Ketterät koulutuspalvelut takaavat onnistuneen kotoutumisen ja edistävät turvallisuuden tunnetta Opetusalan turvallisuusfoorumi 2016 27. 29.4.2016 Laiva-seminaari, Silja Line Kari Lehtola Opetustoimen ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 1
KETÄ VARTEN ME (sivistyshenkilöstö ja hallinto) OLEMME OLEMASSA / TEEMME TYÖTÄMME? 2
OLAUS PETRIÄ (1493 1552) mukaillen: Yhteisen kansan hyöty on paras laki. > Olaus Petrin tuomarinohjeet ovat osa oikeusperinnettämme; ohjeet kirjataan edelleen lakikirjojen johdantoihin, mm. Suomen Laki teokseen.
YKSILÖN ja YHTEISKUNNAN kehittämiseen sopii sama periaate: Short term pain for long term gain 4
Esimerkkinä ITÄ-SUOMEN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 2017 5
KANSAINVÄLISET RAAMIT YK/ Ihmis- ja perusoikeudet/ Lasten oikeuksien sopimus sekä EU-lainsäädäntö YK ihmisoikeuksien yleinen julistus (1948) 26 artikla (1): Jokaisella on oikeus saada opetusta (> mahdollisuutta opetuksen saamiseen ei saa estää). Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. (2) Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen.
Lasten oikeuksien sopimus (1989 > Suomi ratifioinut 1991) Yhdistyneet kansakunnat on julistanut lasten olevan oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja apuun. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Viranomaisten on kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja kuunneltava lapsen mielipidettä. Vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta. 3. artikla: Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu > ohittaa aina asianosaisten aikuisten (esim. vanhempien, opettajien, huoltajien) edun. Lasten hyvinvoinnin takaamiseksi sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin.
12 artikla: Lapsella oikeus ilmaista mielipiteensä itseään / lasta koskevissa asioissa, ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. > Kuntapäätöksenteossa tätä perusoikeutta loukataan jatkuvasti; hallinto-oikeudet sallivat tämän tapahtua. Vanhaa toimintakulttuuria ei ole Suomessa saatu muutettua. 28 artikla: Lasten yhtäläiset oikeudet saada opetusta. 31 artikla: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. Viranomaiset ovat velvollisia kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioimaan päätösten vaikutukset lapsiin > LAPSIVAIKUTUSARVIO. Paljon yhtymäkohtia lastensuojelulakiin (2007).
Turvapaikanhakijoiden määrä 1.1.2015-23.2.2016 34 173 turvapaikanhakijaa, joista 2015 2016 Summa Irak 20 484 294 20 778 61% Afganistan 5 214 469 5683 17 % Somalia 1 981 51 2032 6 % Syyria 877 125 1002 3 % Albania 762 9 771 2 % (kielt.päätös) Kaikki yht. 32 476 1697 Turvapaikkahakemus, mukana alaikäinen lapsi 4 133 Yksin tulleen alaikäisen turvapaikkahakemus 2 757 SM ennuste: 15 000 hakijaa vuonna 2016 (??) Migri / ELY-keskus
Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat (9,5%) 19-34 vuotiaat (58 %) 35-64 vuotiaat (15 %) 65- (0,2%) Ei tiedossa (0,2 %) Lähde: Migri
11
12
