Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 1 (40) Aika 19.08.2015, klo 14:08-17:03 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Käsitellyt asiat 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 50 Pöytäkirjan tarkastus 51 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan sihteerin nimeäminen 52 Lautakunnalle esiteltävät asiat 53 Päihdeavohoidon kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa 54 Turvakotitoiminnan käynnistyminen 55 Avustukset 2015, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin palvelutuotantoyksikkö 56 Oikaisuvaatimus avustusten jakopäätökseen/mikkelin kansalliset seniorit ry 57 Oikaisuvaatimus avustuspäätökseen/mikkelin eläkeläiset ry 58 Oikaisuvaatimus avustuspäätökseen/risla ry 59 Oikaisuvaatimus avustuspäätökseen/naisvuoren eläkkeensaajat ry 60 Kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon hankinta 61 Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen hankinta 62 Ilmoitusasiat 63 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Lisäpykälät 64 Vastine selvityspyyntöön Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen / Johtavan sosiaalityöntekijän virkavalinta 65 Sosiaali- ja terveystoimen investointien irtaimen omaisuuden käyttötarkoituksen muutos 66 Sosiaali- ja terveystoimen selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2014

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 2 (40) Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Moilanen, puheenjohtaja Teijo Ylönen, 1. varapuheenjohtaja Eero Aho, jäsen Hannu Mielonen, jäsen Helvi H. Valtonen, jäsen Katriina Noponen, jäsen Keijo Partio, jäsen Maija Pietiläinen, jäsen, :t 49-52, 60-61, 53, poistui 16:46 Maritta Mynttinen, jäsen Markku Aholainen, jäsen, :t 49-52, 60-61, 53-54, 62-66 ja 55, poistui 16:53 Sanna Häkkinen, jäsen Satu Pulkkinen, jäsen Sirkka Härkönen, jäsen Veikko Elo, jäsen Timo Hirvonen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Tiina Turunen, johdon sihteeri, sihteeri, :t 52-66 Esko Kekkonen, kh:n puheenjohtaja, Hirvensalmi, :t 49-52, 60-61, 53, poistui 16:11 Niina Kaukonen, vammais- ja vanhuspalvelujen johtaja Johanna Will-Orava, perhepalveluiden johtaja Minna Mutanen, terveyspalveluiden johtaja Timo Talo, hallintopäällikkö, esittelijä, sihteeri :t 49-51 Anri Tanninen, mielenterveys- ja päihdepalvelun johtaja, :t 49-52, 60-61, 53-54, 62-65, poistui 16:20 Kirsi Ollikainen, talouspäällikkö, :t 49-52, 60, poistui 15:43 Niina Helminen, palvelupäällikkö, :t 49-52, 60-61, 53, poistui 16:03 Anne Partti, :t 49-52, poistui 14:56 Poissa Sami Järvinen, jäsen Seija Kuikka, kh:n puheenjohtaja, Mikkeli Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja, Hirvensalmi Ari Liikanen, vs. kaupunginjohtaja, Mikkeli Hans Gärdström, johtava ylilääkäri Armi Salo-Oksa, kh:n edustaja, Mikkeli Matias T. Hilden, kunnanjohtaja, Puumala Unto O. Pasanen, kh:n puheenjohtaja, Puumala...... :t 49-52, 60-61, 53-54, 62-66 ja 55-59 Allekirjoitukset Pekka Moilanen Puheenjohtaja Tiina Turunen Sihteeri

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 3 (40) Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 21.08.2015 21.08.2015 Sanna Häkkinen Sirkka Härkönen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Mikkelin seudun sosiaali-ja terveystoimen hallinnon kirjaamossa 26.8.2015 klo 9.00-15.00 Maaherrankatu 9-11, 50100 Mikkeli sekä Hirvensalmen ja Puumalan kunnissa. Tiina Turunen, pöytäkirjan pitäjä

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 4 (40) 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Esittelijä: Timo Talo, hallintopäällikkö Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että sihteerinä tämän pykälän osalta toimi hallintopäällikkö Timo Talo.

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 5 (40) 50 Pöytäkirjan tarkastus Esittelijä: Timo Talo, hallintopäällikkö Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Häkkinen Sanna ja Härkönen Sirkka Hyväksyttiin. Merkittiin, että sihteerinä tämän pykälän osalta toimi hallintopäällikkö Timo Talo.

