Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli

Transkriptio

1 Mikkeli Kokouskutsu 1 (28) Aika , klo 14:00 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Käsiteltävät asiat 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 50 Pöytäkirjan tarkastus 51 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan sihteerin nimeäminen 52 Lautakunnalle esiteltävät asiat 53 Päihdeavohoidon kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa 54 Turvakotitoiminnan käynnistyminen 55 Avustukset 2015, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin palvelutuotantoyksikkö 56 Oikaisuvaatimus avustusten jakopäätökseen/mikkelin kansalliset seniorit ry 57 Oikaisuvaatimus avustuspäätökseen/mikkelin eläkeläiset ry 58 Oikaisuvaatimus avustuspäätökseen/risla ry 59 Oikaisuvaatimus avustuspäätökseen/naisvuoren eläkkeensaajat ry 60 Kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon hankinta 61 Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen hankinta 62 Ilmoitusasiat 63 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

2 Mikkeli Kokouskutsu 2 (28) Osallistujat Pekka Moilanen, puheenjohtaja Teijo Ylönen, 1. varapuheenjohtaja Tiina Turunen, sihteeri Eero Aho Hannu Mielonen Helvi Valtonen Katriina Noponen Keijo Partio Maija Pietiläinen Maritta Mynttinen Markku Aholainen Sami Järvinen Sanna Häkkinen Satu Pulkkinen Sirkka Härkönen Veikko Elo Seija Kuikka, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Kekkonen, kh:n puheenjohtaja, Hirvensalmi Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja, Hirvensalmi Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Niina Kaukonen, vammais- ja vanhuspalvelujen johtaja Johanna Will-Orava, perhepalveluiden johtaja Minna Mutanen, terveyspalveluiden johtaja Hans Gärdström, johtava ylilääkäri Armi Salo-Oksa, kaupunginhallituksen jäsen Matias T. Hilden, kunnanjohtaja, Puumala Unto O. Pasanen, kh:n puheenjohtaja, Puumala Timo Talo

3 Mikkeli Kokouskutsu 3 (28) 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Mikkeli Kokouskutsu 4 (28) 50 Pöytäkirjan tarkastus Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Häkkinen Sanna ja Härkönen Sirkka

5 Mikkeli Kokouskutsu 5 (28) 51 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan sihteerin nimeäminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Sosiaali- ja terveystoimen hallintopäällikkö Timo Talo on nimetty sosiaalija terveysjohtajaksi saakka, jolloin hän toimii samalla sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan esittelijänä. Tällöin tuotantolautakunnan pöytäkirjanpitäjä tulee nimetä uudelleen.sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan toimintasäännön 2.1 :n mukaan lautakunta nimeää sihteerin ja hänen varamiehensä. Sosiaali- ja terveystoimen nimeää lautakunnan pöytäkirjanpitäjäksi johdon sihteeri Marja-Liisa Pärnäsen ja hänen estyneenä ollessaan johdon sihteeri Kirsi Alkiomaan. Kokouksen sihteeriksi nimetään johdon sihteeri Tiina Turunen. Sihteerinä tämän pykälän aikana toimii hallintopäällikkö Timo Talo. Tiedoksi Marja-Liisa Pärnänen, Kirsi Alkiomaa

6 Mikkeli Kokouskutsu 6 (28) 52 Lautakunnalle esiteltävät asiat Kokouksen alussa Anne Partti esittelee toiminnanohjausjärjestelmän nykytilaa. Talouspäällikkö Kirsi Ollikainen esittelee keskisuurten kaupunkien kustannusvertailua sekä maisemaraporttia. Merkitään tiedoksi.

7 Mikkeli Kokouskutsu 7 (28) 53 Päihdeavohoidon kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa MliDno Valmistelija / lisätiedot: Anri Tanninen anri.tanninen@mikkeli.fi Valmistelijat: Anri Tanninen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtaja, anri.tanninen@mikkeli.fi, puh ja Minna Mutanen, terveyspalvelujen johtaja, minna.mutanen@mikkeli.fi, puh Tausta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen järjestäminen on ollut yksi Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksikön kehittämiskohteista. Vuoden 2015 yhtenä painopistealueena on mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden avohoidon kehittäminen, erityisesti päihdeavohoitopalvelujen uudelleen järjestäminen ja käynnistäminen osittain omana toimintana. Mikkelin PTYn päihdepalvelut koostuvat päihderiippuvaisten avohoidosta, katkaisuhoidosta, laitoshoidosta, eritasoisista asumispalveluista ja sosiaalityöstä. Sosiaalityötä ja Kinnarin asumispalveluyksikköä lukuun ottamatta palvelut ostetaan eri palvelutuottajilta. Vuonna 2014 Mikkelin PTY päihdepalvelujen ostopalvelujen kustannukset olivat kokonaisuudessaan noin euroa, joista pääosa kohdentuu päihdeasiakkaiden laitoshoitoon ja laitoskatkaisuun (yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa). Laitoshoitojaksojen suureen määrään vaikuttavat alueen runsaan päihteiden käytön/käyttäjien määrän lisäksi myös avohoidon vastaamattomuus asiakkaan tarpeisiin nähden. Päihdeavohoito ostetaan Mikkelin A-Klinikalta. Päihdeavohoito on tällä hetkellä hyvin kuormitettu ja suuri osa sen resursseista kohdentuu huumeasiakkaiden avohoitoon ja korvaushoitoon. Odotusajat ovat pitkiä, jopa kuukauden mittaisia. Päihdekuntoutusjakson jälkeen asiakas tarvitsee tiivistä tukea selviytyäkseen päihteettömänä arjessaan. Tällaista tukea ei tällä hetkellä ole saatavana, minkä vuoksi asiakkaat toistuvasti palaavat laitoskuntoutusjaksoille. Tiiviin päihdeavohoidon kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Tiiviillä, asiakkaan tarpeisiin vastaavalla avohoidon tuella pystytään laitosjaksojen määrää vähentämään ja pituutta lyhentämään.toimintamallin kehittämisen työstäminen on aloitettu yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepalveluihin kuuluvan Kinnarin asumispalveluyksikön henkilökunnan kanssa. Uusi toimintamalli tulisi tulevaisuudessa muuttamaan Kinnarin asumispalveluyksikön ja Tupalan asumisyhteisön toimintamallin. Kinnarin asumispalveluyksikkö sijaitsee Pieksämäen tien varressa Kinnarin kaupunginosassa. Asumispalveluyksikön tilat vanhaan päärakennukseen, jossa sijaitsevat kaikki asukashuoneet, ja uudempaan toimisto-/huoltorakennukseen, jossa sijaitsevat henkilöstön tilat ja päivätoiminnan tilat. Päärakennus on kodinomainen. Asukkaat asuvat joko yhden hengen tai kahden hengen huoneissa. Huoneet ovat ahtaat, mikä on tuonut haasteen asukkaiden sijoittamiseksi samaan huoneeseen. Rakennuksessa on jyrkkiä portaita

