Kuva 1-14-6. Vakituinen ja loma-asutus sekä liikerakennukset Kolarin kunnan keskustassa ja sen läheisyydessä. 312
1.14.2.1 Hannukainen Kuvassa (Kuva 1-14-6) on esitetty hankealueen ympäristön asutuksen sijainti. Hannukaisen kylä on levittäytynyt seututien 94 ja Äkäsjoen varsille. Vakituisen asutuksen lisäksi Hannukaisessa on myös loma-asutusta, erityisesti Äkäsjoen rannoilla. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 1-14-2) on koottu hankealuetta lähimpänä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten lukumäärä yhden ja kahden kilometrin etäisyydellä Hannukaisen hankealueesta. Noin kolme neljäsosaa Hannukaisen kyläkeskuksesta jää yhden kilometrin vyöhykkeen sisäpuolelle. Hankealuetta lähimmät rakennukset ovat lomarakennuksia ja lähin lomarakennus sijaitsee 14 metrin etäisyydellä avolouhoksesta. Suunnitellun sivukivikasan alle jää kaksi lomarakennusta. Taulukko 1-14-2. Asuin-, loma-, julkiset ja liikerakennukset sekä teollisuusrakennukset 1 ja 2 kilometrin suojavyöhykkeillä hankealueesta. Rakennustyyppi Etäisyys Hannukaisen avolouhoksesta 1 km Lukumäärä Asuinrakennus 1 Lomarakennus 37 Julkinen tai liikerakennus 2 Teollisuusrakennus Jokin muu rakennustyyppi 66 Etäisyys Hannukaisen avolouhoksesta 2 km Asuinrakennus 17 Lomarakennus 5 Julkinen tai liikerakennus 3 Teollisuusrakennus Jokin muu rakennustyyppi 19 1.14.3 Väestötiedot Vuonna 21 Lapin väestömäärä oli 183 488 ihmistä (Tilastokeskus 211). Suurin osa väestöstä keskittyy keskiseen Lappiin, Rovaniemen seudulle ja Lapin eteläiseen osaan, rannikkoseudulle Kemi-Tornio -alueelle. Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueella asuu noin 7 % väestöstä, mikä tarkoittaa, että muut alueet ovat varsin harvaan asuttuja (Ejdemo ym. 28). Tunturi- Lapin asukasluku vuonna 21 oli 14 299 ihmistä. Kolarin asukasluku oli 3 839 vuonna 21 (Taulukko 1-14-3) (Tilastokeskus 211). Kolari ja sen naapurikunnat kuuluvat harvaan asuttuihin alueisiin ja niiden asukastiheys on,8 1,5 asukasta/km² (Taulukko 1-14-3) Koko Lapin alueella on 2, asukasta/km² ja Tunturi- Lapin alueella,7 asukasta/km². Vastaavasti koko maan kaikkein tiheimmin asutetulla alueella eteläisimmässä Suomessa Uudellamaalla on 168,5 asukasta/km². Koko maassa asukastiheys on 17,7 asukasta/km² (Tilastokeskus 211). Kahden viime vuosikymmenen aikana väestömäärä sekä Pohjois-Suomessa että Ruotsissa on vähentynyt aktiivisen poismuuton seurauksena ja keskimääräinen väestökato Lapissa on ollut 4,3 % viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 1-14- 8) Samaan aikaan poismuuton kanssa ovat vähentyneet myös työllistymismahdollisuudet esimerkiksi metsä- ja maataloudessa sekä kaivostoiminnassa. Tämä trendi on yleistä erityisesti nuorten keskuudessa (Ejdemo ym. 28). Kolarissa syntyvyys on alhaisempi kuin kuolleisuus, mikä tarkoittaa, että luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen. Vallitsevan työllisyystilanteen ja muiden seikkojen tähden ihmiset muuttavat pois ja keskimääräinen nettomuuttokin on negatiivinen (Taulukko 1-14-3) Verrattuna koko maan ja alueelliseen tasoon (Lappi ja Norrbotten) Kolarin ja Pajalan asukasmäärät ovat laskeneet enemmän poismuuton kuin luonnollisen väestönkehityksen takia (Jakobsson & Waara 28). Pajalassa, Ruotsin puolella väestön määrä on laskenut nopeammin kuin vastaavissa kunnissa Suomen puolella. Pajalassa väestömäärä on vähentynyt merkittävästi viimeisen 1 vuoden aikana vuodesta 2 vuoteen 21. Seuraavaksi eniten väestö on vähentynyt Muoniossa ja Kolarissa (Kuva 1-14-8) Kittilän kunnan väestön määrä on saman ajanjakson aikana hieman lisääntynyt. Taulukko 1-14-3. Asukkaiden ja talouksien lukumäärä vuonna 21 sekä väestömuutos 29 21 Kolarin, Muonion, Kittilän ja Pajalan kunnissa (Tilastokeskus 211, Ruotsin tilastokeskus 211). Alue Väestö 31.12.21 Väestömuutos % 29-21 Talouksia 31.12.21 Väestötiheys (asukasta/km²) 21 Kittilä 6183 1,1 2872 1,5 Kolari 3839 -,4 1757 1,3 Muonio 241 1 15,8 Pajala 6828 -,43 -,9 313
