ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 92/12/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 92/12/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Puolustusvoimien Jääkäriprikaatin kouluampumaratojen ympäristölupa, Sodankylä Puolustusvoimat Jääkäriprikaati PL Sodankylä

2 1 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Ampumaradat ja niiden käyttö... 5 Ampumaratarakenteet... 7 Vedenhankinta ja viemäröinti... 7 Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi... 8 Energian käyttö ja energiatehokkuus... 8 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 8 Ympäristökuormitus... 9 Melu ja tärinä... 9 Päästöt ilmaan... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 Päästöt vesistöön Toiminnassa syntyvät jätteet Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö sekä toiminnan vaikutukset ympäristöön Lähiympäristö ja suojelukohteet Maaperä ja pohjavesialueet Vesistö Esitys toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailuksi Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Raportointi ja laadunvarmistus Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Yleinen ympäristönsuojelu Melu Maaperän ja vesien suojelu Jätteet ja jätehuolto Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Valvonta ja tarkkailu Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 29

3 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖS TIEDOKSI MUUTOKSENHAKU

4 3 HAKEMUS Puolustusvoimien Jääkäriprikaati on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut ympäristölupaa Sodankylän varuskunnassa sijaitsevalle kouluampumaradalle. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ampumarata sijaitsee Sodankylän kunnassa noin 3,5 km:n etäisyydellä Sodankylän taajaman keskustasta ja noin 1,8 km:n etäisyydellä asemakaava-alueen asutuksen ulkoreunasta kiinteistöillä Puolustuslaitoksen alue ja Puolustuslaitoksen alue Mainittujen kiinteistöjen yhteispinta-ala on 52,30 ha, mutta siitä alle neljäsosalla harjoitetaan varsinaista ampumaratatoimintaa. Jääkäriprikaati on ampumaradalla vastuullinen toiminnanharjoittaja. Ampumaradalla on kaikkiaan yhdeksän erillistä ampumarataa. Keskimääräinen laukausmäärä on ollut noin laukausta vuodessa. Lupaa haetaan miljoonalle laukaukselle vuodessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 14 a) mukaan ulkona oleva ampumarata vaatii ympäristöluvan. Lapin ELY-keskus on päätöksessään LAPELY/313/07.00/2010 velvoittanut Jääkäriprikaatia hakemaan ampumaratatoiminnalle ympäristöluvan ja jättämään ympäristölupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentin mukaan aluehallintovirasto ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla aluehallintovirasto ratkaisee kaikkien samaan kokonaisuuteen kuuluvien toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan.

5 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitust ilanne Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Lapin ELY-keskus on velvoittanut Jääkäriprikaatia hakemaan ympäristöluvan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Ampumarata-alue kuuluu Senaattikiinteistöjen hallintaan PLM:n, VM:n ja MMM:n välisellä aiesopimuksella "Valtion kiinteistöstrategian mukainen kiinteistöhallintouudistukseen liittyvä hallinnansiirto". Puolustusvoimien lisäksi rataa saavat käyttää Sodankylän varuskunnan henkilökunta sekä ne sodankyläläiset ampuma- ja metsästysseurat ja reserviläisjärjestöjen jäsenet, joiden kanssa Jääkäriprikaati on tehnyt ampumaratojen käyttöoikeussopimuksen. Muiden käyttäjien osalta käyttöoikeuden myöntää Jääkäriprikaatin komentaja kutakin käyttökertaa varten erikseen. Kilpailutoimintaan tai johdettuun vapaa-ajan ampumaharjoitukseen on anottava erillinen lupa Jääkäriprikaatin komentajalta. Ampumarata-alue ei kuulu asema- eikä yleiskaava-alueeseen. Sodankylän kirkonkylän asemakaava on lähimmillään noin 1,8 km:n päässä ampumaradasta. Vireillä oleva Sodankylän kirkonkylän osayleiskaavan laajennus tullee ulottumaan noin sadan metrin päähän ampumaradasta. Siinä ei kuitenkaan ole suunnitteilla uusia toimintoja ampumaradan lähelle. Maakuntakaavassa rata-alue on merkitty EP-alueeksi eli puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen alueeksi. Lähimpänä muilla merkinnöillä olevat alueet ovat M-kohteita eli maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Lapin liitto on hyväksynyt maakuntakaavan ja se on saanut lainvoiman Ampumaradan L AImax >60 db:n melualue sijaitsee vain EP- ja M-alueilla. Yleiskuvaus toiminnasta Jääkäriprikaatin ampumarata-alue on tarkoitettu pienikaliiperisilla aseilla suoritettaviin koulu-, haulikko-, pistooli- ja luodikkoammuntoihin sekä ampumakilpailuihin ja kilpailuammunnan harjoitteluun. Lisäksi alueella voidaan ampua palveluskäytössä olevien aseiden pienikaliiperisilla sisäpiippu- ja apuaseilla. Ampumarata koostuu yhdeksästä erillisestä radasta. Radat on rakennettu vuodesta 1965 alkaen. Radat 1 4 ovat 150 m:n kivääriratoja, joiden pääasiallinen käyttö on puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaiset kouluammunnat rynnäkkökiväärillä. Rata 5 on 300 m:n kiväärirata. Rata 6 on tarkoitettu pienoiskivääri- ja pienoispistooliammuntoihin. Radalla 7 voidaan ampua pistooli-, rynnäkkökivääri- ja haulikkoammuntoja ja radalla 8 pistooliammuntoja. Lisäksi on ns. liikkuvan maalin rata, jolla ammutaan pääasiassa puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisia liikkuvan maalin ammuntoja rynnäkkökiväärillä. Liikkuvan maalin radalla ammutaan myös pienikaliiperisilla sisäpiippu- ja apuaseilla sekä haulikolla. Ampumaradalla saa ampua kaikkina viikonpäivinä. Puolustusvoimat ampuu ampumaradalla arkisin klo 07 21, lauantaisin klo ja sunnuntaisin Ampuma-ajoista voidaan poiketa erityisestä syystä, kuten

