SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTASUUNNITELMA-TALOUSARVIO VUODEKSI 2014

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTASUUNNITELMA-TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 18.12.2013 1

SISÄLLYS Saamelaiskäräjien toiminnan arvot... 3 1. Talousarvion 2014 lähtökohdat... 4 1.1. Budjettivuoden päätavoitteet... 4 1.1.1. ILO 169-sopimuksen ratifioiminen... 4 1.1.2. Saamelaiskäräjälain ja -asetuksen voimaansaattaminen... 4 1.1.3. Pohjoismainen saamelaissopimus... 4 1.1.4. Saamen kielten elvyttämisohjelma... 4 1.2. Tulot ja menot... 4 2. Sektorikohtaiset tavoitteet ja niiden resursointi... 9 2.1. Parlamentarismi ja edunvalvonta... 9 2.2. Saamelaiselinkeinot, oikeudet ja ympäristö... 10 2.3. Saamelaisten kielellisten oikeuksien edistäminen ja saamen kielen toimisto... 11 2.4. Saamelaiskoulutus ja oppimateriaalituotanto... 12 2.5. Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut... 14 2.6. Saamelaisen kulttuuritoiminnan edistäminen... 15 2.7. Saamelaisnuorten osallisuus ja oikeudet... 16 2.8. Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston toiminta... 16 2.9. Yleishallinto... 17 3. Erillisprojektien tavoitteet ja niiden resursointi... 18 3.1. Lastenkulttuurikeskus Mánnu... 18 3.2. Saamelaismusiikkikeskus... 19 3.3. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus... 20 3.4. POSKE:n saamelaisyksikkö... 20 3.5. SáFá2-hanke... 22 4. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen liiketoimintapalvelut... 23 5. Yksityiskohtainen vertailu vuoteen 2013... 24 Kuva- ja taulukkoluettelo Kuva 1 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan rahoitus... 5 Kuva 2 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan menojen jakautuminen... 9 Taulukko 1 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan ja erillishankkeiden talousarvio vuodelle 2014... 6 Taulukko 2 Parlamentarismin ja edunvalvonnan tulot ja menot... 10 Taulukko 3 Elinkeino-, oikeus ja ympäristösektorin budjetti... 10 Taulukko 4 Saamen kielen toimiston tulot ja menot... 11 Taulukko 5 Saamelaisopetuksen edistämisen tulot ja menot... 13 Taulukko 6 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulot ja menot... 14 Taulukko 7 Kulttuuripalvelujen tulot ja menot... 15 Taulukko 8 Nuorisoneuvoston tulot ja menot... 16 Taulukko 9 SPN: tulot ja menot... 16 Taulukko 10 Yleishallinnon tulot ja menot... 17 Taulukko 11 Lastenkulttuurikeskuksen tulot ja menot... 18 Taulukko 12 Musiikkikeskuksen tulot ja menot... 19 Taulukko 13 Skábman talousarvio... 20 Taulukko 14 Posken saamelaisyksikön talousarvio... 21 Taulukko 15 SáFá2-hankkeen talousarvio... 22 Taulukko 16 Sajoksen liiketoimintapalvelujen talousarvio... 23 2

Saamelaiskäräjien toiminnan arvot1 vahva saamelainen identiteetti saamen kielten elinvoimaisuus saamelainen kulttuuri ja kulttuuriperintö perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus saamelainen luontoyhteys Kuva: Petra Biret Magga-Vars saamelainen kulttuurimaisema saamelaisten kestävän kehityksen ja biologisen monimuotoisuuden turvaaminen saamelainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys saamelaisten perinteiden ylläpitäminen ja perinteisen tiedon elvyttäminen ja turvaaminen 1 Saamelaiskäräjien vaalikauden 2012-2015 toimintaohjelma 3

1. Talousarvion 2014 lähtökohdat 1.1. Budjettivuoden päätavoitteet 1.1.1. ILO 169- sopimuksen ratifioiminen Valtioneuvosto on asettanut hallitusohjelmassaan tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus. Saamelaiskäräjien toiminnan päätavoitteena on edistää ja luoda edellytykset sopimuksen pikaiselle ratifioinnille. 1.1.2. Saamelaiskäräjälain ja - asetuksen voimaansaattaminen Esitys saamelaiskäräjälain - ja asetuksen uudistamiseksi on valmistunut. Esitys lainsäädännön tarkistamiseksi viedään eduskunnan käsittelyyn budjettivuonna. Saamelaiskäräjien tavoitteena on, että saamelaiskäräjälakia ja -asetusta uudistetaan saamelaiskäräjien yleiskokouksen päätösten mukaisesti. 1.1.3. Pohjoismainen saamelaissopimus Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ovat käynnissä saamelaiskäräjien sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin valtioiden kesken. Saamelaiskäräjillä on kolme edustajaa Suomen valtion neuvottelukunnassa, kolme edustajaa neuvotteluvaltuuskunnan kansallisessa taustaryhmässä sekä asiantuntija. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on sopinut, että kolmen maan saamelaiskäräjät muodostavat yhteisen kannan jatkoneuvotteluissa. Saamelaiskäräjien tavoitteena on, että pohjoismainen saamelaissopimus ratifioidaan ja että sopimus noudattaa mahdollisimman pitkälle asiantuntijatyöryhmän tekemää ehdotusta. 1.1.4. Saamen kielten elvyttämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ehdotus toimenpideohjelmaksi saamen kielten elvyttämiseksi valmistui keväällä 2012. Ohjelmaa ei ole edelleenkään hyväksytty eikä sitä ole toimeenpantu. Saamelaiskäräjien tavoitteena on, että elvyttämisohjelman toteuttamista kiirehditään ja sitä varten osoitetaan valtion talousarviossa riittävät resurssit. 1.2. Tulot ja menot Hallituksen esityksessä vuoden 2014 talousarvioksi (HE 112/2013vp) oikeusministeriön pääluokassa momentilla 25.01.50 on osoitettu 3 317 000 euroa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämisestä aiheutuviin menoihin. Tästä kokonaismäärärahasta oikeusministeriö on varannut 1 481 000 euroa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen vuokriin Senaatti-kiinteistöille ja 120 000 euroa saamen kielilain 31 :ssä tarkoitettuja avustuksia varten. Jäljelle jäävä osuus 1 626 000 euroa on 4

tarkoitettu saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan ja 60 000 euroa Sajoksen palveluyksikön toimintaan. Saamelaiskäräjien avustus on vuonna 2014 30 000 euroa suurempi kuin vuonna 2013. Varsinaisen toiminnan suurin menoerä on henkilöstökulut. Epävarmuustekijöitä saamelaiskäräjien talousarviossa on Sajoksen myyntitoiminnan kehitys. Mikäli oikeusministeriöstä ei saada rahoitusta tai vain osittainen rahoitus irtisanomiskuluihin saamelaiskäräjien taloutta joudutaan sopeuttamaan budjettivuoden aikana. Budjettivuodelle esitetään alijäämäistä talousarviota (-78 000 euroa), joka katettaisiin aikaisempien vuosien ylijäämällä. Kuva 1 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan rahoitus 5

