henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin väkiluvun kasvu perustuu yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli vähemmän kuolleita. Lahden muuttovoitto oli 548, josta 303 tuli muista kunnista. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten 25-64-vuotiaiden määrä laski 223 henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi peräti 768 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 5 000 henkilöllä seuraavan kymmenen vuoden aikana. 1980-luvun tappiollisten vuosien jälkeen väkiluku kääntyi kasvuun 1990-luvun alussa. Suurimmillaan väestön kasvu oli 1970-luvun jälkeen vuosina 2008-2012, jolloin vuotuinen väestölisäys oli yli 700. Vuonna 2013 väkiluvun kasvu kuitenkin puolittui edellisvuodesta, ja vuonna 2014 väkiluku kasvoi 390 henkilöllä. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000- luvulla yhteensä liki 7 100 ja viimeisimmän viiden vuoden aikana 2 900 henkilöllä. (Kuva 1). 106000 104000 103754 102000 101588 100000 98766 98000 97543 96000 95119 94000 93151 92000 90000 88000 86000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde:Tilastokeskus Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina 1990-2014.
indeksi 2009=100 2 Tässä katsauksessa Lahden väkiluvun kehitystä on myös verrattu 10 suurimpaan kaupunkiin. Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut kohtalaisen hidasta. Vuosina 2010-2014 Lahden väkiluku kasvoi 2,9 % Samana ajanjaksona vertailukaupungeista kasvoi voimakkaimmin, jonka väkiluku kasvoi liki 9 %. Toista ääripäätä edustaa, jonka väkiluku pieneni 2 %. (Kuva 2). Vuonna 2014 Lahden väkiluku kasvoi 0,4 %, mikä on toiseksi vähiten vertailukaupunkien väestönkasvuun verrattuna (taulukko 1). Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti saavutettiin jälleen ssa, jossa väkiluku kasvoi 1,8 %. Väestönkasvu oli yli prosentin myös Helsingissä, lla, ssa, ella ja ssa. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Turussa ja ssä. ssa väkiluku pieneni 0,4 prosentilla. Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2014 koko maan väestöstä 39 % asui kymmenessä Suomen suurimmassa kaupungissa. Osuus kasvoi 2000-luvulla kaksi prosenttiyksikköä. Asukkaita Muutos 2014 2013 2014 lkm % 612 664 620 715 8 051 1,3 260 753 265 543 4 790 1,8 220 446 223 004 2 558 1,2 208 098 210 803 2 705 1,3 193 798 196 291 2 493 1,3 182 072 183 824 1 752 1,0 134 658 135 780 1 122 0,8 106 342 111 289 1 176 1,1 103 364 103 754 390 0,4 86 926 86 453-473 -0,5 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2013 ja 2014. Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen kuntien Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 165 088. Alueen kuntien väkiluku kasvoi vuosina 2010-2014 yhteensä 1,6 % eli 2 530 henkilöllä. Vuonna 2014 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi 0,1 % eli vain 110 henkilöllä. Hidas kasvu johtui siitä, että Lahtea lukuun ottamatta kaupunkiseudun muut kunnat kärsivät väestötappiosta. 110,0 109,0 108,0 107,0 106,0 105,0 104,0 103,0 ; 108,7 ; 107,5 ; 106,7 ; 106,4 ; 105,4 ; 104,7 ; 104,5 ; 104,4 ; 102,9 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 ; 98,0 97,0 96,0 95,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: TIlastokeskus Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina 2010-2014. Indeksi 2009=100.