6 varusmiesten pimeäammunnoissa, sotilaallisissa harjoituksissa ja henkilökunnan erityisammunnoissa sekä mahdollisten kilpailujen aikana. Siviilit voivat ampua johtosäännön mukaisesti arkisin klo 17 21, lauantaisin klo ja sunnuntaisin klo Poikkeavina ajankohtina ampumiseen on saatava lupa Jääkäriprikaatin komentajalta. Puolustusvoimien osastot ampuvat ampumaradan hoitajan vahvistaman vuoroluettelon mukaisina aikoina. Ulkopuoliset varaavat radat puhelimitse Jääkäriprikaatin kokopäivätoimiselta ampumaradan hoitajalta, joka vahvistaa varaukset. 5 Ampumaradat ja niiden käyttö Rata 1 on 150 m:n ampumaetäisyydelle tarkoitettu taustavallilla ja oikeanpuoleisella sivuvallilla varustettu kivääriampumarata, jolla on 20 ampumapaikkaa. Radalla on kääntyvät taululaitteet. Poikkeavat ampumaetäisyydet on sallittu vain puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisesti. Rata on alkuaan rakennettu 300 m:n ampumaetäisyydelle, mutta on taustavallia siirtämällä muutettu 150 m:n radaksi vuonna Radan vasemmalla puolella on liikkuvanmaalin-/haulikkorata. Liikkuvanmaalin radan ja rata 1:n yhtäaikainen käyttö on kielletty ampumaratojen johtosäännössä. Sallittuja ammuntoja ovat: rynnäkkökivääri-, kevyt konekivääri- (kertalaukaukset) ja kivääriammunnat. Rata 2 on 150 m:n ampumaetäisyydelle tarkoitettu tausta- ja sivuvalleilla varustettu kivääriampumarata, jolla on 20 ampumapaikkaa. Taustavallia on kunnostettu edellisen kerran vuonna Rata on varustettu kääntyvillä taululaitteilla. Poikkeavien ammuntaetäisyyksien käyttö on sallittu vain puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisesti. Sallittuja ammuntoja ovat: rynnäkkökivääri-, kevyt konekivääri- (kertalaukaukset) ja kivääriammunnat. Rata 3 on 150 m:n ampumaetäisyydelle tarkoitettu tausta- ja sivuvalleilla varustettu kivääriampumarata, jolla on 20 ampumapaikkaa. Rata on varustettu kääntyvillä taululaitteilla. Poikkeavien ammuntaetäisyyksien käyttö on sallittu vain puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisesti. Rata on alkujaan rakennettu 100 m:n radaksi, mutta taustavallia siirtämällä se on muutettu 150 m:n radaksi vuonna Taustavallia on kunnostettu edellisen kerran vuonna Sallittuja ammuntoja ovat: rynnäkkökivääri-, kevyt konekivääri- (kertalaukaukset) ja kivääriammunnat. Rata 4 on 150 m:n ampumaetäisyydelle tarkoitettu tausta- ja sivuvalleilla varustettu kivääriampumarata, jolla on 20 ampumapaikkaa. Taustavallia on kunnostettu edellisen kerran vuonna Rata on varustettu kääntyvillä taululaitteilla. Poikkeavien ammuntaetäisyyksien käyttö on sallittu vain puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisesti. Sallittuja ammuntoja ovat: rynnäkkökivääri-, kevyt konekivääri- (kertalaukaukset) ja kivääriammunnat. Rata 5 on 300 m:n ampumaetäisyydelle tarkoitettu kivääriampumarata. Radalla on 20 ampumapaikkaa. Taustavallia on kunnostettu edellisen kerran vuonna Radalla voi ampua myös 150 m:n ampumaetäisyydelle erilliseltä välivallilta. Muiden poikkeavien ammuntaetäisyyksien käyttö on sallittu vain puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisesti. Sallittuja ammuntoja ovat: rynnäkkökivääri-, kevyt konekivääri- (kertalaukaukset) ja kivääriammunnat. Rata 6 on 50 m:n ampumaetäisyydelle tarkoitettu tausta- ja sivuvalleilla varustettu pienoiskiväärirata, jolla on 20 ampumapaikkaa. Taustavallia on kunnostettu edellisen kerran vuonna Rata on varustettu sähkökäyttöisillä taulunvaihtolaitteilla. Pienoiskivääriammuntojen lisäksi on radalla

7 mahdollista ampua pienoispistooliammuntoja. Sallittuja ammuntoja ovat: pienoiskivääri- ja pienoispistooliammunnat. Rata 7 on 25 m:n ampumaetäisyydelle tarkoitettu tausta- ja sivuvalleilla varustettu pistoolirata, jolla on 20 ampumapaikkaa. Taustavallia on kunnostettu edellisen kerran vuonna Rata on varustettu kääntyvillä taululaitteilla. Sallittuja ammuntoja ovat: isopistooli- ja pienoispistooliammunnat, sekä rynnäkkökivääri- ja haulikkoammunnat. Rata 8 on 25 m:n ampumaetäisyydelle tarkoitettu tausta- ja sivuvalleilla varustettu pistoolirata, jolla on 20 ampumapaikkaa. Taustavallia on kunnostettu edellisen kerran vuonna Rata on varustettu kääntyvillä taululaitteilla. Sallittuja ammuntoja ovat: isopistooli- ja pienoispistooliammunnat. Liikkuvanmaalin rata on 100 m:n ampumaetäisyydelle tarkoitettu ampumarata. Taustavallia on kunnostettu edellisen kerran vuonna Rata on varustettu sähköisesti toimivalla maalilaitteistolla. Radalla ammutaan puolustusvoimien ampumaohjelmiston mukaisia rynnäkkökivääri-, kiväärija kevytkonekivääri(kertalaukaukset)ammuntoja liikkuvaan maaliin. Radalla ammutaan liikkuvaan maaliin myös pienikaliiperisilla sisäpiippu- ja apuaseilla. Lisäksi radalla on viisipaikkainen (Trap) savikiekkoheittimellä varustettu haulikkoampumapaikka haulikkoammuntoja varten. Radan oikealla puolen on rata 1. Ratojen yhtäaikainen käyttö on kielletty ampumaratojen johtosäännössä. Ampumaratatontilla sijaitsee myös polttotaistelurata, mutta se ei ole osana ampumaratatoimintoja eikä siten kuulu ympäristölupa-asian yhteyteen. Sarjatuliammunta ampumaradoilla on kielletty kaikilla aseilla. Ratojen kokonaislaukausmäärät ovat kymmenen viimeisimmän vuoden aikana olleet laukausta vuodessa. Suurimmat laukausmäärät ovat olleet radoilla 1 4. Laukausmäärät vuosittain ja radoittain sekä ratakohtaiset laukausmäärien keskiarvot vuosina ovat olleet seuraavat: Vuosi Rata 1 Rata 2 Rata 3 Rata 4 Rata 5 Rata 6 Rata 7 Rata 8 liikkuva maali yhteensä keskiarvo Puolustusvoimien osastojen ammunnoissa on nimettävä henkilökuntaan kuuluva ammunnan johtaja, joka vastaa ratojen asianmukaisesta käytöstä. Ammunnan johtaja ohjeistaa ja valvoo ammunnassa tarvittavan materiaalin noudon varastosta sekä vastaa ja valvoo ammunnan jälkeen materiaalin palautuksen niille kuuluville paikoilleen, radan siivouksen ja alueen lukit-