Taulukko 1 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan ja erillishankkeiden talousarvio vuodelle 2014 SELITE SUMMA TULOT Oikeusministeriön valtionavustus 1 626 000 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus 110 000 saamelaisnuorten toimintaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus 25 000 saamelaisnuorten taidetapahtuman Oikeusministeriön vuokra-avustus 396 000 Varsinaiseen toimintaan liittyvät muut avustukset OKM Gollegiella 30 000 OM; pohjoismaisen saamelaissopimuksen 15 000 valmistelu OM erityisavustus 25 000 Varsinaisen toiminnan muut tulot käännöspalvelujen myyntitulot 37 000 oppimateriaalien myyntitulot 20 000 korko- ja muut vastaavat tulot 3 000 Muut tulot yhteensä 2 287 000 Sajoksen liikevoitto 9 000 TULOT YHTEENSÄ: 2 296 000 228 000 MENOT Posken omarahoitusosuus 6 000 Henkilöstökulut 1 344 000 Omarahoitus SáFá 2 42 000 Kokous yms. kulut (sis. tulkkaus- ja käännöskulut) 2 Hallinto, toimistomenot ja vuokrat 3 580 000 Saamen kielen edistäminen 10 000 Ympäristöasioiden edistäminen 34 000 Nuorisoneuvosto 60 000 Gollegiella 30 000 Pohjoismainen saamelaissopimus 15 000 Saamelaisnuorten taidetapahtuma 25 000 MENOT YHTEENSÄ 2 374 000 VARSINAISEN TOIMINNAN -78 000 TULOJEN JA MENOJEN EROTUS: 2 Seuraavat budjettimomentit 013, 0221, 023,0321, 0322, 0421, 0521, 0621, 0721, 081, 0841 3 Seuraavat budjettimomentit 082, 084 (poislukien 0841). Sisältää saamelaisten kansallispäivän vietosta aiheutuvat kulut. 6

Tilinpäätössiirrot 78 000 TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0 Valtionavustukset saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamelaiskulttuurin edistämiseen 200 000 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus 169 000 saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus 400 000 saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus 550 000 saamelaiseen kieli- ja kulttuuripesätoimintaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus 120 000 saamenkieliseen päivähoitoon sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustus 480 000 saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi OM avustus pohjoismaisille 15 000 saamelaisjärjestöille Yhteensä tulot 1 934 000 Menot: 1 934 000 TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0 ERILLISPROJEKTIT Tulot opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus 50 000 saamelaislasten mediakasvatuksen edistämiseen saamelaisalueen kuntien avustukset saamelaisen 12 000 lastenkulttuurikeskuksen toimintaan sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustus 52 000 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön toimintaan Saamelaiskäräjien omarahoitus Poskelle 6 000 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus 30 000 saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen OM valtionavustus saamelaiskulttuurin 40 000 edistämiseen (lastenkulttuurikeskus) OM:n vuokra-avustus 69 000 OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin 47 000 edistämiseen (Skábma) OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin 98 000 edistämiseen (musiikkikeskus) Yhteensä: 404 000 Menot 404 000 TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0 7

SÁFÁ2 HANKE Tulot Lapin liitto 14 201 Saamelaiskäräjien omarahoitus: 42 000 Interreg-rahoitus: 185 624 Yhteensä: 241 825 Menot: 241 825 SAJOKSEN PALVELUYKSIKKÖ Tulot OM yleisavustus Sajoksen palveluyksikölle 60 000 OM avustus Sajoksen vuokriin 810 000 vuokratulot vakituisilta alivuokralaisilta 85 000 palvelumyynti ja muut tulot 225 000 ALV-palautukset 50 000 Yhteensä 1 230 000 Menot Henkilöstökulut 213 000 Vuokra 810 000 Muut kulut 198 000 Yhteensä 1 221 000 Tuotto: 9 000 VALTIONAVUSTUKSET JA 6048 825 MYYNTITULOT YHTEENSÄ KAIKKI MENOT YHTEENSÄ 6126 825 KULUJÄÄMÄ -78 000 8

Kuva 2 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan menojen jakautuminen 2. Sektorikohtaiset tavoitteet ja niiden resursointi 2.1. Parlamentarismi ja edunvalvonta Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 3-4 kertaa. Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan n. 10 kertaa. Saamelaiskäräjien edunvalvonta on tuloksellista ja kustannustehokasta. Edunvalvonnan tarkoituksena on edistää vaalikauden ja kuluvan vuoden toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ja huolehtia saamelaisten oikeusaseman kehittämisestä lainsäädäntöhankkeissa. Läheistä yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden ja saamelaisorganisaatioiden kanssa jatketaan. Toimintavuonna järjestetään yhteiskokous saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien kanssa sekä Sámi Duodji ry:n kanssa. Myös muiden saamelaiselinkeinoja edustavien yhdistysten kanssa voidaan järjestää yhteiskokouksia. Aletaan valmistelemaan vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleja ja saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän vaalijärjestelmää koskevien esitysten toimeenpanoa. 9

Taulukko 2 Parlamentarismin ja edunvalvonnan tulot ja menot Selite Meno Yleiskokous 35 000 Hallitus 10 000 Puheenjohtaja 93 000 Varapuheenjohtajien palkkiot 14 000 Hallintopäällikkö 76 000 Puheenjohtajan avustaja 51 000 Työryhmät ja seminaarit 6 000 Edunvalvonta ja poliittinen sidosryhmätoiminta 63 000 Pohjoismainen saamelaissopimus 15 000 Yhteensä: - 363 000 Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan 348 000 tarkoitettu määräraha OM erityisavustus 15 000 Yhteensä: 363 000 2.2. Saamelaiselinkeinot, oikeudet ja ympäristö Elinkeino-, oikeus- ja ympäristösektori edistää YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanoa Suomessa. Toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien vaalikauden keskeiset tavoitteet. Saamelaiselinkeinojen asemaa erityislainsäädännössä ja elinkeinojen rahoitusta pyritään kehittämään saamelaiskulttuurin tarpeet huomioivaksi. Sektori osallistuu aktiivisesti kaivoslain toimeenpanoon tehden erityisesti yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa. Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen artikla 8(j)-työryhmän edistämään kansallisen biodiversiteettistrategian ja -toimintaohjelman saamelaisia koskevien tavoitteiden toteutumista. Työtä ohjaa ensimmäisen kansallisen artikla 8(j)-työryhmän loppuraportti. Saamelaiskäräjät osallistuu aktiivisesti työryhmän työhön. Budjettivuonna on tarkoitus käynnistää ulkopuolisella rahoituksella perinteisen tiedon säilymistä ja kehittymistä tukevia hankkeita. Taulukko 3 Elinkeino-, oikeus ja ympäristösektorin budjetti Selite Meno Lakimiessihteeri 65 000 Ympäristösihteeri 52 000 Ympäristöasioiden edistäminen 34 000 Elinkeino- ja oikeuslautakunnan kokouskulut 4 000 Yhteensä - 155 000 Tulot Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan 155 000 tarkoitettu määräraha 10

