HANKESUUNNITELMA 1. HANKKEEN NIMI Paikallisen kehittämisen vahvistaminen eli PKV-hanke 2. HANKEAIKA 1.3.2012 30.9.2013 3. HANKKEEN HAKIJA Outokaira tuottamhan ry Kenttätie 1 95700 PELLO 016-515541, 0400-161034, Fax 016-515542 anne.anttila@outokaira.inet.fi 4. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Suomessa Leader-toimintaa toteutetaan 56 yhdistykseksi rekisteröityneen ns. Leadertoimintaryhmän kautta. Lapissa toimivia ryhmiä on neljä: Outokaira tuottamhan ry, Pohjoisimman Lapin Leader ry, Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry sekä Peräpohjolan kehitys ry. Lisäksi Koillismaalla toimivassa Myötäle ry:ssä on mukana Posion alue Lapista. Leader-ryhmät ovat kirjoittaneet omalle alueelleen soveltuvan kehittämisohjelman, yhteen sovittaneet sen oman alueensa muihin kehittämisohjelmiin (mm. ELY-keskusten alueelle laadittuihin maaseudun kehittämisohjelmiin) ja allekirjoittaneet sopimuksen ohjelman rahoituksesta Maa- ja Metsätalous-ministeriön kanssa. Lapin Leaderit (eli Lapin neljä Leader-ryhmää) ovat tehneet keskenään erilaisia yhteisiä hankkeita, mm. kansainvälisen esiselvityshankkeen LapNet sekä ryhmien keskinäisiä hankkeita. Hankkeet ovat toimineet hyvin, mutta edelleen yhteisten asioiden toteuttamiseen haluttaisiin lisää potkua ja suunnitelmallisuutta aikaa istua alas ja miettiä oikeasti asioiden perimmäistä tarkoitusta. Hakijatahona toimiva Outokaira tuottamhan ry on viisitoistavuotisen toimintansa aikana toteuttanut useita kehittämishankkeita, joita on toteutettu omalla alueella. Kaikissa hankkeissa on ollut uusia elementtejä ja hankkeet ovat olleet vuosien saatossa myös erilaisista rahoituskanavista haettuja. Erilaisten säädösten ja toteutustapojen kanssa on kuitenkin toimittu aina hyvin ja huolellisesti, joten uskomme osaamista riittävän myös tämän hankkeen toteuttamiseen. Outokaira tuottamhan ry:n henkilöstöstä hankkeen toteuttamiseen osallistuvat toiminnanjohtaja sekä toimistosihteeri. Hankkeeseen tarvitaan lisäresursseja henkilöstöön, tiloihin sekä työvälineisiin. Nykyistä ohjelmakautta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, onko resursseja käytetty tehokkaasti ja olisiko toimintatavoissa vielä parantamisen varaa. Onko toiminnassa sellaisia rajapintoja, jotka esiin nostamalla toiminta tehostuisi ja kaikkien yhteistyökumppaneiden osaamista käytettäisiin tehokkaasti yhteiseksi hyödyksi. 1
Keskeisenä muutoksena suunniteltavassa toimintatavassa on Lapin ryhmien yhteistyön syventyminen ja profilointi niin, että kukin ryhmä ottaa omiin vahvuuksiinsa perustuviin teemoihin liittyvän yhteistyön koordinoitavakseen. Malli parantaa Leader-toimintaryhmien välistä kehittämiskumppanuutta ja lisää luottamusta ja osaltaan myös hankkeiden tuloksellisuuden korostusta. Toimintatapa parantaa alkuperäisiä Leader-tavoitteita ja tehostaa kehittämisen kokonaisuutta. Mahdolliset tulevat Lapin kuntien yhdistymiset voivat vaikuttaa merkittävästikin toimintaryhmätyön resursseihin. Tähän haasteeseen voidaan ryhmien välisellä yhteistyöllä vastata. Kuntien mahdolliset yhdistymiset voivat kuitenkin myös avata Lapin ryhmille uusia mahdollisuuksia ja korostaa niiden merkitystä esimerkiksi paikallisen asukastoiminnan toiminnan tukemisen kautta. 