8 Mikkeli Kokouskutsu 8 (28) ja pesutilat sijaitsevat rakennuksen päädyssä, jonne on kulku ulkokautta. Päärakennuksen kunto on välttävä. Rakennukset vaativat korjaamista ainakin pesutilojen osalta. Kinnarin asumispalveluyksikössä tuotetaan asumispalvelua 12 asiakkaalle. Käytännössä Kinnarissa on voinut olla vain 9-10 asiakasta johtuen tilojen epäkäytännöllisyydestä ja huonekokojen pienuudesta. Asiakkaat ovat pääasiassa asunnottomia, pitkän päihdehistorian omaavia miehiä. Naispaikkoja Kinnarissa ei ole. Kinnarissa asiakkaat saavat tarvittavan tuen arjessa selviytymiseen, lääkehoitoon ja taloudellisten asioiden hoitamiseen. Henkilökunta työskentelee Kinnarissa klo välillä. Tupalan asumisyhteisö sijaitsee Tupalan kaupungin osassa. Tupalan asumisyhteisöön kuuluvat kaksi rivitaloa sekä huoltorakennus, jossa järjestetään yhteistä päivätoimintaa. Asumisyhteisö tuottaa palveluja mielenterveysasiakkaille, jotka eivät kykene täysin itsenäiseen asumiseen kotiin vietävien palvelujen avulla, mutta eivät myöskään tarvitse tuekseen raskaampia asumispalveluja. Asumisyhteisön asukkaat ovat tulleet asumisyhteisöön raskaammista asumispalveluista tai laitoshoidosta. Tavoitteena jokaisella on kuntoutuminen itsenäiseen asumiseen. Jokainen asukas asuu omissa vuokrayksiöissä/kaksioissa. Tupalan asumisyhteisössä työskentelee yksi lähihoitaja arkisin klo välisenä aikana. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityössä työskentelee tällä hetkellä kaksi sosiaalityöntekijää ja yksi sosiaaliohjaaja. Sosiaalityöntekijöiden työskentely painottuu pitkälti päihdeasiakkaiden kuntoutuksen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden parissa tehtävään sosiaalityöhön. Sosiaaliohjaajan työpanos painottuu nuorten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden suunnitelmalliseen sosiaaliohjaukseen. Nykyinen päihdepalvelujen toimintamalli ei pysty vastaamaan asiakkaiden nykyisiin tai tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin tulevaisuuden muutoksissa. Pelkästään miehille suunnattu päihdeasumispalvelun tuottamista ei nähdä tarpeellisena, vaan tavoitteena jokaisen asiakkaan kohdalla asuminen omassa kodissa riittävien tukipalvelujen turvin. Uusi toimintamalli tehostaa päihdeavohoitoa/- kuntoutusta ja antaa mahdollisuuden uusien asiakkaan tarpeisiin perustuvien palvelujen joustavalle kehittämiselle sekä asiakasmäärien lisäämiselle. Näin ollen uudella toimintamallilla tulee olemaan pitkällä tähtäimellä alentavaa vaikutusta myös päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusjaksojen määrään ja pituuteen. Uusi toimintamalli Kevään 2015 aikana on Kinnarin asumispalveluyksikön ja Tupalan asumisyhteisön henkilöstön kanssa järjestetty työpajoja tulevaisuuden päihdeavohoitotoimintamallin työstämiseksi. Tavoitteena on aikaansaada päihdeavohoidon toimintamalli, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin tulevaisuuden muutoksissa. Työpajoissa esiin on noussut neljä eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto: Kinnarin ja Tupalan toimintaa jatketaan nykyisellä toimintamallilla nykyisissä tiloissa Kinnarin tilojen korjaustarpeet huomioiden. Toinen vaihtoehto: luodaan uusi toimintamalli, joka sijoittuu Kinnarin nykyisiin tiloihin huomioiden Kinnarin kiinteistöjen korjaustarpeet. Kolmas vaihtoehto: luodaan uusi toimintamalli ja siirrytään uusiin toimitiloihin (mikäli sellaiset löytyvät), joihin voidaan yhdistää myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen muita olemassa olevia toimintoja.

