Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 LEADER-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 6.5.2013 Riikka-Maria Turkia Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Rakennerahastoihin (EAKR ja ESR) yksi ohjelma kolme toimeenpanosuunnitelmaa Kumppanuussopimus Suomen ja komission välillä Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 Itä- ja Pohjois- Suomen alueellinen suunnitelma Etelä- ja Länsi- Suomen alueellinen suunnitelma Valtakunnalliset Teemat EAKR 10-20% ESR 25-35% 2
Rakennerahasto-ohjelman interventiologiikka 3
Rakennerahastopainopisteet 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR), 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR), 3. Vähähiilisen talouden edistäminen (EAKR), 4. Alueellisen saavutettavuuden parantaminen (EAKR, vain Itä- ja Pohjois-Suomessa), 5. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen (ESR), 6. Koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (ESR) 7. Sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta (ESR). 4
TL 1 PK-yritystoiminnan edistäminen Perustelu (haasteet) Yksipuolinen elinkeinorakenne Yritysten heikentynyt kvkilpailukyky Kasvuyritysten vähäinen määrä Haluttu muutos Uuden, osaamisintensiivisen yritystoiminnan synnyttäminen ja yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kasvu Esimerkkejä toimenpiteistä uudenlaiset yrityskiihdyttämöt ja uusien yritysten synnyn edistämisen mallit olemassa olevien yritysten investoinnit ja kehittämishankkeet (tuotteistaminen ja kaupallistaminen) pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, mm konsultointi yritysverkostot, -klusterit ja muut yritysten kumppanuudet ja yhteistyömuodot 5
TL 2 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Perustelu (haasteet) Haluttu muutos Esimerkkejä toimenpiteistä Yksipuolinen elinkeinorakenne Rakennemuutos Luonnonvarojen käytön tehokkuus ja ympäristövaikutu sten hallinta Innovaatioympäristön vahvistaminen tukemaan alueen kärkialoja ja huippuosaamista Alueen T&Kinvestointien kasvu, erityisesti cleatechalalla Uudet tuotteet, palvelut, liiketoimintakonseptit markkinoille tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri osaamiskeskittymät ja T&K- ympäristöt ja kehitysalustat yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisyhteisöjen tutkimusyhteistyö ja verkottuminen yrityslähtöiset soveltavan tutkimuksen hankkeet uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehitys (myös käytäntölähtöiset innovaatiot) koulutuksen ja tutkimuksen vientiedellytykset (esiselvitykset) 6
TL 3 Vähähiilinen talous Perustelu (haasteet) Korkea energiankulutus Suuret kasvihuonekaasupäästöt Haluttu muutos Uusien, pk-yritysten ja yhdyskuntien energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen käyttöönotto Uudet vähähiiliset tuotteet, palvelut, liiketoimintakonseptit (innovaatiot) markkinoille Esimerkkejä toimenpiteistä kuten TL 1 ja TL 2, kun sisältää vähähiilisyyden tavoitteen (energiatehokkuus; uusiutuvan energian tutkimus, jalostus tai käyttöönotto) yhdyskuntien vähähiilisyysstrategiat ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat selvitykset, ratkaisut, kehittämishankkeet ja yhteistyömuodot julkisten hankintojen vähähiilisen osaamisen edistäminen 7
TL 4 Saavutettavuus (vain IP-alue) Perustelu (haasteet) Itä- ja Pohjois- Suomen yritysten saavutettavuudes ta johtuva heikompi kilpailukyky Haluttu muutos Elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa Esimerkkejä toimenpiteistä elinkeinoelämän kannalta tärkeät liikenneinvestoinnit (liittymät ja logistiikkakeskukset) 8
TL 5 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Perustelu (haasteet) Työikäisen väestön väheneminen Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttöm yys Rakennemuutos Työ- ja koulutusurien sukupuolen mukainen eriytyminen Haluttu muutos Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden parantaminen Työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Muutosvalmiuksien parantaminen Esimerkkejä toimenpiteistä ohjeistus, koulutus ja tukipalvelut nuorisotakuun toimeenpanossa työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien ohjaus- ja tukipalvelut (mm. työvoimapoliittiset toimet) heikossa työmarkkina-asemassa olevien uudet työvoima- ja yrityspalvelut maahanmuuttajien vastaanoton palvelut ja muut kotouttamistoimenpiteet työhyvinvoinnin koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut sekä toimintamallit ja palvelut irtisanottavien tai irtisanomisuhan alla olevien nopean työllistymisen mallit ml. muutosturva. sukupuolten tasa-arvoa työelämässä edistävät hankkeet 9
TL 6 Osaaminen, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Perustelu (haasteet) Siirtymävaiheet koulutus- ja työurilla Muuttuvat osaamistarpeet Työn tuottavuus Haluttu muutos Osaamisen ja ammattitaidon parantaminen Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen Esimerkkejä toimenpiteistä työssä olevien osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen digitaalisten tietovarantojen ja toimintaympäristöjen hyödyntäminen oppimisessa aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmät opiskelijoiden työelämäyhteydet ja yrittäjyysmyönteisyys siirtymävaiheita tukevat palvelut erityisryhmien ml. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset, koulutusvaihtoehtoja ja koulutukseen osallistuminen uuden ammatin hankinta työllistäviltä aloilta 10
TL 7 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Perustelu (haasteet) Työmarkkinoilta syrjäytyminen ja syrjintä Haluttu muutos Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Esimerkkejä toimenpiteistä osallisuutta lisäävät palvelut (mm. päihdeja mielenterveystyö ja kuntoutus) nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja palvelukehitys monialainen ammatillinen yhteistyö ja osaaminen (mm. konsultointi ja verkottuminen) asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa 11
Toimintatavat kansalaistoimijalähtöisessä paikallisessa kehittämisessä kaupungeissa Toteuttaa Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 tavoitteita ja sopia valittuihin investointiprioriteetteihin. Ohjelmassa ei ennalta määrättyä korvamerkintää. Toteutus osana normaalia rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa hankehakujen kautta Alueiden päätettävissä, toteutetaanko ja millä tavoin. Toimina voitaisiin rahoittaa yhteisöllisiä pienhankkeita sekä paikallisen kehittämisstrategian laatiminen. Paikallisen kehittämisen toimintatavat voisivat vaihdella, mutta niissä tulisi toteutua tietyt periaatteet ja reunaehdot.