5. HANKKEEN KOHDERYHMÄT JA HYÖDYNSAAJAT Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat Outokaira tuottamhan ry Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry Pohjoisimman Lapin Leader ry Peräpohjolan Kehitys ry Toimintaryhmät hyötyvät yhteistyön lisääntymisen myötä vaikuttavamman kehittämistoiminnan kautta. Välillisenä hyödynsaajana on myös Lapin Liitto, joka voi hyötyä hankkeesta erityisesti Kymmenen Virran Maa Lapin maaseutuohjelman laatimiseen saamastaan näkökulmasta. Hankkeen kautta kanavoituu Lapin maaseudun tulevaisuuteen ja kehittämistarpeisiin liittyviä alueen asukkaiden ja yrittäjien näkökulmia. Myös Lapin ELY-keskus voi hyötyä tästä hankkeesta, koska Lapin maaseutuohjelma on pohjana alueelliselle maaseudun kehittämissuunnitelmalle. Hanke voi hyödyttää myös muita alueellisia ja valtakunnallisia rahoittajia sekä heidän kohderyhmiään. Ajallisesti EU:n ohjelmakausi on lopuillaan, joten uudenlaisia näkökulmia maaseudun ja alueiden kehittämiseen ollaan miettimässä eri tahoilla. Yhtenä uudehkona toimintamallina on malli, jossa paikalliseen kehittämiseen ohjataan jatkossa varoja useista rahastoista mahdollisesti maaseudun kehittämisryhmien kautta. 6. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEET a. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja vastata LEADERtoimintatavalla Lapin kehittämisen tulevaisuuden sisällöllisiin ja menetelmällisiin haasteisiin b. Toimintaryhmien välisen yhteistyön vahvistaminen ja toimintaryhmien osaamisen kehittäminen 2
c. Paikallisen kehittämisen LEADER -toimintatavan vahvistaminen d. Lappilaisen LEADER -toiminnan lisäarvon tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen e. Tietämyksen laajentaminen Euroopan Unionin tarjoamiin suoriin rahoitusvälineisiin 6.1 Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja vastata LEADER -toimintatavalla Lapin kehittämisen tulevaisuuden sisällöllisiin ja menetelmällisiin haasteisiin Hankkeella kanavoidaan tulevaisuusoriontuneiden ja Lapin tulevaisuuden tekijöiden, Lapin ihmisten ja erityisesti nuorten näkemyksiä paitsi toimintaryhmien yhteiseen ohjelmaasiakirjaan ja ryhmäkohtaisiin toimintaryhmien strategioihin, myös Lapin maaseutuohjelmaan ja Lapin alueelliseen maaseudun kehittämissuunnitelmaan (+ maakuntaohjelma, nuorten strategia). Hankkeella kehitetään edelleen Leader- metodia vastaamaan entistä paremmin lappilaiseen kehittämistarpeeseen. Leader- toimintatavan kehittämisessä keskeistä on alueen tarpeiden kuuntelu (mitkä tekijät ovat esteenä tai hidastavat kehittämismahdollisuuksiin tarttumista) ja menetelmien kehittäminen tarpeita vastaavaksi. Toimenpiteet: Toteutetaan Tulevaisuusvaelluksia, joiden kohderyhminä ovat esimerkiksi: - Toimintaryhmien hallitusten jäsenet - Elämysvaellus nuorten tai nuorten aikuisten kanssa - Keskeiset kansainväliset kumppanit - Keskeiset muut kumppanit ja sidosryhmät Tulevaisuusvaelluksilla: - Annetaan tilaa erilaiselle, tulevaisuusorientoituneelle ajattelulle innostavassa ympäristössä ja kerätään tietoa kehittämisen eri areenoille - Tarkoituksena on saada osallistujia hahmottamaan kehityskulkuja, jotka voivat vaikuttaa oman kohderyhmän tulevaisuuteen riippuen siitä, miten niihin reagoidaan ja tartutaan - Tavoitteena on myös tuoda julki mm. hiljaisia signaaleja ja asemoida itsensä halutussa tulevaisuuskuvassa ja näin