Näkymiä uuteen ohjelmakauteen - muutokset ja mahdollisuudet. Kaisa-Leena Lintilä

Transkriptio

1 Näkymiä uuteen ohjelmakauteen - muutokset ja mahdollisuudet Kaisa-Leena Lintilä

2 Suomen rahoitussaanto Komission kirje : Suomen rahoitus vuosittain sekä v rahassa että käyvin hinnoin (kerroin 1,13) Suomen saanto käyvin hinnoin: Perusrahoitus: 1 021,7 milj. euroa Erityisrahoitus: 305,3 milj. euroa EAY: 161,3 milj. euroa Yhteensä: 1 488,4 milj. euroa Nouseva rahoitusprofiili: Yhteensä Perusrahoitus 137,4 140, ,8 148,8 151,7 154,8 1021,7 Erityisrahoitus 41,1 41,9 42,7 43,6 44,5 45,3 46,3 305,3 Yhteensä 178,5 182,1 185,7 189,4 193, ,1 1327,1

3 Miksi rakennerahastohallinnointi uudistetaan? Lähtökohdat Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Suomen rahoitus vähenee Hallintojärjestelmä on pirstaleinen Hyödyt Hallintoviranomaisen tehokkaampi ohjaus Hankkeiden parempi synergia ja päällekkäisyyden väheneminen Tulosten ja vaikuttavuuden tehostunut seuranta Joustavampi rahoituksen käyttö erityisesti kriisitilanteissa tai ohjelmakauden vaihtuessa Rakennerahasto-osaamisen taso paranee Asiakaspalvelun tasapuolisuus ja -laatuisuus Resurssisäästöt Hakemusten läpimenoajat lyhenevät 3

4 RR-ELY vastaa ja johtaa toiminta lähellä asiakasta RR-ELY johtaa suuralueen rakennerahastotoimintaa ja tekee kaikki mm. rahoitus- ja maksatuspäätökset Asiakaspalvelu ja hanke- ja maksatusvalmistelu hoidetaan pääosin alueilla Maakunnan yhteistyöryhmät ohjaavat hankevalintaa merkittävien alueellisten hankkeiden osalta 4

5 Suuralueen RRhallinto-ELY RR-hallintomallin logiikka MYR ELY W:ssä istuva RRhenkilöstö valmistelee hankkeet päätöskuntoon ja antaa hankeneuvontaa MYR ELY Z:ssa istuva RRhenkilöstö valmistelee hankkeet päätöskuntoon ja antaa hankeneuvontaa RR-hallinto-ELY huolehtii yhteisestä johtamisesta ja yhteisistä prosessien kehittämisestä. Tekee alueilla valmistellut päätökset MYR ELY X:ssä istuva henkilöstö valmistelee hankkeet päätöskuntoon ja antaa hankeneuvontaa ELY Y:ssä istuva henkilöstö valmistelee hankkeet päätöskuntoon ja antaa hankeneuvontaa MYR 5

6 Neljä ELY-keskusta erikoistuu rakennerahastojen hallintoon Jokaisella suuralueella on oma rakennerahastohallinnointiin erikoistunut ELY-keskus: Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulussa, Itä-Suomessa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä, Länsi-Suomessa Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylässä ja Etelä-Suomessa Hämeen ELY-keskus Lahdessa. (ns. RR-ELY). Suuralueen rakennerahastohallintoa johdetaan keskitetysti yhdestä ELY-keskuksesta Henkilöstö on RR-ELYn palveluksessa, mutta sijoitettuna kaikissa suuralueen ELY-keskuksissa alueellisina asiantuntijoina, jotka mm. valmistelevat hankkeita ja pitävät yhteyttä aluekehitystoimijoihin. Jokainen ELY-keskus on edelleen oman alueensa merkittävä aluekehitystoimija ja -valmistelija. 6

7 Maakunnan yhteistyöryhmät toimivat kaikissa maakunnissa Jokaisessa maakunnassa säilyy maakunnan yhteistyöryhmä, joka ohjaa hankevalintaa antamalla sitovan lausunnon RR-ELY:lle oman maakuntansa alueelle kohdistuvista merkittävistä alueellisista hankkeista (pl. liikesalaisuuksia sisältävät hankkeet). Ohjelmakauden alussa sovitaan alueellisen rahoituksen osalta indikatiiviset maakuntien kehykset, joita voidaan tarvittaessa muuttaa. Tietty minimirahoitus taataan kuitenkin kaikille maakunnille. RR-ELY toimii maakunnan indikatiivisen rahoituskehyksen puitteissa Rakennerahastojen yhdenmukaisen ja tehokkaan hallinnon varmistamiseksi suositetaan, että myös maakunnan liitot suuralueittain erikoistuvat vastaavasti rakennerahastohallintoon. 7

8 Hallintohenkilöstö vähenee Ohjelmakaudella hallinnon tehostamisella tavoitellaan yhteensä noin 86 htv:n vähennystä vuoden 2015 loppuun mennessä (vuoden 2013 tasoon verrattuna, teknisellä tuella palkatut). Vähennys koskee ELY-keskuksia, maakunnan liittoja ja keskushallintoa. Teknisen tuen osuus vähennetään kolmeen prosenttiin ohjelman rahoituksesta (aiemmin 4 %). Säästyvä rahoitus, n. 25 miljoonaa euroa, käytetään hanketoimintaan. Vähennykset tehdään asteittain vuoden 2015 loppuun mennessä, pääasiallisesti luonnollisen poistuman kautta Toimintamenoilla palkatun rakennerahastohenkilöstön vähennykset määräytyvät viraston muun toiminta- ja henkilöstöpolitiikan mukaan. 8

9 ELY-keskusten rr-henkilöstö siirtyy rr- ELY:jen palvelukseen Rakennerahastotoiminnan koko henkilöstö on RR-ELY:jen palveluksessa Henkilöstö siirtyy RR-ELY:jen palvelukseen vanhoina työntekijöinä Työsuhteet jatkuvat pääsääntöisesti fyysisesti entisessä paikassa, mutta RR-ELY:n johdolla. Muutos koskee niin teknisellä tuella kuin toimintamenoillakin palkattua henkilöstöä. Siirtymäkauden aikana vuosina ELY-keskuksissa hoidetaan päällekkäin kahden ohjelmakauden asioita. Uudistuksen valmistelussa määritellään tarkemmat toimintatavat tälle ajalle. 9

10 Eurooppa 2020-strategia ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) rahoitusprioriteetit Suomessa (kumppanuussopimus) ÄLYKÄS KASVU Innovatiivinen ja kilpailukykyinen yritys- ja tutkimusympäristö SUOMEN KASVU JA KILPAILUKYKY OSALLISTAVA KASVU Työvoimaosuuden lisääminen parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutuspolitiikkaa KESTÄVÄ KASVU Resurssien kestävämpään ja tehokkaampaan käyttöön perustuva ympäristöystävällinen kasvu ERI-rahastot = Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

11 Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta EAKR TL 1 PK-yritystoiminnan edistäminen uudenlaiset yrityskiihdyttämöt ja uudet yritysten synnyn edistämisen mallit olemassa olevien yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät investoinnit ja kehittämishankkeet (tuotteistaminen ja kaupallistaminen) pk-yritysten energiatehokkuuteen ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, mm konsultointi yritysverkostot, -klusterit ja muut yritysten kumppanuudet ja yhteistyömuodot pk-yritysten kilpailukykyä edistävät liikenne- ja logistiikkaratkaisut (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) TL 2 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri, osaamiskeskittymät ja T&K- ympäristöt, kehitysalustat yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisyhteisöjen tutkimusyhteistyö ja verkottuminen yrityslähtöiset soveltavan tutkimuksen hankkeet uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehitys (myös käytäntölähtöiset innovaatiot) ja käyttöönotto (erityisesti cleantech, uusiutuva energia ja energiatehokkuus) koulutuksen ja tutkimuksen vientiedellytykset (esiselvitykset) yhdyskuntien vähähiilisyysstrategiat ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat selvitykset, ratkaisut, kehittämishankkeet 11

12 Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta ESR TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ohjeistus, koulutus ja tukipalvelut nuorisotakuun toimeenpanossa työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien ohjaus- ja tukipalvelut (mm. työvoimapoliittiset toimet) uudenlaiset työvoima- ja yrityspalvelut maahanmuuttajien vastaanoton palvelut ja muut kotouttamistoimenpiteet työhyvinvoinnin koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut sekä toimintamallit ja palvelut työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä parantavat toimet sukupuolten tasa-arvoa työelämässä edistävät hankkeet TL 4 Osaaminen, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen työssä olevien osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen opiskelijoiden työelämäyhteydet ja yrittäjyysmyönteisyys aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmät aikuiskoulutuksen kehittämien etenkin kasvu- ja rakennemuutosaloilla siirtymävaiheita tukevat palvelut koulutusvaihtoehtoja erityisryhmille (mm. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen vahvistaminen TL 5 Osallisuus- ja köyhyyden torjunta työ- ja toimintakykyä tukevat palvelut (mm. päihde- ja mielenterveystyö ja kuntoutus) nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja palvelukehitys monialainen ammatillinen yhteistyö ja osaaminen (mm. konsultointi ja verkottuminen) asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa 12