AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus ampumaradan tai -ratojen toiminnasta Santahaminan ampumaradat (Kaartin Jääkärirykmentti/Puolustusvoimat). Yhdeksän (9) olemassa olevaa rataa ja kaksi (2) suunniteltua rataa. Radat sijaitsevat Helsingissä Santahaminan saarella. Kyseessä on uusi rata Toiminnan suunniteltu käynnistymisajankohta 2014-2017 olemassa olevan radan olennainen muutos (YSL 28 3 mom.) Muutoksen suunniteltu toteutumisajankohta Mitä muutos koskee? olemassa olevan radan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen (YSL 55 2 mom.) olemassa olevan radan ympäristöluvan lupamääräysten muuttaminen (YSL 58 1 mom.) Mitä muutos koskee? olemassa oleva rata, jolla on määräajaksi annettu ympäristölupa ja hakemus koskee toiminnan jatkamista olemassa oleva rata, joka on velvoitettu hakemaan ympäristölupaa hakemus toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 ) Perustelut, miksi toiminta tulisi voida aloittaa ennen lainvoimaista lupapäätöstä Perustelut erillisessä liitteessä. 1A Lupaa haetaan seuraaville ampumaradoille: kiväärirata 4 kpl pistoolirata 2 kpl Selvitys vakuudesta haulikkorata 1 kpl muu, mikä? 4 kpl (2 x asekäsittelyrata, pienoiskiväärirata, hirvirata) 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi Puolustusvoimat/Kaartin Jääkärirykmentti Postiosoite PL 6, 00861 Helsinki Yhteyshenkilön nimi Janne Haaksluoto Kotipaikka Helsinki Puhelinnumero 0299 800/vaihde Postiosoite PL 6, 00861 Helsinki Y-tunnus 0952029-9 Sähköpostiosoite kaartinjaakarirykmentti@mil.fi Puhelinnumero 0299 421 252 Käyntiosoite Santahaminantie 10, 00860 Helsinki Sähköpostiosoite janne.haaksluoto@mil.fi 3. AMPUMARADAN YHTEYSTIEDOT Radan nimi Santahaminan ampumaradat Postiosoite PL 6, 00861 Helsinki Sijaintipaikka (kunta, kylä) Helsinki, Santahamina Puhelinnumero 6037 / 02.2012 1 Kiinteistötunnus/-tunnukset 91-425-4-1 Sähköpostiosoite Käyntiosoite
Radan yhteyshenkilö sama kuin hakijan yhteyshenkilö Nimi Puhelinnumero Sähköpostiosoite ei vielä tiedossa, tiedot ilmoitetaan myöhemmin Radan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa (YKJ) 3392041 (keskusampumarata) itä 6671409 (keskusampumarata) pohjoinen 4. VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA SEKÄ MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Myöntämispäivämäärä Viranomainen/taho Vireillä Ympäristölupa Sijoituspaikkalupa Rakennuslupa Poikkeamispäätös Toimenpidelupa Maanomistajan suostumus radan sijoittamiselle (maanvuokrasopimus) 8.7.2011 Senaatti-kiinteistöt (liite 5A) Muu lupa tai hyväksyntä, mikä? Pima-päätös 27.3.2014 Helsingin kaupungin ympäristökeskus Sopimus jätevesien ja/tai kuivatusvesien johtamisesta a) Sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä b) Lupa vesien johtamiseksi vesistöön c) Lupa vesien johtamiseksi ojaan tai maahan d) Maanomistajan suostumus vesien johtamiselle Muutoksenhakutuomioistuimen päätös a) ympäristöluvasta 16.10.2013 KHO/ 3259 b) muusta luvasta tai päätöksestä, mistä? Onko samanaikaisesti vireillä muita tätä hakemusta koskevan ympäristölupa-asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia asioita? Ei Kyllä, mitä? Etelä-Suomen aluehallintovirastolle on 30.4.2014 jätetty tämän hakemuksen kanssa samanaikaisesti käsiteltäväksi raskaiden aseiden ammuntojen ja räjäytysten ympäristölupahakemus. Lupapäätöksiä odotetaan erillisinä. 5. TIEDOT AMPUMARATA-ALUEEN KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN 5A ja 5B 6. TIEDOT AMPUMARADAN SIJAINTIPAIKASTA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Sijaintipaikan ja sen ympäristön kuvaus sekä tiedot alueen maankäyttötilanteesta Tarkempi selvitys pohjavedestä (jos ampumarata sijaitsee pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä) 6037 / 02.2012 2
Alueen kaavoitustilanne (kaavakartta tai -ote liitteeksi) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, tontin kaavamerkintä: Ranta-asemakaava Poikkeamispäätös Suunnittelutarveratkaisu Toimintaa koskeva kaavamuutos vireillä 6A1, 6A2, 6A3, 6A4, 6B1, 6B2, 6B3, 6B4, 6B5, 6B6 7. SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT, MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET SEKÄ LÄHIYMPÄRISTÖN MUUT HÄIRIÖLLE ALTTIIT KOHTEET Selvitys rajanaapureista sekä muista asianosaisista (tilan nimi ja RN:o tai kiinteistötunnus, omistaja ja osoite) Häiriölle alttiit kohteet sekä muut herkät kohteet, jotka sijaitsevat alle 5 km etäisyydellä ampumaradasta: Lähin kohde (merkittävä myös sijaintikarttaan, liite A) Kohteen nimi Etäisyys ampumaradasta (m) Merkintä laitoksen sijaintikartalla (liite A) Yksittäinen asuinkiinteistö (alle 3 km etäisyydellä) Yksittäinen loma-asunto (alle 3 km etäisyydellä) Asuinkiinteistöt melualueilla 2 ja 3 (väestörekisterikeskuksen RHRtietokannasta) Loma-asunnot melualueella 3 (väestörekisterikeskuksen RHRtietokannasta) vaihtelee radoittain vaihtelee radoittain tumman ja vaalean vihreät pisteet siniset pisteet Koulu tai päiväkoti Useita kouluja ja päiväkoteja min. 500 m saarella olevat kartassa Leikkikenttä Asuinrakennusten pihassa vaihtelee radoittain ei erikseen merkitty Sairaala - Virkistysalue - Poikastuotantotila (esim. turkistarha) - I tai II luokan pohjavesialue Pohjavesialue vain pienoiskiväärirata pohjavesialueella Pohjavedenottamo Varavedenottamo min. 350 m Yksityinen kaivo - Natura 2000 -alue - Muu luonnonsuojelualue Muu häiriölle altis kohde - 7A, 7B ja 17A3 Saaren kaakoispuolella olevat saaret min. 800 m tumman sininen viiva tummanvihreä alue 88. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro 8A1, 8A2, 8A3, 8A4, 8A5, 8A6 Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 8B1 ja 8B2 9. TIEDOT AMPUMARADAN/-RATOJEN TOIMINNASTA Radan nimi tai numero Radan tyyppi kiväärirata pistoolirata haulikkorata skeet trap sporting muu, mikä? kiväärirata pistoolirata haulikkorata skeet trap sporting muu, mikä? kiväärirata pistoolirata haulikkorata skeet trap sporting muu, mikä? 6037 / 02.2012 3
Rataa käyttävät Käyttöajat maanantai-perjantai klo lauantai klo sunnuntai klo puolustusvoimat seurat muut, ketkä? puolustusvoimat seurat muut, ketkä? puolustusvoimat seurat muut, ketkä? Ajat, jolloin radalla ei ammuta (kuukaudet, viikonpäivät ja kellonajat) Ampumapaikkoja (kpl) Aseet, joita käytetään Selvitys äänenvaimentimien käytöstä Laukausmäärät vuodessa kuukausittain eriteltyinä Yliäänipatruunoiden osuus patruunoista (vuodessa) % % % Luotien talteenottojärjestelmä ei on ei on ei on Onko iskemäkohdat poistettu taustavallista? ei, mutta valliin on tehty muutoksia, mitä? ei, mutta valliin on tehty muutoksia, mitä? ei, mutta valliin on tehty muutoksia, mitä? Onko haulit poistettu haulien putoamisalueelta? ei, mutta putoamisalueelle on tehty muutoksia, mitä? ei, mutta putoamisalueelle on tehty muutoksia, mitä? ei, mutta putoamisalueelle on tehty muutoksia, mitä? Käyttöönottovuosi Arvio kilpailutoiminnasta (kuinka usein ja laukausmäärät) Tiedot radan rakenteista, niiden sijainnista ja korkeuksista (katokset, sivuvallit, taululaitteet, yläkulissit ja välipenkat ym., merkittävä myös asemapiirrokseen liitteessä B) Taustavalli on luonnonrinne rakennettu, jonka materiaaleina on: puhdas maa-aines pilaantunut maa-aines (sisältää esim. hauleja) puu muu, mikä? Vallin mitat: Tiedot ampumasuunnista (merkittävä myös asemapiirrokseen liitteessä B) 9A, 9B, 17B1, 17B2, 17B3 ja 17B4 10. TIEDOT VEDENHANKINNASTA, -KÄYTÖSTÄ JA VIEMÄRÖINNISTÄ Ampumaradalla ei ole juoksevaa vettä tai viemäröintiä siirry kohtaan 11 Mistä toiminnassa käytettävä vesi otetaan? Vedenkulutus keskimäärin (m 3 /a) Talousjätevedet johdetaan jätevesiviemäriin 6037 / 02.2012 4
johdetaan umpisäiliöön, josta kuljetetaan jätevesiviemäriverkostoon käsitellään muulla talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen 209/2011 mukaisella tavalla, miten? 11. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Ampumaradan toiminnasta aiheutuvat liikennemäärät kevyet ajoneuvot: käyntiä/vko raskaat ajoneuvot: käyntiä/vko 11 12. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Radalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, mikä? Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on sertifioitu 13. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN A. TIEDOT MELUSTA JA SEN VÄHENTÄMISESTÄ Melukuormitus Laukausmelu on merkittävä ympäristöpäästö ampumaradoilla. Pienikaliiperisten ampuma-aseiden melu leviää laajalle varsinkin ampumasuunnassa. Melukuormitukseen ja melualueen laajuuteen vaikuttavat radalla käytettävät aseet ja niillä ammutut laukausmäärät sekä ratojen sijoittuminen maastoon nähden. Lisäksi ympäristömelun etenemiseen vaikuttavat maasto, sääolot (erityisesti tuulen suunta), esteet, rakenteet ja kasvillisuus. Laukausmelu syntyy tapahtumasta, josta voidaan erottaa aseen suuääni, luodin lentoääni ja osumaääni. Ampumamelun leviämistä ja ympäristömelutasoja arvioidaan sekä mittaamalla että laskentamalleilla. Ampumamelun arvioinnissa käytetään Vnp 53/97 mukaista AI-enimmäismelutasoa. Santahaminan ampumaratojen melun leviäminen on kuvattu ampumaratojen melualueina (LIITE 13A1). Melualue on laadittu vuonna 2010 tehdyn ympäristömeluselvityksen perusteella (liite 13A2). Meluselvityksen mukaan melun leviämisen kannalta merkittävimmät ampumaradat Santahaminassa ovat MPKK:n 150 m kiväärirata ja pistoolirata. Melualueen määrittämisen perusteet on selvitetty tarkemmin liitteessä (LIITE13A3). Melualue 2 eli yli 65 db AI- enimmäismelutason sisään jää nykytilanteessa noin 250 asukasta Jollaksessa ja Santahaminan saarella. Melualueelle 3 eli yli 60 db AI-enimmäismelualueelle jää alle 50 vapaa-ajan asuntoa. Puolutusvoimien ampumaratojen melulle altistuvien määrää on selvitetty tarkemmin vuonna 2011 valmistuneessa selvityksessä (LIITE 13A4). Melun vähentäminen Ampumaratojen melua tullaan vähentämään vuonna 2011 laaditussa meluntorjuntasuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä. Meluntorjunnan tavoiteitteena on, että ohjearvon ylittävä 65 db AI- enimmäismelutaso ei ulotu läheisille asuinalueille. Meluntorjuntasuunnitelma on hakemuksen liitteenä. (LIITE 13A5) Ensisijaisena melukuormitusta vähentävänä toimenpiteenä tullaan ammuntojen painopistettä siirtämään saaren eteläosissa sijaitseville vanhoille ja uusille rakennettaville ampumaradoille. Uusien ratojen rakentaminen on aloitettu keväällä 2014 Lopullisesti niiden rakentaminen ja valmistuminen riippuu valtion eri toimijoiden rahoituksen varmistumisesta. Tavoiteena on että uudetkin radat ovat valmiita viimeistään vuoden 2017 lopussa. Uusien ratojen ampumakatokset vaativat Puolustusvoimien lisäksi mm. Senaatin rahoitusta. Ampumaratojen osalta tullaan toteuttamaan meluntorjuntasuunnitelmassa esitetyt seuraavat toimenpiteet; Keskusampuradan 150 m kivääriradalle tehdään sivuvallin korotus tai ampumakatoksen parantaminen. Asekäsittelyradalla 1 rakennetaan este tai valli, jonka harjakorkeus on yhtä suuri kuin pohjoisen sivuvallin. Muiden ratojen osalta ei esitetä tehtäväksi meluntorjuntatoimenpiteitä. MPKK:n kivääriradalle ja pistooliradalla ei tulla 6037 / 02.2012 5
tekemään suunniteltuja toimenpiteitä, jos uudet ampumaradat saadaan rakennettua keskusampumaradan alueelle. Meluntorjuntatoimenpiteiden rakentamisen osalta tullaan noudattamaan PE:n laatimaa puolutusvoimien ampumaratoja koskevaa kokonaiskehittämissuunnitelman aikataulua, jossa Santahaminan ampumaratojen toimenpiteet toteutetaan vuosien 2014-2017 aikana. Tarkemmin suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet on esitetty ampumaratojen yleissuunnitelmassa 25.6.2013 ja sen liitekuvissa. (LIITE 13B1) 13A1, 13A2, 13A3, 13A4, 13A5 B. TIEDOT MAAPERÄN JA POHJAVESIEN SUOJELEMISEKSI TEHTÄVISTÄ TOIMISTA Taustavalleihin ammutut luodit koostuvat pääosin lyijystä (71-74 %)ja pienemmässä määrin kuparista (22,s %), antimonista (1-4 %) ja sinkistä (2,5 %). Haulikkoradoilla käytetään PAH-yhdisteitä sisältäviä savikiekkoja. PAHyhdisteiden liukeneminen kiekoista on kuitenkin vähäistä. Santahaminan varuskunnan ampumaradoilla ammutaan vuositasolla noin 1 100 000 laukausta (kiväärikaliiperiset 850 000, pistooli 200 000, haulikko 70 000) Merkittävin haitta-aine ampumarata-alueella on lyijy. Luotien sisältämän lyijyn kokonaismääräksi voidaan vastaavasti arvioida laukausmäärien perusteella noin 8 500 kg vuosittain. Santahaminan ampumarata-alueilla tehtiin vuonna 2011-2012 maaperän sekä pinta- ja pohjaveden perustilaselvitys. Selvityksen aikana kaikkien ampumaratojen alueilla otettiin kokoomanäytteitä rata-alueen pintamaista sekä profiilinäytteitä ratojen taustavalleista. Kaikki näytteet seulottiin ja tutkittiin kenttämittausmenetelmin. Osa näytteistä analysoitiin lisäksi laboratoriossa. Pintavesinäytteitä otettiin perustilaselvitystä varten alueelta useista rata-alueen lähiojista. Lisäksi selvityksen aikana pienoiskivääriradan alueelle asennettiin pohjavesiputki. Kenttä- ja laboratoriohavaintojen perusteella alueen maaperässä arvioidaan kaikilla tutkituilla ampumaradoilla olevan alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Tutkimuksissa todetut haitta-aineet olivat lyijy, kupari, sinkki ja antimoni. Lisäksi arseenin ja nikkelin kynnysarvo ylittyi joissain näytteissä. Korkeimmat haitta-aineet todettiin kivääri- ja pistooliratojen taustavallien pintakerroksissa. Sporting- haulikkoradan pintamaassa todettiin paikoin alemman ohjearvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia ja Trap- radalla puolestaan kynnysarvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Santahaminan ampumaratojen perustilaselvityksen tulokset kokonaisuudessaan ja kohteen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on hakemuksen liitteenä olevassa raportissa. (LIITE 13B6) Maaperän pilaantumisen estämiseksi, pohjaveden ja pintaveden suojaamiseksi ja melun torjumiseksi tehtävät toimenpiteet, niiden kustannukset ja toteuttamisen aikataulut radoittain on esitetty hakemuksen liitteessä. (LIITE 13B1) Maaperän ja pohjaveden suojaustoimet tehdään Santahaminan ampumaradoilla hyödyntäen vuonna 2014 valmistuneen nk. ampumarata-bat -hankkeen linjauksia. Puolustushallinto on ollut tiiviisti mukana hankkeessa ja on voinut hyödyntää hankkeen tuloksia jo suunnitteluvaiheessa. Suojelutoimet ovat tiukemmat pohjavesialueilla oleville radoille. Pohjavesialueella oleville radoille tullaan tekemään taustavalleihin kalvo- tai tiivisasfalttirakenteet. Santahaminassa ainoa pohjavesialueella oleva rata on pienoiskiväärirata. Kaikille radoille suunnitellaan ja toteutetaan vesienhallintajärjestelmät, joihin liittyy suotovesien puhdistamisen mahdollisuus. Pohjavesialueiden ulkopuolella vesien hallinta tarkoittaa käytännössä sitä, että rata-alueen vedet kootaan sala- tai avo-ojien avulla ja ohjataan laskeutusaltaiden, suodatuskaivojen tai hiekanerotinten kautta maastoon. Veden laatua seurataan ja tarvittaessa vedet puhdistetaan ennen maastoon johtamista. Tarkemmat päivittyneet suunnitelmat vesienhallintajärjestelmistä on hakemuksen liiitteinä. (LIITTEET 13B2 ja 13B3) Ampumaratojen taustavallien ja vesien hallintajärjestelmään tuleva huoltotarve on huomioitu suunnittelun yhteydessä niin, että rakenteet ovat mahdollisimman huoltovapaita. Rakennustöiden yhteydessä taustavallien vanhat iskemäkohdat ja pilaantuneet maat poistetaan. Kunnostamisen yhteydessä radoille laaditaan hoito-ohjeet, joissa kuvataan mm. luotikuormituksen vähentäminen iskemäkohtien säännöllisellä poistamisella. Tarkempaa ratakohtaista suunnittelua on jatkettu vuoden 2013 ja kevään 2014 aikana. Hanke on kilpailutettu ja käytännössä työt rata-alueilla aloitetaan toukokuussa 2014. Santahaminan ampumaratojen kunnostushankkeen yhteydessä toteutettavaan pilaantuneen maan kunnostustyöhön on haettu erillistä lupaa. Pilaantuneiden maaperän puhdistamisesta ja jatkohyödyntämisestä alueella on saatu Helsingin kaupungilta PIMA-päätös 27.3.2014. Pima-päätös hakemuksen liitteenä. (LIITE 4 B) 6037 / 02.2012 6
Santahaminan ampumaratojen kunnostushanke toteutetaan pima-päätöksessä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Päätöksen mukaisesti taustavalleista poistetaan kaikki maa-ainekset, jossa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007). Nämä maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vanhojen ampumaratojen, keskusampumaradan 150m ja 300m kivääriradan taustavalleissa tullaan hyödyntämään maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat ylempien ohjearvojen ja ohjeellisten vaarallisten jätteiden raja-arvojen välissä. Näillä radoilla taustarakenne rakennetaan siten, ettei hyötykäytettävän kerroksen läpi pääse suotautumaan sadevettä ja että suotovedet voidaan kerätä ja tarvittaessa käsitellä. Uusien 150m kivääriradan ja pistooliradan taustavalleissa hyödynnetään vain puhtaita maa-aineksia. Uusille radoille on myös suunniteltu tehtäväksi taustavalliin suojausrakenne. Kyseessä on mahdollisesti toteutettava koerakenne, jonka toteutumisesta päätetään myöhemmin. Periaatepiirrustukset taustavallien rakenteista on hakemuksen liitteinä (LIITTEET 13B4 ja 13B5) 13B1, 13B2, 13B3, 13B4, 13B5, 13B6 C. TIEDOT PÄÄSTÖISTÄ VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMISESTÄ D. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ SEKÄ NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a) Käsittely- tai hyödyntämistapa Toimituspaikka (jos tiedossa) Maalitaulut Patruunoiden pakkaukset Muoviset haulikupit Hylsyt Muu metalliromu Kiekot Luodit ja haulit Puujäte Sekajäte Biojäte Tiedot ongelmajätteiden varastoinnista, kirjanpidosta, kuljetuksista ja jätteiden vastaanottajasta 13D 14. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SEKÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMISESTA Miten toiminta edustaa tai tulee edustamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (tekniikat, käytännöt ja aikataulut)? Ampumaratojen maaperän- ja pohjaveden suojaustoimet sekä meluntorjuntatoimenpiteet tullaan tekemään ampumarata- BAT- hankkeen linjauksia hyödyntäen. BAT-hankeen loppuraportti on valmistunut kevään 2014 aikana. 15. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN A. Arvio melun vaikutuksista Aseiden laukausmelu on impulssimaista, mikä koetaan häiritsevämpänä kuin vastaavanlainen tasainen melu. Melu on epämiellyttävää häiritsevää ääntä, jonka kokemiseen vaikuttaa äänen voimakkuus, kesto, taajuus, esiintymisen ajankohta, melun ennustettavuus ja suhtautuminen ääntä tuottavaan toimintaan. Ihmisen kokema ampumamelun häiritsevyys on hyvin yksilökohtaista. 6037 / 02.2012 7
Lisätietoja asiasta: Ampumaratatyöryhmän mietintö. Suomen ympäristö 38/2006. Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Ympäristöministeriö 2006. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=199635&lan=fi) B. Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Ampumatoiminnassa syntyvät raskasmetallipäästöt kertyvät suurelta osin taustavalleihin, pienemmältä osin ampumarata-alueen pintamaahan. Maaperävaikutuksia arvioitaessa taustavallin on katsottava olevan ampumaradan rakenne eikä maaperää. Taustavalleihin päätyy luotien mukana lähinnä lyijyä, mutta myös muita raskasmetalleja kuten antimonia, kuparia ja sinkkiä. Yhteenvetoraportissa "Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriradoilla" on selvitetty tarkemmin ampumatoiminnan vaikutuksia maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. 15 B 16. TIEDOT KÄYTTÖTARKKAILUSTA, PÄÄSTÖJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA SEKÄ KÄYTETTÄVISTÄ MITTAUSMENETELMISTÄ A. Käyttötarkkailu B. Päästö- ja vaikutustarkkailu C. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus D. Raportointi ja tarkkailuohjelmat 16 D 17. HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT Sijaintikartta (liite A) Asemapiirros (liite B) Kaavakartta tai -ote (liite C) Yhdistysrekisteriote (liite D) Mahdollisesti tehty sopimus alueen puhdistamisesta ja sen kustannuksista (liite E) Muu, mikä? 6037 / 02.2012 8