Inventointikortit Rakennusinventoinnit: 48 Hirvelä, 49 Jussila, 50 Kääriälä, 52 Uudistalo, 53 Yrjölä, 58 Jokiniemi, 106 Jääskelä, 107 Kallio, 108 Kievari, 111 Postitalo, 113 Peltosalmen tila, 114 Veikkola, 129 Peltosalmen rautatieasema, 132 Taipaleen asemamiehen asunto, 155 Ulmalan entinen koulu, 185 Ahmo, 186 Piha Paavola, 187 Päivölä, 188 Pekkala, 191 Kielorinne, 192 Ollila, 193 Koulutila Alueinventoinnit: 167 Peltosalmen alue, 184 Kirmanjärven seutu
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde HIRVELÄ 48 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 24:13 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 515 74520 IISALMI 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö tyhjillään, varasto Alkup. käyttö riihi Rak.aika 18??, ruumenus purettu Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus - nurkkakivi hirsi(sahanurkka) satula profiilipelti 9. Omistaja ja omistajan osoite Ulkovärit - Kunto kohtalainen, maa noussut alimpien hirsien tasoon/rakennus painunut Erityispiirteet koko n. 6 x 8m 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: tila on Suuren maatilakirjan mukaan kantatila. 1800-luvulla tilalla oli mm Väisäsiä. 1900-luvun vaihteessa tilaa isännöi Kääriäiset, joilta tila joutui pakkohuutokaupattavaksi. Kotilaisen suvulle tila siirtyi 1938 nykyisen omistajan ukin, Kalle Väisäsen tultua tilalle Sukevan Piikainmäestä. 12m x 12 m kokoinen päärakennus on vuodelta 1915. Talon neliömäinen pohja ja korkea hahmo on aikakauden tyypillisistä maatilapäärakennuksista poikkeava. Vuonna 1959 korjausten ja muutosten jälkeen (mm korkeat ruutuikkunat vaihdettiin aikakauden tyyliin)rakennuksen hahmo vaikuttaa 1940-50 luvun rakennukselta. 1990-2000-lla talon (lattiat avattu, pinnat uusittu sisäpuolella on ym.). Tuvassa tehty peruskorjaus säilytettiin komea graniittileivinuuni, josta poistettiin vuosien kuluessa kertyneet maalipinnat. Talon eteläpuolella oli 1900-luvun vaihteessa rakennettu hirsinavetta (purettu. Pitkä aittarakennus sijaitsi Kirmantien suuntaisesti (purettu)jonka paikalla on nyt uudempi piharakennus. Tilan 1800-luvun rakennuskannasta on jäljellä riihi, jonka itäpääty rajautuu Kirmantiehen. Tien leveyden kasvettua matala ruumenusosa on purettu (tielle näkyvä ovi avautui ruumenukseen). Rakennuksen iästä kertoo suuret hirret. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Kirmanjärvi näkyy avarasti pihan länsipuolelta. Pohjoispuolella naapuritalo (lohkottu omistajasuvun jäsenelle). Pihan itäpuolella kulkeva Kirmantietä rajaavat hyvin kasvillisuus ja uudemmat talousrakennukset. Riihi sijaitsee asuinpihan eteläpuolella
13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Omistajien arvion mukaan riihi on huonokuntoinen. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Hirvelää ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms. Kuitenkin maakuntakaavassa Yrjölä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Kohtuullisesti alkuperäisessä ulkoasussa säilynyt riihi (1995). Kirmanjärven alueen kantatila, jolla on säilynyt muutamia vanhoja rakennuksia. 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Tapani Sääski, Eeva Hietakorpi (1995), Eero Hietakorpi 2011. 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 6.10..2011
Valokuvaliite rakennusinventointiin: HIRVELÄ 48 Tilakeskus peruskartalla 2011 Naapuritalo lohkottu Hirvelästä Asuinrakennus Riihi Talo ja Talon uusi isäntä niittokoneen päällä juuri ennen sotia tai sodan aikana. Talo sai uuden ilmeen 1959 Riihi ja lato (puimala) talon suunnalta (1960-70-lta?) Tienpuoleisessa päädyssä on vielä ruumenus. Alakuvat riihen länsipäädystä. Tuvan graniittikiviuuni. Alla riihen tienpuoleinen pääty Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JUSSILA 49 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 11:5 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 283 9. Omistaja ja omistajan osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. 2. Nyk. käyttö loma-asunto nukkuma-aitta Alkup. käyttö asuinrakennus nukkuma-aitta Rak.aika vuosisadan vaihde? 19?? Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta harkkokivi nurkkakivi Runko hirsi(lyhytnurkka) hirsi(lyhytnurkka) Kattomuoto satula satula Kate pelti huopa Vuoraus peiterima -,nurkkalauta Ulkovärit pun./valk. - Kunto hyvä kohtalainen Erityispiirteet osa ikkunoista uusittu, malli vanhan mukainen eteläpään ulkoverh. uusittu 3. 4. Nyk. käyttö aitta(vas.) aitta(oik.) Alkup. käyttö nukkuma-aitta eloaitta Rak.aika 18?? 18?? Suunnittelija Kerrosluku 2 2 Perusta nurkkakivi nurkkakivi Runko hirsi(sahanurkka) hirsi(sahanurkka) Kattomuoto satula satula Kate huopa huopa Vuoraus - - Ulkovärit - - Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet alin hirsikerta sisäänvedetty 11. RAKENNUSHISTORIA Tila on lohkottu 1800-l puolenvälin jälkeen. Ensimmäinen asuinakennus paloi vuosisadan vaihteessa, jonka jälkeen valmistui nykyinen rakennus. Se oli aluksi pelkkä tupa, johon lisättiin myöhemmin kammariosa. Viime vuosina on rakennuksen eteläpäätä kunnostettu. Myös vanhat uunit purettiin(tiilissä vuosiluku 1922). Talo on ollut viimeksi vakituisessa asuinkäytössä vuonna 1962. Sauna ja navetta paloivat 1980-luvun lopulla. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ
13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Jussilaa ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Jussila kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen, jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE 18. LÄHTEET 19. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Riitta Koskela, Kalle Kääriäinen 1995 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 20. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Timo Hytönen 2.2.1995 Hanna Oijala 2011
Valokuvaliite rakennusinventointiin: JUSSILA 49 Pihapiiri peruskartalla 2011 Aitat Lato Asuinrakennus Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