8 semisen. Ammuttujen laukausmäärien ratakohtaisesta raportoinnista antaa ohjeen Jääkäriprikaati. Vastuuhenkilö ilmoittaa radan mahdolliset epäkohdat, rikkoutumiset ja puutteet sekä ampumaradan hoitajalle. Sodankylän Ampujat ry:llä (SodA) on käytössä sovittuina aikoina rata 5 (300m), rata 6 (50m), rata 7 ja rata 8 (25m). Seura järjestää yhdet aluemestaruuskisat ja kunnanmestaruuskilpailut ruutilajeissa vuosittain. Kesäisin seura järjestää sarja-kilpailun, joka ammutaan maanantaisin ja torstaisin. Sarjakilpailu toimii samalla harjoitusvuorona lajeina pienoiskivääri sekä pistoolilajit. Kilpailu- ja harjoitusvuoro alkaa klo ja päättyy klo Ampumaharjoitteluvuorojen valvonnan hoitavat lajin tuomarikortilliset aktiiviampujat, joilla on ratojen ja ratalaitteiden tuntemus ja tarvittava osaaminen ampumaharjoittelun ohjaamiseen. Sodankylän Ampujat ry:n ilmoittamat laukausmäärät ovat kesäkaudella viikoittaisilla harjoitusvuoroilla pistooliradoilla (pääasiassa 22 LR) noin 8000 laukausta ja pienoiskiväärillä noin 3000 laukausta. Kilpailuissa laukaisumäärät ovat noin laukausta kesäkaudella. Kaikkien ampumaradan alueella liikkuvien on tarvittaessa kyettävä todistamaan henkilöllisyytensä. 7 Ampumaratarakenteet Ampumaradalla sijaitsevia rakennuksia ovat ampumaratarakennus, työkonevarasto, puumateriaalivarasto, varusmiesten kuivakäymälä, 8 ampumakatosta, 6 tauluvarastoa ja 2 miehitettävää näyttösuojaa. Rata-alueella on lisäksi kullakin radalla olevat maalilaitteet sekä sivu-, väli- ja taustavallit. Hakemukseen liitetyn asemapiirroksen mukaan taustavallien harjakorkeudet kivääriradoilla (radat 1 5) ovat noin 3,5 5,1 m ampumakatoksen laattaa korkeammalla ja radoilla 6 8 noin 3,8 5,7 m ampumakatoksen laattaa korkeammalla. Rata-alue ja vallit on aikoinaan rakennettu paikalta ja lähialueilta tuoduilla puhtailla kivennäismaalajeilla. Vallien korotusten ja siirtojen yhteydessä luodeilla ja hauleilla kontaminoitunutta maata on jäänyt puhtaampien maamassojen alle. Liikkuvanmaalin- ja haulikkoradan kenttäalueelle on tuotu vanhaa tienpohjaa ja asfalttia Jääkäriprikaatin esikunnan ja polttoaineaseman väliseltä huoltotieltä. Ampumaradan varastoissa ovat ammunnoissa tarvittavat nilkkatyynyt, ampuma-alustat, maalitaulujen paikkausvälineet ja maalitaulut sekä taulukehikot. Taululaitteiden käyttöoikeus on vain niille koulutuksen saaneilla henkilöillä. Ampumarata-alueen kiinteät ratarakenteet ja rakennukset omistaa Senaattikiinteistöt ja vuokralaisena on Jääkäriprikaati. Vedenhankinta ja viemäröinti Ampumarata-alueen rakennuksista vain ampumaratarakennuksessa on juokseva vesi, mikä tulee radan omasta 18 metrin syvyisestä porakaivosta. Veden kulutus on noin 100 m 3 vuodessa. Alueella ei ole viemäröintiä. Varusmiesten kuivakäymälä on varustettu umpisäiliöillä. Ampumaratarakennuksen sosiaalitilojen vedet johdetaan 10 m 3 :n umpisäiliöön.

9 8 Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi Ampumaratarakennusten lämmitysöljy säilytetään 20 m 3 :n terässäiliössä maan-alaisessa suojahuoneessa. Säiliön palo- ja katsastustarkastus on tehty ja säiliötä on kunnostettu vuonna Öljyä käytetään vain ampumaratarakennuksen lämmitykseen. Työkonevarastossa säilytetään vähäisiä määriä pientyökoneiden, kuten moottorisahan tarvitsemia öljyjä ja polttoaineita. Ampumaradalla käytössä olevan traktorin tankkaus tapahtuu Jääkäriprikaatin polttoaineasemalla. Energian käyttö ja energiatehokkuus Ampumaratarakennus lämmitetään polttoöljyllä ja kolmella radalla on säteilylämmittimillä lämmitettävät kopit. Öljyn kulutus on m 3 vuodessa. Sähköä kuluu valaistukseen, taululaitteiden käyttöön ja muihin vastaaviin tarkoituksiin. Ampumaratarakennusten vuosittainen sähkönkulutus on noin kwh ja radan muiden toimintojen sähkönkulutus noin kwh. Energian käytön tehokkuudesta ei ole tehty arviota. Liikenne ja liikennejärjestelyt Valtaosa ampumaradan liikenteestä on radan ja varuskunnan välistä, joten se ei aiheuta haittaa ympäröivän yhteiskunnan liikennejärjestelyille. Arvio varuskunnasta tapahtuvasta liikenteestä vilkkaana aikana on 12 raskasta ajoneuvoa ja 50 henkilö- tai pakettiautoa viikossa tammikuun puolivälistä huhtikuun loppuun ja heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Hiljaisena aikana liikenne on 7 raskasta ajoneuvoa ja 14 henkilö- tai pakettiautoa viikossa. Siviilien liikenne tulee pääasiassa Kasarmintien ja Siilastien kautta, mutta sen ei katsota aiheuttavan merkittävää häiriötä tien varressa asuville. Arvio siviilien liikennekuormituksesta on 5 henkilö- tai pakettiautoa viikossa kesällä, mutta talvella harvoin. Pysäköinti ampumarata-alueella tapahtuu merkityillä pysäköintipaikoilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ampumaradoille ei ole määritelty parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) eikä ympäristön kannalta parasta mahdollista käytäntöä (BEP). Ampumaradoille on tekeillä kansallinen BAT-selvitys. Selvitys laaditaan puolustusvoimien aloitteesta. Hanke toteutetaan toiminnanharjoittajien (puolustusvoimat ja ammunnan harrastajat) ja viranomaisten (YM, ELYkeskuksia, Etelä-Suomen AVI ja kuntia) yhteistyönä ja työtä ohjaa Suomen ympäristökeskus. Parhaita käytäntöjä käsitellään osana tekeillä olevaa kansallista BAT-selvitystä. Tässä vaiheessa parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi Jääkäriprikaatin ampumaradalla hakija arvioi päästöjen seurannan ammuntojen kirjanpidolla sekä ympäristön laadun tarkkailun vesi- ja sedimenttinäyttein. Niiden perusteella saadaan riittävät tiedot haitta-aineiden kertymisestä sekä kulkeutumisesta.