3 Kariston väkiluku kasvaa nopeimmin Kaupungin väestöstä neljännes asuu Launeen suuralueella ja viidennes Keskustassa. Vuosina 2010-2014 aikana väestönkasvu painottui Launeen, Keskustan ja Kolava-Kujalan suuralueille. Launeella väkiluku kasvoi lähes 1 200, Keskustassa runsas 1 000, ja Kolava- Kujalassa noin 900 henkilöllä. Ahtialan ja Mukkulan suuralueet saivat liki 200 uutta asukasta. Muilla suuralueilla väkiluku väheni. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvuprosentti oli 84. Jalkarannassa sen sijaan väestön määrä supistui 6 %. (Kuva 3). Lounaankadulla alueille valmistuneiden vanhusten palvelutalojen ja vuokra-asuntojen vuoksi. Sen sijaan väki väheni Jalkarannan Tapanilan alueelta Tapanilakodin lakkauttamisen ja Sairaalanmäellä sairaansijojen lopettamisen myötä. (Kuva 4). Vuonna 2014 asukasluku kasvoi eniten Keskustassa (+ 405 henkilöä). Kolava-Kujalassa väkiluku kasvoi 182, Mukkulassa 165 ja Launeella 85 henkilöllä. Kasvu oli maltillisempaa Ahtialassa (+ 11 henkilöä). Asukkaiden määrä pieneni Jalkarannassa peräti 118 henkilöllä. Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueella väestön määrä pieneni 74 ja Kärpäsessä 44 henkilöllä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa runsaan asuntotuotannon ansiosta. Tilastoalueiden suurimmat väestömuutokset johtuvat kuitenkin pääosin vanhusväestön siirtymisestä alueelta toiselle. Asukasmäärät kasvoivat Mukkulan Savistenkulmalla ja itäisen keskustan Kuva 3. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina 2010-2014. Kuva 4. Väkiluku tilastoalueittain vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.
henkilöä 4 5 000 asukasta lisää kymmenessä vuodessa? Lahden väestöennusteita tekevät sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennusteet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laaditun ennusteen mukaan ylittäisi 107 000 asukkaan rajan vuonna 2018 ja 110 000 asukkaan rajan vuonna 2023. Kasvuprosentti olisi siten ennusteen alkuvuosina 0,7 ja vuoden 2016 jälkeen 0,6. (Kuva 5). Lahden oman vuonna 2014 tarkistetun väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi 107 000 vasta vuonna 2021 eli kolme vuotta myöhemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin laatimassa yhden prosentin vuosittaiseen väestökasvuun perustuvassa tavoitteellisessa ennusteessa väkiluku olisi yli 107 000 jo vuonna 2017, 110 000 vuonna 2020 ja 115 000 vuonna 2025. Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 8 % vuoteen 2025 mennessä. Helsingissä ja ssä kasvun odotetaan olevan vain hieman voimakkaampaa kuin Lahdessa. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan lla, ssa ja ssa, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan 10-12 % vuoteen 2025 mennessä. Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendiennusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Lisäksi Tilastokeskuksen ennuste on laadittu jo vuonna 2012, kun kaupungin ennuste on kaksi vuotta uudempi. Tämän vuoksi kunnan oman väestöennusteen osumatarkkuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi. 116000 115572 114455 114000 112000 111002 111577 110141 110000 108597 108503 108955 108000 106603 106000 104000 105306 105041 104222 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 5. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025.
5 Kuolleita 141 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina 2010-2014 luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 199 henkilöllä (kuva 6). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa kuolleita oli liki 1 300 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten n, Helsingin ja n väkilukua. (Kuva 7). Vuonna 2014 Lahdessa oli syntyneitä 975 ja kuolleita 1 116, joten kuolleita oli 141 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua noin 270 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin ssa, jonka luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä lähes 2 100 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi Helsingin väkilukua liki 1 900 henkilöllä, n runsaalla 1 400 ja n lähes 1 400 henkilöllä. (Kuva 8). Ainostaan ssa syntyneiden enemmyys vaikutti väestönkasvuun enemmän kuin muuttoliike. Maassamuutto ja siirtolaisuus Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä. 1970-luvun alkupuolen vilkkaan muuttoliikkeen seurauksena saatu suuri muuttovoitto kääntyi Lahdelle tappiolliseksi jo saman vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muuttotase oli seuraavan kerran positiivinen vasta vuonna 1991. Tämän jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa lukuun ottamatta vuotta 2004. Vuosina 2010-2014 Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä 3 067 henkilöllä (kuva 6). Lahtea vähemmän muuttovoittoa saivat vain ja. Eniten muuttovoittoa sai, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yli 29 000 henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas 10 000, en reilu 8 000 ja Turun yli 7 000 henkilöä. (Kuva 7). Vuonna 2014 Lahden muuttovoitto oli yhteensä 548, jota alhaisempi muuttotase oli vain ssa. lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan runsaalla 6 000 ja koko pääkaupunkiseutu noin 10 000 henkilöllä. n muuttovoitto oli liki 2 800 henkilöä ja en noin 2 000 henkilöä. (Kuva 8).