Kolarissa väestötiedettä on luonnehtinut 6- ja 7-luvuilla poismuutto, jolloin ihmiset muuttivat työmahdollisuuksien perässä muualle. Väkiluku vakiintui 197- ja 198-lukujen aikana, jolloin Rautuvaaran rautakaivos ja Partekin sementtitehdas olivat toiminnassa. Kun toiminta loppui 199-luvun alussa, 3 ihmistä muutti pois Kolarista. Tämän jälkeen väestön määrä laski lähes sadalla henkilöllä vuosittain vuoteen 23 saakka (Kuva 1-14-1) (Kolarin kunta 28). Samaan aikaan, kun teollinen kehittyminen hidastui, kasvoi matkailuteollisuus vakaasti ja tätä kasvua vauhditti 198-luvun lopun taloudellinen nousukausi. Ylläksen hiihtokeskuksen rakentaminen ja kehittäminen loivat paljon rakennustoimintaa, erityisesti aikavälillä 1985 199. Matkailu- ja palvelualan kehittymisen myötä Kolarin väkiluku on vähentynyt 3 98 asukkaasta 3 839 asukkaaseen aikavälillä 2 21 (Kolarin kunta 28). Muonion kunta on Kolarin kunnan naapureista väestöltään pienin. Muonion väestömäärä on vähentynyt yli 5, % viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 1-14-8) Muonion väkiluvun vähentymistä hidastaa alueella harjoitettu autojen testaustoiminta V.A.G. /Audi testiradat ja talvitestauslaboratoriot (Kuva 1-14-9) Kittilässä on enemmän asukkaita kuin muissa Tunturi-Lapin kunnissa. Vuodesta 26 lähtien Kittilän asukasluku on hieman kasvanut (Kuva 1-14-8) Matkailuteollisuuden kehittymistä ja siihen liittyvää rakennussektorin kasvua voidaan pitää ilmeisinä väestökasvun syinä. Yksi väestökasvun lisäsyy on ollut Suurkuusikon kultakaivoksen perustaminen vuonna 26, jolloin myös kunnan väestön määrä alkoi kasvaa. Pajalassa, Ruotsin puolella väestön määrä on laskenut nopeammin kuin vastaavissa kunnissa Suomen puolella valtakunnan rajaa (Kuva 1-14-1, Kuva 1-14-8). Pajalassa väestömäärä on vähentynyt yli 15 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. 198-luvulta lähtien väestömäärä on laskenut 26 % (Ejdemo ym. 28). Tärkeimpiä syitä asukasluvun pienentymiseen ovat poismuutto työn perässä sekä kuolleisuuden kasvaminen syntyvyyttä suuremmaksi. Esimerkiksi aivan pienten lasten (alle 1-vuotiaat) lukumäärä oli vuoden 198 lopussa Pajalassa 79 taaperoikäistä ja vuonna 27 heidän lukumääränsä oli 48 (Jakobsson & Waara 28). Northlandin Kaunisvaaran hankkeen aloittamisen vuonna 211 oletetaan vaikuttavan positiivisesti Pajalan väestönkehitykseen. 1.14.3.1 Ikäjakauma Kolari ja sen naapurikunnat, mukaan lukien Pajala, ovat väestörakenteeltaan hyvin samanlaisia. Niille on luonteenomaista jokseenkin vinoutunut ikärakenne ja pienentynyt nuorten ihmisen osuus (Kuva 1-14-12) Koko maan keskiarvoihin verrattuna yli 5-vuotiaiden osuus väestöstä on Kolarissa huomattavasti korkeampi. Sen sijaan lasten ja nuorten osuus on paljon alhaisempi (Laasanen 21). Kolarin ikärakenne on muuttunut: lasten osuus väestöstä on vähentynyt ja vastaavasti vanhusten osuus kasvanut. Kuvassa (Kuva 1-14-13) on esitetty Kolarin eri ikäryhmien osuudet väestössä viiden vuoden välein vuodesta 199 vuoteen 21. Huomattava on, että 9-vuotiaiden osuus on pienentynyt ja määrä vähentynyt alle puoleen vuodesta 199, kun taas 5 59-vuotiaiden sekä 6 69-vuotiaiden osuus on vastaavasti kasvanut. Taulukossa (Taulukko 1-14-5) näkyy Kolarin, koko Lapin, koko Suomen ja Pajalan ikärakenne. Nuorten osuus Kolarin väestöstä on hieman matalampi verrattuna koko Lappiin ja koko Suomeen. Kolarin väestö on koostumukseltaan hieman nuorempaa kuin Pajalan (Ejdemo ym. 28). Nuorten ihmisten vähentynyt osuus väestössä koskee erityisesti nuoria aikuisia, jotka muuttavat usein isoihin kaupunkeihin löytääkseen paremmat työllistymismahdollisuudet ja korkeamman tasoista koulutusta kuin oma kotipaikkakunta tarjoaa (Jakobsson & Waara 28). 314