10 9 Ympäristökuormitus Melu ja tärinä Ampumarata aiheuttaa laukausmelua, joka kuuluu laajalla alueella ampumaradan ympäristössä. Melukuormituksen lähtökohtana on ampumaradalla vuosittain ammuttujen laukausten määrä, joka viime vuosina on ollut enimmillään noin laukausta vuodessa ja enimmillään noin laukausta päivässä. Laukausmäärä painottuu varusmiesten saapumiserien ammuntoihin tammi helmikuulle ja heinä elokuulle. Kesä-aikana myös siviiliammunta on vilkkaampaa. Jääkäriprikaatin kouluampumaratojen melusta ei ole tehty valituksia. Vuonna 2010 Ramboll Oy on tehnyt Sodankylän varuskunnan ampumatoiminnan ympäristömeluselvitys. Selvityksen perusteella on määritetty ampumaradan melualueet. Ampumaradan aiheuttaman melun leviäminen on kuvattu 60, 65 ja 70 db:n AI-enimmäismelutasovyöhykkeinä (L AImax ). L AImax 60 db:n melualueelle ei jää yhtään loma-asumiseen käytettyä kohdetta eikä L AImax 65 db:n melualueelle yhtään asumiseen käytettävää kohdetta. Melumittauksissa Jääkärinkankaan asuinalueella suurin melutaso on ollut L AImax -arvona 47 db ammuttaessa ampumaradalla. Ammunnoista ei aiheudu tärinää. Päästöt ilmaan Ampumatoiminnan mahdollisia päästölähteitä ilmaan ovat ammuntojen yhteydessä vapautuneet ruutikaasut, aseiden rihlojen luodeista irrottama hienojakoinen metallipöly sekä taustapenkkaan iskeytyneiden luotien nostattama pöly. Vuonna 2005 valmistuneen selvityksen mukaan ampumapaikalla voi olla ilmassa hetkellisesti lyijypölyä. Päästöt arvioidaan vähäisiksi. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puolustusvoimien vuonna 2005 teettämässä kivääri- ja pistooliratoja koskevassa yhteenvetoraportissa on selvitetty raskasmetallipäästöjä puolustusvoimien yhdeksällä ampumarata-alueella. Selvityksessä oli mukana puolustusvoimien arviointikriteerien mukaisesti ympäristön kannalta riskialttiimmat radat. Ennen vuotta 2005 tehdyt ampumarataselvitykset on koottu myös yhteen raporttiin. Ampumaratojen raskasmetallipäästöistä merkittävin on lyijy, vähäisemmässä määrin kupari, sinkki ja antimoni. Selvityksen mukaan suurin osa metalleista on taustavallin iskeymäkohdassa suhteellisen pienellä alueella. Tämä osa taustavallia on voimakkaasti pilaantunut. Liuennut lyijy leviää taustapenkassa syvyyssuunnassa jonkin verran, mutta leviäminen on hidasta. Jääkäriprikaatin ampumaradalla taustavallien korotusten ja siirtojen yhteydessä vanhat iskemäkohdat ovat saattaneet jäädä vallin sisään. Ampumapaikkojen edustan pintamaa voi olla lyijyllä pilaantunutta. Lyijy esiintyy siinä hienojakoisessa muodossa, joten se voi levitä tuulen tai sadeveden mukana. Sen sijaan lyijyn leviäminen pölyämällä taustavallin pintamaasta on vähäistä. Välivallit ja kenttäalue ovat yleisesti ottaen lievästi pilaantuneita ja sivuvallit puhtaita. Jääkäriprikaatin ampumaradalla luotien ja haulien mukana maaperään kertyvien haitta-aineiden määrä on laskettu vuosien laukausmäärien vuosittaisten keskiarvojen

11 perusteella. Ratarakenteisiin kertyneiden raskasmetallien arvioinnissa on käytetty seuraavia arvioita luotien ja haulien keskimääräisestä koostumuksesta: - Kivääri: lyijy (Pb) 6 g, kupari (Cu) 1,8 g, sinkki (Zn) 0,2 g ja antimoni (Sb) 0,18 g, - Pistooli: lyijy (Pb) 5 g, kupari (Cu) 0,9 g, sinkki (Zn) 0,1 g ja antimoni (Sb) 0,15 g, - Pienoiskivääri ja -pistooli: lyijy (Pb) 2,6 g ja antimoni (Sb) 0,078 g ja - Haulikko: lyijy (Pb) 24 g. Jääkäriprikaatin ampumaradalla luotien ja haulien mukana maaperään kertyy edellä sanotuilla lähtöoletuksilla vuosittain noin kg lyijyä, 100 kg antimonia, kg kuparia ja 110 kg sinkkiä. Pohjaveden pilaantumista ei havaittu puolustusvoimien radoilla tehdyssä tutkimuksessa. Jääkäriprikaatin kaivosta otetussa näytteessä kuparin, kromin, antimonin, nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet alittivat Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvonta-tutkimuksista (401/2001) asettamat kemialliset laatuvaatimukset. Lyijyn ja arseenin pitoisuudet olivat alle laboratorion esittämien määritysrajojen, jotka kuitenkin tässä tapauksessa ylittävät talousveden laatuvaatimuksen. Metallipäästöjen kulkeutuminen porakaivoon on kuitenkin melko epätodennäköistä. Ampumaradan toiminnalla ei ole vaikutusta luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Ampumarata-alueen tiestöä suolataan kesäisin pölyn leviämisen estämiseksi. Suolaamisen ei katsota aiheuttavan uhkaa maaperän tai pohjaveden puhtaudelle. Haulikko/liikkuvan radan rakenteissa käytetyt kreosootilla käsitellyt ratapölkyt voivat pilata maa-aineksia hyvin pienellä alueella. Osa niistä poistetaan vuoden 2011 aikana ja korvataan turvallisemmalla vaihtoehdolla. 10 Päästöt vesistöön Jääkäriprikaatin ampumarata-alueen toiminta ei aiheuta kuormitusta viemäriin, koska aluetta ei ole viemäröity. Mahdollisia päästölähteitä vesistöihin ovat ratarakenteisiin päätyneet luodit, haulit ja savikiekot. Haittaaineiden mahdolliset kulkeutumistavat vesistöihin ovat tässä tapauksessa kiinteiden haitta-aineiden muuntuminen liukoiseen muotoon ja kulkeutuminen suoto- tai sulamisvesien mukana vesistöön tai vastaavasti hienojakoisten kiinteiden haitta-ainehiukkasten kulkeutuminen suoto- ja sulamisvesien mukana. Luvan hakijalla ei ole tiedossa yhtään Suomessa tehtyä tutkimusta, jossa olisi selvitetty ampumaradan tai -ratojen aiheuttamaa kokonaiskuormitusta vesistöihin. Hakija katsoo sen selvittämisen tässä tapauksessa kohtuuttomaksi, sillä se vaatisi mm. pitkäaikaista virtaaman seurantaa. Toiminnan aiheuttama pintavesikuormitus arvioidaan tehtyjen tutkimusten perusteella vähäiseksi.