2.3. Saamelaisten kielellisten oikeuksien edistäminen ja saamen kielen toimisto Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi (2012-2015) saamen kielen elinvoimaisuuden turvaamisen. Toimintasuunnitelmassa tavoitteena on saamen kielten käytön lisääminen ja saamen kielten käyttömahdollisuuksia vahvistetaan kaikilla elämän alueilla ja saamen kielten säilymistä, kehittämistä ja siirtymistä uudelle sukupolvelle tuetaan. Kuluvana vuonna Suomen saamelaiskäräjät hallinnoi pohjoismaista Gollegiella-palkintoa. Lisäksi myönnetään saamen kieliteko-palkinto. Saamen kielilain ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista edistetään ja viranomaisten saamen kielilain noudattamista seurataan. Budjettivuonna selvitetään saamelaiskäräjin saamen kielen toimiston tarjoamien ilmaisten käännöspalvelujen tulevaisuus Utsjoen kunnalle. Yleistä kielitutkintoa ei ole vielä mahdollisuus suorittaa kaikissa saamen kielissä. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistoon on tullut kyselyjä/pyyntöjä saada todistus saamen kielen taidosta. Saamen kielineuvosto on päättänyt aloittaa valmistelut todistuksen antamiseksi. Saamen kielineuvosto pitää vuoden aikana vähintään neljä (4) kokousta. Taulukko 4 Saamen kielen toimiston tulot ja menot Selite Meno Kieliturvasihteeri 68 000 I kielenkääntäjä 58 000 II kielenkääntäjä 58 000 III kielenkääntäjä 53 000 IV kielenkääntäjä 55 000 Saamen kielineuvosto 4 000 Inarinsaamen kielityöntekijä 41 000 Koltansaamen kielityöntekijä 50 000 Saamen kielen edistäminen 10 000 Omarahoitus SáFá 2 hankkeeseen 42 000 Saamen kieliyhteistyö 42 000 Gollegiella-palkinto 30 000 Yhteensä: -511 000 Tulot Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan 444 000 tarkoitettu määräraha Käännösmyynti 37 000 OKM:n avustus Gollegiella palkinnon 30 000 jakamiseen Yhteensä: 511 000 11

2.4. Saamelaiskoulutus ja oppimateriaalituotanto Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta toimii saamelaiskäräjien toimintaohjelmassa asetettujen arvojen ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Neuvottelua saamelaiskäräjien vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi ja saamelaisopetuksen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi opetuksen alueella jatketaan opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa. Lisäksi kutsutaan eduskunnan sivistysvaliokunta tutustumaan saamelaisopetuksen haasteisiin. Neuvottelua yhteistyössä opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa jatketaan. Yhteistyötä kuntien ja koulujen kanssa tiivistetään. Saamelaisten kotiseutualueella pyritään edistämään ennen muuta saamen kielen elvyttämisen jatkumista lasten siirtyessä kielipesistä ja päiväkodeista kouluun. Pyritään edistämään kielikylpyopetuksen aikaansaamista. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella toimivia koulutuksen järjestäjiä ja siellä asuvia vanhempia autetaan saamen kielen opetuksen aikaansaamiseksi. Oppimateriaalityön tehostaminen Saamenkielisen oppimateriaalin valmistamista tehostetaan erityisesti koltan- ja inarinsaamen osalta ja pyritään löytämään ja kouluttamaan uusia oppimateriaalin tekijöitä. Toimistoon palkataan inarinja koltansaamenkieliset oppimateriaalin projektityöntekijät. Oppimateriaalityön kustannukset hoidetaan tarkoitusta varten saatavalla valtionavustuksella. Pohjoismaista oppimateriaaliyhteistyötä lisätään ja pyritään saamaan se pysyvälle perustalle. Sámi allaskuvlan ylläpitämää Ovttas.noportaalin sivustoa pyritään kääntämään inarin- ja koltansaamen kielille ja sivustolle lisätään aineistoa Suomen puolelta. Saamelaisnuorten taidetapahtuma Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Sodankylän kirkonkylän uudessa urheiluhallissa maaliskuun lopussa. Tapahtuman pääteemana on tanssi. Tapahtuman saamelaisena teemana on eläinkuva (kuvataide ja valokuva). Tapahtuma valmistellaan koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan, Sodankylän kunnan ja saamelaiskäräjien muiden toimijoiden yhteistyönä. Tapahtuman järjestämiseen on haettu erillistä valtionavustusta opetusministeriöltä. Lautakunnan kokoukset Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta pitää vuoden aikana viisi kokousta, jotka järjestetään eri puolilla saamelaisaluetta. Kokoukset toimivat samalla tutustumiskäynteinä saamen kielen ja saamenkielistä opetusta antaviin kouluihin. Yksi kokouksista järjestetään Norjan saamelaiskäräjillä Kaarasjoella tai Ruotsin saamelaiskäräjillä Kiirunassa. Tarkoituksena on mm. kehittää oppimateriaaliyhteistyötä ja edesauttaa yhteispohjoismaisten opetussuunnitelmien aikaansaamista perusopetuksen saamen kieleen ja saamelaiseen käsityöhön. Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokoukset Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokouksia järjestetään kaksi, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Yhteistyöelimen toiminnassa korostuu opetushallituksen käynnistämä opetussuunnitelman perusteiden, opetuksen sisältöjen ja tuntijaon uudistus. Saamelaiskäräjien asettamia tavoitteita ovat mm. erityisten saamelaisopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laatiminen saamelaiskäräjien johdolla sekä saamelaiseen kulttuuriin liittyvien sisältöjen saaminen perusopetuksen ja lukion eri oppiaineiden oppimääriin. Muita tärkeitä asioita yhteistyöelimen toiminnassa tulevat olemaan 12

oppimateriaalityö ja sen resurssit, saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tilanne, saamenkielisten opettajien koulutus ja siihen liittyvä yliopistojen välinen yhteistyö sekä saamen kielen elvyttämisen edellytykset koulussa. Pohjoismainen saamelaisopetuksen hallinnon yhteistyö Saamelaisopetuksen yhteistyötä tehostetaan osana saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintaa. Yhteistyön tärkeimmät osapuolet ovat Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät, saamelaiskoulujen hallinto Ruotsissa, saamelainen korkeakoulu sekä maiden pohjoisten alueiden aluehallintoelimet. Saamelaiskäräjien ja saamelaiskoulujen hallinnon välille pyritään luomaan tiiviimmät tiedonvaihdon käytännöt ja lisäämään tietoa saamelaisopetuksen asemasta ja tilanteesta naapurimaissa. Saamelaiskäräjien koulutusraportti n:o 2 Saamelaiskäräjien toinen koulutusraportti julkaistaan toimintavuoden aikana. Raportti selvittää saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tilannetta, ongelmia ja kehittämistarpeita saamelaisten kotiseutualueen perusopetuksessa ja lukioissa ja päivittää tilanteen kotiseutualueen ulkopuolella. Raportin aineisto on pääosiltaan koottuna. Oktavuohta-nettilehden kehittäminen Oktavuohta nettilehden sisältöä edelleen kehitetään ja uudistetaan, sivustolle toimitetaan lisää aineistoa ja päivitetään aiempaa materiaalia. Sivuston toimittamista suomi-pohjoissaameinarinsaame-koltansaame nelikieliseksi tietopaketiksi jatketaan. Sivustoa on mahdollista käyttää sekä saamelaisalueen kouluissa että muualla. Nettilehden markkinointia tehostetaan. Taulukko 5 Saamelaisopetuksen edistämisen tulot ja menot Selite Meno Koulutussihteeri 69 000 Oppimateriaalisihteeri 60 000 Oppimateriaalisuunnittelija 48 000 Toimistosihteeri 43 000 Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta 4 000 Koulutusasian yhteistyöelin 3 000 Stipendit 10 000 Oppimateriaalituotanto 400 000 Saamelaisnuorten taidetapahtuma 25 000 Yhteensä: -662 000 Tulot OKM valtionavustus 400 000 Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan 217 000 tarkoitettu määräraha Oppimateriaalien myyntitulot 20 000 OKM avustus saamelaisnuorten 25 000 taidetapahtumaan Yhteensä: 662 000 13