Periaatteet ja reunaehdot kansalaistoimijalähtöisessä kehittämisessä kaupungeissa (1/2) 1. Paikallinen kehittäminen on omaehtoista, alhaalta ylös - suuntautuvaa ja kansalaistoimijalähtöistä. 2. Toiminta on avointa, osallistavaa ja laaja-alaista. 3. Kehittämistoiminta pohjautuu paikallisten toimijoiden yhteistyössä laatimaan kehittämisstrategiaan. Strategian lähtökohtaisena tavoitteena on työ- ja ansiomahdollisuuksien kehittäminen sekä sosiaalisen pääoman lisääminen.
Periaatteet ja reunaehdot kansalaistoimijalähtöisessä kehittämisessä kaupungeissa (2/2) 4. Toiminta kohdistuu niille alueille, joilla ei toteuteta maaseuturahastosta rahoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (Leader-toimintatapa). 5. Toiminta-alue on perusteltu toiminnallisuuden ja paikallisten olosuhteiden näkökulmasta. Toiminta-alueen ei tarvitse olla maakunta-, ELY-keskus- tai kuntarajojen mukainen. 6. Toiminta-alueen kunnat ja kaupungit osallistuvat kehittämistoimintaan omalla rahoituksellaan.
MYR:ien vastauksia Mielenkiintoa löytyy kaikissa maakunnissa paikalliseen kehittämiseen. Toimintatapoihin liittyviä näkemyksiä: Kokonaiskoordinaation tarve Tiivis yhteys maakuntaohjelmatyöhön Vaihtoehtoisia hankkeiden hallintamenettelyjä Kaupunkien osallistuminen ja yhteys kaupunkistrategioihin Ei uusia hallinnollisia rakenteita Ei yritystukia Sisällöiksi sopivat erityisesti osallisuuden toimintalinja (ESR), saavutettavuus (EAKR) 15
Kestävä kaupunkikehitys (EAKR) Linkitetty kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja kasvusopimuksiin Osana kasvusopimuksia kaupungit laativat rakennerahastosuunnitelman ja muodostavat verkoston Rahoitetaan yhtä kaupunkiverkostoa (max 6 kaupunkia) Kaupunkiverkosto itse päättää rahoitettavat hankkeet Pieni rahoitusvolyymi n. 10 milj/vuodessa.
Tausta-aineistot ja ajankohtaiset ohjelmavalmistelusta www.tem.fi/ohjelma2014 Kiitos! 17
Valmistelun aikataulua (1) 2012 Alustavat poliittiset linjaukset hallinnosta ja sisällöstä Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten teemojen valmistelu 2013 TAMMI- HUHTIKUU Luonnokset alueellisista suunnitelmista ja valtakunnallisista teemoista valmiina, yhteensovitus käynnistyy SOVA-lain mukainen ympäristökuuleminen, I-vaihe EU-tason rahoitusratkaisu Eurooppa-Neuvostossa 8.2. Kumppanuussopimuksen ja rakennerahasto-ohjelman ensimmäiset luonnokset, julkisia huhtikuun lopulla Ennakkoarviointiin liittyvä kysely RR-toimijoille ohjelman sisällöstä ja rahoituksesta 18
Valmistelun aikataulua (2) TOUKOKUU- ELOKUU 2013 Kumppanuussopimuksen ja Rr-ohjelman poliittinen käsittely (sisältö ja rahoitus) SYYSKUU-LOKAKUU 2013 Valtioneuvosto hyväksyy kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman Asetusten hyväksyminen EU-tasolla Suomi toimittaa asiakirjat komission hyväksyttäväksi MARRASKUU-JOULUKUU 2013 Viralliset neuvottelut EU-komission kanssa Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten teemojen viimestelyä KEVÄT 2014 Komissio hyväksyy Suomen kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman Ohjelman toimeenpano alkaa (mahdollisesti kansallisella riskillä, jos ohjelma-asiakirjaa ei ole komissiossa hyväksytty) 19