henkilöä 6 1000 800 600 154 265 327 208 293 305 400 92 255 245 200 0-200 381 185 13 97 100 325 24 89 206-24 213 224 141 52 58 100 91-115 -251 278 10 464 51 450-6 477 50 422 417 342-21 -30 55-57 303-141 -400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus Kuva 6. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 2000-2014. -5 000 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 henkilöä syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus Kuva 7. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina 2010-2014. -2 000-1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 henkilöä syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2014.
7 Eniten kasvua kuntien välisestä muuttoliikkeestä Vuosina 2010-2014 Lahden väkiluku lisääntyi maassamuuton ansiosta yhteensä 1 674 henkilöllä (kuva 6). Määrällisesti eniten muuttovoittoa muista kunnista saivat,, ja. Maassamuutto oli tappiollinen lle ja lle. (Kuva 7). Vuosina 2008-2012 kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista vuosittain yli 400 henkilöä. Vuonna 2008 Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa muista kunnista. Vuonna 2014 oli vasta sijalla seitsemän. Vuonna 2014 Lahteen muutti muista kunnista 5 597 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 294. Kaupungin muuttovoitto muista kunnista oli siten 303 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi edellisvuodesta, jolloin nettomaassamuutto oli vain 55 henkilöä. (Kuva 6). Vuonna 2014 muuttovoittoa muista kunnista sai vertailukaupungeista eniten, jonka nettomaassamuutto oli runsas 3 600 henkilöä. en muuttovoitto oli lähes 1 500 ja n liki 1 100. Kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena väkiluku pieneni ssa noin 400 ja lla noin 100 henkilöllä. (Kuva 8). Lahden muuttovoitosta 55 % tuli maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nettomaassamuuton osuus koko muuttovoitosta oli yli puolet myös ssa (76 %), ella (74 %), Helsingissä (57 %), ssa (55 %) ja Turussa (54 %). Kuntien välinen muuttoliike kasvatti väkilukua enemmän kuin siirtolaisuus tai syntyneiden enemmyys Lahden lisäksi Helsingissä, ella, Turussa ja ssa. Siirtolaisuus kasvattaa kaikkien suurten kaupunkien väkilukua Vuonna 2014 Lahteen muutti ulkomailta 452 ja Lahdesta ulkomaille 207 henkilöä. Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 245 henkilöllä. Vuosina 2010-2014 siirtolaisuus lisäsi väestömäärää yhteensä 1 393 henkilöllä. (Kuva 6). Nettomaahanmuutto on ollut positiivinen koko 2000 -luvun kaikissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2014 siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä liki 2 800 henkilöä, ssa noin 1 700 ja lla lähes 1 400 ja henkilöä. (Kuva 8). Maan rajat ylittävä muuttoliike oli kuntien välistä muuttoliikettä tärkeämpi kasvutekijä lla, ssa ja ssä. ssa väkiluku olisi laskenut vieläkin enemmän ilman siirtolaisuutta, sillä siellä oli kuolleita syntyneitä enemmän ja nettomaassamuutto oli negatiivinen.