2.5. Saamenkieliset ja - kulttuurinmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveystoimen päätavoitteena on kehittää saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien asiakaslähtöisten hyvinvointipalvelujen laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä edistää saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveysalalla. Saamelaiskäräjät osallistuu kansallisen Kaste II-ohjelman toimeenpanoon saamelaiskäräjien asettamien tavoitteiden mukaisesti. Päätavoitteena ohjelmakaudella ovat saamelaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä laadukkaiden ja taloudellisesti kestävien saamelaisten hyvinvointipalvelujen tuottaminen kolmella eri saamen kielellä, kulttuuriitsehallinnon pohjalta. Erityisinä kohderyhminä ovat saamelaiset lapsiperheet, ikäihmiset ja riskiryhmät. Saamenkielisten hyvinvointipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi pyritään kasvattamaan valtion talousarviossa vuosittain hyväksyttävää saamelaista sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahaa, lisäämään yhteistyötä saamelaisalueen kuntien, seutukuntien, sairaanhoitopiirien, eri koulutustahojen ja järjestöjen kanssa sekä edistämään raja-alueilla tehtävää käytännön yhteistyötä. Saamelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjonnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi juurrutetaan SaKaste - saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakennehankkeessa luotuja hyviä käytäntöjä saamelaisessa varhaiskasvatuksessa ja vanhustyössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää vuoden aikana 8 kokousta, jotka järjestetään eri puolilla saamelaisaluetta. Toimintavuoden aikana järjestetään seminaari saamelaisalueen kuntien kanssa erillismäärärahalla tuotettujen palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi ja arvioimiseksi. Erillismäärärahan tason nostamiseksi jatketaan neuvotteluja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Varmistetaan saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa. Saamelaisten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi luodaan saamelaisten sosiaali- ja terveysasioiden yhteistyöelin, jonka avulla ministeriö, saamelaiskäräjät, saamelaisten kotiseutualueen kunnat ja muut sidosryhmät voisivat tehokkaammin parantaa laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tarjontaa saamelaisväestölle. Yhteistyöelin kokoontuu kerran vuodessa. Taulukko 6 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulot ja menot Selite Meno Sosiaali- ja terveyssihteeri 52 000 Sosiaali- ja terveyslautakunta 4 000 Omarahoitusosuus Poskelle 6 000 Avustukset kunnille Sote-palvelujen 480 000 tuottamiseen saamenkielinen päivähoito 120 000 Kielipesä 550 000 Elvytys kotiseutualueen ulkopuolella 150 000 Yhteensä -1 362 000 Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan 62 000 tarkoitettu määräraha 14

STM avustus 480 000 OKM avustus kieli- ja kulttuuripesät 550 000 OKM avustus päivähoito 120 000 OKM avustus kotiseutualueen ulkp. 150 000 Yhteensä: 1 362 000 2.6. Saamelaisen kulttuuritoiminnan edistäminen Kulttuurilautakunnan toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman tavoitteet ja arvot. Saamelaiskäräjät edistää arvonlisäveron laskemista saamen käsityöltä ja taiteelta 9 % saamelaiskäräjien edunvalvonnassa. Saamelaiskäräjät myös pyrkii nostamaan valtion talousarviossa varattua määrärahaa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan taloussuunnitelman mukaisesti. Saamelaiskäräjät neuvottelee ministeriön kanssa siitä, että rahoituksen myöntämisessä myönnettäisiin saamelaiskäräjille täysi itsemääräämisoikeus. Kulttuurilautakunta aloittaa saamelaiskäräjien taide- ja kulttuuripoliittisen ohjelman toimeenpanon. Lautakunta osallistuu aktiivisesti Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen toimeenpanoon. Lautakunta tukee pyrkimyksiä perustaa kolttakulttuurikeskus Sevettijärvelle. Saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja omassa toiminnassa tuetaan saamelaisten kulttuuri-ilmausten säilymistä, kehittymistä ja elvyttämistä. Saamelaisen kulttuurimäärärahan myöntämisessä ja edunvalvonnassa luodaan edellytykset sille, että saamenkielisen ja saamelaiskulttuurin mukaisen lasten ja nuorten kirjallisuuden, multimediatuotannon ja muiden palveluiden määrä ja saatavuus kasvaa. Kulttuurilautakunta pitää vuonna 2013 Sajoksessa neljä (4) varsinaista kokousta ja kaksi (2) puhelinkokousta. Taulukko 7 Kulttuuripalvelujen tulot ja menot Selite Meno Kulttuurisihteeri 60 000 Kulttuurilautakunta 4 000 Avustukset pohjoismaisille saamelaisjärjestöille 15 000 Saamelainen kulttuurimääräraha 169 000 Yhteensä: -248 000 Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan 64 000 tarkoitettu määräraha OKM, pohjoismaiset saamelaisjärjestöt 15 000 OKM, kulttuurimääräraha 169 000 Yhteensä: 248 000 15

2.7. Saamelaisnuorten osallisuus ja oikeudet Nuorisoneuvoston keskeisimpiä tavoitteita vuodelle 2014 on järjestää nuorisoneuvoston alaisuudessa itsenäisesti toimiva saamelaisnuorten suvaitsevaisuutta ja identiteettiä käsittelevä saamelaisnuorten konferenssi alkuvuodesta 2014 sekä aloittaa Ofelaš-toiminta yhteistyössä Giellagas-instituutin kanssa. Ofelaš-toiminnan päätarkoituksena on kouluttaa valtaväestön nuoria jakamalla oikeaa tietoa saamelaisista suoraan nuorelta nuorelle ja vähentää ennakkoluuloja ja vääristyneitä mielikuvia saamelaisista. Nuorisoneuvoston tavoitteena on myös järjestää saamelaisnuorille tarkoitettuja tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, tapahtumia ovat Skábmagovat elokuvafestivaalin nuortenpäivä, Saamelaisnuorten taidetapahtuma ja Ijahis Idja musiikkifestivaalin lasten- ja nuortenpäivä. Lisäksi tavoitteena on tiivistää yhteistyötä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien nuorisoelinten kanssa sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin muiden nuorisotoimijoiden kanssa sekä osallistua erilaisiin saamelais- ja alkuperäiskansojen tapahtumiin, tutustua Suomen valtionhallintoon ja järjestää nuorille erilaisia koulutuksia ja teemapäiviä, joissa saamelaisnuoret tapaavat toisiaan ja tekevät yhdessä. Nuorisoneuvosto pyrkii järjestämällään toiminnalla ja tiedotuksella vahvistamaan saamelaisnuorten saamelaista identiteettiä, edistämään saamelaisnuorten oikeuksia omaan kieleensä ja kulttuuriinsa sekä Ofelaš-toiminnan aloittamisella tavoittaa saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaisnuoret. Nuorisoneuvosto pitää kokouksia joka toinen kuukausi, eli noin kuusi kokousta. Taulukko 8 Nuorisoneuvoston tulot ja menot Selite Meno Nuorisoneuvoston toiminta 60 000 Nuorisosihteeri 50 000 Yhteensä: 110 000 OKM avustus 110 000 Yhteensä 110 000 2.8. Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston toiminta SPN:n kuluvan vuoden toiminnan keskeisiä tavoitteita on saamen kieliyhteistyön uudelleen organisoinnin ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen lisäksi SPN:n hallinnon ja oman toiminnan kehittäminen, saamelaisten etujen kansainvälinen edunvalvonta sekä saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin julistusten toteutumisen edistäminen. SPN:n nuorisotoimintaa tehostetaan. Taulukko 9 SPN: tulot ja menot Selite Meno SPN:n hallitus ja neuvosto 5 000 Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan 5 000 tarkoitettu määräraha 16