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 6 (40) 51 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan sihteerin nimeäminen MliDno-2015-1624 Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Sosiaali- ja terveystoimen hallintopäällikkö Timo Talo on nimetty sosiaalija terveysjohtajaksi 31.5.2016 saakka, jolloin hän toimii samalla sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan esittelijänä. Tällöin tuotantolautakunnan pöytäkirjanpitäjä tulee nimetä uudelleen.sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan toimintasäännön 2.1 :n mukaan lautakunta nimeää sihteerin ja hänen varamiehensä. Esittelijä: Timo Talo, hallintopäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen nimeää lautakunnan pöytäkirjanpitäjäksi johdon sihteeri Marja-Liisa Pärnäsen ja hänen estyneenä ollessaan johdon sihteeri Kirsi Alkiomaan. Kokouksen 19.8.2015 sihteeriksi nimetään johdon sihteeri Tiina Turunen. Sihteerinä tämän pykälän aikana toimii hallintopäällikkö Timo Talo. Hyväksyttiin. Tiedoksi Marja-Liisa Pärnänen, Kirsi Alkiomaa

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 7 (40) 52 Lautakunnalle esiteltävät asiat Kokouksen alussa Anne Partti esittelee toiminnanohjausjärjestelmän nykytilaa. Talouspäällikkö Kirsi Ollikainen esittelee keskisuurten kaupunkien kustannusvertailua sekä maisemaraporttia. Esittelijä: Timo Talo, hallintopäällikkö Merkitään tiedoksi. Merkittiin. Merkittiin, että Anne Partti poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 14:56.

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 8 (40) 53 Päihdeavohoidon kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa MliDno-2015-1573 Valmistelija / lisätiedot: Anri Tanninen anri.tanninen@mikkeli.fi Valmistelijat: Anri Tanninen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtaja, anri.tanninen@mikkeli.fi, puh. 040 129 4341 ja Minna Mutanen, terveyspalvelujen johtaja, minna.mutanen@mikkeli.fi, puh. 044 794 4300. Tausta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen järjestäminen on ollut yksi Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksikön kehittämiskohteista. Vuoden 2015 yhtenä painopistealueena on mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden avohoidon kehittäminen, erityisesti päihdeavohoitopalvelujen uudelleen järjestäminen ja käynnistäminen osittain omana toimintana. Mikkelin PTYn päihdepalvelut koostuvat päihderiippuvaisten avohoidosta, katkaisuhoidosta, laitoshoidosta, eritasoisista asumispalveluista ja sosiaalityöstä. Sosiaalityötä ja Kinnarin asumispalveluyksikköä lukuun ottamatta palvelut ostetaan eri palvelutuottajilta. Vuonna 2014 Mikkelin PTY päihdepalvelujen ostopalvelujen kustannukset olivat kokonaisuudessaan noin 2 385 000 euroa, joista pääosa kohdentuu päihdeasiakkaiden laitoshoitoon ja laitoskatkaisuun (yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa). Laitoshoitojaksojen suureen määrään vaikuttavat alueen runsaan päihteiden käytön/käyttäjien määrän lisäksi myös avohoidon vastaamattomuus asiakkaan tarpeisiin nähden. Päihdeavohoito ostetaan Mikkelin A-Klinikalta. Päihdeavohoito on tällä hetkellä hyvin kuormitettu ja suuri osa sen resursseista kohdentuu huumeasiakkaiden avohoitoon ja korvaushoitoon. Odotusajat ovat pitkiä, jopa kuukauden mittaisia. Päihdekuntoutusjakson jälkeen asiakas tarvitsee tiivistä tukea selviytyäkseen päihteettömänä arjessaan. Tällaista tukea ei tällä hetkellä ole saatavana, minkä vuoksi asiakkaat toistuvasti palaavat laitoskuntoutusjaksoille. Tiiviin päihdeavohoidon kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Tiiviillä, asiakkaan tarpeisiin vastaavalla avohoidon tuella pystytään laitosjaksojen määrää vähentämään ja pituutta lyhentämään.toimintamallin kehittämisen työstäminen on aloitettu yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepalveluihin kuuluvan Kinnarin asumispalveluyksikön henkilökunnan kanssa. Uusi toimintamalli tulisi tulevaisuudessa muuttamaan Kinnarin asumispalveluyksikön ja Tupalan asumisyhteisön toimintamallin. Kinnarin asumispalveluyksikkö sijaitsee Pieksämäen tien varressa Kinnarin kaupunginosassa. Asumispalveluyksikön tilat vanhaan päärakennukseen, jossa sijaitsevat kaikki asukashuoneet, ja uudempaan toimisto-/huoltorakennukseen, jossa sijaitsevat henkilöstön tilat ja päivätoiminnan tilat. Päärakennus on kodinomainen. Asukkaat asuvat joko yhden hengen tai kahden hengen huoneissa. Huoneet ovat ahtaat, mikä on tuonut haasteen asukkaiden sijoittamiseksi samaan huoneeseen. Rakennuksessa on jyrkkiä portaita