määritellä haluamaansa ja mahdollista tulevaisuutta sekä vaikuttamaan itse omaan ja viiteryhmänsä tulevaisuuteen. Samaa tavoitetta toteuttavat myös yhteiset tapahtumat ja workshopit - Toteutetaan strategia-menetelmien asiantuntijan sparraamana toimintaryhmien yhteinen, osallistava strategiaprosessi 6.2 Toimintaryhmien välisen yhteistyön vahvistaminen ja toimintaryhmien osaamisen kehittäminen Monialaisella yhteistyöllä tavoitellaan työn tuottavuutta siten, ettei jokaisen tarvitse yrittää hankkia tietoa kaikesta ja osata kaikkea. Tiedon ja osaamisen keskittyessä muut voivat 3
keskittyä siihen, mitä verkostosta saamallaan tiedolla ja osaamisella tekevät paikallisten kehittämistarpeiden hyväksi. Näin kehitetään ryhmien ammattitaitoa ja ylläpidetään innostusta, jotka ovat Leader-toimintatavan keskeisiä elementtejä. Toimenpiteet: Lapin toimintaryhmien osaamisen ja vastuualueiden määrittäminen: Etsitään yhteisen ja omien strategiaprosessien yhteydessä ne sisällölliset teemat, jotka ovat yhteisiä kaikille Lapin toimintaryhmille. Näille koordinaatioteemoille laaditaan yhteinen toteuttamissuunnitelma ja sovitaan osioiden vetovastuusta sekä sovitaan tarkemmin työnjako ja vastuut sen tietämyksen ajan tasalla pitämisessä, tiedottamisessa ja toteuttamisessa. Yhteiset toimintaryhmien kehittämistoiminnan periaatteet: Luetaan ristiin ja keskustellaan yhdessä toisten toimintaryhmien arvioinnit toteutuneesta ohjelmakaudesta sekä mietitään yhdessä mahdolliset korjaustarpeet. Näin löydetään kolme kertaa varmemmin ne kohteet, joissa kunkin pitäisi toimintaansa ja siihen liittyvää osaamista kehittää. Näin varmistetaan - kolme kertaa varmemmin - että ohjelman sisällölliset ja menetelmälliset suunnitelmat vastaavat kentän tarvetta. Samalla myös jaetaan osaamista ja kasvatetaan yhteistä osaamista. Lapin toimintaryhmien yhteiset verkostoitumistapahtumat ja -toimet Ideoidaan ja sovitaan tarvittaessa myös muista pysyvistä toimintatavoista, jotka jatkossakin varmistavat LEADER-toimintaryhmätyön yhteisen lappilaisen laadun ja yhtenäisen viestin LEADER-työn lisäarvosta. Niitä voi esimerinomaisesti olla: - vuosiraporttien ja toimintasuunnitelmien sekä strategioiden lukeminen tuplaristiin: luetaan ja arvioidaan toisten ryhmien kohdalta; onko toteutunut toiminta vuosiraportin perusteella strategian mukaista, onko suunnitellut toimet toimintasuunnitelman mukaan strategia mukaisia sekä samalla mietitään, onko strategia yhä ajankohtainen. - vuoden parhaan Lapin LEADER-hankkeen valinta ja yhteinen parhaiden hankkeiden hankesuunnitelmapankki - kehumispäivät - innostus- ja ideapäivät - turpiinlyöntipäivät 6.3 Paikallisen kehittämisen LEADER- toimintatavan vahvistaminen EU:n tasolla LEADER- toimintatapa on nähty tehokkaaksi malliksi kehittää alueita. Paikallista, LEADER-tyyppistä kehittämismetodia halutaan tulevaisuudessa mukaan kaikkiin rahastoihin. Tämä jää kuitenkin jokaisen jäsenvaltion harkintaan, laajentavatko ne LEADERtoimintatapaa muualle. Suomessa on todennäköistä, että maakunnissa (eri rahoittajaviranomaiset) ja toiminta-ryhmissä saadaan itse päättää tästä. Lapissa tästä on hyviä kokemuksia Tavoite 1 -ohjelma-kaudelta, jolloin toimintaryhmillä oli käytössä Lapin Liiton, Lapin Lääninhallituksen ja TE-keskuksen yritysosaston EAKR ja ESR -rahoituskiintiöt. Jotta LEADER- toimintatavan laajentaminen tuo sitä lisäarvoa, minkä vuoksi se on komission tasolla tehty mahdolliseksi, tulee toimintaryhmien ja rahoittajaviranomaisten välillä olla vahva kumppanuus ja luottamus. 4