Tilannekuva: laajamittainen maahantulo Valtioneuvosto SISÄMINISTERIÖ Poliisiosasto Rajavartio-osasto Maahanmuutto-osasto Pelastusosasto RVL Poliisi Maistraatti Maahanmuuttovirasto ELY Operatiivinen tilannekuva AVI Alueellinen tilannekuva Kunnat palveluiden tuottajina ja keskusten ylläpitäjinä SM / Migri *JÄKET * Hätämajoitusk. * VOKIT SPR / Muu operaattori Sairaan hoitopiirit Lisäksi ELY, AVI ja shp:t välittävät tilannekuvaa suoraan omien hallinnonalojen ministeriöihin
Pakolaisuus, turvapaikanhakijat (24.2.2016) Kiintiöpakolaiset Turvapaikanhakijat Laajamittainen maahantulo EU Tasaus kiintiö 160 000-300 000 750+ 300 1050 34 173 (2015) 32 476 3200 ELY / valmiussuunnitelma (2016) 1697 Migri / ELY-keskus
EU Kiintiöpakolaiset Turvapaikanhakijat Vastaanottokeskus Oleskelulupapäätöksen käsittely 5 kk 6 kk Myönteinen oleskelulupapäätös 30 40 % Kiintiöpakolaisprosessi ja kuntaan kotoutuminen Kielteinen päätös Maasta poistuminen: 30 päivää - omaehtoisesti - poliisin toimesta Migri / ELY-keskus
ELYn, TE- toimiston ja kuntien välinen yhteistyö ja työnjako kotouttamis- ja maahanmuuttoasioissa Kunnalla tulee olla voimassaoleva kotouttamisohjelma (Kotouttamislaki 1386/2010, 32) Kunta vastaa maahanmuuttajan kunnan peruspalveluista (asuminen, sos- ja terveyspalvelut, päivähoito, koulunkäynti, kulttuuri- ja vapaa-aika ja muut osallisuutta edistävät palvelut). Kunta saa laskennallisia ja erityiskorvauksia pakolaisten vastaanottotoimintaan. Muu arjen tuki: kolmassektori, järjestöt ja seurakunnat tukevat maahanmuuttajaa muussa kotoutumisessa Vastaanottokeskus- ja hätämajoituskustannukset maksaa valtio suoraan ylläpitäjälle Turvapaikanhakijat saavat VOK-oleskeluaikana elämiseensä päivärahan, valtion korvaus
Yhteenveto AVIen OKM:lle 29.2.2016 tekemästä kuntaselvityksestä turvapaikanhakijoiden varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisestä 1) Vain n. 2 % 0 6 vuotiaista turvapaikanhakijalapsista osallistui kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen (eli 1 492 lapsesta vain 26 osallistui) 2) Esiopetusikäisistä turvapaikanhakijoista 40 % osallistui esiopetukseen (eli 357 lapsesta osallistui 145) 3) Perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistui 5 250 henkilöä (6 16 v.), joista turvapaikanhakijoita oli 2 701. 6 16 vuotiaiden turvapaikanhakijoiden määrä oli yhteensä 2 705 4) PO valmistavaan opetukseen osallistuvien yli 17-v. kokonaismäärä on 275, joista turvapaikanhakijoita 152. 5) Esi- ja oppivelvollisuusikäiselle (6-16 -vuotiaat) turvapaikanhakijalle järjestyy esiopetuksen, perusopetukseen valmistavan opetuksen tai perusopetuksen opetus 1 24 viikossa. 6) Perusopetukseen osallistui oppivelvollisuusikäisistä turvapaikanhakijoista 635 yli 17- vuotiaista 52 hlöä. 7) n. 13 % kunnista oli vahvistanut OPS perusteiden mukaan laaditun paikallisen aikuisten perusopetuksen OPS:n 17
Perusopetuslaki Perusopetuslain 25.1. Oppivelvollisuus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Perusopetuslain 4.1 :n Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. -> Oppivelvollisuutta ja opetuksen järjestämisen velvollisuutta koskevissa säännöksissä on ero kunnassa asumista koskevan sääntelyn osalta. Kunnan velvollisuus opetuksen järjestämiseen ei koske vain vakinaisesti asuvia oppivelvollisia, vaan alueella asuvia oppivelvollisuusikäisiä heidän oppivelvollisuudenalaisuudesta riippumatta.