2.9. Yleishallinto Yleishallintoa ja saamelaiskäräjien toimintaa kehitetään vuonna 2014 henkilöstöpoliittisen ohjelman sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien mukaisesti. Saamelaiskäräjien henkilöstön perehdyttämisohjelma valmistuu kuluvana vuonna. Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnön pohjalta aletaan valmistelemaan saamelaiskäräjien työjärjestyksen uudistamista. Työjärjestyksen uudistaminen on tarkoitus saada voimaan samanaikaisesti saamelaiskäräjälain ja -asetuksen uudistamisen kanssa. Työjärjestyksen uudistamiseksi järjestetään yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa. Saamelaiskäräjien talousarvio- ja tilinpäätöskäytänteitä kehitetään edelleen yhteistyössä saamelaiskäräjien tilintarkastajien kanssa. Saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman toteutumisen seurantaa kehitetään. Henkilöstökokouksia ja henkilöstön virkistäytymispäiviä järjestetään toimintavuonna henkilöstön omien suunnitelmien mukaisesti. Erityisesti henkilöstökokousten yhteydessä, mutta myös muutoinkin järjestetään mahdollisuuksien mukaan ajankohtaista koulutusta henkilöstölle. Koulutus tukee henkilöstöpoliittisten asiakirjojen toimeenpanoa. Taulukko 10 Yleishallinnon tulot ja menot Selite Meno Taloussihteeri 55 000 Hallintosihteeri 43 000 Toimistosihteeri 40 000 Atk-asiantuntija 36 000 Toimitilahuoltaja 18 000 Laitoshuoltaja 20 000 Muu henkilöstö 5 000 Irtisanomiskulut 41 000 Yhteensä henkilökulut: 258 000 Kokouspalkkiot 18 000 Ansionmenetyskorvaukset 12 000 Tulkkien palkkiot 14 000 Ostopalvelut 18 000 Vuokrat 396 000 Muut toimistomenot 97 000 Henkilöstökoulutus 10 000 Intranet, tiedotus ja ilmoitukset 18 000 Terveyspalvelut 12 000 Muut menot 47 000 Yhteensä: 642 000 Kaikki yhteensä: -900 000 OM vuokra-avustus 396 00 Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan 463 000 tarkoitettu määräraha OM erityisavustus 41 000 Yhteensä: 900 000 17

3. Erillisprojektien tavoitteet ja niiden resursointi 3.1. Lastenkulttuurikeskus Mánnu Saamelainen lastenkulttuurikeskus projekti on osa Taikalamppu Lapin lastenkulttuuriverkostoa, jonka yhteinen tavoite on toimia lastenkulttuurin tukijana, järjestäjänä ja mahdollisuuksien luojana. Saamelainen lastenkulttuurikeskus toteuttaa näitä tavoitteita saamelaisen lastenkulttuurin osalta. Saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU pyrkii toiminnallaan vahvistamaan saamelaislasten- ja nuorten identiteettiä. Käytännön yhteistyötahoina toimivat pääsääntöisesti koulut, päiväkodit ja kielipesät, joiden kautta projektin kohderyhmä, saamelaisalueen alle 18 vuotiaat saamelaislapset ja nuoret, tavoitetaan vaivattomasti. Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen kehittämisalueita ovat saamelaisnuorten kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, perinteiset käden taidot, perinteinen tieto, kulttuurinen sisältötuotanto ja rajojen välisen yhteistyön kehittäminen. Vuonna 2014 lastenkulttuurikeskus jatkaa näiden tavoitteiden täyttämistä järjestämällä saamelaisalueen kouluihin, päiväkoteihin ja kielipesiin saamen kieltä vahvistavia työpajoja ja teemapäiviä. Lapsille suunnattua toimintaa kehitetään myös perinteisissä tapahtumissa, Skábmagovat lasten- ja nuortenpäivillä ja Ijahis idja musiikkitapahtumassa, sekä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ja saamelaismuseo Siidassa. Toiminnallaan MÁNNU edistää saamelaisen perinteisen tiedon siirtymistä nuoremmille sukupolville. Kulttuurin tuntemus tukee lasten ja nuorten saamelaisidentiteetin vahvistumista, joka on edellytys saamen kielen -kulttuurin säilymiselle ja omaehtoiselle kehittymiselle. Toiminnan sisältöalueina ovat käsityöt, perinteiset elinkeinot, musiikki, taide ja perinnetieto. Toimintaa toteuttavat saamelaisalueella työpajaohjaajat, joina toimivat taiteilijat, asiantuntijat, käsityöläiset sekä ikäihmiset. Taulukko 11 Lastenkulttuurikeskuksen tulot ja menot Selite Meno Toiminnanohjaaja ja muut kulut 89 000 OKM valtionavustus (Rovaniemi) 30 000 OKM valtioavustus saamelaiskulttuurin 40 000 edistäminen OM vuokra-avustus 7 000 Kuntien avustus 12 000 Yhteensä: 89 000 18

3.2. Saamelaismusiikkikeskus Saamelaismusiikkikeskus jatkaa perinteisten saamelaisten vokaalimusiikkilajien opetuksen järjestämistä kouluihin. Joikutyöpajojen opettajat valitaan siten, että he ovat oman alueensa joikuperinteen taitajia, jolloin lapsilla on mahdollisuus oppia oman alueensa ja sukujensa joikuja, luohtia, leu ddeja tai livđejä. Opetusta järjestetään mahdollisuuksien saamelaisluokille tai kerhotoimintana mukaan koko saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaismusiikkikeskus tukee myös modernin saamelaismusiikin opetusta opetus- a kurssitoimintana. Musiikkikeskus järjestää musiikkitoiminta saamenkielisessä kasvatus- ja opetustyössäkoulutuspäivät, jotka ovat suunnattu saamenkieltä työssään käyttäville kasvatus- ja opetustyön ammattilaisille. Saamelaismusiikkikeskus tukee mahdollisuuksien mukaan vähintään yhtä saamelaisartistia tai yhtyettä musiikkiäänitteensä tuottamisessa. Saamelaismusiikkikeskus tarjoaa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen studiota ja av-teknikkoa artistien käyttöön sekä avustaa muissa tuotantoon liittyvissä asioissa. Saamelaismusiikkikeskus järjestää saamelaismusiikin konsertteja saamelaisten kotiseutualueella. Konserteilla pyritään tukemaan saamelaisartistien näkyvyyttä ja antamaan heille työskentelymahdollisuuksia alueella.. Vuoden 2014 aikana musiikkikeskus osallistuu mm. Hetan Marianpäiville, Utsjoella järjestettävään Sápmi talent- laulukilpailun järjestämiseen, sekä tarinankerrontafestivaalin järjestämiseen yhdessä lastenkulttuurikeskus Mánnun kanssa. Saamelaismusiikkikeskus osallistuu yhdettätoista kertaa järjestettävän Ijahis idjaalkuperäiskansojen musiikkitapahtuman tuottamiseen yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Saamelaismusiikkikeskus järjestää syksyn aikana perinteisen koululaiskonserttikiertueen, jossa esiintyy erityisesti kouluikäisille sopiva saamelaisartisti. Koululaiskonserttikiertue ulottuu mahdollisuuksien mukaan useampaan saamelaisalueen kouluun, ja vähintään kolmeen saamelaisalueen kuntaan. Saamelaismusiikkikeskus järjestää yhdessä muiden talon toimijoiden sekä SAKK:n medialinjan kanssa Sajokseen kaksi kulttuuri-iltaa, joiden aikana kuullaan saamelaismusiikkia, nähdään lyhytelokuvia sekä kuullaan tarinankerrontaa. Taulukko 12 Musiikkikeskuksen tulot ja menot Selite Meno Henkilöstö ja muut kulut 117 000 OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin 98 000 edistämiseen OM vuokra-avustus 19 000 Yhteensä: 117 000 19