Hannukaisen rautakaivos - Asutus Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella The Hannukainen Mine Project - Buildings in Hannukainen and Rautuvaara area 337 Rikastushiekka-alue 338 Tailings Management Facility (TMF) Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt4 1A, 1B, 1C - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, 1C - Alt4 VE4 -alue Alt4 area Kuljetushihna - VE4 Conveyor belt - Alt4 Purkuputki Muonionjokeen - VE4 Disharge pipeline to Muonio River - Alt4 Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, 1C Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, 1C Aita VE 1A Fence Alt 1A TMF 1A Aita VE 1B, 1C Fence Alt 1B, 1C Aita VE 4 Fence Alt 4 1A 75 5 km 1B 1B 5 km 1C 1C 5 km 5 km 4 TMF 1B/4 4 4 749 1A, 1B, 1C Rakennukset - Buildings Asuinrakennus Residential building Lomarakennus Leisure cabin Liike- tai julkinen rak. Commercial or public building,5 1 Teollinen rakennus Industrial building 2 km 337 Muu rakennus Other building 338 Kuva 1-14-7. Asutus Hannukaisen alueella. 315
192 Väkiluvun kehitys Lapissa vuosina 2-21 19 188 Väestö 186 184 182 18 178 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Vuosi Kuva 1-14-8. Väkiluvun kehitys Lapissa (Tilastokeskus 211, Lapin liitto 211). Asukasluvun prosentuaalinen muutos vuosina 2 21 Pajala Kittilä Muonio Kolari 18, % 16, % 14, % 12, % 1, % 8, % 6, % 4, % 2, %, % 2, % 4, % Prosentti, % Väestön kehitys vuosina 2 21 8 7 6 Väestö 5 4 Kolari Muonio Kittilä Pajala 3 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Vuosi Kuva 1-14-9. Asukasluvun muutos ja kehitys Kolarin, Muonion, Kittilän ja Pajalan kunnissa vuosina 2 21 (Tilastokeskus 211, Ruotsin tilastokeskus 211). 316
Taulukko 1-14-4. Kolarin, Lapin, Suomen, Pajalan, Norrbottenin ja Ruotsin keskimääräinen luonnollinen väestömuutos, nettomuutto ja keskimääräinen vuosittainen väestömuutos 21 26 (Jakobsson & Waara 28). Alue Keskimääräinen luonnollinen väestömuutos (syntyvyys miinus kuolleisuus) Keskimääräinen vuosittainen nettomuutto (pois muuttajat miinus maahan muuttajat) Väestörakenteen keskimääräinen vuosittainen muutos tuhatta asukasta kohti Kolari -3,4-8,7-12,1 Lappi -,4-4,4-4,8 Suomi 2,1 2, 4,1 Pajala -9,5-9,3-18,8 Norrbotten -1,7-1,2-2,9 Ruotsi,7 3 3,7 5 Kolarin väestönkehitys vuosina 1987 21 45 4 35 3 Väestö 25 2 15 1 5 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Vuosi Kuva 1-14-1. Kolarin kunnan asukasluvun kehitys vuosina 1983 21 (Tilastokeskus 211). Pajalan väestönkehitys vuosina 2 21 7 6 7 4 7 2 7 Väestö 6 8 6 6 6 4 6 2 6 5 8 5 6 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Vuosi Kuva 1-14-11. Asukasluvun kehitys Pajalan kunnassa vuosina 2 21 (Ruotsin tilastokeskus 211). 317
Kuva 1-14-12. Kolarin kunnan väestörakenne verrattuna koko Suomen väestörakenteeseen (Laasanen 21). Eri ikäryhmien osuudet vuosina 199 21 9 vuotiaat 1 19 vuotiaat 2 29 vuotiaat 3 39 vuotiaat 4 49 vuotiaat 5 59 vuotiaat 6 69 vuotiaat 7 79 vuotiaat 8 89 vuotiaat 9 99 vuotiaat 1 19 vuotiaat 21 39 396 443 326 539 685 575 4 148 25 298 519 37 359 619 688 51 353 98 2 43 574 274 53 666 618 492 315 95 1995 569 667 441 73 739 556 462 24 1 199 655 673 729 713 654 557 435 226 71 Kuva 1-14-13. Väestön ikärakenteen muutos Kolarin kunnassa vuosina 199 21 (SOTKAnet 211). Taulukko 1-14-5. Kolarin, Lapin, Suomen ja Pajalan (Ruotsi) väestön ikärakenne (4 ikäryhmää) vuonna 27 (Ejdemo ym. 28). Ikäryhmä Kolari Lappi Suomi Pajala 24 26 29 29 24 25 44 2 22 26 16 45 64 34 31 29 3 65 2 18 17 3 318