9 Mikkeli Kokouskutsu 9 (28) Neljäs vaihtoehto: luodaan uusi toimintamalli ja yhdistetään toiminta jo mielenterveys- ja päihdepalveluissa jo valmiina oleviin tai tuleviin yhteisiin toimitiloihin. Parhaana tulevaisuuden toimintamallina henkilöstö pitää sitä, että Kinnarin asumispalveluyksikön toimintamallia muutetaan tiiviin päihdeavohoidon ja kuntoutuksen toimintamalliksi ja Tupalan asumisyhteisön toimintamalliin lisätään päiväintervallihoitojen ja jälkipolikliinisten käyntien mahdollisuus. Toiminta sijoittuu jo mielenterveys- ja päihdepalveluissa jo valmiina oleviin tai mahdollisesti tuleviin yhteisiin toimitiloihin. Toimintamallin muutokset käytännössä Muutos toteutetaan siten, että Kinnarin asumispalveluyksikön toiminnasta luovutaan vuoden 2015 loppuun mennessä ja asumispalveluyksikön osa henkilökunnasta siirtyy tekemään päihdeavohoitoa/-kuntoutusta ja osa henkilöstöstä siirtyy Tupalan asumisyhteisön toiminnan kehittämiseksi vaadittavaan avohoitotoimintaan (päiväintervallit, jälkipolikliiniset käynnit). Suunnitelmassa henkilökunnan toimistotilat siirtyvät Tupalan asumisyhteisöön tai mahdollisesti johonkin muuhun mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimipisteeseen, josta käsin tehdään jalkautuvaa ja tiivistä jopa useamman kerran päivässä tapahtuvaa päihdeavohoitoa/-kuntoutusta. Uusi toimintamalli antaa mahdollisuuden avokuntoutusjaksojen ja avokatkaisuhoidon tuottamiseen omana toimintana. Tällä hetkellä avokuntoutuskursseja ostetaan 1-2 kurssia/vuosi A-Klinikalta. Tarve avokuntoutuskursseille on suurempi ja niiden järjestäminen ympäri vuoden jatkumona tehostaa avohoidon toimivuutta ja tulee vähentämään laitoskuntoutuksen tarvetta. Kinnarin asumispalveluyksikössä asuu tällä hetkellä 9 asukasta. Toimintamallin haasteena on joidenkin nykyisten asukkaiden tulevaisuuden asuminen. Ratkaisuna tähän on malli, jossa mielenterveys- ja päihdepalvelut välivuokraa joitakin asuntoja, joihin kyseiset henkilöt voidaan asuttaa. Asuminen on pienryhmäasumista tai yksilöllistä asumista. Välivuokratut asunnot ovat väliaikaisia asuntoja, joista matka jatkuu ns. normaaliin vuokraasumiseen. Tiivis avohoidon tuki säilyisi tarvittaessa myös sinne. Avohoidon tuen tarpeen vähennettyä asiakas siirtyisi A-Klinikan palvelujen piiriin ja tarvittaessa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotikuntoutuksen palvelujen piiriin. Yllä olevan toimintamallin henkilöstö näkee hyväksi toimintamalliksi tulevaisuudessa. Hyviksi puoliksi nähtiin palveluvalikoiman laajentuminen, laadun lisääntyminen, asiakkuuksien lisäämisen mahdollisuus sekä asiakaslähtöinen toiminta. Matalankynnyksen päivätoiminnan aloittaminen päihdeasiakkaille nähtiin erittäin tärkeänä asiana. Sen tuottaminen voisi tapahtua yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Henkilöstön sijoittuminen Tupalaan tai muuhun mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintapisteeseen lisää henkilökunnan yhteisöllisyyttä, ammatillista tukea, työhyvinvointia ja vähentää pienten yksiköiden haavoittuvuutta. Suunnitelmassa haetaan lisäksi kustannustehokkuutta, synergian käyttömahdollisuutta sekä työajan tehokasta käyttöä. Henkilökunnan työaika uudessa toimintamallissa on aluksi arkisin klo 8-16 välillä, mutta työaikaa tullaan tarkastelemaan toimintamallin edetessä.

10 Mikkeli Kokouskutsu 10 (28) Kehitystyön eteneminen Kevään ja kesän 2015 aikana on järjestetty Kinnarin asumispalveluyksikön ja Tupalan henkilöstön kanssa työpajoja tulevaisuuden toimintamallin aikaasaamiseksi. Toimintamallia käsitellään Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen Mikkelin PTYn tuotantolautakunnassa Asiakkaille tullaan järjestämään tiedotustilaisuus lautakuntakäsittelyn jälkeen. Toimintamallin suunnittelua ja käyttöönottoa tehdään yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Toimintamallia pilotoidaan Kinnarin asumispalveluyksiköstä käsin pienimuotoisesti syksyn 2015 aikana. Kinnarin asumispalveluyksikön toiminta lakkaa nykyisellään vuoden 2015 loppuun mennessä ja uusi toimintamalli otetaan käyttöön Vaikutukset Mikäli toiminta siirtyy jo mielenterveys- ja päihdepalveluissa jo valmiina oleviin toimitiloihin, niin kustannusvaikutus on Kinnarin asumispalveluyksikön nykyisten toimitilojen vuokran verran (TA euroa). Lisäksi säästöä tulee jonkin verran Kinnarin asumispalveluyksikön nykyisistä toimintakuluista. Osa nykyisistä toimintakuluista siirretään kattamaan uuden toimintamallin toimintakuluja. Suurin kustannushyöty syntyy päihdeasiakkaiden laitoskuntoutuksen vähenemisestä. Keskimääräinen laitoksessa tapahtuva päihdekuntoutusjakso on kuukauden mittainen. Päihdekuntoutusjaksoja voi yhdellä asiakkaalla olla useampia vuoden aikana. Mikäli pystytään vähentämään 10 asiakkaan yksi päihdekuntoutusjakso/vuosi, niin kustannusvaikutus on noin euroa. Kinnarin asumispalveluyksikössä asuvilta asiakkailta peritään tuloihin perustuvaa asiakasmaksua (v.2014 noin euroa). Uuden toimintamallin mukainen avohoito on asiakkaalle maksutonta. Muiden toimintojen osalta asiakasmaksujen osuutta selvitetään tarkemmin kehittämisen edetessä. Asiakasmaksuasia tuodaan Mikkelin PTYn tuotantolautakunnan päätettäväksi muiden asiakasmaksujen päättämisen yhteydessä. Asiakkaiden asumisen osalta ei kunnalle synny kustannuksia, koska uuden toimintamallin mukaisesti asukkaat asuvat omissa asunnoissaan/välivuokratuissa asunnoissa, joista asiakas maksaa vuokran. Onnistuakseen päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusjaksojen jälkeinen päihteetön arki vaatii tehokasta ja joustavaa päihdeavohoitoa sekä kotiinvietävää tukea. Uusi toimintamalli tehostaa päihdeavohoitoa/- kuntoutusta ja antaa mahdollisuuden uusien asiakkaan tarpeisiin perustuvien palvelujen joustavalle kehittämiselle sekä asiakasmäärien lisäämiselle. Näin ollen uudella toimintamallilla tulee olemaan pitkällä tähtäimellä alentavaa vaikutusta myös päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusjaksojen määrään ja pituuteen. Sosiaali- ja terveystoimen päättää, että Kinnarin asumispalveluyksikössä aloitettua kehittämistyötä voidaan jatkaa suunnitelman mukaisesti. Toimintamallin muutos sisällytetään vuoden 2016 talousarvioon.