3.3. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on saamelaisen elokuvan levityksen edistäminen. Vuoden 2014 suurin tapahtuma on Skábmagovat-elokuvafestivaalit, joka järjestetään yhteistyössä Saamelaistaiteen tuki ry:n ja muiden tahojen kanssa. Levitystoiminta toteutetaan saamelaisalueella uudella kevään kuvia kiertueella, jossa Skábmagovat elokuvia viedään saamelaisalueen kaikkiin kyliin. Maailmanlaajuista levitystoimintaa harjoitetaan elokuvafestivaaliverkostojen kautta. Yhteistyössä Internašunala Sámi Filmguovddáš -toiminnan kanssa pyritään rakentamaan pysyvää saamelaisen elokuvan rahoitusmallia, jonka kautta olisi mahdollista sekä kehittää, tuottaa että levittää saamelaista elokuvatoimintaa. Lisäksi järjestetään koulutus- ja seminaaritilaisuuksia elokuvantekijöille, jossa tutkitaan saamelaisen elokuvan erityispiirteitä sekä syvennytään saamelaisen kerronnan ominaislaatuisuuteen. Yksi elokuvakeskuksen toiminnan tarkoitus on lisätä mediatuotantoa nuorille saamelaisille. Suunnitelmissa on nuorten netti-tv projekti, jonka yhtenä ohjelmana on nuorten keskusteluohjelma, jossa he pääsevät haastattelemaan tunnettuja saamelaisia, lisäksi ohjelmaan luodaan lyhyitä inserttejä nuorten omien ideoiden pohjalta. Nuorille järjestetään mediatyöpajoja ympäri saamelaisaluetta, joissa nuoret pääsevät tutustumaan elokuvakerronnan perusteisiin sekä heille opetetaan kuvaamisen että jälkituotannon perusteet. Mediakasvatustoiminnan tarkoituksena on lisätä saamelaislasten mediatuotantojen määrää ja saatavuutta. Elokuvakeskus tekee yhteistyötä YLEn Unna Junná ohjelman kanssa tuottaakseen lasten kanssa yhdessä heille itselleen omista lähtökohdista käsin olevaa ohjelmistoa. Lisäksi elokuvakeskus tuottaa mediakasvatusmateriaaleja ja järjestää mediakasvatusopetusta ympäri saamelaisaluetta. Taulukko 13 Skábman talousarvio Selite Meno Henkilöstö ja muut kulut 128 000 OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin 47 000 edistämiseen OM vuokra-avustus 31 000 OKM avustus mediakasvatus 50 000 Yhteensä: 128 000 3.4. POSKE:n saamelaisyksikkö POSKE:n saamelaisyksikön tavoitteina ovat: 1) saamelaisten aseman, saamenkielisten palvelujen ja osaamisen turvaaminen käynnissä olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistustoimissa sekä palvelurakenneuudistuksissa, 2) saamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaaminen kolmella saamen kielellä, 3) riittävä resursointi ja koulutetun, kielitaitoisen, ammattihenkilöstö saatavuus ja 4) osaamisen ja ajantasaisen tiedon saamisen turvaamien Toiminnot noudattavat Posken toimintastrategiaa 2010-2015. Sen mukaisesti Posken saamelaisyksikön toimintaedellytyksiä pyritään vahvistamaan. Toiminnalle tulee turvata riittävät 20

taloudelliset ja henkilöstöresurssit sekä kehittää yksikön johtamista ja ohjausryhmän toimintaa. Posken eri yksiköiden välistä yhteistyötä edistetään valtakunnallisen erityistehtävän ja saamelaiskäräjien asettamien sosiaali- ja terveysalan tavoitteiden toteuttamiseksi. Saamelaisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi lisätään yhteistyötä palveluntuotantoon osallistuvien tahojen ja kehittäjä-osaajien kesken innovatiivisten palveluratkaisujen kehittämiseksi. Tavoitteena ovat kokonaisvaltaiset, asiakaslähtöiset palvelumallit, jotka tukevat saamen kielen ja kulttuurin säilymistä ja kehittymistä, yhteisöjen elinvoimaisuutta ja perinteisen tiedon, elintapojen ja arvojen huomioimisen ja välittymisen yli sukupolvien. Lisäksi jatketaan saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen kehittämiseksi (mm. päihdetyö, vanhustyö) rahoitus hakemuksien valmistelua yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tiedontuotannon vahvistamiseksi huolehditaan, että saamelainen osaaminen turvataan ja tutkimussekä koulutustarpeisiin vastataan Posken hallinnoimassa Pohjois-Suomen hyvinvoinnin tiedontuotannon yhteisverkoston toiminnassa.. Saamelaisten hyvinvointipalvelutyytyväisyys tutkimukselle laaditaan jatkohakemus yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityö oppiaineen kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa saamelaisten hyvinvointiin, hyvinvointi-indikaattoreihin, terveyteen ja elinoloihin liittyvissä kysymyksissä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelija osallistuu Kaste II ohjelman mukaiseen kehittämistyöhön, hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä pyrkii vaikuttamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiin toteuttaa kehittämishankkeita. Posken saamelaisyksikön toimialaan kuuluvaa kehittämis-, koulutus- ja tutkimustoimintaa toteutetaan yhteistyössä THL:n, Oulun ja Lapin yliopistojen, korkeakoulujen, oppilaitosten, saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään ajankohtaisen tiedon tuottamiseksi saamelaisten hyvinvoinnista ja elinoloista. Lisäksi tehdään saamelaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä osaamisen vahvistamisessa ja tarjotaan asiantuntijapalvelua menetelmällisessä kehittämisessä. Saamelaisyksikkö tekee aktiivisesti pohjoismaista, rajat ylittävää yhteistyötä saamelaisten palvelutuotannossa ja kehittämistyössä sekä hyvien käytäntöjen vaihtamista mm. Helse Finnmarkin Saamelaisen psyykkisten palveluiden kehittämisyksikön (SANKS, Samisk nasjonalt kompetansesenter) muiden arktisten alkuperäiskansojen kesken. Taulukko 14 Posken saamelaisyksikön talousarvio Selite Meno Henkilöstö ja muut kulut 70 000 STM valtionavustus 52 000 OM vuokra-avustus 12 000 SaKä omarahoitus 6 000 Yhteensä: 70 000 21