Perusopetuslain 1.1 ja 1.2 : ensimmäinen virke Soveltamisala Tässä laissa säädetään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta. Lisäksi laissa säädetään - - - - - maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta - - - -. Perusopetuslain 5.1 Muu opetus ja toiminta Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, lisäopetusta ja kunnan päättämässä laajuudessa perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille. -> Kunnan päätösvallassa on perusopetuksen järjestäminen ja oppilaiden ottaminen valmistavaan opetukseen ja aikuisten (oppivelvollisuusiän ylittäneiden ) perusopetukseen. Valmistavaa opetusta ei ole laissa rajattu oppivelvollisiin tai oppivelvollisuusikäisiin.
Perusopetuslain 46.1 Muiden kuin oppivelvollisten opetus Muille kuin oppivelvollisille annettavasta perusopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 2 :ssä, 3 :n 1 ja 2 momentissa, 9 :n 1 momentissa, 10 15, 18 22 ja 29 :ssä, 30 :n 1 momentissa sekä 35, 37, 38 ja 40 44 :ssä säädetään. Opetus, oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Opetuksessa, joka on kunnan tai kuntayhtymän päätöksen taikka 7 :ssä tarkoitettuun lupaan sisältyvän määräyksen perusteella järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti, oppilaalla on oikeus maksuttomaan asumiseen sekä riittävään päivittäiseen maksuttomaan ruokailuun. Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa opetuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Oppilaalle voidaan 36 :n 1 momentissa mainituilla perusteilla antaa kirjallinen varoitus tai oppilas voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi.
Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen järjestämisestä Kunta voi jo nykyisin oman päätöksensä mukaan ilman erityistä lupaa järjestää: Perusopetusta oppivelvollisuusiän ylittäneille Vuoden verran valmistavaa opetusta oppivelvollisuusiän ylittäneille Kunta voi jo nykyisin päättää: Oppilasmääristä Missä ryhmässä ja minkä oppilaitoksen yhteydessä opetusta järjestetään -> Kunta voi siis ilman valtion lupaa järjestää opetusta esimerkiksi aikuislukion, päivälukion, peruskoulun yhteydessä, kansanopistossa tai kansalaisopistossa. Laki ei säätele paikkaa vaan koulutuksen sisältöä. Kunnan tulee hyväksyä opetusta varten Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetussuunnitelma. Yksityiset toimijat tarvitsevat valtioneuvostolta erillisen luvan kaikkiin koulutusmuotoihin.
Oppimisen haasteita Lähde: Arvonen, Katva, Nurminen 2009.
Hyvä ympäristö traumatisoituneelle oppilaalle Leikkisä (P) Rakastava (L) Hyväksyvä (A) Utelias (C) Empaattinen (E) Arthur Becker- Weidman 2013, PLACE
24
25
26
27
28
29
30
Maahanmuuttajat kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaissa Esiopetus ja perusopetus oppivelvollisuusikäisille korvataan kunnan peruspalveluiden valtionosuuslain (1704/2009) mukaan. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus kunnan väestöstä vaikuttaa kunnan valtionosuuden määrään. Maahanmuuttajille kohdennettu kriteeri valtionosuusjärjestelmässä tarkoittaa vieraskielisyyskerrointa, joka lisää kunnan saamaa valtionosuutta. Lisäksi valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, jos esi- ja perusopetusta saavalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa. Jos oppilaalla on kotikunta Suomessa, kunta saa rahoituksen ikäluokkaperusteisesti.
Maahanmuuttajat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa (1705/2009) säädetään rahoituksesta maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen ja muille kuin oppivelvollisille tarkoitettuun ( aikuisten ) perusopetukseen. Valmistavaa opetusta voi järjestää sekä esi- ja oppivelvollisuusikäisille että oppivelvollisuusiän ylittäneille. Valmistavan opetuksen ja aikuisten perusopetuksen rahoitus määräytyy varainhoitovuoden aikana oppilasta kohden määrättyjen yksikköhintojen ja edeltävän vuoden 20.9. oppilasmäärien tulojen summasta. Varainhoitovuoden rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden ja sitä edeltävän vuoden 20.9. oppilasmäärien keskiarvon mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä.