11 Mikkeli Kokouskutsu 11 (28) 54 Turvakotitoiminnan käynnistyminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Johanna Will-Orava johanna.will-orava@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite_Valtionavustuspäätös THL_579_ _2015.pdf 2 Liite_Puitesopimus_turvakotipalvelut.pdf Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle astui voimaan Valtio otti rahoitusvastuun turvakotipalvelun akuutista kriisihoidosta turvakodissa. Tähän asti vastuu turvakotipalvelun järjestämisestä oli kuulunut kunnille kokonaisuutena. Kuntien vastuulla on edelleen lähisuhdeja perheväkivallan kohdanneiden asukkaidensa avohuolto sekä turvakodissa oloajan jälkeinen hoito. Uudistuksella parannetaan ja yhtenäistetään turvakotien toiminnan laatua eri puolilla Suomea. Kevään 2015 aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haki turvakotipalvelun tuottajia. Tavoitteena oli saada puitesopimukset palveluntuottajien kanssa tehtyä kesäkuun loppuun mennessä. Lain mukaan turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä. Turvakotipalvelu tarkoittaa turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakodin asiakasprosessien vastuuhenkilö arvioi kriisityöhön erikoistuneen henkilöstönsä kanssa turvakotijakson pituuden. Kesäkuun 2015 alussa voimaan tulleella asetuksella määritellään pätevyysvaatimukset turvakotien henkilöstölle sekä sen, millaista käytännön kokemusta työntekijöillä pitää olla. Vaatimukset on otettava huomioon uutta henkilöstöä palkattaessa. Alalla toimivan henkilöstön, jolla on paljon kokemusta alalta, mutta ei muodollista pätevyyttä, on hankittava asetuksen mukainen koulutus vuoden 2019 loppuun mennessä. Turvakodin henkilöstön määrä vaihtelee turvakodissa olevien perhepaikkojen lukumäärän mukaan, kuitenkin niin, että henkilökuntaa on läsnä kaikkina vuorokauden aikoina. Turvakodilla tulee olla yksi nimetty asiakasprosessien vastuuhenkilö ja yksi tuki- ja ohjaustyötä tekevä työntekijä yhtä perhepaikkaa kohden. Turvakodin vastuuhenkilöllä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Vastuuhenkilö on asiakastyönprosesseissa keskeisesti mukana ja mm. arvioi turvakotijakson pituuden. Turvakodin tuki- ja ohjaustyötä tekevillä tulee olla sosiaali- tai terveydenhuollon korkeakoulututkinto (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005, Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) sekä perehtyneisyyttä

12 Mikkeli Kokouskutsu 12 (28) ja työkokemusta lähisuhdeväkivallan kriisityöstä. Nämä henkilöt voivat tarvittaessa toimia turvakodin vastuuhenkilön sijaisena. Asetus velvoittaa turvakodit laatimaan henkilöstölleen koulutussuunnitelman yhteistyössä THL:n kanssa. Tarkoitus on varmistaa se, että turvakotipalvelun tuottaja järjestää henkilöstölleen säännöllistä ammatillista koulutusta. Henkilökunnan ammattitaito ja työssä jaksaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asiakaspalvelun näkökulmasta. Mikkelissä on toiminut turvakoti vuoden 2015 alusta lähtien. Mikkeli haki pääsyä valtion rahoituksen piiriin turvakotipalvelujen tuottamiseksi. Valtio myönsi kokonaisuudessaan rahoituksen 19:lle turvakotipalvelun tuottajalle alkaen Suomessa. Mikkeli oli yksi rahoituksen saajista. Puitesopimus on tehty vuoden 2017 loppuun. Lisäksi vuoden alusta turvakodin kustannukset laskutetaan käytön mukaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Turvakodin käyttäjiä pääsääntöisesti ovat Etelä-Savon kuntalaiset, mutta mistä tahansa Suomesta voi tarvittaessa tulla palvelun piiriin. Turvakodin talousarvio ajalle on ja vuodelle Mikkelin kaupunki haki rahoitusta turvakotipalvelujen tuottamiseen valtiolta ajalle Valtio myönsi tuon euromäärän vastaavalle ajalle.sosiaali- ja terveystoimi talousarvion osalta nettosidottu yksikkö, jolloin turvakotitoiminnan osalta vaikutusta nettotulokseen ei ole. Tämän vuoksi turvakotitoiminnan käynnistäminen ja valtion rahoituspäätös ei vaadi erillistä määrärahapäätöstä. THL myönsi rahoitusta turvakotipalvelun tuottamiseksi sellaiselle turvakotipalvelun tuottajalle, joka täyttää parhaiten valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetussa laissa säädetyt edellytykset. Tavoitteena on valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut. Mikkelin turvakoti on seitsemän paikkainen yksikkö, jossa työskentelee tällä hetkellä 7 määräaikaista ohjaajaa ja 1 sosiaalityöntekijä (50 %). Ohjaajilla on joko sosiaali- tai terveydenhuollon korkeakoulututkinto. Työntekijöillä on myös perehtyneisyyttä, työkokemusta ja lisäkoulutusta lähisuhdeväkivaltatyöstä. Syksyn 2015 aikana on tarkoitus perustaa 1 sosiaalityöntekijän ja 7 ohjaajan vakanssia turvakotityöhön. Mikkelin turvakodissa on 7 perhepaikkaa ja se edellyttää 1 sosiaalityöntekijän ja 7 ohjaajan vakanssia. Sosiaali- ja terveystoimen päättää esittää kaupunginhallitukselle seitsemän ohjaajan ja yhden sosiaalityöntekijän vakanssin perustamista. Ohaajan vakanssit tulevat sijoittumaan joko turvakotiin tai nuorten vastaanottoyksikkö Havurinteelle, koska osa Havurinteen vakituisista ohjaajista tulee siirtymään turvakotiin. Sosiaalityöntekijän vakanssi esitetään perustettavaksi turvakotiin. Tiedoksi Perhepalvelut