3.5. SáFá2- hanke Saamelainen parlamentaarinen neuvosto käynnisti Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyönä vuoden 2013 alussa Interreg-rahoitteisen yhteispohjoismaisen saamen kielen ammattija resurssikeskuksen perustamishankkeen, jonka tarkoituksena on perustaa yhteinen Sámi Giellagáldu -kielikeskus kaikille saamen kielille sekä vahvistaa ja kehittää kieliyhteistyötä ja saamen kieliä. Projektia johtaa Suomen saamelaiskäräjät, joka on palkannut projektipäällikön johtamaan ja koordinoimaan projektia. Hankkeessa työskentelee projektisihteeri, jonka tehtäviin kuuluvat hankkeen kirjanpito- ja toimistotehtävistä huolehtiminen. Projektissa työskentelee myös Suomen saamelaiskäräjillä kolme kielityöntekijää: inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielten kielityöntekijät. Kielityöntekijät vastaavat käytännön kielityöstä sekä valmistelevat asioita omaan kieleensä liittyen kielijaostojen päätettäväksi. Lisäksi kielityöntekijät kehittävät uutta terminologiaa, normeja, neuvovat ja opastavat kielenkäyttäjiä ja vastaavat heille tulleisiin kysymyksiin. Hanke päättyy 30.6.2014, johon mennessä on tarkoitus varmistaa keskuksen pysyvä rahoitus ja saattaa sen toiminta pysyväksi osaksi saamelaiskäräjien toimintaa. Mikäli pysyvää rahoitusta ei saada varmistettua kevään 2014 kuluessa, pyritään keskuksen toiminta turvaamaan vuoden 2014 loppuun saakka väliaikaisilla rahoitusvaihtoehdoilla. Suomen saamelaiskäräjät on saanut hankkeelle rahoitusta EU:n Interreg IV A Nord -ohjelmasta ja Lapin liitosta. Taulukko 15 SáFá2-hankkeen talousarvio Selite Meno Henkilöstökulut 117 232 Ulkopuoliset palvelut 12 000 Toimitilakustannukset 12 753 Matkat ja majoitus 15 200 Muut kustannukset 3 390 Maksatus Ruotsin saamelaiskäräjille 81 249,53 Yhteensä 241 825 Tulot Saamelaiskäräjien omarahoitus 42 000 Lapin liitto 14 201 Interreg-rahoitus 185 624 Yhteensä: 241 825 22

4. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen liiketoimintapalvelut Sajoksen palvelutoimintaa ohjataan saamelaiskäräjien yleiskokouksen hyväksymillä eettisillä toimintaperiaatteilla. Saamelaiskäräjien hyväksymän Sajoksne liiketoimintamallin toimeenpano alkaa. Lisäksi tehostetaan Sajoksen kokous- ja tapahtumatilojen markkinointia ja myyntiä pyrkimyksenä nostaa erityisesti auditorion käyttöastetta. Sajoksen palvelumyyntiä kehitetään eettisten toimintaperiaatteiden mukaisesti pyrkien siihen, että Sajoksen palveluyksikkö voidaan rahoittaa palvelumyynnillä. Sajoksen myyntivoitot tuloutetaan saamelaiskäräjien yleiseen budjettiin. Taulukko 16 Sajoksen liiketoimintapalvelujen talousarvio Sajoksen palveluyksikkö Menot Markkinointi- ja tuotantosihteeri 55 000 ATK 18 000 AV 52 000 AV 32 000 Toimitilahuoltaja 26 000 Laitoshuoltaja 15 000 Muut tilapäiset työntekijät 15 000 Vuokra 810 000 Palkkiot ja korvaukset 11 000 Toimistomenot 10 000 Siivous ja kiinteistö 12 000 ATK 15 000 AV 20 000 Sähkö 20 000 Sidosryhmätoiminta 9 000 Tiedotustoiminta 25 000 Koulutus 4 000 Terveyspalvelut 4 000 Ravintolapalvelut 3 000 Painotuotteet 5 000 Muut, kokouspakettiostot 60 000 Yhteensä 1 221 000 Tulot OM yleisavustus 60 000 OM avustus Sajoksen vuokriin 810 000 vuokratulot vakituisilta alivuokralaisilta 85 000 palvelujen myyntitulot vakituisilta 88 000 alivuokralaisilta ja muilta kokoustilojen tilapäisestä vuokraamisesta ja 90 000 siihen liittyvien palvelujen myynnistä kertyvät tulot ATK-palvelujen myynti Siidalle 14 000 Palvelumyynti erillisprojekteille 25 000 sähkö- ja muut vastaavat tulot 8 000 23

ALV-palautukset 50 000 Yhteensä 1 230 000 TUOTTO 9 000 5. Yksityiskohtainen vertailu vuoteen 2013 Selite 2014 talousarvio 2013 talousarvio 4 % muutos Varsinaisen toiminnan tulot 2296 000 Varsinaisen toiminnan menot 2374 000 VALTIONAVUSTUKSET 6048 825 JA MYYNTITULOT YHTEENSÄ KAIKKI MENOT 6126 825 6525 000-6 % YHTEENSÄ KULUJÄÄMÄ -78 000-71 000 9,9 % Selite 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos EDUNVALVONTA JA PARLAMENTARISMI Yleiskokous 35 000 35 000 0 Hallitus 10 000 10 000 0 Puheenjohtaja 93 000 104 000 Varapuheenjohtajien palkkiot 14 000 6 000 Hallintopäällikkö 76 000 30 000 Puheenjohtajan avustaja 51 000 46 000 Työryhmät ja seminaarit 6 000 6 000 0 % Edunvalvonta ja poliittinen 63 000 63 000 0% sidosryhmätoiminta Pohjoismainen saamelaissopimus 15 000 37 000 Yhteensä: - 363 000-337 000 + 7,7% Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha 348 000-300 000 OM erityisavustus 15 000 37 000 Yhteensä 363 000 337 000 7,7% ELINKEINO-, YMPÄRISTÖ 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos JA OIKEUDET Lakimiessihteeri 65 000 71 000 Ympäristösihteeri 52 000 50 000 4 Vuoden 2013 talousarviossa on käytetty erilaista laskentatapaa eivätkä budjetit ole kaikilta osin verrannollisia. 24

Ympäristöasioiden edistäminen 34 000 20 000 Elinkeino- ja oikeuslautakunnan 4 000 3 000 kokouskulut Yhteensä - 155 000-144 000 Tulot Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha 155 000 144 000 + 7,6% SAAMEN KIELEN TOIMISTO 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Kieliturvasihteeri 68 000 68 000 Kieliasiansihteeri 47 000 I kielenkääntäjä 58 000 57 000 II kielenkääntäjä 58 000 57 000 III kielenkääntäjä 53 000 29 000 IV kielenkääntäjä 55 000 55 000 Saamen kielineuvosto 4 000 4 000 Inarinsaamen kielityöntekijä 41 000 56 000 Koltansaamen kielityöntekijä 50 000 49 000 Kielenkääntäjä 17 000 Saamen kielen edistäminen 10 000 32 000 Omarahoitus SáFá 2 hankkeeseen 42 000 84 000 Saamen kieliyhteistyö 42 000 0 Gollegiella-palkinto 30 000 0 Yhteensä: -511 000-555 000 Tulot - 8 % Saamelaiskäräjien varsinaiseen 444 000 518 000 toimintaan tarkoitettu määräraha Käännösmyynti 37 000 37 000 OKM:n avustus Gollegiella 30 000-0 palkinnon jakamiseen Yhteensä: 511 000 555 000-8% KOULUTUS- JA 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos OPPIMATERIAALI Koulutussihteeri 69 000 68 000 Oppimateriaalisihteeri 60 000 60 000 Oppimateriaalisuunnittelija 48 000 45 000 Toimistosihteeri 43 000 43 000 Koulutus- ja 4 000 4 000 oppimateriaalilautakunta Koulutusasian yhteistyöelin 3 000 3 000 Stipendit 10 000 10 000 Oppimateriaalituotanto 400 000 310 000 Saamelaisnuorten taidetapahtuma 25 000 26 000 Yhteensä: -662 000-569 000 + 16 % Tulot OKM valtionavustus 400 000 310 000 Saamelaiskäräjien varsinaiseen 217 000 213 000 25