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 9 (40) ja pesutilat sijaitsevat rakennuksen päädyssä, jonne on kulku ulkokautta. Päärakennuksen kunto on välttävä. Rakennukset vaativat korjaamista ainakin pesutilojen osalta. Kinnarin asumispalveluyksikössä tuotetaan asumispalvelua 12 asiakkaalle. Käytännössä Kinnarissa on voinut olla vain 9-10 asiakasta johtuen tilojen epäkäytännöllisyydestä ja huonekokojen pienuudesta. Asiakkaat ovat pääasiassa asunnottomia, pitkän päihdehistorian omaavia miehiä. Naispaikkoja Kinnarissa ei ole. Kinnarissa asiakkaat saavat tarvittavan tuen arjessa selviytymiseen, lääkehoitoon ja taloudellisten asioiden hoitamiseen. Henkilökunta työskentelee Kinnarissa klo 7.30 18 välillä. Tupalan asumisyhteisö sijaitsee Tupalan kaupungin osassa. Tupalan asumisyhteisöön kuuluvat kaksi rivitaloa sekä huoltorakennus, jossa järjestetään yhteistä päivätoimintaa. Asumisyhteisö tuottaa palveluja mielenterveysasiakkaille, jotka eivät kykene täysin itsenäiseen asumiseen kotiin vietävien palvelujen avulla, mutta eivät myöskään tarvitse tuekseen raskaampia asumispalveluja. Asumisyhteisön asukkaat ovat tulleet asumisyhteisöön raskaammista asumispalveluista tai laitoshoidosta. Tavoitteena jokaisella on kuntoutuminen itsenäiseen asumiseen. Jokainen asukas asuu omissa vuokrayksiöissä/kaksioissa. Tupalan asumisyhteisössä työskentelee yksi lähihoitaja arkisin klo 7.30 16 välisenä aikana. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityössä työskentelee tällä hetkellä kaksi sosiaalityöntekijää ja yksi sosiaaliohjaaja. Sosiaalityöntekijöiden työskentely painottuu pitkälti päihdeasiakkaiden kuntoutuksen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden parissa tehtävään sosiaalityöhön. Sosiaaliohjaajan työpanos painottuu nuorten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden suunnitelmalliseen sosiaaliohjaukseen. Nykyinen päihdepalvelujen toimintamalli ei pysty vastaamaan asiakkaiden nykyisiin tai tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin tulevaisuuden muutoksissa. Pelkästään miehille suunnattu päihdeasumispalvelun tuottamista ei nähdä tarpeellisena, vaan tavoitteena jokaisen asiakkaan kohdalla asuminen omassa kodissa riittävien tukipalvelujen turvin. Uusi toimintamalli tehostaa päihdeavohoitoa/- kuntoutusta ja antaa mahdollisuuden uusien asiakkaan tarpeisiin perustuvien palvelujen joustavalle kehittämiselle sekä asiakasmäärien lisäämiselle. Näin ollen uudella toimintamallilla tulee olemaan pitkällä tähtäimellä alentavaa vaikutusta myös päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusjaksojen määrään ja pituuteen. Uusi toimintamalli Kevään 2015 aikana on Kinnarin asumispalveluyksikön ja Tupalan asumisyhteisön henkilöstön kanssa järjestetty työpajoja tulevaisuuden päihdeavohoitotoimintamallin työstämiseksi. Tavoitteena on aikaansaada päihdeavohoidon toimintamalli, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin tulevaisuuden muutoksissa. Työpajoissa esiin on noussut neljä eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto: Kinnarin ja Tupalan toimintaa jatketaan nykyisellä toimintamallilla nykyisissä tiloissa Kinnarin tilojen korjaustarpeet huomioiden. Toinen vaihtoehto: luodaan uusi toimintamalli, joka sijoittuu Kinnarin nykyisiin tiloihin huomioiden Kinnarin kiinteistöjen korjaustarpeet. Kolmas vaihtoehto: luodaan uusi toimintamalli ja siirrytään uusiin toimitiloihin (mikäli sellaiset löytyvät), joihin voidaan yhdistää myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen muita olemassa olevia toimintoja.