13 Mikkeli Kokouskutsu 13 (28) Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, 45, Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, 55, Avustukset 2015, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin palvelutuotantoyksikkö MliDno Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, , 45 Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 LIITE järjestöavustukset 2015.pdf Sosiaali- ja terveystoimen Valmistelijat: taloussuunnittelija Pirkko Kivinen, puh , pirkko.kivinen@mikkeli.fi; hallintopäällikkö Timo Talo, puh , timo.talo@mikkeli.fi: sosiaalipalvelujen johtaja Johanna Will-Orava puh , johanna.will-orava@mikkeli.fi Järjestöavustuksiin on varattu vuonna 2015 yhteensä euroa. Kaupungin talousarvio-ohjeistuksen mukaan vuodelle 2015 avustusmäärärahoja on vähennetty :lla vuoteen 2014 verrattuna. Pienimuotoisiin järjestöavustuksiin on varattu 5.000, vuokra-avustuksiin sekä muihin toiminta-avustuksiin Osa avustusmäärärahojen käytöstä on sidottu aikaisempiin yhteistyö- ja avustussopimuksiin seuraavasti: - Mikkelin seudun Mielenterveysseura ry (sopimus ) - SPR Mikkelin osasto / ystävätoiminta (sopimus ) - Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (sopimus ) Sopimusten mukaiset sitoumuksen huomioiden muihin toiminta-avustuksiin käytettäväksi jää Vuonna 2014 toiminta-avustusmäärärahasta on myönnetty avustusta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirille vapaaehtoistoiminnan ammatilliseen ohjaukseen ja lasten hoitotoiminnan koordinointiin sekä Mimosa ry:lle kotouttamistoimintaan. Vuokra-avustuksia on myönnetty 2014 Mikkelin Setlementti ry:lle sekä Viola ry:lle Lisäksi vuodelle 2015 Toivon Kammari ry on anonut vuokra-avustusta Vuodelle 2015 Mikkelin Setlementti ry on esittänyt :n vuokratukea. Toivon Kammari ry:lle kaupunginhallitus on myöntänyt työllistämisavustusta vuodelle Mikkelin Setlementti ry:n kanssa on tehty kumppanuussopimus, jonka perusteella on sitouduttu yhteistyöhön. Muiden järjestöjen kanssa on myös käyty neuvotteluja kumppanuussopimuksien tekemiseksi, mutta

14 Mikkeli Kokouskutsu 14 (28) kumppanuussopimusten hyväksyminen odottaa kaupungin avustuslinjausten hyväksymistä. Kaupunginhallitus käsittelee avustusperiaatteita maaliskuussa 2015 ja vasta tämän jälkeen uusia kumppanuussopimuksia voidaan tehdä.. Varsinaisesti uudistetut avustusperiaatteet tulevat käyttöön vuoden 2016 toiminta-avustuksien myöntämisessä. Järjestöjen kanssa on käyty neuvotteluja vuoden 2015 korvaustasosta huomioiden tiukentuneet määrärahat. Määrärahojen tiukennukset on pyrytty tekemään tasapuolisesti eri järjestöjen kesken. Yleiset sosiaali- ja terveystoimen avustuksen myöntämisperusteet ovat seuraavat:: - toiminnan vaikuttavuus sosiaali- ja terveystoimen sektorilla - toiminta tukee sosiaalitoimen tehtäväkenttää - avustusta myönnetään pääsääntöisesti Mikkelin alueella tai seudulla toimiville yhdistyksille - yhdistyksen taloudellinen tilanne otetaan huomioon - yhdistyksen tulee toimittaa toimintasuunnitelma ja -kertomus toteutuneesta vuodesta sekä tilinpäätöstiedot lautakunnalle - avustus voi olla harkinnan mukaan myös kohdeavustus Myöntämisperusteet tullaan uudistamaan sen jälkeen, kun kaupunki hyväksyy yhteisesti noudatettavat linjaukset. Pienimuotoiset toiminta-avustukset käsitellään lautakunnassa maalishuhtikuussa. : Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen myöntää toiminta- ja vuokraavustukset seuravasti: - MLL Järvi Suomen piiri Mimosa ry Mikkelin Setlementti ry Viola ry Toivon Kammari ry:lle ei ole mahdollista myöntää vuokra-avustusta määrärahojen puitteissa. Lisäksi Toivon Kammari ry on saanut kaupungilta jo tyollistämisavustusta. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen : Lautakunta päätti, että esitetyistä avustuksista myönnetään tässä vaiheessa seuraavasti: - MLL Järvi Suomen piiri Mimosa ry Mikkelin Setlementti ry Viola ry Päätös lisäavustusten myöntämisestä edellämainittujen järjestöjen osalta siiretään myöhäisempään kokoukseen sen jälkeen, kun mm. kaupungin kumppanuussopimusten periaatteet on hyväksytty. Samassa yhteydessä päätetään myös pienimuotoisista järjestöavustuksista. Merkittiin, että Maija Pietilainen jääväsi itsensä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