Maahanmuuttajat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa Kunnalle maksetaan perusopetukseen valmistavasta opetuksesta 16 185 euroa/oppilas ja yksityiselle (alv. korvauksen vuoksi) 16 804 euroa/oppilas. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksesta korvataan 4 674 euroa/oppilas. Mikäli opetus järjestetään sisäoppilaitoksessa (kansanopisto), korvaus on 9 516 euroa/oppilas (+ 3 104 euroa, jos oppilas majoittuu). Rahoituslakia on vuoden määräajaksi muutettu 6-16-vuotiaiden osalta siten, että valmistavan opetuksen rahoitusta myönnettäisiin kertoimella 0,5 myös oppilaista, jotka eivät ole läsnä laskentapäivinä 20.9.2015 tai 20.9.2016, mutta joille järjestetään opetusta mainittujen laskentapäivien välissä yhtäjaksoisesti 4-7 kuukautta. Vähintään 8 kk tuo täyden rahoituksen.
Erilaiset islamit Suomessa on asunut tataarimuslimeja jo 1800-luvun lopulta lähtien. * Usko (henkilökohtainen) * Uskonto (sosiaalinen) * Kulttuuri (kulttuurinen) * Poliittinen islam Yhdistäviä tekijöitä (eri suuntausten ja muut uskonnot): viisi pilaria; moraalinen suuntaus, johon kuuluivat ruokavaliorajoitukset ja rajoitukset seksuaaliselle kanssakäymiselle hyveet, kuten rehellisyys, rauha, laupeus ja pyrkimys parantaa itseään ja maailmaa.
Monikulttuurinen toimintatapa Eroaa esimerkiksi kulttuuriseen sulautumiseen tai eriytymiseen pyrkivästä politiikasta, sillä se hyväksyy kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen olennaiseksi osaksi ihmisten välistä toimintaa. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että monikulttuurinen toiminta pyrkisi aina ylläpitämään kulttuurista monimuotoisuutta tai tukemaan kulttuuristen vähemmistöjen erityispiirteitä. Kyse on siitä, että etsitään yhteisiä pelisääntöjä kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa. Toisinaan nämä pelisäännöt tarkoittavat yksilöiden identtistä kohtelua heidän kulttuurisesta taustastaan riippumatta. Toisinaan taas yhtäläinen tasavertainen kohtelu voi tarkoittaa myös eriytettyä kohtelua.
Kotouttamisen tehostaminen (yleisesti): Mitä seuraavaksi, mitä huomioitava 1 / 2 Kotouttamislainsäädännön muutokset? Esikotouttamisen keinot käyttöön Turvapaikkakäsittelyn aikataulu Kotoutumiskoulutuksen uudistukset Hanketoiminnan tuki! > kevät 2016 Yritys- ja työnantajayhteistyö TE- toimiston ja ELY-keskuksen resurssit Kuntien asuntokapasiteetti? Oppilaitosten koulutuskapasiteetti? Vapaaehtoistyön tukeminen Asennetyö Etnisten suhteiden neuvottelukunta Positiivinen vaikutus maakuntien väestörakenteeseen! Irja Sokka / ELY-keskus ja Kari Lehtola
2 / 2 Monet maahanmuuttajaopiskelijat ovat motivoituneita ja ahkeria ja vahvuutena on toisten kohtaaminen. Samankieliset opiskelijat voivat olla toisilleen avuksi (tosin ei aina ). On olennaisen tärkeää kohdata maahanmuuttajaopiskelija yksilönä ei kulttuuriryhmänsä edustajana. Kansallisuudesta tai kielestä huolimatta jokaisella on oma yksilöllinen elämänkenttä, historia ja taitotaso. Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän sulatusuunina vs. salaattikulhona Monet asiat selviävät avoimella puheeksi ottamisella.
On kunnia-asia hoitaa kotouttamistyö laadukkaasti - kiitos! Lähteet: OKM OPH Migri Kuntaliitto www.finlex.fi www.kotouttaminen.fi Kari Lehtola opetustoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto kari.lehtola@avi.fi, puh. 040 505 0740, www.avi.fi/ita 38