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 10 (40) Neljäs vaihtoehto: luodaan uusi toimintamalli ja yhdistetään toiminta jo mielenterveys- ja päihdepalveluissa jo valmiina oleviin tai tuleviin yhteisiin toimitiloihin. Parhaana tulevaisuuden toimintamallina henkilöstö pitää sitä, että Kinnarin asumispalveluyksikön toimintamallia muutetaan tiiviin päihdeavohoidon ja kuntoutuksen toimintamalliksi ja Tupalan asumisyhteisön toimintamalliin lisätään päiväintervallihoitojen ja jälkipolikliinisten käyntien mahdollisuus. Toiminta sijoittuu jo mielenterveys- ja päihdepalveluissa jo valmiina oleviin tai mahdollisesti tuleviin yhteisiin toimitiloihin. Toimintamallin muutokset käytännössä Muutos toteutetaan siten, että Kinnarin asumispalveluyksikön toiminnasta luovutaan vuoden 2015 loppuun mennessä ja asumispalveluyksikön osa henkilökunnasta siirtyy tekemään päihdeavohoitoa/-kuntoutusta ja osa henkilöstöstä siirtyy Tupalan asumisyhteisön toiminnan kehittämiseksi vaadittavaan avohoitotoimintaan (päiväintervallit, jälkipolikliiniset käynnit). Suunnitelmassa henkilökunnan toimistotilat siirtyvät Tupalan asumisyhteisöön tai mahdollisesti johonkin muuhun mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimipisteeseen, josta käsin tehdään jalkautuvaa ja tiivistä jopa useamman kerran päivässä tapahtuvaa päihdeavohoitoa/-kuntoutusta. Uusi toimintamalli antaa mahdollisuuden avokuntoutusjaksojen ja avokatkaisuhoidon tuottamiseen omana toimintana. Tällä hetkellä avokuntoutuskursseja ostetaan 1-2 kurssia/vuosi A-Klinikalta. Tarve avokuntoutuskursseille on suurempi ja niiden järjestäminen ympäri vuoden jatkumona tehostaa avohoidon toimivuutta ja tulee vähentämään laitoskuntoutuksen tarvetta. Kinnarin asumispalveluyksikössä asuu tällä hetkellä 9 asukasta. Toimintamallin haasteena on joidenkin nykyisten asukkaiden tulevaisuuden asuminen. Ratkaisuna tähän on malli, jossa mielenterveys- ja päihdepalvelut välivuokraa joitakin asuntoja, joihin kyseiset henkilöt voidaan asuttaa. Asuminen on pienryhmäasumista tai yksilöllistä asumista. Välivuokratut asunnot ovat väliaikaisia asuntoja, joista matka jatkuu ns. normaaliin vuokraasumiseen. Tiivis avohoidon tuki säilyisi tarvittaessa myös sinne. Avohoidon tuen tarpeen vähennettyä asiakas siirtyisi A-Klinikan palvelujen piiriin ja tarvittaessa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotikuntoutuksen palvelujen piiriin. Yllä olevan toimintamallin henkilöstö näkee hyväksi toimintamalliksi tulevaisuudessa. Hyviksi puoliksi nähtiin palveluvalikoiman laajentuminen, laadun lisääntyminen, asiakkuuksien lisäämisen mahdollisuus sekä asiakaslähtöinen toiminta. Matalankynnyksen päivätoiminnan aloittaminen päihdeasiakkaille nähtiin erittäin tärkeänä asiana. Sen tuottaminen voisi tapahtua yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Henkilöstön sijoittuminen Tupalaan tai muuhun mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintapisteeseen lisää henkilökunnan yhteisöllisyyttä, ammatillista tukea, työhyvinvointia ja vähentää pienten yksiköiden haavoittuvuutta. Suunnitelmassa haetaan lisäksi kustannustehokkuutta, synergian käyttömahdollisuutta sekä työajan tehokasta käyttöä. Henkilökunnan työaika uudessa toimintamallissa on aluksi arkisin klo 8-16 välillä, mutta työaikaa tullaan tarkastelemaan toimintamallin edetessä.