15 Mikkeli Kokouskutsu 15 (28) Sosiaali- ja terveystoimen Kaupunginhallitus on vahvistanut kumppanuussopimusten periaatteet seuraavasti: kumppanuussopimus tehdään niiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa, joiden vaikuttavuus on suuri ja kaupungin nykyinen avustus on merkittävä (esim.mikkelin Teatteri, Mikkelin Toimintakeskus, Mikkelin Musiikkiopisto jne.) kunkin kumppanuussopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus talousarvion raamin hyväksymisen yhteydessä toimialueet valmistelevat kumppanuussopimukset niiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa vuodelle 2016 siten, että ne voidaan huomioida jo kaupungin talousarvion raamissa kesäkuussa 2015, jos sen ajallisesti on mahdollista jos kumppanuussopimuksia ei tehdä, yhdistys hakee avustusta kaupungin normaalissa avustusprossissa valtuustokaudeksi tehtävien kumppanuussopimusten avustuksen ehtona on, että kaupunginvaltuusto myöntää toimintaan määrärahan vuosittain koko kaupungin tasolla kumppanuussopimusten määräksi on arvioitu alle 10 sopimusta Kumppanuussopimuksilla toteutetaan kaupungin ja yhdistysten pitkäjänteisempää toimintaa suunnittelulla ja tavoitteilla. Pitempiaikaisten tavoitteiden ja suunnittelun oletetaan vähentävän molempien osapuolien menoja. Valmisteltavista sopimuksista antaa, ennen niiden viemistä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, lausunnon kaupunginlakimies. Kumppanuussopimusten periaatteiden mukaan sosiaali- ja terveystoimen avustussummat eivät ole siltä osin merkittäviä, että kumppanuussopimusten periaatteet täyttyisivät. Lisäksi on olemassa kumppanuutta ilman merkittävää euromääräistä vaikutusta (esim. Virike ry). Pienimuotoisten järjestöavustusten osalta perusteena on käytetty toiminnan vaikuttavuutta sekä toiminta tukee sosiaali- ja terveystoimen tehtäväkenttää. Myönnettävien avustusten saajajärjestöjen määrää on vähennetty merkittävästi. Hakuajan jälkeen Ristiinan Mielenterveysyhdistys Risla ry on toimittanut toiminta-avustushakemuksen. Oheismateriaalina tarkempi hakemusyhteenveto sekä järjestöjen toiminnallinen kuvaus. Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen päättää, että kumppanuussopimuksia ei tehdä sosiaali- ja terveystoimen toimialan järjestöjen kanssa. Lautakunta päättää myöntää lisäavustukset seuraavasti: - MLL Järvi Suomen piiri Mimosa ry Mikkelin Setlementti ry Viola ry

16 Mikkeli Kokouskutsu 16 (28) Lisäksi lautakunta päättää, että muut avustukset myönnetään liitteen mukaisesti ja että vuoden 2015 aikana käydään läpi vanhojen yhteistyösopimusten sisältö ja sopimuksia päivitetään tarvittaessa. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että Maija Pietiläinen ilmoitti olevansä jäävi asian käsittelyssä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, , 55 Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 LIITE järjestöavustukset pdf Mikkelin kaupunginhallitus on käyttänyt otto-oikeutta ja palauttanut lautakunnan päätöksen lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Mikkelin kaupunginhallitus on katsonut, että kaupungin strategian mukaista on myöntää myös pienimuotoisia järjestöavustuksia. Tämän vuoksi järjestöavustusten jakoperiaatteissa on palattu aikaisempien vuosien käytäntöön, jossa järjestöavustuksia myönnetään yleisesti järjestötoimintaan. Sosiaali- ja terveystoimen päättää, että kumppanuussopimuksia ei tehdä sosiaali- ja terveystoimen toimialan järjestöjen kanssa. Lautakunta päättää myöntää lisäavustukset seuraavasti: - MLL Järvi Suomen piiri Mimosa ry Mikkelin Setlementti ry Viola ry Lisäksi lautakunta päättää, että muut avustukset myönnetään liitteen mukaisesti ja ylittynyt avustusmäärärha katetaan muista sosiaali- ja terveystoimen määrärahoista.

17 Mikkeli Kokouskutsu 17 (28) Tiedoksi Avustusta hakeneet järjestöt, taloussuunnittelija PIrkko Kivinen, talouspäällikkö Kirsi Ollikainen

18 Mikkeli Kokouskutsu 18 (28) 56 Oikaisuvaatimus avustusten jakopäätökseen/mikkelin kansalliset seniorit ry MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 LIITE_Oikaisuvaatimus_Mikkelin kansalliset_seniorit ry.pdf Mikkelin kansalliset seniorit ry on toimittanut oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan avustuspäätöksestä Mikkelin kaupunginhallitus on käyttänyt otto-oikeutta lautakunnan päätökseen ja palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi lautakunnalle. Otto- oikeuden käytön myötä lautakunnan päätös kumoutuu. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee avustusten myöntämisen uudelleen kokouksesaan Koska oikaisuvaatimuksen perusteena ollut päätös on otto-oikeuden käytön perusteella kumoutunut, niin asiassa tehty oikaisuvaatimus on aiheeton. Sosiaali- ja terveystoimen päättää, että oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta perusteettomana, koska oikaisuvaatimuksen perusteena olleesta päätöksestä on käytetty otto-oikeutta ja asia käsitellään uudelleen.. Tiedoksi Mikkelin kansalliset seniorit ry

19 Mikkeli Kokouskutsu 19 (28) 57 Oikaisuvaatimus avustuspäätökseen/mikkelin eläkeläiset ry MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 LIITE Oikaisuvaatimus_Mikkelin Eläkeläiset ry.pdf Mikkelin eläkeläset ry on toimittanut oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan avustuspäätöksestä Mikkelin kaupunginhallitus on käyttänyt otto-oikeutta lautakunnan päätökseen ja palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi lautakunnalle. Otto- oikeuden käytön myötä lautakunnan päätös kumoutuu. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee avustusten myöntämisen uudelleen kokouksesaan Koska oikaisuvaatimuksen perusteena ollut päätös on otto-oikeuden käytön perusteella kumoutunut, niin asiassa tehty oikaisuvaatimus on aiheeton. Sosiaali- ja terveystoimen päättää, että oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta perusteettomana, koska oikaisuvaatimuksen perusteena olleesta päätöksestä on käytetty otto-oikeutta ja asia käsitellään uudelleen.. Tiedoksi Mikkelin eläkeläiset ry