Toimenpiteet: Tehdään LEADER-toimintatavan lisäarvo näkyväksi Tuodaan LEADER -lisäarvoa julki ja käydään avointa keskustelua eri rahoittajaviranomaisten kanssa luottamuksen vahvistamiseksi. Luottamusta vahvistetaan kuitenkin ennen kaikkea luotettavilla, tuloksia tuottavilla ja näkyvillä teoilla, mikä on osa ryhmien jokapäiväistä toimintaa. Hankkeella tähän voidaan vaikuttaa lähinnä lisäämällä toimintaryhmien välistä yhteistyön kautta kumpuavaa osaamista. Tämän lisäksi käydään tarvittavat neuvottelut eri rahoittajaviranomaisten kanssa sekä laaditaan kaikille ryhmille yhteiset toimintatavat/pelisäännöt kunkin rahaston käyttämiseksi (osana yhteistä ohjelma-osiota) ja kirjataan nämä yhteistyösopimukseksi tai ohjelma-asiakirjaksi eri rahoittajien kanssa. Mikäli yhteistyösopimuksia ei saada voimaan tällä kaudella, sopimusneuvottelut ovat olleet hyvää harjoitusta tulevaa kautta varten. 6.4 Lappilaisen LEADER -toiminnan lisäarvon tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen Jotta LEADER-toimintamalli voi laajeta ja kehittyä olennaiseksi osaksi paikallisen kehittämisen koko tehtäväkenttää, pitää LEADERIN lisäarvo tunnistaa ja tehdä näkyväksi. Tämä edellyttää paitsi kumppanuutta ja luottamista, myös mittareita, jotka mittaavat lisäarvoa tuottavia asioita mahdollisimman totuudenmukaisesti. Mittareiden tulee olla yhtenäiset koko Lapin toimintaryhmäkentässä. Tämän lisäksi toiminnasta tulee viestiä ymmärrettävästi siten, että se vahvistaa alueen omaehtoisen paikallisen kehittämisen tahtoa sekä lisää alueen ihmisten ja kehittäjien innostusta. Toimenpiteet: - Mittareiden mietintämyssy kentälle - Mistä asukkaat/yrittäjät/kylät ovat kiinnostuneita, mitä ja miten he haluavat meidän kertovan hankkeistamme ja ohjelman tuloksista? - Millainen ohjelmaviestintä? - Selvitetään asiantuntijavetoisesti, mitä ryhmien kannattaa mitata, jotta lisäarvo todentuu ja laaditaan niihin mittarit - Laaditaan asiantuntijavetoisesti toimintaryhmien yhteinen viestintästrategia 7. HANKKEEN TULOKSENA SYNTYY - Yhteinen ohjelma-asiakirja, joka pitää sisällään mm. yhteiset toimintatavat, koordinaatioteemat ja näiden vastuunjaot sekä toimintasuunnitelmat, yhteistyösopimukset/ohjelma-asiakirja eri rahoittajien kanssa, jossa on sovittu eri rahastojen paikallisen kehittämisen toimien toteutuksen pelisäännöt ja toimintatavat LEADER -toimintatavalla kumppanuudessa toimintaryhmien kanssa - Strategisesti tärkeiden mitattavien asioiden yhteiset mittarit 5
Hankkeelle laaditaan tarkempi toiminta/toteutussuunnitelma sekä aikataulutus, joka hyväksytetään se ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa. 8. HANKKEEN HENKILÖSTÖ JA MUUT VOIMAVARAT Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Outokaira tuottamhan ry. Hankkeen johtajana on toiminnanjohtaja Anne Anttila. Hankkeelle perustetaan enintään 10 hengen ohjausryhmä, jossa ovat edustajat jokaisesta Leader-ryhmästä (toiminnanjohtaja sekä mahdollinen hallituksen jäsen) sekä heille varajäsenet. Ohjausryhmässä on myös ELY-keskuksen edustaja sekä Lapin liiton