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 11 (40) Kehitystyön eteneminen Kevään ja kesän 2015 aikana on järjestetty Kinnarin asumispalveluyksikön ja Tupalan henkilöstön kanssa työpajoja tulevaisuuden toimintamallin aikaasaamiseksi. Toimintamallia käsitellään Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen Mikkelin PTYn tuotantolautakunnassa 19.8.2015. Asiakkaille tullaan järjestämään tiedotustilaisuus lautakuntakäsittelyn jälkeen. Toimintamallin suunnittelua ja käyttöönottoa tehdään yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Toimintamallia pilotoidaan Kinnarin asumispalveluyksiköstä käsin pienimuotoisesti syksyn 2015 aikana. Kinnarin asumispalveluyksikön toiminta lakkaa nykyisellään vuoden 2015 loppuun mennessä ja uusi toimintamalli otetaan käyttöön 1.1.2016. Vaikutukset Mikäli toiminta siirtyy jo mielenterveys- ja päihdepalveluissa jo valmiina oleviin toimitiloihin, niin kustannusvaikutus on Kinnarin asumispalveluyksikön nykyisten toimitilojen vuokran verran (TA2014 66 400 euroa). Lisäksi säästöä tulee jonkin verran Kinnarin asumispalveluyksikön nykyisistä toimintakuluista. Osa nykyisistä toimintakuluista siirretään kattamaan uuden toimintamallin toimintakuluja. Suurin kustannushyöty syntyy päihdeasiakkaiden laitoskuntoutuksen vähenemisestä. Keskimääräinen laitoksessa tapahtuva päihdekuntoutusjakso on kuukauden mittainen. Päihdekuntoutusjaksoja voi yhdellä asiakkaalla olla useampia vuoden aikana. Mikäli pystytään vähentämään 10 asiakkaan yksi päihdekuntoutusjakso/vuosi, niin kustannusvaikutus on noin 41 000 euroa. Kinnarin asumispalveluyksikössä asuvilta asiakkailta peritään tuloihin perustuvaa asiakasmaksua (v.2014 noin 17 000 euroa). Uuden toimintamallin mukainen avohoito on asiakkaalle maksutonta. Muiden toimintojen osalta asiakasmaksujen osuutta selvitetään tarkemmin kehittämisen edetessä. Asiakasmaksuasia tuodaan Mikkelin PTYn tuotantolautakunnan päätettäväksi muiden asiakasmaksujen päättämisen yhteydessä. Asiakkaiden asumisen osalta ei kunnalle synny kustannuksia, koska uuden toimintamallin mukaisesti asukkaat asuvat omissa asunnoissaan/välivuokratuissa asunnoissa, joista asiakas maksaa vuokran. Onnistuakseen päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusjaksojen jälkeinen päihteetön arki vaatii tehokasta ja joustavaa päihdeavohoitoa sekä kotiinvietävää tukea. Uusi toimintamalli tehostaa päihdeavohoitoa/- kuntoutusta ja antaa mahdollisuuden uusien asiakkaan tarpeisiin perustuvien palvelujen joustavalle kehittämiselle sekä asiakasmäärien lisäämiselle. Näin ollen uudella toimintamallilla tulee olemaan pitkällä tähtäimellä alentavaa vaikutusta myös päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusjaksojen määrään ja pituuteen. Esittelijä: Timo Talo, hallintopäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen päättää, että Kinnarin asumispalveluyksikössä aloitettua kehittämistyötä voidaan jatkaa suunnitelman mukaisesti. Toimintamallin muutos sisällytetään vuoden 2016 talousarvioon.

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 12 (40) Hyväksyttiin. Merkittiin, että Niina Helminen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16:03 ja Esko Kekkonen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16:11.

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 13 (40) 54 Turvakotitoiminnan käynnistyminen MliDno-2015-667 Valmistelija / lisätiedot: Johanna Will-Orava johanna.will-orava@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite_Valtionavustuspäätös THL_579_9.10.03_2015.pdf 2 Liite_Puitesopimus_turvakotipalvelut.pdf Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle astui voimaan 1.1.2015. Valtio otti rahoitusvastuun turvakotipalvelun akuutista kriisihoidosta turvakodissa. Tähän asti vastuu turvakotipalvelun järjestämisestä oli kuulunut kunnille kokonaisuutena. Kuntien vastuulla on edelleen lähisuhdeja perheväkivallan kohdanneiden asukkaidensa avohuolto sekä turvakodissa oloajan jälkeinen hoito. Uudistuksella parannetaan ja yhtenäistetään turvakotien toiminnan laatua eri puolilla Suomea. Kevään 2015 aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haki turvakotipalvelun tuottajia. Tavoitteena oli saada puitesopimukset palveluntuottajien kanssa tehtyä kesäkuun loppuun mennessä. Lain mukaan turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä. Turvakotipalvelu tarkoittaa turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakodin asiakasprosessien vastuuhenkilö arvioi kriisityöhön erikoistuneen henkilöstönsä kanssa turvakotijakson pituuden. Kesäkuun 2015 alussa voimaan tulleella asetuksella määritellään pätevyysvaatimukset turvakotien henkilöstölle sekä sen, millaista käytännön kokemusta työntekijöillä pitää olla. Vaatimukset on otettava huomioon uutta henkilöstöä palkattaessa. Alalla toimivan henkilöstön, jolla on paljon kokemusta alalta, mutta ei muodollista pätevyyttä, on hankittava asetuksen mukainen koulutus vuoden 2019 loppuun mennessä. Turvakodin henkilöstön määrä vaihtelee turvakodissa olevien perhepaikkojen lukumäärän mukaan, kuitenkin niin, että henkilökuntaa on läsnä kaikkina vuorokauden aikoina. Turvakodilla tulee olla yksi nimetty asiakasprosessien vastuuhenkilö ja yksi tuki- ja ohjaustyötä tekevä työntekijä yhtä perhepaikkaa kohden. Turvakodin vastuuhenkilöllä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Vastuuhenkilö on asiakastyönprosesseissa keskeisesti mukana ja mm. arvioi turvakotijakson pituuden. Turvakodin tuki- ja ohjaustyötä tekevillä tulee olla sosiaali- tai terveydenhuollon korkeakoulututkinto (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005, Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) sekä perehtyneisyyttä

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 14 (40) ja työkokemusta lähisuhdeväkivallan kriisityöstä. Nämä henkilöt voivat tarvittaessa toimia turvakodin vastuuhenkilön sijaisena. Asetus velvoittaa turvakodit laatimaan henkilöstölleen koulutussuunnitelman yhteistyössä THL:n kanssa. Tarkoitus on varmistaa se, että turvakotipalvelun tuottaja järjestää henkilöstölleen säännöllistä ammatillista koulutusta. Henkilökunnan ammattitaito ja työssä jaksaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asiakaspalvelun näkökulmasta. Mikkelissä on toiminut turvakoti vuoden 2015 alusta lähtien. Mikkeli haki pääsyä valtion rahoituksen piiriin turvakotipalvelujen tuottamiseksi. Valtio myönsi kokonaisuudessaan rahoituksen 19:lle turvakotipalvelun tuottajalle 1.7.2015 alkaen Suomessa. Mikkeli oli yksi rahoituksen saajista. Puitesopimus on tehty vuoden 2017 loppuun. Lisäksi vuoden alusta turvakodin kustannukset laskutetaan käytön mukaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Turvakodin käyttäjiä pääsääntöisesti ovat Etelä-Savon kuntalaiset, mutta mistä tahansa Suomesta voi tarvittaessa tulla palvelun piiriin. Turvakodin talousarvio ajalle 1.7. - 31.12.2015 on 259.800 ja vuodelle 2016 503.800. Mikkelin kaupunki haki rahoitusta turvakotipalvelujen tuottamiseen valtiolta ajalle 1.7.2015-31.12.2015 259.800. Valtio myönsi tuon euromäärän vastaavalle ajalle.sosiaali- ja terveystoimi talousarvion osalta nettosidottu yksikkö, jolloin turvakotitoiminnan osalta vaikutusta nettotulokseen ei ole. Tämän vuoksi turvakotitoiminnan käynnistäminen ja valtion rahoituspäätös ei vaadi erillistä määrärahapäätöstä. THL myönsi rahoitusta turvakotipalvelun tuottamiseksi sellaiselle turvakotipalvelun tuottajalle, joka täyttää parhaiten valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetussa laissa säädetyt edellytykset. Tavoitteena on valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut. Mikkelin turvakoti on seitsemän paikkainen yksikkö, jossa työskentelee tällä hetkellä 7 määräaikaista ohjaajaa ja 1 sosiaalityöntekijä (50 %). Ohjaajilla on joko sosiaali- tai terveydenhuollon korkeakoulututkinto. Työntekijöillä on myös perehtyneisyyttä, työkokemusta ja lisäkoulutusta lähisuhdeväkivaltatyöstä. Syksyn 2015 aikana on tarkoitus perustaa 1 sosiaalityöntekijän ja 7 ohjaajan vakanssia turvakotityöhön. Esittelijä: Timo Talo, hallintopäällikkö Mikkelin turvakodissa on 7 perhepaikkaa ja se edellyttää 1 sosiaalityöntekijän ja 7 ohjaajan vakanssia. Tuotantolautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle seitsemän ohjaajan ja yhden sosiaalityöntekijän vakanssin perustamista. Ohjaajan vakanssit tulevat sijoittumaan joko turvakotiin tai nuorten vastaanottoyksikkö Havurinteelle, koska osa Havurinteen vakituisista ohjaajista tulee siirtymään turvakotiin. Sosiaalityöntekijän vakanssi esitetään perustettavaksi turvakotiin. Hyväksyttiin. Tiedoksi

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 15 (40) Kaupunginhallitus, perhepalvelut

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 16 (40) Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, 45, 10.06.2015 Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, 55, 19.08.2015 55 Avustukset 2015, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin palvelutuotantoyksikkö MliDno-2015-1212 Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, 10.06.2015, 45 Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 LIITE järjestöavustukset 2015.pdf Sosiaali- ja terveystoimen 28.1.2015 4 Valmistelijat: taloussuunnittelija Pirkko Kivinen, puh. 040-1294 165, pirkko.kivinen@mikkeli.fi; hallintopäällikkö Timo Talo, puh 044-794 4006, timo.talo@mikkeli.fi: sosiaalipalvelujen johtaja Johanna Will-Orava puh. 044-794 2393, johanna.will-orava@mikkeli.fi Järjestöavustuksiin on varattu vuonna 2015 yhteensä 199.100 euroa. Kaupungin talousarvio-ohjeistuksen mukaan vuodelle 2015 avustusmäärärahoja on vähennetty 30.600 :lla vuoteen 2014 verrattuna. Pienimuotoisiin järjestöavustuksiin on varattu 5.000, vuokra-avustuksiin 55.100 sekä muihin toiminta-avustuksiin 139.000. Osa avustusmäärärahojen käytöstä on sidottu aikaisempiin yhteistyö- ja avustussopimuksiin seuraavasti: - Mikkelin seudun Mielenterveysseura ry 41.500 (sopimus 27.1.1986) - SPR Mikkelin osasto / ystävätoiminta 3.600 (sopimus 19.12.1994) - Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö 7.600 (sopimus 22.8.2011) Sopimusten mukaiset sitoumuksen huomioiden muihin toiminta-avustuksiin käytettäväksi jää 86.300. Vuonna 2014 toiminta-avustusmäärärahasta on myönnetty avustusta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirille vapaaehtoistoiminnan ammatilliseen ohjaukseen ja lasten hoitotoiminnan koordinointiin 25.400 sekä Mimosa ry:lle 71.100 kotouttamistoimintaan. Vuokra-avustuksia on myönnetty 2014 Mikkelin Setlementti ry:lle 35.260 sekä Viola ry:lle 24.000. Lisäksi vuodelle 2015 Toivon Kammari ry on anonut vuokra-avustusta 33.000. Vuodelle 2015 Mikkelin Setlementti ry on esittänyt 36.140 :n vuokratukea. Toivon Kammari ry:lle kaupunginhallitus on myöntänyt työllistämisavustusta 6.000 vuodelle 2015. Mikkelin Setlementti ry:n kanssa on tehty kumppanuussopimus, jonka perusteella on sitouduttu yhteistyöhön. Muiden järjestöjen kanssa on myös käyty neuvotteluja kumppanuussopimuksien tekemiseksi, mutta

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 17 (40) kumppanuussopimusten hyväksyminen odottaa kaupungin avustuslinjausten hyväksymistä. Kaupunginhallitus käsittelee avustusperiaatteita maaliskuussa 2015 ja vasta tämän jälkeen uusia kumppanuussopimuksia voidaan tehdä.. Varsinaisesti uudistetut avustusperiaatteet tulevat käyttöön vuoden 2016 toiminta-avustuksien myöntämisessä. Järjestöjen kanssa on käyty neuvotteluja vuoden 2015 korvaustasosta huomioiden tiukentuneet määrärahat. Määrärahojen tiukennukset on pyrytty tekemään tasapuolisesti eri järjestöjen kesken. Yleiset sosiaali- ja terveystoimen avustuksen myöntämisperusteet ovat seuraavat:: - toiminnan vaikuttavuus sosiaali- ja terveystoimen sektorilla - toiminta tukee sosiaalitoimen tehtäväkenttää - avustusta myönnetään pääsääntöisesti Mikkelin alueella tai seudulla toimiville yhdistyksille - yhdistyksen taloudellinen tilanne otetaan huomioon - yhdistyksen tulee toimittaa toimintasuunnitelma ja -kertomus toteutuneesta vuodesta sekä tilinpäätöstiedot lautakunnalle - avustus voi olla harkinnan mukaan myös kohdeavustus Myöntämisperusteet tullaan uudistamaan sen jälkeen, kun kaupunki hyväksyy yhteisesti noudatettavat linjaukset. Pienimuotoiset toiminta-avustukset käsitellään lautakunnassa maalishuhtikuussa. : Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen myöntää toiminta- ja vuokraavustukset seuravasti: - MLL Järvi Suomen piiri 22.700 - Mimosa ry 62.900 - Mikkelin Setlementti ry 33.100 - Viola ry 22.000 Toivon Kammari ry:lle ei ole mahdollista myöntää vuokra-avustusta määrärahojen puitteissa. Lisäksi Toivon Kammari ry on saanut kaupungilta jo tyollistämisavustusta. : Sosiaali- ja terveystoimen : Lautakunta päätti, että esitetyistä avustuksista myönnetään tässä vaiheessa seuraavasti: - MLL Järvi Suomen piiri 11.350 - Mimosa ry 31.450 - Mikkelin Setlementti ry 16.550 - Viola ry 11.000 lisäavustusten myöntämisestä edellämainittujen järjestöjen osalta siiretään myöhäisempään kokoukseen sen jälkeen, kun mm. kaupungin kumppanuussopimusten periaatteet on hyväksytty. Samassa yhteydessä päätetään myös pienimuotoisista järjestöavustuksista. Merkittiin, että Maija Pietilainen jääväsi itsensä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 18 (40) Sosiaali- ja terveystoimen 10.6.2015 Kaupunginhallitus on vahvistanut kumppanuussopimusten periaatteet 16.3.2015 seuraavasti: kumppanuussopimus tehdään niiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa, joiden vaikuttavuus on suuri ja kaupungin nykyinen avustus on merkittävä (esim.mikkelin Teatteri, Mikkelin Toimintakeskus, Mikkelin Musiikkiopisto jne.) kunkin kumppanuussopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus talousarvion raamin hyväksymisen yhteydessä toimialueet valmistelevat kumppanuussopimukset niiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa vuodelle 2016 siten, että ne voidaan huomioida jo kaupungin talousarvion raamissa kesäkuussa 2015, jos sen ajallisesti on mahdollista jos kumppanuussopimuksia ei tehdä, yhdistys hakee avustusta kaupungin normaalissa avustusprossissa valtuustokaudeksi tehtävien kumppanuussopimusten avustuksen ehtona on, että kaupunginvaltuusto myöntää toimintaan määrärahan vuosittain koko kaupungin tasolla kumppanuussopimusten määräksi on arvioitu alle 10 sopimusta Kumppanuussopimuksilla toteutetaan kaupungin ja yhdistysten pitkäjänteisempää toimintaa suunnittelulla ja tavoitteilla. Pitempiaikaisten tavoitteiden ja suunnittelun oletetaan vähentävän molempien osapuolien menoja. Valmisteltavista sopimuksista antaa, ennen niiden viemistä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, lausunnon kaupunginlakimies. Kumppanuussopimusten periaatteiden mukaan sosiaali- ja terveystoimen avustussummat eivät ole siltä osin merkittäviä, että kumppanuussopimusten periaatteet täyttyisivät. Lisäksi on olemassa kumppanuutta ilman merkittävää euromääräistä vaikutusta (esim. Virike ry). Pienimuotoisten järjestöavustusten osalta perusteena on käytetty toiminnan vaikuttavuutta sekä toiminta tukee sosiaali- ja terveystoimen tehtäväkenttää. Myönnettävien avustusten saajajärjestöjen määrää on vähennetty merkittävästi. Hakuajan jälkeen Ristiinan Mielenterveysyhdistys Risla ry on toimittanut toiminta-avustushakemuksen. Oheismateriaalina tarkempi hakemusyhteenveto sekä järjestöjen toiminnallinen kuvaus. Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen päättää, että kumppanuussopimuksia ei tehdä sosiaali- ja terveystoimen toimialan järjestöjen kanssa. Lautakunta päättää myöntää lisäavustukset seuraavasti: - MLL Järvi Suomen piiri 11.350 - Mimosa ry 31.450 - Mikkelin Setlementti ry 16.550 - Viola ry 11.000

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 19 (40) Lisäksi lautakunta päättää, että muut avustukset myönnetään liitteen mukaisesti ja että vuoden 2015 aikana käydään läpi vanhojen yhteistyösopimusten sisältö ja sopimuksia päivitetään tarvittaessa. Hyväksyttiin. Merkittiin, että Maija Pietiläinen ilmoitti olevansä jäävi asian käsittelyssä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, 19.08.2015, 55 Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 LIITE järjestöavustukset 2015 19.8.pdf Mikkelin kaupunginhallitus on käyttänyt 22.6.2015 220 otto-oikeutta ja palauttanut lautakunnan päätöksen 10.6.2015 45 lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Mikkelin kaupunginhallitus on katsonut, että kaupungin strategian mukaista on myöntää myös pienimuotoisia järjestöavustuksia. Tämän vuoksi järjestöavustusten jakoperiaatteissa on palattu aikaisempien vuosien käytäntöön, jossa järjestöavustuksia myönnetään yleisesti järjestötoimintaan. Esittelijä: Timo Talo, hallintopäällikkö Tuotantolautakunta päättää, että kumppanuussopimuksia ei tehdä sosiaali- ja terveystoimen toimialan järjestöjen kanssa. Lautakunta päättää myöntää lisäavustukset seuraavasti: - MLL Järvi Suomen piiri 11.350 - Mimosa ry 31.450 - Mikkelin Setlementti ry 16.550 - Viola ry 11.000 Lisäksi lautakunta päättää, että muut avustukset myönnetään liitteen mukaisesti ja ylittynyt avustusmääräraha katetaan muista sosiaali- ja terveystoimen määrärahoista.

Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 20 (40) Hyväksyttiin. Merkittiin, että Maija Pietiläinen ilmoitti olevansa jäävi asian käsittelyssä ja poistui kokouksesta klo 16:46. Merkittiin, että Markku Aholainen poistui kokouksesta klo 16:53. Tiedoksi Avustusta hakeneet järjestöt, taloussuunnittelija Pirkko Kivinen, talouspäällikkö Kirsi Ollikainen