12 11 Toiminnassa syntyvät jätteet Ampumaradalla noudatetaan kunnallisia ja muita voimassaolevia jätehuoltomääräyksiä eikä hyödyntämiskelpoista jätettä saa sekoittaa sekajätteen kanssa. Hylsyt kerätään ampumakatoksissa oleviin säiliöihin. Tyhjät ampumatarvikelaatikot ja muut jätteet viedään niille varattuun paikkaan. Rikkoutunut materiaali (taulut/taulukehikot yms.) tuodaan ampumaradan hoitajan osoittamaan paikkaan. Biojätteet palautetaan ruokalaan. Ampumaratatoiminnassa vuosittain syntyvät jätteet ja niiden käsittely- ja hyödyntämistavat sekä toimituspaikat ovat seuraavat: Jäte Jätenimike Määräarvio (kg/v) Käsittely- tai hyödyntämistapa Toimituspaikka Maalitaulut paperi ja LAPECOn hyötyjäteasema kartonki Kierrätys Patruunoiden paperi- ja 300 LAPECOn hyötyjäteasema pahvipakkaukset kartonkipakkaukset Kierrätys Patruunoiden metallipakkauksekauksetys metallipak- 400 Metallinkierrä- Kuusakoski Oy Patruunoiden puupakkaukseukset puupakka- 500 Hylsylaatikoiksi Pv Räjähdelaitos Patruunalaatikoiden muovipak- 10 Sekajätteeksi LAPECOn hyöty- muovikehikko kaukset jäteasema Muoviset haulikupit muovi 2 Jää rataalueelle Hylsyt kivääri metallit Kierrätykseen Pv Räjähdelaitos Hylsyt haulikko sekalaiset 50 Kierrätykseen Pv Räjähdelaitos yhdyskuntajätteet Muu metalliromu metallit Vähäinen Kierrätykseen Kuusakoski Oy Kiekot * ammusjätteet 20 Jää ampumarata-alueelle Luodit ja haulit * ammusjätteet Jää ratarakenteisiin Rikkoontuneet muu kuin Polttopuuksi Jääkäriprikaati taulukehikot nimikkeessä mainittu puu Sekajäte sekalaiset yhdyskuntajätteet Kaatopaikkasijoitus LAPECOn hyötyjäteasema Biojäte biohajoava keittiö- ja ruokalajäte 200 Käsittely biojätteenä Kunnallinen jätevedenpuhdistamo Kuivakäymälän käymäläjäte sakokaivolietteet Käsittely käymäläjätteenä Kunnallinen jätevedenpuhdistamo Ampumaradan umpikaivojäte sakokaivolietteet Käsittely käymäläjätteenä Kunnallinen jätevedenpuhdistamo Akut * lyijyakut Käsittely ongelmajätteenä Ekokem Oy Paristot paristot ja akut Käsittely ongelmajätteenä Ekokem Oy Jääkäriprikaatin ampumaradalla ei käytetä ammuksia joiden pakkausmateriaali on luokiteltu ongelmajätteeksi. Mikäli sellaisia pakkauksia tullaan käyttämään tulevaisuudessa, niin niiden keräys, kuljetus ja hävittäminen tullaan suorittamaan asiaan liittyviä lakeja ja asetuksia noudattaen. Syntyvien jätteiden määrä on käytännössä suoraan verrannollinen ammuntojen määrään ja tyyppiin nähden. Ammuntojen määrää säätelee puolustusvoimien koulutustavoitteet sekä muut lakisääteiset velvoitteet, joten

13 niiden määrän vähentäminen ei ole Jääkäriprikaatin määräysvallassa. Jääkäriprikaatilla ei ole myöskään mahdollisuutta vaikuttaa ampumatarvikkeiden tai niiden pakkausten sisältöön ja sitä kautta jätteiden haitallisuuteen. 12 Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö sekä t oiminnan vaikutukset ympäristöön Lähiympäristö ja suojelukohteet Ampumarata sijaitsee suon ja kangasmaan vaihettumisvyöhykkeessä. Ampumaradan eteläpuolella on pääasiassa kuivaa mäntyvaltaista kangasta, lännen suunnassa on ojitettua noin 4 metrisiä koivuja ja mäntyjä kasvavaa rämettä, pohjoispuolella kuusivaltaista tuoretta kangasta sekä varsin hyväpuustoista ojitettua rämettä. Radan itäpuolella on kuusivaltaista ojitettua metsää sekä vanhoja pajua kasvavia niittypalstoja Jeesiöjoen varressa. Lähin asutusalue sijaitsee Komentajantien, Jääkärintien, Välitien ja Siilastien muodostamalla Jääkärinkankaan alueella noin 1 1,75 km:n päässä ampumaradasta itäkaakkoon. Asutus on muutoin kauempana. Sodankylän keskusta sijaitsee idän ja kaakon välisellä sektorilla, missä on paljon asutusta. Lännestä koilliseen olevalla sektorilla ei ole asutusta alle viiden kilometrin säteellä. Etelästä länteen kulkevalla sektorilla on kolme asuintaloa 2 4 km:n etäisyydellä ampumaradasta. Ampumaratamelun häiritsevyys ja sen seuraukset ovat merkittävimmät vaikutukset. Jääkäriprikaatin ampumaradan kohdalla häiritsevyyttä vähentävät etäisyys häiriintyviin kohteisiin ja radan käytön keskittyminen päiväaikaan. Yöaikaisia ammuntoja on vain noin neljänä yönä vuodessa. Ampumaradan melu pysyy kaikilta kohdiltaan Valtioneuvoston päätöksen ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) ohjearvojen alapuolella. Jääkäriprikaatin ampumaradan melusta ei ole tehty valituksia. Ampumarata ei aiheuta tärinävaikutuksia. Koska ampumarata sijaitsee kaukana asutuksesta, niin sen vaikutukset alueen yleiseen viihtyisyyteen arvioidaan hyvin vähäiseksi. Meluhäiriöt rajoittuvat lähinnä Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella sijaitsevalle pururadalle. Terveysriskin kannalta merkittävin haitta-aine on lyijy. Toiminnassa olevalla radalla ihmisten altistusreitti lyijylle voi olla: tahaton maa-aineksen nieleminen, maapölyn hengittäminen sekä alueen pohjaveden käyttö juomavetenä. Alueen maankäyttö on ratkaisevin tekijä ampumaratojen terveysriskin arvioinnissa. Kun aluetta käytetään ampumatoimintaan, altistujina ovat varusmiehet ja kouluttajat ampumatilanteessa syntyvälle pölylle. Altistumisen kesto on kuitenkin lyhytaikainen eikä terveysriskiä hakijan mukaan muodostu. Ampumaradan toiminnalla ei hakijan mukaan ole vaikutusta lähialueiden ihmisten terveyteen. Ampumaratojen raskasmetallien vaikutusta arvoidaan tapauskohtaisen seurantaohjelman sekä tarvittaessa riskinarvioinnin avulla. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin arvioidaan hyvin vähäisiksi. Viiden kilometrin säteellä ampumaradasta ei sijaitse luonnonsuojelualueita.

14 13 Maaperä ja pohjavesialueet Turvekerroksen paksuus haulikkoradan pohjoispuolella on noin 1 1,5 m ja kivääriratojen takana kangasturvekerroksen paksuus on useimmissa tapauksissa cm. Turvekerroksen alla on pääasiassa hiekkaa, mutta myös jonkin verran soraa. Geologian tutkimuskeskuksen aineistoissa ampumarata-alueen maaperäksi on merkitty moreeni. Jääkäriprikaatin ampumaradan maaperää ei ole tutkittu. On oletettavaa että akuuttia tarvetta maaperän puhdistamiseen ei ole. Osa taustavallista on voimakkaasti pilaantunut, mutta haitta-aineet eivät ole kulkeutuneet perusmaahan saakka. Näyttösuojan etuvallin pintakerros ja ampumakatoksen edessä oleva pintamaa ovat lievästi tai voimakkaasti pilaantuneita. Pilaantuneisuus on paikallista ja leviäminen vähäistä. Hakija katsoo, että taustavalli ja näyttösuojan etuvalli ovat osa ampumaradan rakenteita, eivät maaperää, eikä niihin tule soveltaa maaperän ohjearvoja. Jääkäriprikaatin ampumarata sijaitsee kivennäismaan ja suon vaihettumisvyöhykkeessä siten, että käytöstä poistetun kolmensadan metrin radan kenttäalueella olevat luodit ja osa haulikkoradalla ammuttavista hauleista ovat kosketuksessa turpeen kanssa. Haulikkoammuntojen määrä Jääkäriprikaatin ampumaradalla on vähäistä, sillä suurin osa Sodankylän haulikkoammunnasta on keskittynyt Tähtiampujien haulikkoradalle noin 10 km Sodankylän keskustasta Kemijärvelle päin. Muilla radoilla luodit ja haulit jäävät kivennäismaahan. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 4,3 km:n päässä ampumaradasta. Ne ovat Piittiövaaran (nro ) ja Kyläjärvenharjun (nro ) pohjavesialueet. Molemmat ovat 1. luokan pohjavesialueita. Viiden kilometrin säteellä ampumaradasta sijaitsee kaksi vedenottamoa. Molemmat sijaitsevat Piittiövaaran pohjavesialueella 4,5 5 km:n etäisyydellä ampumaradasta. Ampumatoiminnan vaikutukset maaperään arvioidaan paikallisiksi ja hallittaviksi. Pohjavesivaikutuksia toiminnalla ei arvioida olevan. Jääkäriprikaatin ampumarata-alueella on kaivo, jonka vettä käytetään talousvetenä. Kaivo on porakaivo, joka saa vetensä kallioperästä. Kesäkuussa 2011 tehdyn näytteenoton perusteella vedessä ei ole todettavissa ampumatoiminnasta peräisin olevia haitta-aineita. Vesistö Ampumaradan itäpuolella noin 100 metrin etäisyydellä sijaitsee Jeesiönjoki (65.851). Veden laatu on Lapin ELY-keskuksesta saatujen tietojen mukaan erinomainen. Vesistön ekologisesta tilasta ei ole tehty kartoitusta. Jeesiönjoki yhtyy 4 km:n päässä alavirrassa Kitiseen. Jääkäriprikaatin kouluampumaradoilta on otettu pintavesinäytteitä kolmesta pisteestä mahdollisten metallipäästöjen selvittämiseksi. Näytteenottopisteistä yksi on kivääriradan 3 taustavallin takana olevassa ojassa, yksi purossa ampumaradan alapuolella hieman ennen laskua Jeesiöjokeen ja yksi purossa ampumaradan yläpuolella. Valtioneuvoston asetuksen 868/2010 mukainen ympäristön laatunormi nikkelin osalta alittui näytteissä selvästi. Lyijyn ja kadmiumin osalta pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kivääriradan taustavallin takaa ojasta otetussa näytteessä kuparipitoisuus ylitti määritysrajan, mutta alitti kuitenkin selvästi Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuk-

15 sista ja valvontatutkimuksista (401/2001) antamat kemialliset laatuvaatimukset. Suurin sinkin pitoisuus mitattiin ampumaradan yläpuolelta purosta otetusta suodatetusta näytteestä. Jeesiönjoen Autionnivasta vuonna 1997 otetuissa vesinäytteissä lyijypitoisuudet olivat 0,06 ja 0,13 µg/l. Ampumaradalta mahdollisesti liuenneiden metallien vaikutukset vesistöihin arvioidaan vesinäytteiden perusteella hyvin vähäisiksi. Vesistön käyttöön ampumaradalla ei ole vaikutuksia. 14 Esitys toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailuksi Käyttötarkkailu Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenevät ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat sekä poikkeavat tapahtumat. Päästötarkkailu Päästötarkkailua tehdään seuraamalla ratarakenteisiin kertyvien luotien ja haulien määrää. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei esitetä seurattavaksi maaperänäytteiden avulla. Vaikutustarkkailu Melu Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Mikäli radalla tehdään rakenteellisia muutoksia tai laukausten määrä nousee merkittävästi nykyisestä, arvioidaan niiden vaikutus melupäästöön joko mittaamalla tai päivittämällä meluselvitys. Merkittäväksi muutokseksi katsotaan uuden radan rakentaminen tai laukausmäärän nouseminen yli miljoonaan ( ) laukaukseen vuodessa. Maaperä Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Pohjavedet Pohjaveden laatua seurataan ampumaradan kaivosta. Näytteet otetaan kerran kolmessa vuodessa talousvesinäytteenoton yhteydessä. Näytteistä määritetään nykyisten tarkkailusuureiden lisäksi: ph ja sähkönjohtavuus sekä kupari- (Cu), nikkeli- (Ni), lyijy- (Pb), antimoni- (Sb) ja sinkkipitoisuudet (Zn). Pintavedet Raskasmetallien liukenemista pintavesiin seurataan joka kolmas vuosi otettavilla vesinäytteillä. Vaikutustarkkailun näytepisteet ovat:

16 - Satinkiojantien varressa olevan ojan kohta (YKJ: , ETRS-TM35FIN: , ) ja - rata 3:n taustavallin läpi virtaavan putken pohjoispää (YKJ: , ETRS-TM35FIN: , ). Lisäksi otetaan alueen pintavesien taustapitoisuutta kuvaava näyte ampumarataan nähden yläjuoksulla olevasta ojasta (koordinaatit YKJ , ETRS-TM35FIN: , ). Näytteistä määritetään: ph, sähkönjohtavuus, sameus ja kiintoaine sekä kupari- (Cu), nikkeli- (Ni), lyijy- (Pb), antimoni- (Sb) ja sinkkipitoisuudet (Zn). Pitoisuudet määritetään sekä suodatetuista että suodattamattomista näytteistä, jotka kuvaavat niin liuenneiden haitta-aineiden kuin partikkelienkin kulkeutumista. Joka toisella näytteenottokerralla (kuuden vuoden välein) otetaan lisäksi sedimenttinäyte Jeesiönjoesta kohdasta, johon ampumaradan alueen vedet laskevat. 15 Raportointi ja laadunvarmistus Näytteenotossa ja veden laadun analysoinnissa käytetään standardisoituja menetelmiä tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä menetelmiä. Näytteiden analysoinnissa määritysrajojen tulee alittaa Valtioneuvoston asetuksen 868/2010 mukainen ympäristön laatunormin tai Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) mukaiset kemialliset laatuvaatimukset. Jääkäriprikaati kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toimitetaan Lapin ELY-keskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvetoraportissa esitetään: - ammuntapäivien lukumäärä, - laukausten määrät radoittain ja niistä aiheutunut laskennallinen lyijykuormitus, - tehtyjen vesistötarkkailujen sekä muiden mahdollisten tarkkailujen tulokset, - ampumaradan käyttöä koskevat ulkopuolisten tekemät häiriöilmoitukset ja niiden sisältö, - yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden laadusta, määristä sekä kuljetus-, varastointi- ja käsittelytavoista ja - ympäristönsuojeluun liittyvät poikkeavat tapahtumat. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Ympäristövahingon tai -onnettomuuden riski ampumaratatoiminnassa on hyvin vähäinen. Suurin ja käytännössä ainoa äkillinen ympäristöriski tai onnettomuus on huolto- tai muun ajoneuvon tai öljysäiliön käyttöön liittyvä öljyvahinko. Onnettomuustilanteessa otetaan yhteyttä palo- ja pelastusviranomaisiin. Jääkäriprikaatilla on myös itsenäistä valmiutta pienien öljyvahinkojen torjuntaan.