edustaja. Lapin Leader-ryhmien toiminnanjohtajat muodostavat hankkeen toiminnallisen työryhmän. Hankkeen hallinnoinnista vastaavan tahon toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri jyvittävät työaikaansa hankkeelle enintään toteutuman mukaan. Hankkeelle palkataan osa-aikainen tai kokoaikainen projektipäällikkö. Työaika määrittyy sen mukaan, onko työntekijän osaaminen sellaista, että hän pystyy ottamaan toteutusvastuun osasta toimenpiteistä. Mikäli valittavan työntekijän osaaminen on enemmänkin hankkeen koordinointityöhön suuntautuva, tulee työntekijä toimimaan osa-aikaisena ja asiantuntijuutta ostetaan silloin enemmän ostopalveluna. Projektipäällikkö vastaa hankkeen toteutuksen koordinoinnista, yhteisten suunnitelmien kirjoitustyöstä, tilaisuuksien järjestelyistä, tiedonvälityksestä, raportoinnista ym. Hänen käyttöönsä vuokrataan toimistotilat ja hankitaan matkapuhelin liittymineen sekä matkatietokone toimisto-ohjelmineen langattomalla sähköposti- ja internetyhteydellä. Hallinnoivalla organisaatiolla ei ole käytettävissä em. koneita ja laitteita. Laitteet (tietokone ohjelmineen ja oheislaitteineen) joko hankitaan ostamalla tai vuokraamalla. Hankintatapaan vaikuttaa kustannusten suuruus. Hankkeen tilaisuuksien, lyhyiden teemakohtaisten koulutusten, selvitysten, kartoitusten tms. tekemisestä voidaan maksaa myös asiantuntijapalkkioita, lyhytaikaisten hankeavustajien palkkoja tai työkorvauksia. Kulut menevät ostopalveluista, mikäli palvelut ostetaan muilta yhdistyksiltä tai yrityksiltä. Ostopalveluina hankintaan menetelmällistä ja tarvittaessa sisällöllistä asiantuntemusta yhteisen ohjelma-osion laatimiseen sekä viestintästrategian tekemiseen. Nämä hankinnat kilpailutetaan hankintalain ja rahoittajan edellyttämin menettelyin. 9. TOTEUTTAMISEEN OSALLISTUVAT TAHOT SEKÄ NIIDEN TOTEUTUS JA RAHOITUSVASTUUT Toteuttamisesta vastaa Lapin neljä (4) Leader toimintaryhmää. Hanke on alueiden välinen Leader-hanke ja kukin ryhmä siirtää kehyksestään osuutensa Outokaira tuottamhan ry:lle. Hankkeen kirjanpidosta vastaa Outokaira tuottamhan ry. 6
Ryhmät tekevät kirjallisen sopimuksen siitä, että hankkeen toteuttamiseen tarvittavista käteisvaroista vastataan tarvittaessa yhteisesti siten, että muut yhteistyöryhmät hankkivat osuutensa esimerkiksi lainarahana. 10. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Kustannusarvio: Palkkauskulut ja palkkiot 50 300,00 Ostopalvelut 45 400,00 Vuokrat 10 000,00 Kotimaan matkakulut 36 850,00 Muut kustannukset 7 450, 00 Kokonaiskustannukset yhteensä 150 000,00 Rahoitussuunnitelma: A. Ely-keskus (EU+valtio) 120 000,00 B. Muu julkinen rahoitus - kunnat 30 000,00 C. Julkinen rahoitus yhteensä 150 000,00 Yhteensä (C+D) 150 000,00 Kokonaisrahoitus 150 000,00 11. TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI Hankkeelle laaditaan viestintäsuunnitelma, joka hyväksytetään ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa. Projektipäällikkö vastaa ensisijassa sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta sekä raportoinnista. Hankkeen toiminnoista tiedotetaan hankkeen aikana toimintaryhmien tilaisuuksissa sekä kotisivujen kautta että alueella ilmestyvissä sanomalehdissä uutisin, artikkelein ja kokoontumisilmoituksin. Pellossa 16.2.2012 Anne Anttila toiminnanjohtaja 7