20 Mikkeli Kokouskutsu 20 (28) 58 Oikaisuvaatimus avustuspäätökseen/risla ry MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite_Oikaisuvaatimus_Risla Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla ry on toimittanut oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan avustuspäätöksestä Mikkelin kaupunginhallitus on käyttänyt otto-oikeutta lautakunnan päätökseen ja palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi lautakunnalle. Otto- oikeuden käytön myötä lautakunnan päätös kumoutuu. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee avustusten myöntämisen uudelleen kokouksesaan Koska oikaisuvaatimuksen perusteena ollut päätös on otto-oikeuden käytön perusteella kumoutunut, niin asiassa tehty oikaisuvaatimus on aiheeton. Sosiaali- ja terveystoimen päättää, että oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta perusteettomana, koska oikaisuvaatimuksen perusteena olleesta päätöksestä on käytetty otto-oikeutta ja asia käsitellään uudelleen. Tiedoksi Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla ry

21 Mikkeli Kokouskutsu 21 (28) 59 Oikaisuvaatimus avustuspäätökseen/naisvuoren eläkkeensaajat ry MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 LIITE Oikaisuvaatimus_Naisvuoren Eläkkeensaajat ry.pdf Naisvuoren eläkkeensaajat ry on toimittanut oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan avustuspäätöksestä Mikkelin kaupunginhallitus on käyttänyt otto-oikeutta lautakunnan päätökseen ja palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi lautakunnalle. Otto- oikeuden käytön myötä lautakunnan päätös kumoutuu. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee avustusten myöntämisen uudelleen kokouksesaan Koska oikaisuvaatimuksen perusteena ollut päätös on otto-oikeuden käytön perusteella kumoutunut, niin asiassa tehty oikaisuvaatimus on aiheeton. Sosiaali- ja terveystoimen päättää, että oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta perusteettomana, koska oikaisuvaatimuksen perusteena olleesta päätöksestä on käytetty otto-oikeutta ja asia käsitellään uudelleen. Tiedoksi Naisvuoren eläkkeensaajat ry

22 Mikkeli Kokouskutsu 22 (28) 60 Kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon hankinta MliDno Valmistelija / lisätiedot: Niina Helminen,Niina Kaukonen Niina.Helminen@mikkeli.fi, Niina.Kaukonen@mikkeli.fi Kotihoidon eli kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluja on ostettu jonkin verran oman palvelutuotannon lisäksi. Kotihoidon ostopalvelua ei ole aikaisemmin kilpailutettu ja ostopalvelupäätökset on tähän saakka toteutettu yksilöllisesti kunkin asiakkaan kohdalla. Palvelua on hankittu asiakaskohtaisesti tehdyillä viranhaltijapäätöksillä ja sopimuksilla. Kotihoidon ostopalveluihin on kulunut vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan euroa, suurin osa vammaispalvelun kotihoidon palvelujen ostoa. Hankintalain mukaisesti kotihoidon palveluiden osto on kilpailutettava. Samalla kilpailutetaan kotihoidon palvelut koskien kaikkia seuraavia asiakasryhminä: ikäihmiset, pitkäaikaissairaat, vaikeavammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ja lapsiperheet. Kilpailutuksessa noudatetaan seutusoten yleisiä hankintaperiaatteita, jotka on hyväksytty vuonna Kilpailutusta on valmisteltu yhteistyössä hankintapalvelujen ja Miksei Oy:n hankinta-asiamiehen kanssa. Periaatteena on se, että palveluohjauksen kautta asiakas ohjautuu aina ensisijaisesti oman toiminnan piiriin. Mikäli oma palvelutuotanto ei pysty palvelua tuottamaan, siirrytään käyttämään ostopalvelua. Kilpailutuksen lähtökohtana on perustaa puitejärjestely, jossa asiakkaan kotihoidon palveluntuottaja määräytyy alueittain hinnan mukaisessa järjestyksessä. Alueet ovat: Mikkelin taajama-alue Ristiina-Suomenniemen alue Hirvensalmen alue Anttolan alue Puumalan alue Haukivuoren alue Ennen osoitetut asiakkaat siirtyvät uusien sopimusten piiriin. Tarjouspyyntöluonnos julkaistaan tietopyyntönä ennen kilpailun avaamista ja palveluntuottajien kommentit huomioidaan. Tarjousasiakirjaluonnos ja sopimusluonnos ovat oheismateriaalina.

23 Mikkeli Kokouskutsu 23 (28) Lautakunta hyväksyy kotihoidon palveluiden kilpailutuksen periaatteet sekä tarjouspyyntö- ja sopimusluonnokset. Tarjouspyyntö- ja sopimusluonnoksiin voidaan tehdä vielä tarkennuksia. Tiedoksi Hankintapalvelut