17 Suurin onnettomuuden riski on ammunnoissa tapahtunut vahingonlaukaus tai muu inhimillisestä toiminnasta johtuva ampuma-aseilla tuotettu onnettomuus. Muita mahdollisia onnettomuuksia ovat liikenneonnettomuus tai jaettavien ammusten räjähtäminen esimerkikisi tulipalon yhteydessä. Näihin onnettomuuksiin on varauduttu säilyttämällä jaettavat ampumatarvikkeet PVHSMK-PE SOTILASRÄJÄHDEMÄÄRÄYS 2001:n (HH432, perustuu Puolustusministeriön asetukseen sotilasräjähteistä (772/2009) 4 ) ja Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnan myöntämän jakeluvarastointiluvan (GD4221) mukaisesti. Jääkäriprikaatin ampumarata-alueella ammuttaessa on noudatettava voimassa olevia varomääräyksiä (MAAVVAROM D2.1 MAAVEHENKOS; Varsinainen varomääräys. Pienikaliiperisilla aseilla suoritettavat ammunnat) ja muita varomääräyksiä täydentäviä asiakirjoja sekä Jääkäriprikaatin ylläpitämää kouluampumaratojen johtosääntöä. Lisäksi metsästys- ja ampumaseurat noudattavat omien kattojärjestöjensä ampumasääntöjä, kuten Suomen Ampujainliiton tai Suomen Metsästäjäliiton ampumasääntöjä. Mikäli ampumasäännöissä tai -määräyksissä on ristiriitaisuuksia, noudatetaan puolustusvoimien antamia määräyksiä. Sähkökatkot eivät aiheuta onnettomuuden vaaraa ampumaradalla. Jääkäriprikaatin ampumarata-alueen suojarakenteet täyttävät varomääräyksen MAAVVAROM D 2.1 suojarakenteille asettamat vaatimukset. Jääkäriprikaatilla on koko varuskuntaa koskeva pelastussuunnitelma ja se kattaa myös ampumaradan. Pelastussuunnitelmassa on arvioitu ampumaradan riskit ja niihin varautuminen yksityiskohtaisemmin. Pelastussuunnitelma on viranomaiskäyttöön tarkoitettua tietoa perustuen JulkL (621/1999) 24 :n 1 momentin kohtaan 10. Lisäksi poliisiviranomainen vaatii prikaatin ulkopuolisten tahojen, kuten esimerkiksi Sodankylän Ampujat ry:n järjestämiin kansallisiin ja kansainvälisiin ampumakilpailuihin erillisen pelastussuunnitelman ja sen perusteella myönnettävän luvan tapahtuman järjestämiseen. 16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Sodankylän kunnassa sekä kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja Lapin ELYkeskuksen kalatalousviranomaiselta sekä Sodankylän kunnalta, Sodankylän kunnan kaavoitusviranomaiselta ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Jääkäriprikaati hakee kouluampumaratojen (Sodankylän varuskunnan ampumarata) toiminnalle ympäristölupaa. Ampumarata sijaitsee Sodankylän kunnassa kiinteistöillä Rno , Puolustuslaitoksen alue

18 ja Rno , Puolustuslaitoksen alue, jotka kuuluu Senaattikiinteistöjen hallintaan. Ampumaradan kiinteät ratarakenteet ja rakennukset omistaa myös Senaattikiinteistöt. Toiminnasta vastaavana ampumaradalla on varuskunnan huoltovastuussa oleva Jääkäriprikaati. Alueella sijaitsee 9 rataa, joiden keskimääräinen laukaisumäärä on ollut laukausta vuodessa. Lupaa haetaan noin laukaukselle vuodessa. Ampumarata-alue on tarkoitettu pienikaliiperisilla aseilla suoritettaviin koulu-, haulikko-, pistooli- ja luodikkoammuntoihin sekä ampumakilpailuihin ja kilpailuammunnan harjoitteluun. Lisäksi alueella voidaan ampua palveluskäytössä olevien aseiden pienikaliiperisilla sisäpiippu- ja apuaseilla. Rataa käyttää Jääkäriprikaati sekä ulkopuolisena osapuolena Sodankylän Ampujat ry. Lapin ELY-keskus lausuu ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Jääkäriprikaatin kouluampumaratojen alueella on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava, jossa alue on merkitty Puolusutusvoimien ja rajavartioston alueeksi (EP 2899). Merkinnällä osoitetaan sellaisia puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen pysyvässä käytössä olevat tai sellaiseksi suunnitellut varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joilla liikkuminen on rajoitettu. Kehittämisperiaatteena alueella on, että ympäröivän maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon varuskunnan ampumaradan, lähiharjoitusalueen sekä Kyläjärven ampuma- ja harjoitustoiminnasta aiheutuva meluhaitta. Ampumaradan alueella tai ampumaradan melualueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Ampumaradan melualueella, Jeesiöjoen itäpuolisille alueille on vireillä Kirkonkylän yleiskaavan laadinta. Ampumaratatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L Almax ) määritettynä melutasoa 65 db ympäristön asuntoalueilla ja melutasoa 60 db loma-asutusalueilla. ELYkeskus katsoo, että ampuma-aikoja ei ole syytä erityisemmin rajoittaa, mutta luvassa tulisi antaa määräys, että ilta- ja yöaikaisia ammuntoja on pyrittävä välttämään. Ampumarata-alueella eikä sen ympäristössä ole tiedossa uhanalaisten putkilokasvien, sammalien, kääväkkäiden eikä eläinten havaintopaikkoja Hertta-rekisterin Eliöt -tietokannan mukaan (SYKE). Alueen ympäristössä ei myöskään ole suurten petolintujen pesäreviireitä Metsähallituksen Petolintujen pesät rekisterin mukaan. Alueen ympäristössä ei ole ulkoilureittejä eikä moottorikelkkailureittejä. Ampumaradan käytöstä ei aiheudu vaaraa Jeesiöjoen virkistyskäytölle, koska radat on hyvin ympäröity suojavalleilla. Ampumaradan läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Ampumaratatoiminnalle tulee nimetä ympäristönsuojeluvastaava, jonka on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet ja mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. 17

19 Ampumaradan käytöstä ja käyttöajoista on tiedotettava ampumarataalueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin siten, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. Jos kilpailuja järjestetään normaaleista käyttöajoista poiketen, esimerkiksi viikonloppuisin, tulee siitä ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen kyseessä olevia tapahtumia. Ampumarata-alue on merkittävä selkeästi alueen rajoille asetettavin varoitustauluin. Ampumarata-alueen jätehuollossa on noudatettava Sodankylän kunnan jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Eri radoilla on oltava riittävästi jäteastioita ja ratojen käyttö ei saa aiheuttaa alueen tai sen ympäristön roskaantumista tai epäsiisteyttä. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ammuntapäivien lukumäärät ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esimerkiksi kertausharjoituksista ja kilpailuista), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä maaperään sekä jätteistä ja jätehuollosta sekä mahdollisista häiriöilmoituksista. Lisäksi on pidettävä kirjaa tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoinneista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Ampumaradan toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lapin ELY-keskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - laukausten määrät ampumaradoittain eriteltyinä, - ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä, - käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain eriteltyinä, - kertausharjoitukset, kilpailut ja muut poikkeustilanteet, - toimintaa koskevien valitusten lukumäärä, - maaperään päätyneiden metallien määrä, - radoilta talteen otetun lyijyn määrä ja jatkokäsittely ja - toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämisja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa (YmA 1129/2001) esiintyvää jaottelua. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, 18

20 vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Lapin ELY-keskukselle sekä Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueelta purkautuvien pintavesien laatua tulee tarkkailla hakemuksessa esitetystä tarkkailuohjelmasta poiketen alkuvaiheessa vuosittain (esimerkiksi kolmena ensimmäisenä vuotena). Mikäli kohonneita raskasmetallipitoisuuksia ei ilmene, voidaan näytteenotto harventaa joka kolmas vuosi otettavaksi. Mikäli kohonneita raskasmetallipitoisuuksia ilmenee, tulee selvittää mahdollisuudet ampumarata-alueelta tulevien pintavesien käsittelyyn ennen niiden johtamista ojiin. Valvontaviranomaisen tulee voida muuttaa pintavesien tarkkailuohjelmaa saatujen tulosten perusteella. Mikäli ampumaradalla tehdään toiminnallisia muutoksia, kuten muutetaan ampumasuuntia tai laukausmäärät lisääntyvät oleellisesti, tulee alueelle tehty meluselvitys uusia ja tarvittaessa ryhtyä toimiin meluhaittojen ehkäisemiseksi. Muutoksista tulee tehdä ilmoitus Lapin ELY-keskukselle, joka voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajaa hakemaan lupaa lupamääräysten muuttamiseksi (YSL 58 ) tai lupaa olennaiseen toiminnan muuttamiseen (YSL 28 :n 3 momentti). Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten muutoksista hakemuksessa esitetyistä toiminta-ajoista, maamassojen siirroista rata-alueella, on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Ampumarata-alueilla tulee tehdä maaperän pilaantuneisuusselvityksiä ja riskinarvioita viimeistään siinä vaiheessa, kun alueilla on tarpeen tehdä peruskunnostuksia tai muita kaivutöitä. Riskinarviointien perusteella tulee myös arvioida tarve suojaustoimien parantamiselle maaperän-, pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Luotien iskemäkohdat on kunnostustöissä poistettava taustapenkoista. Maaperän pilaantuminen jatkossa on estettävä käytettävissä olevin teknisin toimenpitein. Mikäli toiminta loppuu ja alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä, on alueella tehtävä tarkemmat selvitykset maaperän puhtaudesta muun muassa raskasmetallipitoisen maaperän puhdistamismahdollisuuksista ja menetelmistä hyvissä ajoin, viimeistään 12 kk ennen toiminnan lopettamista. Selvitysten perusteella on Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Sodankylän kunta Sodankylän kunta on antanut kaavoitusviranomaisen lausunnon. Kunnalla ei ollut huomauttamista ympäristölupahakemuksesta.

21 20 3. Sodankylän kunnan ympäristölautakunta Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ollut huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet 1. Sodankylän kalastusalue Sodankylän kalastusalue on muistutuksessaan todennut, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen. Ampumaratatoiminta ei vaikuta olennaisesti kalastukseen eikä vesistön tilaan, koska ampumarata on lähimmillään noin metriä Jeesiöjoesta. Hakijan vastine 1. Lapin ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Jääkäriprikaati toteaa vastineessaan seuraavaa: Ampumaratojen melualueella ei ole häiriintyviä kohteita, joten radan käytölle ei tule asettaa ampuma-aikoja rajoittavia määräyksiä, esimerkiksi ilta- ja yöaikaisia ammuntoja ei tule rajoittaa. Jääkäriprikaati tarvitsee ampumaratoja koulutukseen kaikkina vuorokauden aikoina. Tulevaisuudessa saapumiserien vahvuuden kasvaessa ampumaratojen käytön tarve saattaa kasvaa myös iltaisin ja viikonloppuina. Lisäksi tulee huomioida, että valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) on tarkoitettu ohjaamaan kaavoitusta, ei ampumatoimintaa. Ampumaradalla on vastuullinen ampumaradan hoitaja, joka yhteistoiminnassa Jääkäriprikaatin ympäristövastaavan kanssa huolehtii lausunnossa mainituista ympäristöasioista. Yhteyshenkilöiden nimet on mainittu ympäristölupahakemuksen kohdissa 2 ja 3. Puolustusvoimat ovat mukana ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) kehittämisessä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä on arvioitu ympäristölupahakemuksen kohdassa 21. Ampuma-ajoista voidaan poiketa erityisestä syystä, kuten varusmiesten pimeäammunnoissa, sotilaallisissa harjoituksissa ja henkilökunnan erityisammunnoissa sekä mahdollisten kilpailujen aikana. Jääkäriprikaatin näkemyksen mukaan ympäristöluvassa ei tule antaa määräyksiä yleiseen turvallisuuteen liittyen, kuten rata-alueen merkitsemisestä varoitustauluin. Jääkäriprikaati vastaa asiasta lakien ja puolustusvoimien normien mukaisesti. Ampumaradalla syntyvät jätteet lajitellaan ja alueella toimitaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ampumaratojen käyttöä seurataan Jääkäriprikaatin ampumaradalla Maavoimien esikunnan käskyn mukaisesti (MH6810/ ), Maavoimien ampuma- ja harjoitustoiminnan ja koulutusympäristöjen ympäristönsuojelun kehittämiseen liittyvät toimenpiteet). Jääkäriprikaati esittää, että laukausmäärien seuranta toteutetaan asetyypeittäin: kivääri, pistooli, haulikko ja pienoiskivääri.