Indeksi, 2009=100 8 Lasten määrä kasvussa Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa (kuva 9). Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna 2008. Vuosina 2010-2014 työikäisten 25-64-vuotiaiden työikäisten määrä pieneni 3,1 % (- 1 671 henkilöä). Heistä kuitenkin 25-39-vuotiaiden nuorten määrä kasvoi 5,8 % (+ 1 077 henkilöä). 25-39-vuotiaiden ikäluokan kasvun myötä myös lasten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana, mikä on myönteistä kaupungin ikärakenteen kehitykselle. Vuosina 2010-2014 alle 15-vuotiaiden lasten määrä kasvoi 2,6 % (+ 376 henkilöllä). Sen sijaan 15-24-vuotiaiden nuorten määrän kasvu on hidastunut muutaman viime vuoden aikana. 15-19-vuotiaiden määrä pieneni 10,1 % (- 635 henkilöä) samalla kun 20-25-vuotiaiden kasvu oli 10,2 % (+ 713 henkilöä) vuosina 2010-2014. Yli 65-vuotias väestö kasvoi yhteensä 22,2 % (+ 4 117 henkilöä). Heistä 65-74-vuotiaiden määrä lisääntyi 29,0 % ja yli 85-vuotiaiden 18,4 %. 5-ikäluokittain tarkasteltuna suurin lisäys tapahtui niin kutsutuissa suurissa ikäluokissa. 65-69-vuotiaiden määrä kasvoi jopa 45,4 % (+ 2 480 henkilöä). Vuonna 2014 Lahden asukasluku kasvoi 390 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten 25-64- vuotiaiden määrä laski 223 henkilöllä. Heistä kuitenkin 25-39-vuotiaiden määrä kasvoi 274 henkilöllä. 15-24-vuotiaiden nuoria oli 215 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Alle 15-vuotiaiden lasten määrä lisääntyi 60 henkilöllä ja yli 65-vuotiaiden peräti 768 henkilöllä. (Taulukko 2). Vuoden 2014 lopussa kaupungin väestöstä 14 % oli lapsia, 13 % nuoria 15-24-vuotiaita, 51 % 25-64- vuotiaita ja 22 % yli 65-vuotiaita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Muutos 2014 Ikä 2013 2014 henkilöä % Yhteensä 103364 103754 390 0,4 0-14 14928 14988 60 0,4 15-19 5828 5674-154 -2,6 20-24 7786 7725-61 -0,8 25-29 6919 7003 84 1,2 30-34 6505 6625 120 1,8 35-39 5950 6020 70 1,2 40-44 5656 5633-23 -0,4 45-49 6668 6567-101 -1,5 50-54 6625 6641 16 0,2 55-59 6827 6643-184 -2,7 60-64 7761 7556-205 -2,6 65-69 7522 7945 423 5,6 70-74 5038 5117 79 1,6 75-79 4021 4181 160 4,0 80-84 2823 2887 64 2,3 85+ 2507 2549 42 1,7 Taulukko 2. Lahden ikärakenne vuosina 2013 ja 2014. 130 65-74 125 120 115 110 85+ 75-84 105 100 95 0-14 25-44 15-24 45-64 90 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde:Tilastokeskus Kuva 9. Lahden väestö ikäluokittain vuosina 2010-2014. Indeksi 2009=100.
9 Alle 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa pienempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2014 lopussa lasten osuus oli Lahtea (14 %) alhaisempi Turussa, ella, Helsingissä ja ssa. ssa ja ssa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita (kuva 10). 15-24-vuotiaiden osuus oli Lahtea (13 %) pienempi ssa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten ssä, jossa väestöstä 16 % oli 15-24-vuotiaita. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa, jonka väestöstä 51 % oli 25-64-vuotiaita. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (54-57 %). Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja vertailukuntien kesken. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (22 %) suurempi vain ssa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten ssa, ssa ja lla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain 14 %. 13,9 12,4 32,7 24,7 9,5 6,9 19,6 12,4 29,5 24,9 8,6 5,0 13,7 14,9 30,0 23,4 10,0 8,0 18,1 12,1 29,1 26,2 9,2 5,3 19,3 15,0 28,4 23,3 8,1 5,9 12,9 15,2 28,5 23,6 10,9 9,0 16,2 15,7 28,0 23,6 9,6 7,0 15,2 14,5 25,0 26,6 10,4 8,3 14,4 12,9 24,4 26,4 12,6 9,3 14,2 10,7 21,1 29,8 13,3 10,9 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 % - 14 15-24 25-44 45-64 65-74 75 - Lähde:Tilastokeskus Kuva 10. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2014 (%).