24 Mikkeli Kokouskutsu 24 (28) 61 Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen hankinta MliDno Valmistelija / lisätiedot: Niina Helminen,Niina Kaukonen Niina.Helminen@mikkeli.fi, Niina.Kaukonen@mikkeli.fi Mikkelin kaupunki on ostanut noin 40 mielenterveyskuntoutujalle tavallista palveluasumista (ei ympärivuorokautista palvelua). Mielenterveyskuntoutujien tavallisesta palveluasumisesta ei ole kilpailutettu sen jälkeen, kun edellinen sopimuskausi on päättynyt Ostopalvelupäätökset on tämän jälkeen toteutettu yksilöllisesti kunkin asiakkaan kohdalla. Palvelua on hankittu asiakaskohtaisesti tehdyillä viranhaltijapäätöksillä ja sopimuksilla. Mielenterveyskuntoutujien tavallisen palveluasumisen ostopalveluihin on kulunut vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan noin 1,2 milj. euroa. Hankintalain mukaisesti mielenterveyskuntoutujien tavallisen palveluasumisen palveluiden osto on kilpailutettava. Mielenterveyskuntoutujien kotikuntoutuksen osalta tehdään erillinen kilpailutus. Kilpailutuksessa noudatetaan seutusoten yleisiä hankintaperiaatteita, jotka on hyväksytty vuonna Kilpailutusta on valmisteltu yhteistyössä hankintapalvelujen ja Miksei Oy:n hankinta-asiamiehen kanssa. Kilpailutuksen lähtökohtana on perustaa puitejärjestely, jossa asiakkaan palveluntuottaja määräytyy hänen yksilöllisen palvelutarpeensa mukaan soveltuvien yksiköiden joukosta hinnan mukaisessa järjestyksessä. Valituksi tulee asiakkaan palvelutarpeeseen soveltuvista palveluntuottajista hinnaltaan edullisin. Mikkelin kaupunki asettaa tavallisen palveluasumisen kattohinnaksi 70 euroa/vrk. Hintaan sisältyy ravintokustannukset. Sopimuskauden aikana seurataan asiakkaiden kuntoutumista ja siirtymistä edelleen kevyempien palveluiden (kotiin annettavien) piiriin Ennen osoitetut asiakkaat siirtyvät uusien sopimusten piiriin. Tarjouspyyntöluonnos on julkaista tietopyyntönä ja palveluntuottajien kommentit on huomioitu. Tarjousasiakirjaluonnos ja sopimusluonnos ovat oheismateriaalina. Lautakunta hyväksyy mielenterveyskuntoutujien tavallisen palveluasumisen kilpailutuksen periaatteet sekä tarjouspyyntö- ja sopimusluonnokset. Tarjouspyyntö- ja sopimusluonnoksiin voidaan tehdä vielä tarkennuksia. Tiedoksi Hankintapalvelut

25 Mikkeli Kokouskutsu 25 (28)

26 Mikkeli Kokouskutsu 26 (28) 62 Ilmoitusasiat Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Kaupunginhallituksen päätös otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset: : Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta ao. viranomaisen tekemään päätökseen (sosiaali- ja terveystoimen ) : Kaupunginhallitus käyttää otto-oikeuttaan niin, että Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan päätökset , Avustukset 2015, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö, palautetaan lautakuntaan uuteen valmisteluun Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen ilmoitus : Valinta turvakotipalveluiden tuottajaksi. Merkitään tiedoksi.

27 Mikkeli Kokouskutsu 27 (28) 63 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus lle Hallintosääntö 29: Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvita ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta päätti , ettei seuraavassa mainittuja asiaryhmiä koskevia päätöksiä tarvitse ilmoittaa lautakunnalle: * KVTES:n mukaiset ehdottomat virkavapaudet ja työlomat, * vuosilomat ja mahdolliset lomarahavapaat, * sijaisten ottaminen alle 6 kuukauden määräajaksi, * kulutustavarahankinnoista sekä alle euron irtaimistohankinnoista päättäminen, * maksujen määräämistä koskevat asiat, * koulutusta ja virkamatkoja koskevat päätökset, * alle 12 kuukauden palkattomat virkavapaudet. Työsopimukset: - Määräaikainen lähihoitajan vuorotteluvapaan sijaisuus ajalle , Hyttinen Sanni - Määräaikainen lähihoitaja ajalle , Savela Sini Johtava ylilääkäri 37 Osastopäivystyskokeilun jatkaminen viikonloppuisin ja pyhina saakka, Mari Partion palkkaaminen terveyskeskuslääkärin tehtäviin , Virkasuhteen päättyminen alkaen, Berndt Rauni, Irtisanoutuminen terveyskeskuslääkärin virasta alkaen, Havukainen Annika, Jatkoa LL Sona Safarovan palkkaamiseen määräjalle terveyskeskuslääkärin tehtäviin ajalle , Palvelupäällikkö/Sote 37 Irtisanoutuminen lähihoitajan toimesta alkaen, Laurikainen Eija, Irtisanoutuminen lähihoitajan toimesta alkaen, Pöntinen Kirsti, Oto-määräys, Kantanen Lari, Irtisanoutuminen lähihoitajan toimesta alkaen, Martikainen Tuula,

28 Mikkeli Kokouskutsu 28 (28) 49 Irtisanoutuminen lähihoitajan toimesta alkaen, Miettunen Seija, Perhepalveluiden johtaja 34 Häkkilä Mari, valinnan vahvistaminen psykologin virkaan (Vakanssi 460) sekä palkkauksen ym.virkasuhteen ehtojen tarkempi määrittely, Kovanen Anna-Liisa, valinta ma.sosiaalityöntekijäksi ajalle , Väänänen Marjo, valinta ma.toimintaterapeutiksi ajalle Lasten kehityksen tukiyksikköön, Psykologin määräaikaisen virkasuhteen (vakanssi 7288) täyttämättä jättäminen, Juottonen Sirpa, työajan muutos , Romo Merhi Katariina, eron myöntäminen lukien ehkäisevän päihdetyön ohjaajan tehtävästä, Terveyspalveluiden johtaja 63 Johanna Karjalaisen, siirto varahenkilöyksiköstä terveysneuvontaan alkaen toistaiseksi, Vammais- ja vanhuspalveluiden johtaja 7 Tehtäväsiirto ajalle , Oinonen Anni, Tehtäväsiirto vakansseineen alkaen toistaiseksi, Härkönen Kati, Vanhuspalveluvastaava/Ristiina 1 Valinta lähihoitajan toimeen, Marttinen Minna, Varahenkilöstöyksikön esimies 9 Tehtäväsiirto vakansseineen alkaen toistaiseksi, Korhonen Laura, Ylihammaslääkäri 17 Jenny Vilén, palkkaaminen suun terveydenhuoltoon määräajaksi ajalle , Sanna Palon palkkaaminen suun terveydenhuoltoon määräajaksi ajalle , Tarja Saksa-Jukaraisen valinta terveyskeskushammaslääkärin virkaan suun terveydenhuoltoon, Irtisanoutuminen hammashoitajan toimesta alkaen, Jokinen Essi, Koska sosiaali- ja terveysjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa/ työsopimuksissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle sosiaali- ja terveysjohtaja ehdottaa, ettei lautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin.