys ELY-keskusten toiminnan turvaamista varten. Tämän lisäksi hallitus on budjettia täydentävässä esityksessään ehdottanut momentille 61 000 euron lisäystä Talvivaaran kaivosongelmista aiheutuviin lisätehtäviin. Valiokunta pitää tärkeänä, että Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmien selvittämiseen ohjataan riittävät resurssit. Valiokunta pitää muutoinkin välttämättömänä, että ELY-keskusten resurssien riittävyyttä arvioidaan ja että ne mitoitetaan niin, että keskukset pystyvät hoitamaan asianmukaisesti niille osoitetut tehtävät sekä reagoimaan myös mahdollisiin kriisitilanteisiin ilman perustehtävien vaarantumista. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 156 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin sekä yritysneuvonnan asiantuntijapalveluiden ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen 2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 3) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palveluiden tuottamisesta aiheutuu. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. I lisätalousarvioesitys HE 52/ vp (23.5.) Momentille myönnetään lisäystä 6 677 000 euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu 170 henkilötyövuoden siirrosta momentilta 32.30.01. Siirto johtuu TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämisestä ELY-keskusten yhteyteen. I lisätalousarvio 6 677 000 talousarvio 209 156 000 tilinpäätös 212 670 000 tilinpäätös 210 563 000 Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentille myönnetään lisäystä 6 677 000 euroa. IV lisätalousarvioesitys HE 165/ vp (24.10.) Momentilta vähennetään 629 000 euroa. Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta. IV lisätalousarvio -629 000 I lisätalousarvio 6 677 000 talousarvio 209 156 000 tilinpäätös 212 670 000 tilinpäätös 210 563 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Momentilta vähennetään 629 000 euroa. 20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 5 568 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain(1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
Siviilipalvelusaikaa lyhennetään 15 vuorokaudella 1.2. alkaen, mikäli asevelvollisuusaikaa lyhennetään vastaavasti. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia tehostetaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat 380 447 euroa vuonna 2010 ja 438 915 euroa vuonna. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä. arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä 2 381 2 400 2 400 Koulutetut, henkilöä 1 714 1 700 1 800 Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä 121 150 120 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Päivärahojen korottaminen 30 Siviilipalvelusajan lyhentyminen -37 Yhteensä -7 talousarvio 5 568 000 talousarvio 5 575 000 tilinpäätös 4 753 116 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 5 568 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain(1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. IV lisätalousarvioesitys HE 165/ vp (24.10.) Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu muun muassa siviilipalvelusvelvollisten majoituskustannusten korvauksista, palveluspaikattomien kustannuksista ja 1.1.2014 toteutuvan valtiollistamisen edellyttämistä järjestelmämuutoksista. IV lisätalousarvio 300 000 talousarvio 5 568 000 tilinpäätös 5 235 984 tilinpäätös 4 753 116 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa. 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 4 777 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävieninvestointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muidenpalvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömääränpalkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) talousarvio 81 692 000 II lisätalousarvio -800 000 talousarvio 78 192 000 tilinpäätös 76 756 936 Siirto momentille 32.60.40-3 500 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -800 Tasomuutos 4 651 Yhteensä 351 talousarvio 4 777 000 talousarvio 4 426 000 tilinpäätös 3 725 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 4 777 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävieninvestointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muidenpalvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömääränpalkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 81 692 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvienarvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavienvaltion investointihankkeisiin liittyvien ja momentilta 32.50.63hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiinvaltion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksienmaksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihinliittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Arvonlisäverokannan muuttuminen 3 500 Yhteensä 3 500 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 81 692 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvienarvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavienvaltion investointihankkeisiin liittyvien ja momentilta 32.50.63hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiinvaltion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksienmaksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihinliittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talousarvio 20 000 talousarvio 20 000 tilinpäätös 37 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista anne- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
tun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 10 007 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksienja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 340 000 Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 2 000 000 OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 875 000 Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 400 000 Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista 3 270 000 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 700 000 Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu 100 000 Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 278 000 Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 1 000 000 Yhteensä 10 007 000 talousarvio 10 007 000 talousarvio 10 007 000 tilinpäätös 10 040 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 10 007 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksienja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 20. (32.20, osa ja 32.30, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Talousarvioesitys HE 95/ vp (17.9.) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : 2010 / arvio / arvio / arvio Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) 9,8 Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) 6,3 Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 104 78 120 150 Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana 51 164 > 50 000 > 50 000 > 50 000 Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 6,9 7,7 > 7,7 > 7,7 Osuus koko viennistä (%) 13 13 > 13 > 13 Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) 56 > 56 > 56 > 56 Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) 21 > 21 > 21 > 21 Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu Viennin määrä (mrd. euroa) 72,8 75,8 76 76 Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) 5,8 4,5 > 4,5 > 4,5 Ulkomaisten pääomasijoitusten määrä (milj. euroa) 261 512 > 512 > 512 Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat Yritysten T&K&I-sijoitukset (%/BKT) 2,7 2,6 > 2,6 > 2,6 Elinkeinorakenne uudistuu äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kohdealueilla 1) Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet yritykset 24 25 > 25 > 25 Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet työpaikat 830 1 170 > 1 170 > 1 170 Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
2010 / arvio / arvio / arvio Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten määrä - - kasvaa kasvaa Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten liikevaihto - - kasvaa kasvaa 1) Eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska äkillisen rakennemuutoksen alueet poikkeavat eri vuosina toisistaan. Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt. Luvun nimike on muutettu. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Työllisyystilanne ja talouden kehitys ovat heikentyneet voimakkaasti, viennin arvo on laskenut ja suhdannekuva ainakin lyhyellä aikavälillä on synkentynyt. Monet perinteiset teollisuudenalat, kuten metsä- ja metalliteollisuus sekä elektroniikkateollisuus ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin ja teollisuuden kilpailukyky on muutoinkin heikentynyt. Poikkeuksellista on myös se, että korkeasti koulutettujen irtisanomiset ovat lisääntyneet. Tilanne heijastaa globaalin talouden vaikeuksia ja talouden hiipumista myös Suomen perinteisillä vientimarkkinoilla. Hallitus on talousarvioesityksessään jo lisännyt panostuksia elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoihin, joiden kokonaismäärä on 1 801 milj. euroa. Tämä on 526 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna, mikä johtuu suurelta osin Suomen Vientiluotto Oy:n lainojen kasvusta. Kasvavan yritystoiminnan vauhdittamiseksi myös Finnvera Oyj:n riskinottoa lisätään. Ensi vuoden alusta toteutetaan myös ns. kasvupaketti, johon sisältyy yritystoimintaa edistäviä verokannusteita yhteensä noin 300 milj. euron edestä. Valiokunta pitää näitä toimia hyvinä, mutta toteaa, että Suomi on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeassa murrosvaiheessa, jossa on pystyttävä tekemään mm. kilpailukykyä parantavia toimia, jotka vahvistavat myös julkista taloutta pidemmällä aikavälillä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toimien riittävyyttä seurataan ja että ensi kevään kehyspäätöksen yhteydessä arvioidaan laaja-alaisesti lisäpanostusten tarvetta. Selkeänä päämääränä on oltava talouden saaminen vahvalle ja kestävälle kasvu-uralle. Tämä edellyttää mm. kilpailukyvyn, osaamispohjan sekä pitkäjänteisten t&k-panostusten turvaamista. On myös lisättävä työn tarjontaa ja työpaikkoja sekä edistettävä työvoiman saatavuutta. Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen edellyttää myös monia muita toimia, kuten mm. kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulla, joukkoliikenteen parantamista työmatkaliikenteessä, koulutuspaikkojen suuntaamista aloille, joilla on työvoimapulaa sekä oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Suomi on pieni kansantalous ja erikoistunut kapeisiin tuotantoalueisiin, mistä johtuen kasvua saadaan ensisijaisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen ovatkin keskeisiä keinoja talouskasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kasvuyrittäjyys on Suomessa edelleen vähäistä eikä uusia, nopeaan kansainväliseen kasvuun tähtääviä yrityksiä synny riittävästi. Tämän on arvioitu johtuvan mm. yrittäjien puutteellisesta osaamisesta ja kasvu- ja riskinottohalusta sekä heikosti kehittyneistä riskirahoitusmarkkinoista. On myönteistä, että Suomeen on kuitenkin syntynyt esim. Nokia-taustaiseen osaamiseen perustuvaa yrittäjyyttä, kuten esim. ohjelmistoyhtiöitä, jotka ovat luoneet menestyvää liiketoimintaa. Myös mm. korkean teknologian cleantech-liiketoiminta on kasvanut vahvasti ja menestyy hyvin kansainvälisillä markkinoilla. Valiokunta painottaa, että kasvuyrittäjyyden vahvistamiseksi on edelleen tehtävä lisäpanostuksia mm. yrityspalveluiden toimivuuteen ja kansainvälistymiseen liittyvään osaamiseen. Myös uusia työvälineitä ja toimintatapoja tarvitaan; tällaisia voisivat olla esim. kansainvälistymistä tukevan mentor-verkoston tuki ja koulutuksen kehittäminen sit- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20