1.14.3.2 Sukupuolijakauma Tarkasteltaessa nuorten ihmisten muuttoa huomataan, että nuorten naisten poismuutto on yleisempää kuin nuorten miesten poismuutto ja tästä syntyy epätasapaino mies- ja naispuolisten asukkaiden lukumääriin. Tarkastelualueen kuntien, kuten myös Lapin ja koko Suomen, sukupuolijakaumat on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 1-14-6) Kolarissa ja Pajalassa alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä miesten ja naisten suhteellinen osuus on isompi kuin vanhemmissa ikäryhmissä (Taulukko 1-14-7). Esimerkiksi Kolarissa 15 2-vuotiaiden ikäryhmässä suhteellinen osuus on 1,29, mikä tarkoittaa, että kunnassa on 129 miestä 1 naista kohden. Pajalassa miesten suhteellinen osuus on korkein 21 25-vuotiaiden ikäryhmässä (1,78). Vanhemmissa ikäryhmissä Pajalan miesten ja naisten suhteelliset osuudet ovat hieman korkeampia kuin Kolarissa (Jakobsson & Waara 28). Taulukko 1-14-6. Miesten ja naisten lukumäärät Lapissa, Tunturi-Lapissa, Kittilässä, Kolarissa ja Muoniossa 21 (Tilastokeskus 211). Alue Miehiä Naisia Miesten prosenttiosuus Naisten prosenttiosuus Lappi 9225 91463 5,2 49,8 Tunturi-Lappi 7329 697 51,3 48,7 Kittilä 3135 348 5,7 49,3 Kolari 1985 1854 51,7 48,3 Muonio 1214 1187 5,6 49,4 1.14.3.3 Muuttoliike Sekä Kolarissa että Pajalassa ihmiset muuttavat usein saavutettuaan 16 29 vuoden iän. Naiset muuttavat aikaisemmassa vaiheessa kuin miehet, sillä Kolarissa naisten poismuutto alkaa 16 vuoden ikäisenä ja Pajalassa 18 vuoden iässä. Molemmissa kunnissa naisten poismuutto on suhteessa kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksien puutteeseen. Miehet jäävät tavallisesti kotipaikkakunnalle pakollisen asepalveluksen vuoksi. Toinen paikkakunnalle jäämisen syy on, että heille tarjoutuu naisia enemmän mahdollisuuksia työllistyä paikallisilla työmarkkinoilla (Jakobsson & Waara 28). Matkailualan kehittymisen ansiosta poismuutto on saattanut hieman vähentyä, etenkin Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylissä, jotka ovat osa Ylläksen matkailukeskusta (Jakobsson & Waara 28). 1.14.3.4 Koulutus Suomessa 62 %:lla 15-vuotiaista ja heitä vanhemmista on jokin tutkinto. Pohjois-Suomen työvoiman koulutustaso on alempi kuin koko maan keskiarvo (Taulukko 1-14-8, Kuva 1-14-14). Toisen asteen koulutus viittaa esimerkiksi lukio- tai ammattikoulutasoon ja korkeakoulutus yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoon (Ejdemo ym. 28). Tilanne on samantyyppinen Ruotsin puolella Norrbottenissa, missä yleinen koulutustaso, erityisesti miesten keskuudessa, on matalampi kuin koko maassa (Jakobsson & Waara 28). Kuva 1-14-14 ja Taulukko 1-14-8 esittävät miesten ja naisten koulutustasoa verrattuna koko maan keskiarvoon ja värit viittaavat koulutuksen tasoon, joka on korkeampi tai matalampi kuin koko maan keskiarvo. Pohjois-Suomen isoissa kaupungeissa Rovaniemellä ja Oulussa on enemmän korkeasti koulutettuja ihmisiä kuin maaseutualueilla. Kolarissa ja Pajalassa naiset ovat hieman paremmin koulutettuja kuin miehet: miesten koulutustaso on 9 % matalampi kuin koko maan keskiarvo ja naisten koulutustaso vastaavasti 6 9 % matalampi kuin koko maassa (Taulukko 1-14-8, Kuva 1-14-14). Naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten, mikä kokonaisuudessaan vastaa koko maan keskiarvoa (koulutetut naiset 29,3 %, koulutetut miehet 22,4 % koko maassa) (Laasanen 21). Taulukko 1-14-7. Miesten ja naisten suhteelliset osuudet Kolarissa ja Pajalassa 27, korkeimmat arvot lihavoitu (Jakobsson & Waara 28). Ikäryhmät Kolari Pajala Miesten lukumäärä Naisten lukumäärä Suhteellinen osuus Miesten lukumäärä Naisten lukumäärä Suhteellinen osuus 14 282 235 1,2 46 462 1, 15 2 168 13 1,29 274 224 1,22 21 25 17 94 1,14 137 77 1,78 26 3 83 79 1,5 89 74 1,2 31 4 164 162 1,1 276 238 1,16 41 65 825 745 1,11 128 152 1,22 66 328 394,83 91 969,94 319
1.14.3.5 Terveys Kolarin kunnan Hyvinvointikertomus vuodelta 28 painottaa laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan noudattamista, mikä tarkoittaa kunnan väestön turvallisuuden, elämänhallinnan, yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden edistämistä. Ongelmia ja sairauksia pyritään ehkäisemään ennalta hyvinvointipolitiikan keinoin (Kolarin kunta 28). Taulukko 1-14-9 esittää perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien lukumäärät päivällä ja iltaisin/öisin sekä kaiken kaikkiaan. Lääkärikäyntien määrät ovat Kolarissa ja Kittilässä vähentyneet vuosien 28 ja 21 välillä, kun taas Muoniossa lääkärikäyntien määrä on lisääntynyt (Kuva 1-14-15). Ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan Kolarin kunnan väestö sairastaa enemmän kuin maan väestö keskimäärin, kun taas Muoniossa ollaan terveempiä. Kaiken kaikkiaan ikävakioidun sairastavuusindeksin trendi näyttää parantuneen Tunturi- Lapin kunnissa (Taulukko 1-14-1). Ikävakioitu kansantauti-indeksi on Kolarissa korkea, mutta se näyttää olevan laskusuunnassa (Taulukko 1-14-11) Enontekiöllä ja Kittilässä vastaava luku on viime aikoina hieman noussut (Taulukko 1-14-11) (Kolarin kunta 28). Ikävakioitu sairastavuusindeksi Ikävakioitu sairastavuusindeksi kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=1). Arvo > 1 kertoo, että ihmiset sairastavat enemmän kuin maassa keskimäärin. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä (Kolarin kunta 28). Ikävakioitu kansantauti-indeksi Toinen väestön terveyttä kuvaava indeksi on ikävakioitu kansantauti-indeksi. Se kuvaa Kansaneläkelaitoksen myöntämiä päätöksiä erityiskorvattavista lääkkeistä seitsemään suurimpaan kansansairauteen: verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, psykoosi ja sydämen vajaatoiminta. 1 = Suomen kansallinen keskiarvo, arvo > 1 kuvaa korkeampia maksettuja korvauskustannuksia, mikä viittaa kansansairauksien suurempaan yleisyyteen kunnassa (Kolarin kunta 28). Kuva 1-14-14. Miesten ja naisten koulutustaso eräissä Suomen ja Ruotsin kunnissa. Suomen miesten keskiarvo on 22,4 % ja naisten 29,3 %. Ruotsin miesten keskiarvo on 15,6 % ja naisten 2,4 % (Laasanen 21). 32
Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit 1 asukasta 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 28 29 21 Enontekiö Kittilä Kolari Muonio Kunta Kuva 1-14-15. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1 asukasta (SOTKAnet 211). Taulukko 1-14-8. Koulutustaso 24 (Ejdemo ym. 28). Alue 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat 15-vuotiaat ja heitä vanhemmat, jolla on jokin tutkinto Koulutustaso, % Toisen asteen koulutus, % Korkeakoulutasoinen koulutus, % Kolari 3 287 1 898 57,7 74, 26, Lappi 154 75 94 587 61,1 66,1 33,9 Suomi 4 322 51 2 79 548 62,7 6,1 39,9 Taulukko 1-14-9. Perusterveyden huollon avohoidon lääkärikäynnit (SOTKAnet 211). Alue Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit ilta-, yö-, viikonloppu- ja juhlapyhäpäivystykseen/ 1 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit päivävastaanotolla /1 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1 asukasta 28 29 21 28 29 21 28 29 21 Enontekiö 111 118 77 1 81 1 777 1 881 1 922 1 895 1 958 Kittilä 331 33 234 1 645 1 644 1 49 1 976 1 973 1 724 Kolari 17 157 118 1 55 1 539 1 441 1 72 1 696 1 559 Muonio 165 161 17 1 41 1 379 1 525 1 567 1 541 1 695 Taulukko 1-14-1. Tunturi-Lapin kuntien ikävakioitu sairastavuusindeksi (SOTKAnet 211). Alue 199 1995 2 25 28 29 21 Enontekiö 97,8 15,1 112,7 116,1 113,5 11,7 18,4 Kittilä 126 118,8 113,2 18,5 114,9 116,2 114,8 Kolari 123,4 118,2 119,2 12,9 111 114,8 118,9 Muonio 1,3 98 12,5 1,3 94,6 94,4 89,9 Taulukko 1-14-11. Tunturi-Lapin kuntien ikävakioitu kansantauti-indeksi (Kela 211). Alue 199 1995 2 25 28 29 21 Enontekiö 117,5 122,6 132,4 125,3 126,9 12,8 121,5 Kittilä 131,9 119,9 111,3 12, 122,6 123, 126,7 Kolari 125,4 12,3 123,7 121,4 121,4 116,7 121,2 Muonio 17,6 15,6 15, 98,8 14,6 12,1 11,2 321
1.14.4 Kunta- ja aluetalous Kuntien verotulot ovat peräisin periaatteessa kahdesta lähteestä. Ensimmäinen on kuntien verotusoikeus ja toinen on valtion osuus. Kolarin kunnallisveroprosentti on 2. Tuloverotus on progressiivinen eli mitä enemmän ihminen ansaitsee sitä enemmän hän maksaa veroja. Suomessa tavalliset kansalaiset maksavat tuloistaan tuloveroa 25 45 % (Lapin liitto 29). Seuraavassa kuvassa (Kuva 1-14-16) on esitetty Kolarin kunnan verokertymä vuosina 28 21. Lapin kuntien talous on kohentunut viime vuosina. Se näkyy verotulojen aiempaa suurempana kertymänä. Kolarin kunnan verotulot kasvoivat vuosina 2 21 noin 7 %. Valtionosuudet kasvoivat vastaavasti noin 9 % (Taulukko 1-14-12) (SOTKAnet 211). Kolarin kunnan lainakanta oli 2 416 euroa asukasta kohden vuonna 21. Lainakanta on noussut vuodesta 2, jolloin se oli 1694 euroa (Taulukko 1-14-13, Kuva 1-14-17). Vuonna 28 Lapin kunnilla oli velkaa keskimäärin 1 972 euroa/asukas. Luku on korkeampi kuin koko maan keskiarvo (Lapin liitto 29). Suhteellinen velkaantuneisuus Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. (SotkaNet 211) Taulukko 1-14-12. Tunturi-Lapin kuntien verokertymät, valtion osuudet ja vuosikate asukasta kohden (SOTKAnet 211). Alue 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Valtion osuus, euroa / asukas Enontekiö 2469,9 2664,8 2939,7 3139,5 2993,5 273, 2828,7 3121,6 3447, 3681,7 489,6 Kittilä 1593,2 1692,8 293,5 211,9 221,9 211,8 2124,2 275,4 237,8 237,6 2713,4 Kolari 1396,6 1866,9 222,2 2162,5 1976,2 2168, 218,2 2126,2 232,6 2391, 2655,9 Muonio 1643,3 173,4 238,6 211, 224,8 2175,4 2182,3 2471,9 2761,9 2573,8 2869,2 Verokertymä, euroa / asukas Enontekiö 1617,2 1629, 186,1 1743,3 1827,3 1887,5 243,6 2336,9 2469,5 2671,1 2591,2 Kittilä 1942,3 243,1 2159,7 218,8 2191,3 2275,5 2428,2 2657,8 331,1 386, 3312,5 Kolari 1891,5 297,2 218,9 2127,9 2181,8 2383,5 2478,9 2645,4 299,2 318,7 3233,9 Muonio 276, 2138,6 2227,6 2133,1 2218,3 2314,7 2462,3 274,2 2994,5 326,5 33,8 Vuosikate, euroa / asukas Enontekiö -125,4-334,8-151,5-221,1 5, -295, -154,7 17,4 29,3 65,4 588, Kittilä -115,1-15, 362,4 113,2 446,6-55,8 26,7 365, 626,4 378,6 83,3 Kolari -562,2-121,5 25,3 27,5-81,3 225,7-146,6 92,7 467,6 374,4 735,6 Muonio -66,5-249, 183,3-26,4 22,9-282,9-273,8 237, 912,7 673,1 551 Taulukko 1-14-13. Tunturi-Lapin kuntien lainakanta asukasta kohden sekä suhteellinen velkaantuneisuus (%) (SOTKAnet 211). Alue 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Lainakanta, euroa / asukas Enontekiö 65,3 819, 1318,4 1592, 239,5 292, 3149,2 3376,1 2984,9 2549,4 269,3 Kittilä 172, 1511,3 1776,4 278,9 2389,7 1869,2 2161,5 254,3 2297,7 2928,5 3215,6 Kolari 1694,3 2151,5 2424,4 2133, 2465,8 2632,4 235,1 2472,6 2169,2 2287,8 2416,5 Muonio 1154,5 1862,2 2327,2 2567,5 2769,9 2991,3 328,5 3562,4 322,9 2578, 2233,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Enontekiö 3,1 28,3 31,6 35,3 46,6 6,7 62,9 59,7 53,2 42,7 36,2 Kittilä 42,2 49,9 47,3 54,3 56,7 47,1 56,7 52,8 44,2 56,2 56,8 Kolari 59,4 63,5 6,3 53,8 65,7 59,9 55, 54,2 44,4 47,1 44,6 Muonio 37,6 53,3 59,1 61,7 63,8 7,1 73,4 75,4 55,7 51,9 51, 322
Verokertymä asukasta kohden Kolarissa 6 5 4 Verokertymä, kunnallinen verotus /asukas Euroa/asukas 3 2 Valtion tuki (osuus valtion keräämistä veroista) /asukas Verokertymä yhteensä /asukas 1 28 29 21 Vuosi Kuva 1-14-16. Kolarin verokertymä vuosina 28 21 (Tilastokeskus 211). Kuva 1-14-17. Lainakannan muuttuminen vuosien 2 21 välillä Tunturi-Lapissa (SOTKAnet 211). 323
1.14.4.1 Kotitalouksien tulot Kolarissa keskimääräiset tulot asukasta kohden olivat 16 566 euroa vuonna 26, mikä on 2 euroa vähemmän kuin Lapissa keskimäärin 18 611 euroa (Taulukko 1-14-14) Ruotsissa tulotaso on korkeampi kuin Suomessa. Ehkä kaikkein suurin tulotasoeroihin vaikuttava syy on Suomen Ruotsia korkeampia työttömyysaste sekä alueellisella että paikallisella tasolla (Jakobsson & Waara 28). 1.14.4.2 Teollisuus Ennen teollistumista 192-luvulla, Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta. Sen sijaan Kolarin kunnassa elinkeinoelämä rakentui vielä sotien jälkeenkin pitkälti maa- ja metsätalouden varaan. Kolarissa teollistuminen ajoittuu 196 198 -luvuille, jolloin toimintansa aloittivat esimerkiksi Rautuvaaran rautakaivos ja Partekin sementtitehdas. Tämä teollistumisvaihe kesti vuoteen 199, jonka jälkeen elinkeinoelämä on muuttunut aiempaa palveluvaltaisemmaksi. Kolarissa matkailu alkoi kehittyä 193-luvulla, mutta varsinainen matkailun nousukausi koettiin 198-luvulla (Tilastokeskus 27, Kolarin kunta 28). Matkailu kattaa noin 3 % Tunturi-Lapin taloudesta, kun taas teollisuus kattaa vain 3 %, maa- ja metsätalouden kattaessa noin 11 % (Taulukko 1-14- 15) Matkailun kehitys on lisännyt rakentamisen tarvetta ja on täten kasvattanut sekundääri sektorin tuotantoa. Yksityisen sektorin lisäksi julkinen sektori on tärkeä tekijä talouden kannalta, erityisesti terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen myötä (Valtiovarainministeriö & Kunnallinen työmarkkinalaitos 26). Julkinen sektori kattaa yhteensä 25 % Tunturi-Lapin taloudesta (Kuva 1-14-18). Suurin työnantajasektori Kolarin kunnassa on yksityinen sektori. Yksityinen sektori tarjoaa suurimman osan työpaikoista (vuonna 29 73 työpaikkaa), vaikkakin vuodesta 28 työpaikkojen määrä on vähentynyt 9,6 % (Taulukko 1-14-15) Julkinen sektori työllisti 386 henkilöä vuonna 29 valtion ja kunnan palveluksessa. Kuva 1-14-18. ja Taulukko 11-14-16. osoittavat, kuinka maaja metsätalouden suhteellinen osuus on Tunturi-Lapissa merkittävämpi kuin Lapissa tai koko Suomessa. Levin ja Ylläksen laskettelukeskuksien takia tärkein sektori Tunturi-Lapissa koostuu kaupasta, hotelleista ja ravintoloista sekä liikenteestä. Työvoima jakautuu eri sektorien välille suhteellisen tasaisesti. Julkinen sektori sekä kaupat, hotellit ja ravintolat ovat suurimmat työllistäjät (Ejdemo ym. 28). Alueellinen bruttokansantuote mittaa tuotannon kokoa jollakin alueella. Kuva 1-14-19. esittää Tunturi-Lapin (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio), Lapin ja koko Suomen asukaskohtaista kansantuotetta. Tunturi-Lapin BKT on noin 1 euroa (4 %) pienempi kuin Suomen keskiarvo ja 5 euroa pienempi kuin Lapin BKT. Tunturi-Lapin matala kansantuote saattaa johtua alueen korkeasta työttömyydestä. Toinen vaikuttava tekijä voi olla arvoa tuottavien teollisuuden alojen puuttuminen. Esimerkiksi vuonna 26 Kemi-Tornion seutukunta, jolla on raskasta teollisuutta, vastasi noin 43 %:sta koko Lapin alueellisen bruttokansantuotteen kokonaisuudesta (Ejdemo ym. 28). Kuva 1-14-2. osoittaa, että perinteiset massan ja paperin tuotanto, julkaisu- ja painoala ovat vähentyneet viime vuosina vuoden 2 4 prosentista noin 25 prosenttiin vuoteen 26 mennessä. Kasvavia aloja ovat olleet metallit ja metallituotteet, jotka ovat nostaneet osuuttaan 35 prosentista 4 