toimintaan tarkoitettu määräraha Oppimateriaalien myyntitulot 20 000 20 000 OKM avustus saamelaisnuorten 25 000 26 000 taidetapahtumaan Yhteensä: 662 000 569 000 SOTE-PALVELUT 2014 talousarvio 2013 talousarvio Sosiaali- ja terveyssihteeri 52 000 57 000 Sosiaali- ja terveyslautakunta 4 000 4 000 Omarahoitusosuus Poskelle 6 000 6 000 Avustukset kunnille Sotepalvelujen 480 000 480 000 tuottamiseen saamenkielinen päivähoito 120 000 120 000 Kielipesä 550 000 550 000 Elvytys kotiseutualueen 150 000 ulkopuolella Yhteensä -1 362 000-1 217 000 + 12 % Saamelaiskäräjien varsinaiseen 62 000 67 000 toimintaan tarkoitettu määräraha STM avustus 480 000 480 000 OKM avustus kieli- ja 550 000 550 000 kulttuuripesät OKM avustus päivähoito 120 000 120 000 OKM avustus kotiseutualueen 150 000 - ulkp. Yhteensä: 1 362 000 1 217 000 + 12 % Kulttuurisektori 2014 talousarvio 2013 talousarvio Kulttuurisihteeri 60 000 45 000 Kulttuurilautakunta 4 000 7 000 Avustukset pohjoismaisille 15 000 23 000 saamelaisjärjestöille Saamelainen kulttuurimääräraha 169 000 182 000 Yhteensä: -248 000-257 000-3,5 % Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha 64 000 52 000 OKM, pohjoismaiset 15 000 23 000 saamelaisjärjestöt OKM, kulttuurimääräraha 169 000 182 000 Yhteensä: 248 000 257 000-3,5 % NUORISOSEKTORI 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Nuorisosihteeri 50 000 50 00 Nuorisoneuvosto 60 000 60 000 Yhteensä: 110 000 110 000 0 OKM avustus 110 000 110 000 26

Yhteensä 110 000 110 000 0 SPN 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos SPN:n hallitus ja neuvosto 5000 5000 Tulkki- ja käännöskulut 3000 Yhteensä 5000 8000-37,5 % Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha 5000 8000-37,5 % YLEISHALLINTO 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Taloussihteeri 55 000 54 000 Hallintosihteeri 43 000 43 000 Toimistosihteeri 40 000 37 000 Ma esittelijä 0 40 000 Atk-asiantuntija 36 000 35 000 Toimitilahuoltaja 18 000 17 000 Laitoshuoltaja 20 000 Muu henkilöstö 5 000 5 000 Irtisanomiskulut 41 000 Yhteensä henkilökulut: 258 000 231 000 + 4,8 % Kokouspalkkiot 18 000 18 000 Ansionmenetyskorvaukset 12 000 12 000 Tulkkien palkkiot 14 000 14 000 Ostopalvelut 18 000 18 000 Vuokrat 396 000 396 000 Henkilöstökoulutus 10 000 10 000 Intranet, tiedotus ja ilmoitukset 18 000 18 000 Terveyspalvelut 12 000 12 000 Kopiokoneiden vuokrat 10 000 10 000 Koneiden ja laitteiden korjaus 3000 3000 ATK-laitteet 10 000 10 000 Muut koneet ja laitteet sekä 5 000 5 000 kalusteet ATK-ohjelmistot 6 000 10 000 Toimistotarvikkeet 8 000 8 000 Monistus 7 000 7 000 Puhelinpalvelut 17 000 17 000 Tietoliikenne 19 000 19 000 Postimaksut 6 000 6 000 Pankkien palvelumaksut 1 000 1 000 Muut toimistomenot 1 000 1 000 Ravitsemuspalvelut 12 000 12 000 Muut menot 39 000 35 000 Yhteensä toimistokulut ja 642 000 642 000 vuokrat: Kaikki yhteensä: -900 000-873 000 27

OM vuokra-avustus 396 000 396 000 Saamelaiskäräjien varsinaiseen 463 000 477 000 toimintaan tarkoitettu määräraha OM erityisavustus 41 000 Yhteensä: 900 000 869 000 SAJOKSEN 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos PALVELUYKSIKKÖ Menot Markkinointi- ja tuotantosihteeri 55 000 58 000 Hallintopäällikkö 46 000 ATK 18 000 18 00 AV 52 000 51 000 AV 32 000 32 000 Toimitilahuoltaja 26 000 26 000 Laitoshuoltaja 15 000 39 000 Muut tilapäiset työntekijät 15 000 14 000 Vuokra 810 000 810 000 Palkkiot ja korvaukset 11 000 6 000 Toimistomenot 10 000 5 000 Siivous ja kiinteistö 12 000 12 000 ATK 15 000 6 000 AV 20 000 6 000 Sähkö 20 000 20 000 Sidosryhmätoiminta 9 000 6 000 Tiedotustoiminta 25 000 4 000 Koulutus 4 000 4 000 Terveyspalvelut 4 000 3 000 Ravintolapalvelut 3 000 2 000 Painotuotteet 5 000 2 000 Muut, kokouspakettiostot 60 000 51 000 Yhteensä 1 216 000 1 221 000-0,41% Tulot OM yleisavustus 60 000 60 000 OM avustus Sajoksen vuokriin 810 000 81 0000 vuokratulot vakituisilta 85 000 85 000 alivuokralaisilta palvelujen myyntitulot vakituisilta 88 000 88 000 alivuokralaisilta ja muilta kokoustilojen tilapäisestä 90 000 90 000 vuokraamisesta ja siihen liittyvien palvelujen myynnistä kertyvät tulot ATK-palvelujen myynti Siidalle 14 000 5 000 Palvelumyynti erillisprojekteille 25 000 25 000 sähkö- ja muut vastaavat tulot 8 000 8 000 ALV-palautukset 50 000 50 000 Yhteensä 1 230 000 1 221 000 + 0,7 % TUOTTO 9 000 0 28

LASTENKULTTUURIKESKUS 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Toiminnanohjaaja ja muut 89 000 98 000-9, 2 % kulut OKM valtionavustus (Rovaniemi) 30 000 28 000 OKM valtioavustus 40 000 25 000 saamelaiskulttuurin edistäminen OM vuokra-avustus 7 000 7 000 Kuntien avustus 12 000 12 000 Lapin Ely-keskuksen avustus 8 000 Koneen säätiön avustus 18 000 Yhteensä: 89 000 98 000-9,2 % MUSIIKKIKESKUS 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Henkilöstö ja muut kulut 117 000 117 000 0 OKM valtionavustus 98 000 98 000 saamelaiskulttuurin edistämiseen OM vuokra-avustus 19 000 19 000 Yhteensä: 117 000 117 000 0 ELOKUVAKESKUS 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Henkilöstö ja muut kulut 128 000 137 000-6,6 % OKM valtionavustus 47 000 54 000 saamelaiskulttuurin edistämiseen OM vuokra-avustus 31 000 31 000 OKM avustus mediakasvatus 50 000 45 000 OKM erityisavustus 7 000 Yhteensä: 128 000 137 000-6,6% POSKE 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Henkilöstö ja muut kulut 70 00 70 000 0 STM valtionavustus 52 000 52 000 OM vuokra-avustus 12 000 12 000 SaKä omarahoitus 6 000 6 000 Yhteensä: 70 000 70 000 0 29