Valokuvaliite rakennusinventointiin: JUSSILA 49 Pihapiiri peruskartalla 2011 Kuvaliite kesken, koska omistaijia ei toistaiseksi tavoitettu Aitat Lato Asuinrakennus Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde KÄÄRIÄLÄ 50 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 11:17 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 251 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. 2. Nyk. käyttö asuinrakennus tyhjillään Alkup. käyttö asuinrakennus eloaitta Rak.aika 1912 (1900?),(1960),(1993) 1813 Suunnittelija rak. Pulkka Kerrosluku 2 2 Perusta harkkokivi nurkkakivi Runko hirsi hirsi(sahanurkka) Kattomuoto satula satula Kate pelti pelti Vuoraus peiterima -,nurkat koteloitu Ulkovärit pun./valk. - Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet harkkokiviuuni alin hirsikerta sisäänvedetty tupa säilytetty alkup. asussa 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: Kääriäisen suku on vanhimpia Kirman alueen sukuja.savon maanjaotuskirjassa mainitaan Ulmalan tilan kohdalla Matti Antinpoika Kääriäinen ja teksti Rakentanut takamaalle. Tulee veroitetavaksi 1666. 1775 kartassa (kts liite) on nykyisen Kääriälän tilan seudulle kirjoitettu Nybygge. Aitan harjan sukuviirissä on vuosiluku 1753. Päärakennus on rakennettu 1912 (vuosi 1900 on merkitty Suomen maatilat kirjaan). 1960 asennettiin ulkoverhoukseksi vaakapaneeli. Vuonna 1993 rakennus remontoitiin sekä sisältä että ulkoa. Vanhin Säilynyt rakennus on komea hirsiaitta, jossa on Iisalmen seudulla harvinainen sisäänvedetty jalusta, jolloin seinähirsiä ei ole tuettu suoraan nurkkakiville. Hirsinen navetta on vuodelta 1932. Tilalla ei ole karjaa. Maatalousrakennuksia on korjattu ja ne säilytetään pihapirin osana. Kääriälän pihapiiri ja erityisesti päärakennus ja pihtakuuset näkyy komeasti valtatieltä Kirmanjärven itärantaa tarkasteltaessa. Myös Kirmantielle pihapiiri näkyy hyvinhoidettuna ja tasapainoisena. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Lisäksi pihapiirissä 1930- ja 1940-luvun rakennuksia: navetta, aitta, sauna sekä maakellari. Muistomerkki
13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Kääriälä ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Kääriälä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Päärakennuksen lähes alkuperäisessä asussa säilynyt tupa. 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Santeri Rissanen.Iisalmen entisen pitäjän historia, 1927(josta Savon maanjaotuskirja) Haastattelu: Tapani Sääski, Eeva Hietakorpi (1995), Eero Hietakorpi 2011, 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 6.10..2011
Valokuvaliite rakennusinventointiin: KÄÄRIÄLÄ 50 Pihapiiri peruskartalla 2011 Yläkuvissa ja Aitta Navetta Navetta Kääriälän suvun muistomerkki 1755 kartta Kirmanjärven pohjoispäästä (osa kartasta) Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde UUDISTALO 52 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 3:79 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 595 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. Vanha asuinrakennus. PURETTU 2011 JÄLKEEN Nyk. käyttö PURETTU Alkup. käyttö asuinrakennus Rak.aika 1939,(1887),(1925) Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta porakívi Runko hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula Kate huopa(kolmiorima,pun.) Vuoraus vaakapaneeli/pystypaneeli(yläosa) Ulkovärit kellertävä Kunto kohtalainen Erityispiirteet tupa hirsipinnalla 11. RAKENNUSHISTORIA Rakennus valmistui vuonna 1839 Yrjölään. Tuvan käsittävä rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1887, jolloin myös rakennettiin kamariosa. Vuonna 1925 rakennus purettiin,tehtiin uusi kivijalka ja koottiin uudelleen. Samassa yhteydessä vesikattoa korotettiin. Ikkunoita vaihdettiin ja pesu ym. sosiaalitilat tehtiin taloon 1960- luvulla. Myös osa talon ikkunoista vaihdettiin tällöin ajan muodinmukaisiksi. Uuden asuinrakennuksen valmistuttua tupa on ollut kylmillään vuodesta 1957 lähtien ja asumattomana vuodesta 1991. Talo oli tarkoitus purkaa uuden valmistumisen myötä, mikä selittää rakennusten lähekkäisyyden. Vanhoista talousrakennuksista pihalla on jäljellä kaksihuoneinen matala aitta. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Piha sijaitsee näkyvällä paikalla Kirmantien varrella viljelysmaisemassa.
13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Vesikatto on romahtanut. Hirsikehikon pelastamisella olisi kiire. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa uudistaloa ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Uudistaloa kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Esimerkki rakennusten siirroista. Kertoo asutuksen kehityksestä Kirman järvellä talon siirto naapurista. 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Tapani Sääski (1995), Ei tavoitettu omistajaa 2011, 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 5.10.2011 PÄIVITYS Auri Vallinmäki 9.9.2015
Valokuvaliite rakennusinventointiin: UUDISTALO 52 Tilakeskus peruskartalla 2011 Uudistalosta erotettu talo 1957 rakennettu asuinrakennus Aitta Vanha asuinrakennus (purettu 2011 jälkeen) Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde YRJÖLÄ 53 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 3:49 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 622 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. vanha as.rak. Nyk. varasto, jäänyt asuinkäytöstä 1988 käyttö Alkup. asuinrakennus käyttö Rak.aika 1800-l puoliväli? Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta porakivi ja betoni (kuistissa, ja pohjoissivun laajennuksessa) Runko hirsi Kattomuoto satula Kate pelti 1960-luvulla, alla päre Vuoraus vaakapaneeli/pystypaneeli(yläosa) Ulkovärit vanhaa kellertävää maalia näkyy räystäiden alla seinissä ja ikkunoissa, muutoin maali lähtenyt. Kunto kohtalainen Erityispiirteet (räystäiden kissanpenkit) ja siro lasikuisti, jossa huolellisesti tehdyt yksityiskohdat lasitus. 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: tila on todennäköisesti lohkottu kuten monet muut Kirman järven eteläpään tilat Junttilan (tila no 3) kantatilasta. Yrjölä on ollut Hietakorven suvulla vuodesta 1914, jolloin nykyisen omistajan Eero Hietakorven Ukki Viljami Hoffren (myöhemmin muutti nimensä) tuli tilalle Maaningalta. Vanha päärakennus on 1800-luvun lopulta ja uusittu 1930-luvulla (tieto Suuresta maatilakirjasta). Seinissä ja ikkunalistoissa näkyy jäänteitä tasavärisestä vaalea keltaisesta öljymaalista, joka viittaa 1930- lukuun. Nykyisen ulkovuorauksen talo sai luultavasti Viljami Hoffrenin muutettua tilalle. Sitä ennen talo saattoi olla vuoraamaton (nyk. omistajan muistikuva vanhoista valokuvista). Kuisti hienoine lasituksineen on Viljamin tekemä. Tilalla oli ennen suvun tuloa vuonna 1839 rakennettu päärakennus, joka siirrettiin 1887 naapuriin Uudistalooon. Uuden asuinrakennuksen takana oleva aitta on tilan vanhin rakennus. Sen tasakertahirteen veistetty vuosiluku 1827 kertoo aitan veistämisen ajankohdan. Tilan nykyiset muut rakennukset ovat uudempia maatilarakennuksia.
12. LÄHIYMPÄRISTÖ Kirmantieltä johtaa pihaan koivukuja, josta oli jo maininta 1960-luvun Suomen maatilat kirjastaa. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Yrjölää ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Yrjölä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Kirmantien maisemaan kuuluva vanha tila. Säilyneiden rakennusten ikä ja asuinrakennuksessa erityisesti yksityiskohdat (kuisti) 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Tapani Sääski, Eeva Hietakorpi (1995), Eero Hietakorpi 2011, 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 5.10..2011
Valokuvaliite rakennusinventointiin: YRJÖLÄ 53 Tilakeskus peruskartalla 2011 Vanha asuinrakennus Nyk. asuinrakennus Aitta Navetta Vanhaa ja uusi asuinrakennus Itäpääty Pohjoissivu, jonka ulokeosa on rakennettu myöhemmin Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
Kuistin rakensi nykyisen omistajan Eero Hietakorven ukki Viljami Hietakorpi (alkujaan Hoffren) todennäköisesti 1910-20-luvulla. Ryhdikäs 1800-luvun alun pikkuaitta. Aitan tasakertahirren nurkkasalvokseen on kaiverrettu vuosiluku 1827. Aittaa on siirretty ainakin kerran pihassa. Viimeisen siirron yhteydessä kivijalka tehtiin betonista. Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JOKINIEMI 58 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo Paloiskylä 9:16 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Honkakoskentie 134 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 6. Kohdetyyppi 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1.vanha as.rak. 2. Nyk. käyttö tyhjillään eloaitta Alkup. käyttö asuinrakennus eloaitta Rak.aika 1845 (1934-5),(1940-l,) 18?? 1970lla sauna sisätiloihi(purettu) Suunnittelija Kerrosluku 1+(1) 2 Perusta luonnonkivi, osin betonoitu nurkkakivi Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula satula Kate saumapelti huopa(kolmiorima)päre, huono kunto Vuoraus peiterima - Ulkovärit vaal.vihr./valk. punamulta Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet 8m x28 m vellikello Rakennus 3. 4. Nyk. käyttö kellari ei käytössä (purettu 1995 jälkeen) Alkup. käyttö kellari tuulimylly Rak.aika 1913 1920-1930-l? Suunnittelija Kerrosluku Perusta Runko kivi teräsristikko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto hyvä Erityispiirteet käytetty vedennostoon Kaiverrus kellarin oven päällä: 1913 JP HK Rakennus 5. 6. Nyk. käyttö varasto varasto Alkup. käyttö aitta(tyttöjen aitta) aitta(poikien aitta) Rak.aika?? Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta nurkkapuut Runko hirsi(sahanurkka) hirsi(lyhytnurkka) Kattomuoto satula satula Kate huopa pelti Vuoraus - -, nurkkalauta Ulkovärit punamulta punamulta/valk. Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet 1900-luvun alun asussa
11. RAKENNUSHISTORIA Pikku-Ahmon rantamaisemassa, Kirman kylätien varrella sijaitseva Jokiniemen tila on kantatila ja säätyläiskartano. Iisalmen Aminoffit ovat savolainen, pääosin alemmissa upseerinarvoissa tai aliupseerinarvoissa palvellut alhaisaatelin suku, mutta suvussa oli myös esimerkiksi maanmittareita. Suvun edustajia on asunut Iisalmen pitäjän sotilaspuustelleissa. Jokiniemen kartanon omisti 1700 1800-luvun vaihteen molemmin puolin Zacharias Johan Aminoff (1764 1808) palveli Savon kevyessä jalkaväkirykmentissä. Hän oli naimisissa Marie Elisabeth Tavastin (1754 1804). Alikapteeni Zacharias Johan Aminoff kuoli Suomen sodan alkuvaiheessa alkuvuonna 1808 Leppävirran Carlvikissa sairauteen. Jokiniemen kartano siirtyi Aminoffin kuoltua kihlakunnantuomari, varalääninkamreeri Gabriel Heinriciuksen (1775 1836) omistukseen. Tuomari hankki 1810-luvulla luvulla aktiivisesti maaomaisuutta Paloisilta ja Ulmalasta: Jokiniemen lisäksi Kallion ja Kyöstilän (Itikan). Yhteys Iisalmen pitäjään syntyi Heinriciuksen puolison Sofa Charlottan (o.s. Gummeruksen) kautta, jonka eno oli Jokiniemen Zacharias Johan Aminoff ja isä Kyöstilän isännän Gustaf Gummeruksen veli, Pielaveden kappalainen Jakob Gummerus. Jokiniemen tila oli tuomarina omistuksessa aina vuoteen 1836 saakka ja suvun hallussa aina 1870 1880-luvun vaihteen tienoille. Suullisen tiedon mukaan Partasen suvun ensimmäinen isäntä oli Juho Fulgentius Partanen, joka tuli tilalle vuonna 1877. Vuonna 1880 omistajaksi on merkitty F. Partanen. Vuodesta 1908 lähtien omistajina olivat Juho Partanen ja hänen puolisonsa Anna (o.s. Sirviö). Tilan pinta-ala oli 1930- luvun alussa 162 hehtaaria, jost peltoa oli 21 hehtaaria Jokiniemen vanha päärakennus on rakennettu useammassa vaiheessa. Tarkka ajankohta ei ole tiedossa, mutta päätellen kattorakenteista 1900-luvun vaihteessa, jolloin koko rakennus katettiin yhtenäisellä katolla. Ullakon päätykolmiot on rakennettu tällöin rankorakenteisina. Taloa korjattiin vuonna 1935. Nähtävästi tällöin rakennus sai ulkovuorin ja nykyiset klassistishenkiset avokuistit (vrt. vanhassa maalauksessa on yhtenäinen lasikuisti) betoniaskelmilla ja betoniperustuksella varustettuna. Tällöin luultavasti myös rakennuksen kivijalkaa on tiivistetty päällystämällä se betonilla. Ikkunakehyslaudoituksissa käytetty, osin jugendvaikutteinen tyyli on varhaisempi, kuin mitä suosittiin 1930-luvulla. Ullakon viisikulmaiset ikkunat viittaavat tyyliltään 1800-luvun lopun kertaustyyleihin. 1940-luvulla(?) ullakon toiseen päätyyn tehtiin lämmitettävä huone. Rakennukseen tehtiin 1970-luvulla (?) sauna, mistä syystä osa talon lattioista valettiin betonilla. Sauna purettiin myöhemmin. 1980-luvulla rakennus jäi kylmilleen uuden päärakennuksen valmistuttua. 8- huoneinen rakennus on säilynyt hyvin 1900-luvun (1930-luvun) alkupuolen asussa betonoituja osia lukuun ottamatta, jotka pitäisi korjata (poistaa)alapohjasta rakenteiden säilymisen takia. Huoneissa on säilynyt vanhat pönttöuunit. koska tiloja lämmitettiin niillä 1980-luvulle asti (myös lisälämmittimiä käytettiin). Keskellä pihaa on kaksihuoneinen aitta. Vanhan päärakennuksen luoteispuolella on kaksi pientä erillisaittaa (tyttöjen ja poikien aitat) sekä maakellari, jonka oven päälliseen pelkkakiveen on kaiverrettu vuosilukuku 1913. Kellarin sisäkattoholvina on poikittain asetetut porakivet, mikä on rakenteellisesti harvinainenratkaisu kellareissa. Pihapiiriin kuuluu lisäksi uudempia maatalouteen liittyviä talousrakennuksia. Vuoden 1932 maatilakirjan mukaan tilalla oli tuolloin myös kotitarvemylly. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Talouskeskus sijaitsee viljelysten keskellä kumpareella Honkakoskentien varrella. Pikku-Ahmon järvi pohjoispuolella
13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei suojelumerkintöjä tai ei kuulu kaavoilla suojeltuihin alueisiin maakuntakaavassa eikä keskustaseudun osayleiskaavassa. Kilpijärven länsirannan osayleiskaavassa v.2010 (kumoutunut KHO:ssa) Jokiniemen pihapiiri osoitettiin paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi keskustaseudun osayleiskaavaa varten laaditun arvotuksen pohjalta (pieni/keskisuuri). Alueella ei ole asemakaavaa. Tilalla asutaan, on edelleen maatila. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Pihapiirissä useita ulkoasultaan melko alkuperäisenä säilyneitä rakennuksia. Maisemallisesti hyvin eheä kokonaisuus (pihapiiri +pellot puustosaarekkeineen+reunustavat metsärajat) 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 21. LÄHTEET Suomen maatilat. 1932 Suuri maatilakirja. 1960-l Iisalmen keskustaseudun osayleiskaava Kilpijärven länsirannan osayleiskaava Luttinen (vielä julkaisematon käsikirjoitus) Haastattelu:Nykyinen isäntäväki (Kari ja puoliso) 2010 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 9.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 7.10.2011, Jaana Luttinen 13.11.2015 (historia).
Valokuvaliite rakennusinventointiin: JOKINIEMI 58 Osa Iisalmen seutua kuvaavasta Suomen sodan aikaisesta kartasta vuodelta 1808. Pihapiiri peruskartalla 2011 Aitta Pikkuaitat ja kellari Vanha asuinrakennus Vanha maalaus ennen 1930-luvun muutoksia Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
Vanhassa päärakennuksessa on säilynyt mm. peilirakenteiset ulko-ovet (huom. kauniisti seinäväriin sointuva sävy) ja sisäovet (kuvan ovi 1800-luvulta). Pihalta itään aukeava hieno maisema. Peltoja reunustavat metsänreunat ovat puistomaisia ja valoisia laidunnuksen takia. Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JÄÄSKELÄ 106 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 2:38 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Tervarinteentie 125 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. 2. Nyk. käyttö eloaitta varasto, purettu 1995 jälkeen Alkup. käyttö eloaitta navetta Rak.aika 1802?,(1933) vuosisadan vaihde 1914 Suunnittelija Kerrosluku 2 Perusta nurkkakivi Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula satula Kate pelti Vuoraus nurkat koteloitu Ulkovärit punainen Kunto kohtalainen huono Erityispiirteet ovi/lukko kts. valokuva hinkalot irti seinästä 11. RAKENNUSHISTORIA Tila on Ulmalan kylän kantatila. Vuoden 1755 kartassa nykyisten tilojen, Jääskelän ja sen eteleläpuolella sijaitsevan Laukkalan sijoille on merkitty Ulmalan kylän tilanumerot 3,2, ja 1. tilanumerot. Iisalmen kappalaisen Abraham Molleruksen (k. 1764) vävy, komissionimaanmittari Anders Gustaf Strandberg (1755 1800)oli tiettävästi tilan ensimmäinen säätyläisomistaja. Hän meni vuonna 1782 naimisiin ensimmäisestä avioliitostaan leskeksi jääneen Anna Lovisa Molleruksen kanssa. Packan on merkitty viimeistään vuodesta 1787 Iisalmen rippikirjoihin. Strandberg oli porilaista kauppiassukua. Tilaa kutsuttiin Packasgårdiksi tai Anttilaksi. Komissionimaanmittari Packmanin kuoltua Packasgårdin eli Anttilan kartanon tilanpitoa jatkoi hänen poikapuolensa, maanmittari Karl Fredrik Boisman (1777 1833), joka oli Anna Lovisa Molleruksen ja Savon jalkaväkirykmentin adjutantti, luutnantti Jakob Fredrik Boismanin (k. 1778) poika. Karl Fredrik Boisman toimi varamaanmittarina vuodesta 1800 Iisalmessa. Karl Fredrik Boisman palveli Suomen sodassa vänrikkinä. Hän toimitti vuoden 1808 09 sodan aikaan kenttämittauksia. Karl Fredrik Boisman oli yksi talonpoikaiskahakoiden johtohenkilöitä Iisalmessa keväällä 1808, ja hänestä on tallennettu monta kansantarinaa. Hän sopeutui kuitenkin myös uuteen esivaltaan ja eteni urallaan. Karl Fredrik Boismanista tuli komissiomaanmittari vuonna 1816. Hän toimi komissiomaamittarina Vaasan läänissä vuodesta 1819. Insinööri Boisman luopui Anttilan eli Packasgårdin tilasta viimeistään keväällä 1823, jolloin hän muutti pysyvästi Laukaseen. Boisman teki isojakotoimituksia Laukaan, Saarijärven ja Viitasaaren pitäjissä. Maanmittaustirehtöörin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1829.
Boismanin jälkeen Pakkas-taloa eli Anttilaa isännöi vuodesta 1835 herastuomari Johan Kauppisen poika (s. 1797)ja hänen sukunsa aina vuoteen 1864, jolloin nykyisten omistajien ensimmäinen edustaja, talollinen Juho Jääskeläinen (s. 1835) hankki tilan omistukseensa. Vuodesta 1923 tilan omistivat Kalle ja Teudor Jääskeläinen puolisoineen. Tilasta oli erotettu kaksi mäkitupa-aluetta (yhteensä noin 10 hehtaaria). Jääskelän pinta-ala oli 1930-luvun alussa runsaat 190 hehtaaria, josta peltoa oli 48 hehtaaria, raivauttua laidunta 14 hehtaaria ja metsämaata noin 129 hehtaaria. Talouskeskus sijaitsee viljelysten päässä Kirmanjärven rannalla. Edelleen karjanhoitoa harjoittavan tilan pihapiirin rakennuskanta on iältään kerroksellinen. Kaukomaisemassa tilakokonaisuus muodostaa laitumien kehystämänä hyvin tasapainoisen kokonaisuuden taustanaan rannoiltaan avoin Kirmanjärven pohjoispää. Rakennushistoriallisesti arvokkain tilan rakennuksista on 1802 valmistunut suuri eloaitta. Rakennuksen säilyneessä oven avainkilvessä on vuosiluku 1802 ja nimi Bösman (nimen kirjaimet tarkalleen?). Verrattuna seudun muihin 1800-luvun eloaittoihin se on malliltaan poikkeuksellinen. Suurikokoisessa (runsaat 7 x 8 metriä) kaksikerroksisessa aitassa on vain yksi suuri huone alakerrassa ja sisäänkäynti keskellä rakennuksen pidempää sivua. Tyypilliset seudun 1800-luvun eloaitat ovat pohjaltaan neliömäisiä ja harvoin huonemitaltaan yli 6 metriä. Ovi sijoitettiin aikakauden tyypillisessä yksihuoneisessa eloaitassa yleensä päätyyn. Boismanin aikana rakennettu aitan malli muistuttaakin enemmän kirkkojen yhteyteen rakennettuja lainamakasiineja tai kartanoiden makasiineja. Rakennuksen arvoa nostaa sen säilyminen rakenteellisesti alkuperäisessä asussa: profiilipellin alla vuoliaiskatto, räystäsrakenne, hirrestä salvotut toisesta kerroksesta täytettävät jyvälaarit (hinkalot)ja ovien pielirakenne (malliltaan itäistä tyyppiä edustava). Ovi ja sen yläpuolinen toisen keroksen luukku on paneloitu 4-5 cm paksulla ja n.30 leveällä profiloidulla lankulla kalalanpyrstömalliin. Oven kaksi taottua lukkoa ja salpamekanismi on kooltaan vaikuttavat. Pihassa lähempänä rantaa on säilynyt toinen aittarakennnus, jota on nähtävästi rakennettu osissa. Aitta on myöhemmin tuettu betoniperustuksilla. Länsipääty on uusin ja rankorakenteinen, mutta sopii hyvin kokonaisuuteen. Hirsiosat saattavat olla 1800-luvulta (ovirakenteista päätellen). Asuinrakennus on valmistunut 1901 ja uusittu 1912, 1963 ja 1991. Aiemmassa inventoinnissa 1995 mainittu hirsinavetta on purettu. Se oli ollut 40 lehmän navetta ja rakennettu 1914. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee lähellä rantaa loivalla rantavyöhykkeellä muodostaen yhdessä peltoaukean ja vastarannan maatilojen kanssa yhden Iisalmen näyttävimmistä maanviljelysmaisemista 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Jääskelää ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Jääskelä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa.
14. LUETTELOINTIPERUSTE Alkuperäisessä ulkoasussa säilynyt aitta, aitan ikä. Tilakeskus ympäröivine peltoineen rakentaa valtatielle näkyvää ja elinvoimaista viljelysmaisemaa. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 18. LÄHTEET: Suomen maatilat. 1932 Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Matti Klinge. Iisalmen ruhtinaskunta, 2006 Haastattelu: Jaakko ja Aarne Jääskeläinen 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 6.10..2011; YTT Jaana Luttinen 15.11.2015 (historia).
Valokuvaliite rakennusinventointiin: JÄÄSKELÄ / Iisalmi 106 Osa kartasta 1755 Tilakeskus peruskartalla 2011 Aitta 1802 Aitta Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde KALLIO 107 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 9:65 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Honkakoskentie 30 9. Omistaja ja omistajan osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 Nyk. käyttö asuinrakennus Alkup. käyttö asuinrakennus Rak.aika 1860-l, 1957, 1980 jälkeen (mm. ikkunat vaihdettu) Suunnittelija Kerrosluku (1)+1+(1) Perusta luonnonkivi/harkko Runko hirsi Kattomuoto satula Kate tiili(pun.) Vuoraus pystypaneeli(ikk.alaosa)/vaakapaneeli/ pystypaneeli(päätykolm.) Ulkovärit kelt./valk. Kunto hyvä Erityispiirteet kissanpenkit, alla näkyy hirrestä veistyttyjä räystäsrakenteita Rakennus 2 Rakennus 3 Nyk. käyttö tyhjillään aitta Alkup. käyttö asuinrakennus aitta Rak.aika 18?? 18?? Suunnittelija Kerrosluku 1 2 Perusta luonnonkivi nurkkakivet Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula satula Kate tiili pelti Vuoraus päre -/nurkat koteloitu Ulkovärit punertava/valk. pun./valk./kelt. Kunto kohtalainen hyvä Erityispiirteet vellikello Tupapääty purettu, hirret käytetty nykyiseen asuinrakennukseen. 11. RAKENNUSHISTORIA Tila on kantatila. Paikalla näkyy 1755 piirretyssä kartassa tilanumero Ulmala 5. Tilan ensimmäiset omistajat lienevät olleet Väisäsiä, 1800-luvun alussa veljekset Gabriel Väisänen (s.1766) ja Petter Väisänen (s. 1764). Heidän mukaansa tilaa kutsutaan Väisäläksi. Ensimmäisen kerran Kallioon viittaava esiintyy rippikirjassa 1807 1815, jossa tilan nimenä on ruotsiksi Bergkulla. Viimeistään vuonna 1817 Kallion tilan omisti kihlakunnantuomari Gabriel Heinricius (1775 1836). Pielaveden kappalaisen Jakob Gummeruksen ja Hedvig Margaretha o.s. Tavastin tytär Sofia Charlotta
(15.5.1791 3.3.1862) meni naimisiin kuopiolaisen varatuomari Gabriel Heinriciuksen (1775 1836) kanssa heinäkuun 20. päivänä 1810. Morsian oli kirjoilla Paloisilla, enonsa perheen omistamassa Jokiniemen kartanossa. Gabriel Heinricius toimi jo Suomen sodan aikaan Pien- Savon käräjäkunnan tuomarina. Kuopion läänin varalääninkamreeri hänestä tuli vuonna 1813. Heinricius-suvulta Väisälän eli Kallion kartanon talon omistus siirtyi tuomari Adolph Ahngerille (s. 1786), joka asui tilalle vuoteen 1856 saakka. Sen jälkeen tilan omistus vaihtui useaan otteeseen, ja esimerkiksi varatuomari Adolf Fredrik Lagerstam (s. 1837) asui vuonna 1875 tilalla. Nykyisellä Kauppisen suvulla tila on ollut vuodesta 1880. Aku Kauppinen oli omistjana vuodesta 1927 lähtien. Tilan pinta-ala oli 1930-luvun alussa 160 hehtaaria, josta peltoa oli 29 hehtaaria, luonnonniittyä 9 hehtaaria, hakalaidunta 22 hehtaaria ja metsämaata 100 hehtaaria. Tilakeskus sijaitsee kummulla peltojen ympärillä kahden pienen järven (Iso- ja Pieni-Ahmo) välisellä kannaksella. Maisemaan ja pihaan tuo arvoa komea kartanomainen pihapuusto. Vuonna 1760 valmistunut päärakennus on seudulla poikkeuksellisen vanha. Rakennuksen hirrestä veistetyt räystäsrakenteet ja luonnonkivisokkeli ovat vanhimpia näkyviä rakennuksen yksityiskohtia. Rakennusta on uusittu ajan myötä useamman kerran. Nykyinen juklkisivun ilmettä on klassistinen kuusiruutuisine ikkunoineen ja kissanpenkkeineen. Uudempia kerroksia edustavat 1950-luvun (?) lasikuistit, jotka on yhdistetty avokuistilla. Päärakennusta vanhempi rakennus on tätä vastapäätä sijaitseva päreillä 1900-luvun alussa vuorattu asuinrakennus. Suomen maatilat - kirjassa mainitaan tämän rakennusajaksi 1660-luku (lienee virhe?). Rakennus on kuitenkin yksi vanhimmista säilyneistä asuinrakennnnuksista Iisalmen seudulla. Rakennuksen tupapääty on purettu ja hirret käytetty päärekannukseen. Pihanpäärakennuksessa kerrotaan tilapäisesti asuneen ja työskennelleen taidemaalari Wilho Sjöströmin (1873 1944), joka oli Kuopion lääninagronomi A.W. Sjöströmin poika, sekä iisalmelaisen kirjailijan ja opettajan Heikki Kauppisen, Kauppis-Heikin (1862 1920), joka toimi Ulmalan kansakoulun opettajana vuosina 1908 1920. Kolmannella asuinpihan sivulla on suuri kaksikerroksinen aitta. Tilan vanha navetta (palanut) oli rakennettu hirrestä samoin kuin alueen muilla suurilla tiloilla (Peltosalmi,Kirmanjärvi,Nerkoo). 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee kummulla peltojen ympärillä kahden pienen järven (Iso- ja pieni Ahmo) välisellä kannaksella. Maisemaan ja pihaan tuo arvoa komea kartanomainen pihapuusto. Lähinaapurina on Ahmon tila. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei suojelumerkintöjä tai ei kuulu kaavoilla suojeltuihin alueisiin maakuntakaavassa ja keskustaseudun osayleiskaavassa. Keskustaseudun osayleiskaavatyöryhmässä kohde arvioitiin merkitykseltään suureksi Tilalla asutaan, on edelleen maatila.
14. LUETTELOINTIPERUSTE Paikka ensimmäisiä asuttuja paikkoja Ulmalan ja Kirman ympäristössä. Rakennukset poikkeuksellisen vanhoja seudulla. 21. LÄHTEET Rauni Säisä.Pohjois-Savon Kulttuurihistorialliset Rakennussuojelukohteet 1977. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Suomen maatilat. 1932 Suuri maatilakirja. 1960-l Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu:Jukka Kauppinen 2010 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 7.10..2011; YTT Jaana Luttinen 15.11.2015.
Valokuvaliite rakennusinventointiin: KALLIO 107 1755 kartalla nykyisen Kallion tilan paikalle on merkitty tilanumero 5. Tämän Itäpuolelle on merkitty kaskimaata (Svedie mark) ja länsipuolelle maatorppa (Gårdstorp). Pihapiiri peruskartalla 2011 Päärakennus Pihanpäärakennus Aitta Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde KIEVARI 108 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 18:10 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kuopiontie 1028 9. Omistaja ja omistajan osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. 2. Nyk. käyttö loma-asunto aitta Alkup. käyttö asuinrakennus/kievari? aitta Rak.aika 1912,(1951) 1946 Heikki Hietakorki rakentanut 1990-lla? ikkunat uusittu 2010 ulkovuori uusittu, ja maalattu Suunnittelija Kerrosluku 2 2 Perusta harkkokivi nurkkakivi Runko hirsi hirsi(lyhytnurkka)/lauta Kattomuoto satula satula Kate pelti(rusk.) huopa(kolmiorima,pun.) pelti Vuoraus vaakapaneeli pelti (pun) Ulkovärit kelt./rusk.valkeat listat pun./valk. Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet lasikuisti Nyk. käyttö aitta tyhjillään Alkup. käyttö aitta navetta Rak.aika 1934 1936 Suunnittelija Kerrosluku 2 2 Perusta nurkkakivi kivi Runko hirsi(lyhytnurkka) hirsi/betonitiili Kattomuoto satula satula Kate tiili(pun.) betonitiili(pun.) Vuoraus peiterima -/vaakapaneeli(yläosa) Ulkovärit pun./valk./rusk. pun./valk. Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet kylkiäisenä pulpettikattoinen autotalli 11. RAKENNUSHISTORIA Pietari Brahen aikana alettiin perustaa tärkeiden kulkuväylien varsille kestikievareita. Hän antoi vuosina 1649 ja 1651 asetukset majatalojen perustamisesta kyytihevosineen ja majatalohuoneineen: maalaismajataloissa, joiden tuli olla korkeintaan kahden peninkulman päässä toisistaan, tuli olla vähintään kolme huonetta, niin että yksi huone oli säätyläisille varattu, toinen kunniallista väestöä varten ja kolmas alempaa seuruetta varten. Kestikievarilaitos pääsi varsinaisesti kehittymään Savon pohjoisosissa vasta 1700-luvun puolivälissä. Silloin läänissä tehtiin useita hallinnollisia uudistuksia (lääninhallinto, Kuopion kaupungin perustaminen, Iisojako), jotka edellyttivät virkemiesten kulkemista. Vuonna 1758 koko Savossa oli noin viisikymmentä kestikievaria,joista Iisalmella 14: Paloinen 1, Pajujärvi 1, Ollikkala 6, Ulmala 9, Partala 3, Vieremäjärvi 2, Salahmi 1, Nissilä 5, Karvasalmi 2, Haapajärvi 7, Kiuruvesi 2 ja 7, Osmanki 1 ja Remekselä talo no 3. Kievarioikeudet annettiin pitäjissä taloille määräajoiksi. Oletettavasti Taipaleella sijaitsevan Ulmalan kylän talo no 9
vakiintui kylän kestikievariksi jo varhain. Kievari (Ulmala 9) on kantatila, jota vuoden 1827 rippikirjan mukaan kutsuttiin 1800-luvun alussa tavallisesti ( kallas vanligen ) Palkinharjuksi, virallisesti Paavolaksi. Palkinharju vakiintui tästä eteenpäin kievarin nimeksi. 1700-1800-lukujen taitteen molemmin puolin tilaa isännöi Väisästen suku. Kun isäntä Tapani Väisänen kuoli (ilmeisesti 1810-luvulla), tilan sai omistukseensa vävy Olli Nissinen (1777 1857) ja hänen jälkeensä poika Pekka Nissinen (s. 1816). Tila siirtyi Hietakorven suvulle naimakaupan kautta vuonna 1929. Nykyinen omistaja Hanna Hietakorpi oli omaa sukua Nissinen. Palkinharju eli nykyiseltä nimeltään Kievari sijaitsee Kirman ja Nerkoonjärven välisellä kapealla ja loivapiirteisellä kannaksella. Topografia ja Kuopiosta Ouluun johtanut kulkureitti muodostivat luontaisen solmukohdan alueen varhaisimmalle asutustihentymälle. Vuoden 1755 kartalla paikalle on merkitty sotilastorppa, postitalo ja kievari. Rakennuskantaa 1700-1800-luvun alusta ei ole säilynyt. Vaikka tästä varhaisimmasta asutusvaiheesta Kirmanjärven eteläpäässä kertoo enää vain viljelty maisema ja asuinpaikkojen sijainti, Kievarin seutu on yksi hienoista kulttuurimaisemista lähestyttäessä Iisalmen kaupunkia. Kannas on kapeimmillaan (n.300-400 metriä) Kievarin kohdalla. Ympäröivien peltojen takia pihalta näkyy molemmmille järville. Kannaksen poikki kulkevalle maantielle ja rautatielle. Nykyinen päärakennus on valtatien suuntainen. Pihasta on purettu ja siirretty pois vuonna 1930 talon perinnön jaon yhteydessä vanhempi asuinrakennus. Rakennus sijaitsi pihan eteläsivulla pääty maantielle päin. 1930-50-luvun rakennukset, luhtimallinen aitta ja osin betonitiilestä rakennettu navetta, istuvat kauniisti pihakokonaisuuteen. Vaikka navetta vaikuttaa rakennuksista tällä hetkellä huonokuntoisimmalta, olisi se hyvin suotavaa saada säilytettyä. Kaunissuhteinen rakennus edustaa rakennusaikansa keskikokoisen tilan navettarakentamista. Valtatie kulkee aivan pihan sivuitse. Vuonna 1960 rakennettu savusauna on tien toisella puolen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Rautatie ja valtatie sivuaa pihaa länsipuolelta. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Kievaria ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Kievari kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa.
14. LUETTELOINTIPERUSTE Liikenteen historiasta kertova kohde Eheä kokonaisuus, merkittävä myös tiemaiseman kannalta 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Hanna Hietakorven tytär Seija 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 5.10..2011; Jaana Luttinen 23.11.2015 (historiaosuus)
Valokuvaliite rakennusinventointiin:kievari 108 1755 kartalla Kirmanjärven eteläpäähän on merkitty Gästgifvaregård (kestikievari) tilanumerolle 9 Ulmalan kylää, Toiselle puolen pohjoiseen menevää tietä on merkitty Postgård (postitalo) samalle numerolle Sotilastorppa ja mylly on merkitty joen suulle. Pihapiiri peruskartalla 2011 Aitat vierekkäin Navetta Päärakennus Savusauna valtatien toisella puolen Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
Näkymä pihalta valtatien ja saunan ohi Nerkoonjärvelle. Alakuvassa 1934 rakennettu hirsirunkoinen ja lautavuorattu aitta. Alakuvassa 1946 talon isännän rakentama aittarakennus.kertoo osaltaan kuinka luhtiaitat pysyivät suosittuna jälleenrakennusajan rakennustyyppeinä maaseudulla. Navettarakennuksen karjakeittiösiipi Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Ulmala 16:48 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kuopiontie 985 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö varasto Alkup. käyttö vilja-aitta Rak.aika 9. Omistaja ja omistajan osoite POSTITALO 111 1800-l ap.? Kerrosluku 2 Perusta luonnonkivi (maa noussut peittämään nurkkakivä 2011) Runko hirsi(katkaistu pitkänurkka?), kehikkomitta n. 5,5m x 5,5m Kattomuoto satula, vuoliaiskattorakenne Kate huopa(kolmiorima,musta, alla päre) Vuoraus -,nurkkalauta Ulkovärit hirren sävy (1995 oli punertava) Kunto hyvä (paitsi: alimmat hirsikerrat maakoskeyuksessa) Erityispiirteet alin hirsikerta(hakanurkka) sisäänvedetty hirsihinkalot irti seinästä 2. varasto Nyk. käyttö Alkup. käyttö paja Rak.aika Kerrosluku 1 Perusta 1800-l pv.? luonnonkivi Runko hirsi(sahanurkka) n. 4m x 4,5m Kattomuoto satula Kate päre Vuoraus - Ulkovärit - Kunto Nykyinen pärekatto on tarkoitus uusia. Erityispiirteet ahjo ja palkeet(puhki) lähes toimintakuntoiset varasto Nyk. käyttö Alkup. käyttö riihi Rak.aika Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto 1800-luku, siirretty 1900-luvun alussa nykyiselle paikalle porakivi (siiron yhteydessä) haapahirsi(lyhytnurkka), päätykolmiosissa rankorakenne satula profiilipelti -/vaakapaneeli(päätykolm.) hirren sävy (1995 oli punertava) miltei toimintakunnossa Erityispiirteet uuni ja perustus graniittipelkoista, seinät haapahirttä, puintikunnossa käytetty viimeksi 1994,ruumenus 11. RAKENNUSHISTORIA Postitalo sijaitsee Taipaleessa nykyisen valtatie 5:n varrella. Tie syntyi aikoinaan Suuren Savontien varrelle. Syntyyn vaikutti 1600-luvulla Pietari Brahen perustama Kajaanin vapaaherrakunta, jonka hallintoviranomisten kirjeenvaihtoa varten tarvittiin kulkuyhteyksiä. Ruotsin 1636 postiasetuksen mukaisesti määrättiin valtateiden varsille postin kuljettajiksi vero- ym. vapauksia nauttivia postimiehiä (postitalonpoikia). Postitilojen tuli olla 2-3 peninkulman päässä toisistaan. Postinkuljetus
piti tehdä ratsain täyttä neliä tai rivakkaa ravia. Postimiehiä mainitaan vuosina 1655 1681 Iisalmen pitäjässä olleen yhteensä seitsemän. Postitalojen paikoiksi mainitaan Onkivesi, Ollikkala ja Nerkoo (Taipale), Palonen, Vieremänjärvi, Salahmi ja Nissilä. Muutamia näistä (esim. Taipaleen, Ollikkalan ja Nissilän taloja) kutsutaan edelleen postitaloiksi, vaikka virallinen toiminta päättyi 1900-luvun alussa. Posti siirtyi juniin kuljetettavaksi. Taipaleessa postitalo on sijainnut, kuten myös Kievari (Palkinharju), ainakin jo vuonna 1755 (vrt.kartta kuvaliitteessä) mutta todennäköisesti jo 1650-luvulta lähtien. Posti- ja kievaritaloista muodostettiin omat tilansa 1780-luvulla isojaossa. Postitaloa kutsuttiin 1800-luvun alussa Lappalaksi. Isäntä Heikki Ruotsalainen (1744 1808) kuoli sotasyksynä 1808 pitäjässä riehuneeseen kuume-epidemiaan. Hänen veljenpoikansa Matti Ruotsalainen (1764 1818) sai jatkaa tilanpitoa. Postitaloa kutsuttiin Ruotsalaksi. Vuodesta 1818 isännyys siirtyi kuitenkin hänen vävylleen Paavo Väisäselle (1788 1866) sekä hänen kuolemansa jälkeen hänen pojilleen Paavolle (s. 1818) ja Jahvetille (s. 1827). Postitalon paikka on 1700-luvun loppupuolen isojakokartassa nykyistä paikkaa lännempänä lähempänä rantaa (rautatien paikalla), josta piha rakennuksineen jouduttin siirtämään rautatien rakentamisen (1900-1902) takia. Siirron yhteydesä rakennuksia osin uusittiin. Esimerkiksi asuinrakennukseen ja riiheen tehtiin porakivistä perustat ja sokkelit. Eloaitan hirret käännettiin nähtävästi siirron yhteydessä(aitan seinässä on kaiverrus " K 1907 "). Asuinrakennus on vuodelta 1900. Osa talon hirsirunkoa on vanhalla paikalla sijainneesta päärakennuksesta. Tupaosan seinät uusittiin kokonaan 1905 (tai 1915?). Rakennuksen nykyinen ilme on vuodelta 1962, jolloin sisätilojen lisäksi myös ikkunat ja kuisti uusittiin. Asuinrakennusta vastapäätä on 1920-luvulla rakennettu hirsitunkoinen karjarakennus, jossa nykyisen omistajan vanhemmat pitivät karjaa 1980- luvulle asti. Navettaosan sisustus on säilynyt alkuperäisessä asussaan, eikä kylmilleen jääminen näytä aiheuttaneen routavaurioita (hiekkapohjainen rakenuspaikka). Betonointityöt (syöttöpöytä, parret ja lattiat) teki navettaan 1920 Seth Mäkäräinen, joka teki valutöitä myös seudun muihin navetoihin. Navetan erityispiirteenä on taitettu sisälaipio (verhottu höylätylä paneelilla). Malli on saatettu saada Peltosalmen karjatalouskoulun navetasta. Lantala tuli aikakaudelle tyypillisesti rakennuksen runkoon navetan ja tallin/muiden eläintilojen väliin. Navetan yläpuolella ei tullut heinäparvea. Rakennuksen talliosa purettiin 1950-60-luvulla ja tilalle rakennettiin lato. Pihan aikaisempi navetta sijaitsi nykyisen edessä. Asuinpihan kolmannella sivulla on 1920-luvun tyyliin (klassistissävytteinen luhtiaitta) kahdesta vanhasta aitasta yhdistetty luhtiaitta. Eloaitta, riihi ja paja sijaitsevat asuinpihan ulkopuolella. Eloaitan rakennusajankohtaa alkuperäisellä paikallaan ei tiedetä. Alimpien hirsikertojen salvaminen sisemmäs kuin varsinaiset seinät ja silloisten ulkoseinien kuluneisuus viittaavat kuitenkin 1800-luvun alkupuolelle. Aitan takaseinä on nykyisin hyvin lähellä valtatietä. Perustukset ja alimmat hirret ovat jäänet tien alapuolelle, mikä on ongelmallista muun muassa tien valumavesien vuoksi. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Postitalonpoikien 1600 1800-luvun historiasta kertova kohde. Rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Rautatie ja valtatie sivuaa pihaa länsipuolelta. Tila sijaitsee valtatien ja rautatien välissä.
13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Postitaloa ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms. Kuitenkin maakuntakaavassa Postitalo kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen, jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. Valtatien läheisyys on uhka vilja-aitalle ja tienvarsipuustolle. Omistaja aikoo säilyttää ja kunnostaa rakennuksia. Liikenteen ja postin historiasta kertova kohde. Useampia rakennuksia 1800-1900-luvun alkupuolelta, rakennusten säilyneisyys 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. (1960-l) Jukka-Pekka Pietikäinen Suomen Postin Historia. 1988 Santeri Rissanen. Iisalmen entisen pitäjän historia. 1927 Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Haastattelu: Mauno Väisänen 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 13.10..2011; Jaana Luttinen 23.11.2015 (historiaosuus)