10 Karistossa eniten lapsia Lahtelaisista lapsista 29 % asui Launeella ja 17 % Ahtialassa ja vain 5 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (38 %), Ahtialassa (22 %) ja Launeella (17 %). Keskustassa osuus jäi seitsemään prosenttiin. Tilastoalueittain tarkasteltuna lasten osuus oli suurin Näkkimistössä, Iltakalliolla, Karistossa, Rekolassa ja Viuhassa, joissa yli kolmannes väestöstä oli alle 15- vuotiaita. (Kuva 11). Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Karistossa, Renkomäessä ja Liipolassa, joissa lasten määrä oli yli 500. Keskustassa asuu runsas 6 000 eläkeikäistä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 27 % asui Keskustassa, 22 % Launeella ja 17 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Kuva 11. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2013. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kau- Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustan ja Jalkarannan (29 %) suuralueilla. Mukkulassa osuus oli 27 % ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella 23 %. Kolava-Kujalan suuralueella vain neljä prosenttia väestöstä oli yli 65 -vuotiaita. Useilla keskustan tilastoalueilla asuu runsaasti eläkeikäisiä, Mattilanmäellä jopa 56 % asukkaista oli yli 65- vuotiaita. Myös Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaskadulla sekä Mukkulan Savistenkulmassa yli kolmannes väestöstä oli yli 65-vuotiaita. (Kuva 12). Lukumääräisesti ikääntyneitä asui eniten Ankkurissa (1 305 henkilöä) ja Liipolassa (1 055 henkilöä). Kuva 12. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.
henkilöä 11 Työikäisten osuus 48 % vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin 5 200 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi 5 300 henkilöllä. Tällöin eläkeikäisiä olisi 28 000 eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 22 %. (Kuva 13). 25-64 -vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän 400 henkilöllä. Tällöin heitä olisi 52 300. Työikäisten osuus väestöstä kuitenkin laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä 25-44- vuotiaiden määrä kasvaa 2 200 henkilöllä, kun taas 45-64-vuotiaiden määrä laskee 2 500 henkilöllä. Lasten määrän ennustetaan kasvavan 3 00 henkilöllä, mutta 15-24-vuotiaiden nuorten määrän pienenevän sadalla henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan runsas 15 300 ja nuoria 13 300. Vuonna 2025 lasten osuus väestöstä arvioidaan olevan 14 % ja nuorten 12 %. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan vain hieman suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan n ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 14). 100000 9617 9834 11582 15074 13062 13660 14708 12973 80000 27407 26832 25175 24901 60000 40000 25281 25631 26975 27434 20000 13399 13261 12819 13278 14988 15004 15344 15295 0 2014 2015 2020 2025 0-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75+ Lähde:Tilastokeskus Kuva 13. Lahden väestöennuste ikäluokittain vuosille 2015, 2020 ja 2025. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koko maa 16,3 10,9 24,7 23,9 24,2 13,8 11,2 32,2 23,6 19,1 18,6 11,8 28,2 24,3 17,2 17,7 11,2 28,6 24,5 17,9 13,9 13,3 30,1 21,5 21,2 18,7 13,5 27,1 22,1 18,6 13,3 13,3 28,9 21,6 22,9 16,4 13,9 28,2 21,2 20,3 15,4 12,3 25,6 22,9 23,8 14,6 11,7 24,6 23,0 26,2 13,9 9,4 21,1 25,3 30,2-14 15-24 25-44 45-64 65 + % Lähde:Tilastokeskus Kuva 14. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025 (%).