prosenttiin. Niiden merkitys Lapin taloudelle on suurempi verrattuna koko maahan. Sähkön-, kaasun-, höyryn- ja vedentuotanto kuuluvat yhä Lapin perinteisiin teollisuuden aloihin (Ejdemo ym. 28). Kolarissa oli 347 liikeyritystä vuonna 26. Hotellit ja ravintolat kattoivat melkein 2 %, mikä kertoo matkailualan suhteellisesta merkityksestä Kolarin kunnassa (Taulukko 1-14-17). Vastaavasti vain kaksi yritystä oli rekisteröity kaivostoimintaan tai louhintaan liittyviksi. Keskimäärin yritykset ovat pieniä työllistäen korkeintaan 1 4 henkilöä (Rantakyrö 28b). Elinkeinoelämän muutokset Kolarissa, Kittilässä ja Muoniossa sekä palvelualan painottuminen näkyy alan yritysten lukumäärän lisäksi myös vuonna 21 aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärässä (Kuva 1-14-21). Suurin osa Kolariin perustetuista yrityksistä liittyvät majoitus- tai ravitsemistoimintaan. Taulukko 1-14-14. Keskimääräiset tulot vuonna 26 (Jakobsson & Waara 29). Alue Keskimääräiset tulot, euroa Alue Keskimääräiset tulot, euroa Miehet Naiset Miehet Naiset Kolari 17 432 15 7 Pajala 23 22 21 383 Lappi 2 963 16 259 Norrbotten 27 581 21 797 Suomi 25 691 17 868 Ruotsi 29 858 22 15 324
Taulukko 1-14-15. Työpaikat työantajasektorin mukaan Kolarin kunnassa vuosina 2 29 (Lapin liitto 211). 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Työpaikat, kaikki 1 299 1 27 1 33 1 354 1 44 1 382 1 479 1 544 1 584 1 461 Työntekijät 1 33 993 1 57 1 81 1 131 1 92 1 187 1 24 1 267 1 159 Valtion työntekijät 143 18 149 98 89 67 15 81 66 47 Kunnan työntekijät 375 346 35 325 33 344 339 349 358 339 Yhtiöt, joissa valtio pääomistaja 27 3 25 19 14 13 16 16 19 19 Yksityinen sektori 485 57 532 639 696 644 72 759 83 73 Tuntematon 3 2 1 2 24 25 35 21 24 Yrittäjät 266 277 273 273 273 29 292 34 317 32 Taulukko 1-14-16. Työpaikat toimialoittain Kolarissa 1998 27, luokitus vuoteen 2 asti vuoden 1995 vuoden mukainen ja vuodesta 21 alkaen vuoden 22 mukainen (Lapin liitto 211). Toimiala 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Maa-, riista- ja metsätalous 132 138 124 125 131 121 117 114 135 129 Kalastus ja kalanviljely Mineraalien kaivu 3 6 2 1 1 2 2 2 2 Teollisuus 34 42 43 44 6 61 65 75 71 68 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2 1 2 1 5 5 6 4 4 6 Rakentaminen 58 55 61 68 64 58 71 77 88 74 Tukku ja vähittäiskauppa 118 116 128 129 129 139 158 146 143 173 Majoitus- ja ravitsemustoiminta 173 182 154 153 135 173 169 168 186 215 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 75 81 82 114 117 114 119 151 179 153 Rahoitustoiminta 13 1 11 11 12 11 9 8 8 6 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut 124 134 157 136 166 183 22 152 177 184 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 136 74 94 63 6 44 45 5 56 62 Koulutus 111 123 99 87 79 77 7 66 62 62 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 18 177 183 173 185 188 19 194 194 24 Muut palvelut 75 81 13 15 9 18 12 12 123 156 Toimiala tuntematon 52 67 56 6 96 7 61 55 51 52 Yhteensä 1286 1287 1299 127 133 1354 144 1382 1479 1544 Taulukko 1-14-17. Kolarin liikeyritykset vuonna 26 (Rantakyrö 26). Teollisuudenala Yritysten lukumäärä Maatalous, metsästys ja metsätalous 5 Rakennusteollisuus 49 Sähkön, kaasun ja veden tuotanto 1 Finanssivälitystoiminta 1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 7 Hotellit ja ravintolat 67 Määrittelemätön teollisuudenala 3 Käsiteollisuus 26 Kaivostoiminta ja louhinta 2 Muut yhteisö-, sosiaali- ja henkilöpalvelut 3 Kiinteistövälitys, vuokraus- ja liiketoimet 61 Kuljetus, varastointi ja viestintä 48 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen, moottoripyörien, henkilökohtaisten ja taloustavaroiden korjaustoiminta 47 325