henkilöä 12 Sataa työikäistä kohti 57 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut 2000-luvulla kymmenellä henkilöllä (kuva 19). Vuonna 2014 sekä Lahdessa että koko maassa oli sataa työikäistä kohti oli 57 vanhusta tai lasta. Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keskimäärin 48. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (43), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta ssa ja ssa. (Kuva 20). Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 68 vuonna 2025. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2025 jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tulee olemaan 69 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein ssa (79) ja alhaisin Helsingissä (49). Arvion mukaan koko maan huoltosuhde olisi 68 vuonna 2025. (Kuva 21). Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 67 eli hieman Tilastokeskuksen ennustetta alhaisempi. Vuonna 2025 olisi siten sataa 15-64-vuotiasta asukasta kohti 24 alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 22). 80 Koko maa 27 41 68 70 64 67 21 29 28 27 49 56 60 50 47 47 47 47 48 48 49 49 49 49 50 52 53 55 57 28 21 33 28 55 54 30 30 59 40 21 36 57 30 26 32 58 25 39 64 20 25 44 69 10 25 54 79 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2020* 2025* *ennuste Lähde:Tilastokeskus ja Lahden kaupunkii 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 henkilöä 0-14-vuotiaat 65 - -vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Kuva 19. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000-2014 ja ennuste vuosille 2020 ja 2025. Ennusteet on laskettu Lahden kaupungin väestöennusteen mukaan. Kuva 21. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle 2025. Koko maa 26 31 57 20 23 43 29 20 50 2025 24 43 67 20 26 47 27 22 48 29 19 29 21 49 50 2020 24 40 64 24 25 49 23 28 51 23 34 57 2014 23 34 57 23 39 62 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 henkilöä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 henkilöä 0-14-vuotiaat 65- -vuotiaat Lähde:Tilastokeskus 0-14-vuotiaat 65- -vuotiaat Lähde:Lahden kaupunki Kuva 20. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2014. Kuva 22. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuonna 2014 ja ennuste vuosille 2020 ja 2025.
13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Vuodessa väestömäärä kasvoi 390 henkilöllä. 2000- luvulla väestönkasvu oli suurimmillaan vuosina 2008-2012, jolloin asukasluku kasvoi vuodessa yli 700 henkilöllä. Kaupungin väkiluvun kasvu perustuu yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli vähemmän kuolleita. Lahden muuttovoitto oli 548, josta 303 tuli muista kunnista. Muuttovoitto muista kunnista kasvoi edellisvuodesta, jolloin nettomaassamuutto oli vain 55 henkilöä. Maahanmuutto kasvatti kaupungin väkilukua 245 henkilöllä. Kuolleita oli 141 enemmän kuin syntyneitä, mikä osaltaan hidasti väestönkasvua. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Muuttovoitto muista kunnista: Luonnollinen väestönkasvu: Muuttovoittoa siirtolaisuudesta: Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten 25-64 -vuotiaiden määrä laski 223 henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi peräti 768 henkilöllä. Kaupungin väestöstä 14 % oli lapsia, 13 % nuoria 15-24- vuotiaita, 51 % 25-64-vuotiaita ja 22 % yli 65-vuotiaita. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin, sillä kaupungin sataa työikäistä kohti oli 57 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 67-69 vuonna 2025. Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi 106 000 vuonna 2019 ja 108 000 vuonna 2023. Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin eläkeikäisiä olisi noin 5 000 enemmän kuin tällä hetkellä. 25-64 -vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän muutamalla sadalla henkilöllä, mutta heidän osuutensa laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Myös lasten määrän arvioidaan kasvavan muutamalla sadalla henkilöllä, mutta 15-24 -vuotiaiden pienenevän sadalla henkilöllä. Kokonaisväkiluvun kasvusta johtuen lasten ja nuorten osuus väestöstä säilyisi lähes ennallaan. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus