Pekka Ranki 31.5.2001 18087 Rev A / 16.5.2013 / Ilkka Sykkö TYÖSELITYS KAAKKURIN KAATOPAIKAN RAKENTAMISSUUNNITELMA KAATOPAIKAN TÄYTTÖ- JA MAISEMOINTITYÖT OULUN KAUPUNKI OSOITE PUHELIN TELEFAX Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki (09) 4777 550 (09) 4777 5555 Tellervonkatu 3, 70500 Kuopio (017) 287 0060 (017) 287 0061 Rauhankatu 26, 06100 Porvoo (019) 523 2270 (019) 523 2260 Kirrintie 11 A, 40270 Palokka (014) 337 3500 (014) 337 3501
2 (20) KAATOPAIKAN TÄYTTÖ- JA MAISEMOINTITYÖT TYÖSELITYS YLEISTÄ... 4 RAKENNUSKOHDE... 4 RAKENNUTTAJA... 4 SUUNNITTELIJAT JA ASIANTUNTIJAT... 4 1000 YHTEISET TYÖT... 5 1200 TYÖMAAN HALLINTO... 5 1240 KATSELMUKSET... 5 1260 TOIMINTASUUNNITELMA ERILAISTEN SÄÄOLOJEN VARALTA... 6 1290 LUVAT... 6 1300 TOIMINNAN JÄRJESTELY... 6 1325 Varastot ja varastoalueet... 6 1340 LIIKENNEJÄRJESTELYT JA SUOJATOIMENPITEET... 7 1410 TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYDENHOITO... 7 1411 Työturvallisuus... 7 1500 MITTAUKSET JA LAADUNVALVONTA... 9 1510 MITTAUSTYÖT JA MAAPERÄTUTKIMUKSET... 9 1512 Maaperätutkimukset... 9 1513 Työnaikaiset mittaukset... 9 1520 LAADUNVALVONTA...10 1521 Urakoitsijan laadunvalvonta...12 1522 Riippumaton laadunvalvonta...12 1526 Tarkepiirustukset...13 1527 Muut valvontatoimenpiteet...13 1600 YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY...13 1800 ALUSTAVAT TYÖT...13 1820 RAIVAUS...13 1830 RAKENTEIDEN SUOJAUS, SIIRTO JA PURKU...14 2000 MAANRAKENNUSTYÖT...14 2100 MAALEIKKAUS...14 2111 Täyttöalueen muotoilu...14 2300 KUIVATUS- JA RUMPUTYÖT...14 2500 PENGERRYS...15 2510 PENGERTÄMINEN MAANKAATOPAIKALLA...15 2560 TIIVISTYSRAKENTEET...15 2561 Tiivistyskerros...15 2570 KUIVATUSKERROS...17 2580 PINTAKERROS...17 2600 PÄÄLLYSRAKENNETYÖT...18 2600 HUOLTOTIEN PÄÄLLYSRAKENNE...18 3000 VESIHUOLLON MAATYÖT...18 4000 VIEMÄRITYÖT...18 4100 VIEMÄRIPUTKET...18 4300 KAIVOT JA TARKASTUSPUTKET...18
3 (20) 4325 KAASUNPOISTOKAIVO...18 4322 VIRTAAMAMITTAUSKAIVO...19 4800 PUMPPAAMOT...19 6000 VIHERTYÖT...19 7000 TYÖN LUOVUTUS...19
4 (20) KAATOPAIKAN TÄYTTÖ- JA MAISEMOINTITYÖT YLEISTÄ Tämä työselitys on laadittu vuonna 2001 toteutettua Kaakkurin kaatopaikan eteläpuolen peittourakan toteutusta varten. Tätä työselitystä noudatetaan soveltuvin osin vuosina 2013 ja 2015 toteutettavassa peittourakassa. Merkittävimmät muutokset tai poisjätöt on yliviivattu tai korostettu lihavoimalla. RAKENNUSKOHDE RAKENNUTTAJA Oulun kaupungissa sijaitsevan Kaakkurin kaatopaikan sulkemiseen liittyvät maisemointi ja jälkihoitotyöt. Työ- ja urakka-alueet on määritetty urakan kaupallisissa asiakirjoissa. Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 27 90015 Oulun kaupunki SUUNNITTELIJAT JA ASIANTUNTIJAT Ramboll Oy Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ Yhteyshenkilönä toimii: Yksikön päällikkö Janne Huttunen Sähköposti: janne.huttunen@ramboll.fi Kaikki yhteydenpito suunnittelijaan tapahtuu rakennuttajan tai tämän edustajan kautta. KÄYTETTY LITTEROINTI Tässä työselityksessä on käytetty soveltaen Kaupunkiliiton julkaisun Kunnallistöiden yleinen työselitys 97 mukaista litterointia.
5 (20) 1000 YHTEISET TYÖT Työssä noudatettavat lait, asetukset ja määräykset Rakennustyössä noudatetaan Kunnallisteknisten töiden yleistä työselitystä 1997 ( KT97 ) ja Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopasta Kaatopaikan tiivistysrakenteet, joita tämä työselitys täydentää ja osaltaan korvaa. Kuvaviittaukset ovat julkaisuun KT97. Yleisenä työselityksenä ja menettelyohjeena käytetään InfraRYL 2010 osaa 1, Väylät ja alueet, joka korvaa Kunnallisteknisten töiden yleisen työselityksen 1997 (KT97). Tämän työselityksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Ympäristöviranomaisten asettamat lupaehdot Työsuojeluviranomaisten määräykset Materiaalitoimittajien antamat materiaalia, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeet sekä määräykset Suomen Kuntaliiton julkaisu "Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 97/1997". (KT 97) Suomen Kuntaliiton julkaisu "Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 97/1997". Korvataan; InfraRYL mittausperusteilla Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas 36 Kaatopaikan tiivistysrakenteet Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas 17 Saastuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopas Rakennustyön järjestysohjeet selityksineen (274/69) (410/86) Sähköturvallisuusmääräykset RIL 181-1989: Rakennuskaivanto-ohje RIL 102-1994: Viemärivedenpumppaamoiden suunnittelu- ja hankintaohje Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, Asennusohjeet, RIL 77, 1990. VTT: 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen" VTT: 1105 "Suomalainen kylmän ilmaston rakennustekniikka, osa 2, Kunnallistekniikka ja maa- ja vesirakentaminen Työhallituksen ohje "Kapeat kaivannot" TVH 731611 ; Maaperän ja vesien suojelu tie- ja vesirakennuslaitoksen tienrakennustöissä 1200 TYÖMAAN HALLINTO Urakoitsijat laativat työvaiheittain työohjelman / asennussuunnitelman aikatauluineen sekä laadunvalvontasuunnitelman. 1240 Katselmukset Alku- ja loppukatselmus tehdään KT 97 mukaisesti.
6 (20) Rakenteita koskevia tarkastuksia pidetään alla esitetyn mukaisesti. Tarkastuksista pidetään pöytäkirjaa ja niissä ovat läsnä urakkarakenteesta riippuen: Rakennuttajan edustaja Pääurakoitsijan edustaja Aliurakoitsijan edustaja (esim. mineraalisen tiivistysrakenteen urakoitsija) Maanrakennusurakoitsijan edustaja Ulkopuolinen laadunvalvoja Mikäli katselmuksissa tai tarkastuksissa havaitaan puutteita, on ne korjattava ennen lopullista hyväksyntää. Työtulosten raportointi Pääurakoitsija huolehtii, että aliurakoitsijat kokoavat rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset sekä laativat raportin rakennuttajalle. 1260 Toimintasuunnitelma erilaisten sääolojen varalta Maa-ainesten siirtojen yhteydessä maa-ainesten liettyminen ja liiallinen pölyäminen on estettävä. Voimakas tuuli ja kuivuus Voimakkaan tuulen ja kuivuuden aikana tulee tarvittaessa maa-aineksia kastella liiallisen pölyämisen estämiseksi. Voimakkaana tuulena voidaan pitää 12 m/s. Sade Voimakkaan sateen aikana tulee huolehtia siitä, ettei tiivistyskerrokseen käytettävä materiaali pääse liiaksi kostumaan, koska vaadittuun tiiveyteen ja vedenjohtavuuteen voi olla mahdotonta päästä mikäli materiaali pääsee liiaksi kostumaan. 1290 Luvat Rakennuttaja hankkii työn aikana välttämättömiksi havaitut rakenteiden ja laitteiden siirtoluvat ja kaivu- ja täyttöluvat. Urakoitsija huolehtii maa-ainesten ajosta varoittavien kylttien asentamiselle tarvittavan luvan hankinnasta kaupungilta. 1300 TOIMINNAN JÄRJESTELY Ennen työn aloittamista urakoitsija laatii alustavan selvityksen työn järjestyksestä, jossa on ainakin: tilapäisjärjestelyt, työjärjestys ja alustava aikataulu. 1325 Varastot ja varastoalueet
7 (20) Raaka-aineet ja materiaalit varastoidaan suunnitelmapiirustuksissa 18087/2 ja 3 esitetyille alueille. Materiaalit varastoidaan materiaalitoimittajan ohjeita noudattaen siten, etteivät käsittely, kosteus, auringonvalo tai alustan epätasaisuudet aiheuta muodonmuutoksia eikä vaurioita materiaaleissa. Urakoitsijalle luovutettavat alueet on määritetty urakan kaupallisissa asiakirjoissa ja ne varmennetaan aloituskatselmuksessa. 1340 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Urakoitsija vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Urakoitsija huolehtii tiealueen korjaamisesta siirtotyötä edeltävään kuntoon. Urakoitsijan tulee huolehtia siitä, että työalueen kautta tapahtuva liikenne pääsee työn aikana jatkumaan ja vastaa suoja-aitojen, liikennemerkkien, tilapäisten ajoteiden, varasiltojen yms. järjestämisestä tienpitäjän tai työnvalvojan määräysten mukaan. Urakoitsija sopii rakennuttajan kanssa muuttuneiden liikennejärjestelyiden tiedottamisesta, esim. paikallislehdessä. Suurista liikennejärjestelyistä on urakoitsijan jätettävä erillinen ilmoitus poliisiviranomaisille, alueen palokunnille sekä muille hälytysajoja suorittaville ja linja-autoliikennöitsijöille. Urakoitsija vastaa työkohteen kunnossa - ja puhtaanapidosta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittaessa suoja-aitaukset ja suojarakenteet KT 97:n mukaisesti. 1410 Työturvallisuus ja terveydenhoito 1411 Työturvallisuus Tämän työselityksen piiriin kuuluvissa töissä on noudatettava rakennustyön turvallisuudesta annettua valtioneuvosten päätöstä. Työskenneltäessä kaatopaikka-alueella on noudatettava erityistä varovaisuutta. Työhön liittyvät riskit ja toimenpiteet on esitetty kaupallisissa asiakirjoissa (Turvallisuusasiakirja). Rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, päätoteuttajan, muun työnantajan ja itsenäisen työsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille kuten tielläliikkujille. Päätoteuttajalla tarkoitetaan pääurakoitsijaa taikka sellaisen puuttuessa rakennuttajaa tai muuta tahoa, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta. Päätoteuttajan tulee tarvittaessa tehdä ennakkoilmoitus rakennustyömaasta työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle. urakoitsija tekee työsuojelusuunnitelman työmaalle on ennen rakennustyön aloittamista suunniteltava eri töiden ja työvaiheiden tekeminen sekä niiden ajoitus siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville.
8 (20) on suunniteltava rakennustyömaa-alueen käyttö niin, että tapaturman vaara, työntekijöiden terveyden haitta tai tulipalon vaara, ei työmaalla esiinny. Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelun keskeiset osat on esitettävä työmaasuunnitelmassa ja tarvittaessa asennussuunnitelmissa. vastuuseen kuuluu, että ainakin louhinta, kaivu-, purku-, nosto- ja siirto- sekä työ- ja tukitelinetöistä laaditaan kirjalliset suunnitelmat. vastuuseen kuuluu, että työmaan liikennejärjestelyt tarkastetaan riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran viikossa. on huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Tämän johdosta on laadittava tarvittaessa kirjalliset pelisäännöt yhteistoimintaa varten. on huolehdittava, että kaikki turvallisuutta koskevat suunnitelmat ovat työmaalla käytettävissä ajallaan ja erityistä vaaraa sisältävät työt suunnitellaan huolellisesti ja suunnittelussa on käytössä riittävä asiantuntemus. on huolehdittava, että rakennustyömaalla tehdään tarpeelliset työmaan turvallisuuteen liittyvät tarkastukset ja, että tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat ja työturvallisuutta vaarantavat viat korjataan välittömästi. on nimettävä edellä mainittuja tehtäviä johtamaan pätevä henkilö. Jokaisen työnantajan on nimettävä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten siihen pätevä ja vastuunalainen henkilö. on huolehdittava työmaan työsuojeluyhteistyön käynnistämisestä yhteistyössä työmaalla työskentelevien muiden työnantajien kanssa. on huolehdittava, että rakennustyömaalle nimitetään pätevä työsuojelupäällikkö ja valitaan tarvittaessa riittävä työsuojeluorganisaatio. Jokaisen työmaalla työskentelevän urakoitsijan tai itsenäisen työsuorittajan on noudatettava päätoteuttajan antamia määräyksiä, jotka perustuvat Valtioneuvoston päätöksessä rakennustyön turvallisuudesta määrättyihin päätoteuttajan velvollisuuksiin. Rakennustyömaalla on kukin työnantaja ensisijaisessa vastuussa omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Päätoteuttajan on kuitenkin huolehdittava, että muiden työnantajien työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot työmaan olosuhteista ja mahdollisista vaaratekijöistä ja -paikoista sekä haittatekijöistä. Päätoteuttajan on välitettävä rakennuttajan laatiman turvallisuusasiakirjan tiedot aliurakoitsijoille ja -hankkijoille. Rakennustyömaalla on käytettävä kaikkia työssä tarpeellisia henkilösuojaimia. Työnantajan on hankittava työntekijöilleen tarpeelliset suojaimet työpaikalla tehtävän arvioinnin, ns. riskikartoituksen, perusteella. Työskenneltäessä pimeässä ja hämärässä ajoneuvojen tai työkoneiden toiminta-alueella on käytettävä heijastimia, heijastusliivejä tai niihin verrattavia välineitä. Työskenneltäessä liikenteen alaisilla paikoilla on käytettävä suojavaatteita tai varusteita, joissa on selvästi erottuvia värejä ja milloin työ tehdään pimeässä tai hämärässä, heijastavaa materiaalia. Jokainen työnantaja ja itsenäinen työnsuorittaja vastaa siitä, että hänen käyttämänsä koneet ja laitteet ovat käyttötarkoitukseen sopivia, riittävän lujarakenteisia ja siten suojattuja, etteivät ne aiheuta vaaraa käyttäjilleen eivätkä muillekaan työmaalla oleville. Tie-
9 (20) ja katualueella tai muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on koneiden ja laitteiden erotuttava muusta liikenteestä. Urakoitsijan on tehtävä kaivu- ja pengerrystyöt urakka-asiakirjojen mukaisesti ja turvallisesti ottaen erityisesti huomioon seuraavat seikat: - yli 2,5 metrin kaivannot tehdään tuettuina. Tuenta tehdään tukiseinäelementeillä tai erillisen tuentasuunnitelman mukaan (Työsuojeluhallitus, Kapeat kaivannot -ohjeen mukaisesti). - työalue merkitään lippusiimoilla ja varustetaan kieltomerkeillä Asiattomilta pääsy kielletty ja tekstikilvellä sortumavaara - maanrakennuskoneiden työalueella ei saa käytön aikana olla henkilöitä - peruuttavien ajoneuvojen peruutushälyttimet tarkistetaan päivittäin - rakennuttajalla on oikeus poistaa työalueelta ajoneuvo, jos sen peruutushälytin ei ole kunnossa - peruuttavien ajoneuvojen aiheuttamien vaarojen torjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota urakoitsijan turvallisuussuunnitelmassa - kaivumassoja ei saa läjittää niin lähelle kaivannon reunaa, että se aiheuttaa sortumavaaran - työkoneen työalueella ei saa missään vaiheessa olla henkilöitä - sortumatilassa olevaa kaivantoa ei jätetä auki työvuoron päätyttyä - jännitteelliset kaapelit ja vanhat putkijohdot on huomioitava - kaivuluiskien juuret on tarvittaessa tuettava soratäytöllä tai luiskausta loivennettava alle 1:1 tai kevennettävä luiskaa porrastamalla - kaivinkoneiden ja muiden työkoneiden liikkuminen on järjestettävä niin, etteivät ne aiheuta vaaraa työmaalla ja kaivannossa liikkuville - luiskista on poistettava kivet, lohkareet yms. etteivät ne putoa kaivantoon - roudan sulamisesta aiheutuva luiskien sortumavaara on ehkäistävä luiskaloivennuksin ja/tai tukitäytöin - kaivannot on merkittävä ja aidattava niin, ettei putoamisvaaraa ole. 1500 MITTAUKSET JA LAADUNVALVONTA 1510 Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Mittaukset sidotaan kaupungin koordinaatti- ja korkeusjärjestelmään. Suunnitelmien mukainen korkeus- ja koordinaattijärjestelmä, Oulun kaupungin käyttämä järjestelmä (ETRS-GK26 ja N2000). 1512 Maaperätutkimukset Urakoitsijan on tarkkailtava jätetäyttöaluetta ja maaperää. Tarvittaessa, jos ne poikkeavat suunnitelmista, on otettava rakennuttajaan yhteyttä lisäpohjatutkimusten tekemiseksi ja suunnitelmien tarkentamiseksi. 1513 Työnaikaiset mittaukset Suunnitelman maastoon merkitseminen Urakoitsija suorittaa kaikki työn toteuttamisen vaatimat rakenteiden korkeusaseman ja sijainnin mittaustehtävät suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Urakoitsija laatii raken-
10 (20) nussuunnitelmien perusteella mittaussuunnitelman. Mittaustulokset on koottava sellaisessa muodossa, että laadunvalvonta voi käyttää niitä rakenteiden mitta- ja sijaintitarkkuuden analysointiin. Kaikki mittaustulokset toimitetaan työn edistymisen mukaan välittömästi rakennuttajalle tai riippumattomalle ulkopuoliselle laadunvalvojalle. Suunnitelma merkitään maastoon kunkin työvaiheen edellyttämällä tavalla. Maastoon sijoitetaan riittävä määrä paaluja, korkeusmerkkejä, luiskamalleja tai muita merkkejä, että niiden perusteella työ on tehtävissä suunnitelman mukaisesti ja että on mahdollista luotettavasti todeta työn suunnitelmanmukaisuus näiden merkkien perusteella. Rakennustyön aikana tarkistetaan riittävän usein, etteivät merkkien paikat ole muuttuneet. Tarvittaessa merkit mitataan uudestaan maastoon. Käytettäessä lasersädettä kohdistusmerkkinä tai työkoneen ohjaamiseen säde suunnataan sellaisella tarkkuudella, että rakentamiselle asetettuja tarkkuusvaatimuksia on mahdollista noudattaa. Urakoitsija valitsee mittausmenetelmät sen perusteella, miten rakenteen sijainti ja mitat on esitetty suunnitelmassa. Mitattavat tasot Mittaukset tehdään mittaussuunnitelman suunnitelman ja tyyppipiirustusten mukaisesti. Kaivoista ja vesihuoltolaitteista laaditaan koordinaattiluettelot. Muut mittaukset Tarvittaessa tehdään kohdassa 1240 mainittujen katselmusten edellyttämät mittaukset. Ennen rakenteiden peittämistä tehtävät mittaukset ja muut, valmiin rakenteen tarkistusmittaukset on esitetty työvaiheessa 1526. Suoritemäärien mittaukset Määrät mitataan Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteiden -97 InfraRYL määrämittausohjeen mukaisesti ja suunnitelmanmukaisten mittojen perusteella ottaen huomioon niihin mahdollisesti työn aikana sovitut muutokset sekä maanpinnan todellinen korkeus. 1520 Laadunvalvonta Laadunvalvonnan avulla osoitetaan, että käytettävät materiaalit ja rakennustyö ovat suunnitelman mukaisia. Tässä luvussa kuvataan laadunvalvonnan yleisperiaatteet ja käsitellään valmiille rakenteelle sallitut mittapoikkeamat. Rakennekohtaiset laatuvaatimukset ja laadunvalvontamenetelmät on esitetty kunkin työvaiheen kohdalla. Urakoitsijalla on päävastuu työn tekemisestä ympäristöviranomaisen lupaehtojen mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisin laadunvarmennusmittauksin. Rakennuttaja vastaa ympäristölupaehtojen toteutuksesta. Urakoitsija vastaa töiden suunnitelman mukaisesta toteutuksesta. Rakennuttaja nimeää tarvittaessa ulkopuolisen riippumattoman laadunvalvojan. Ulkopuolinen laadunvalvoja valvoo laadunvalvontamittauksia ja tekee omaa, erillistä laadunvalvontatyötään tarkastuskäynnein sekä pistokokein ja tarkastaa samalla, että urakoitsija tekee työnsä suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisesti. Ulkopuolinen, riippuma-
11 (20) ton laadunvalvoja raportoi mittaustulokset huomautuksineen rakennuttajalle ja on läsnä työmaakokouksissa. Materiaalin laadunvalvonta Ennen valmisosien ja materiaalien käyttöönottoa tehdään ne kokeet ja hankitaan ne todistukset, jotka on mainittu suunnitelmassa, tässä työselityksessä tai niissä asiakirjoissa, joihin suunnitelman tai tämän työselityksen asianomaisessa kohdassa on viitattu. Mikäli tutkittu koekappale tai näyte ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä materiaalierää, jota kyseinen koetulos edustaa, ei käytetä rakentamiseen ennen lisäselvityksiä. Ennen hylkäämispäätöksen tekemistä voidaan vaatimukset täyttämätöntä koetta kohti tehdä kaksi uutta koetta. Vain mikäli molemmat uudet koetulokset täyttävät asetetut vaatimukset, koetulosten edustamaa materiaalierää voidaan käyttää rakentamiseen. Materiaalille suoritettujen parantamis- tai korjaustoimenpiteiden jälkeen sen kelpoisuus on osoitettava kahdella uudella kokeella. Laadunvalvonnassa tehtävien kokeiden ja tarkastusten määrää lisätään, jos silmämääräisessä tarkastelussa huomataan materiaalin laadun muuttuneen. Tiivistämistyön valvonta Maa-aineksista tehtävien rakenteiden tiiviyttä valvotaan, mikäli rakenteelle on esitetty tiiviysvaatimus joko suunnitelma-asiakirjoissa tai yleisessä työselityksessä. Valvonnassa käytetään seuraavia menetelmiä: Tiiviysasteen määrittäminen parannetulla Proctor-kokeella Menetelmätarkkailu tiiviyskertojen lukumäärän ja käytetyn tiiviyskaluston mukaan. Kunkin rakenteen kohdalla on jäljempänä todettu tiiviysvaatimukset ja laadun toteaminen. Valmiiden rakenteiden sallitut mittapoikkeamat Tiivistyskerros Mineraalisen tiivistyskerroksen kokonaispaksuus on vähintään 500 mm, alituksia ei hyväksytä. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksen kokonaispaksuus on 300 mm, alituksia ei hyväksytä. Kuivatuskerros korvataan salaojamatolla. Materiaalivaatimukset ja muut asennusparametrit on esitetty tämän työselityksen liitteenä (Kaakkurin suljettavan kaatopaikan salaojamatto, Ramboll Finland Oy, 24.4.2013). Urakoitsijan tulee huomioida toimitusvelvollisuuteensa kuuluvat asennus- ja työohjeet sekä materiaalitodistukset.
12 (20) 1521 Urakoitsijan laadunvalvonta Urakoitsija tekee päivittäistä laadunvalvontaa työmaalla. Kukin urakoitsija hankkii työhön tarvittavan materiaalin ja raaka-aineet sekä tekee jäljempänä mainittuja kokeita ja selvityksiä ennen varsinaisen työn aloittamista ja työn aikana. Mittauksia tehdään jäljempänä esitetyistä kohteista määriin ja pinta-aloihin sidottuna. Urakoitsijan tekemät laadunvalvontamittaukset tulee esittää rakennuttajan valvojalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalle hyväksyttäväksi. Lisäksi urakoitsija ja rakennuttajan edustaja tarkastavat tarvittaessa työn alla olevan alueen. Mittaustulokset ja tarkastukset kirjataan työmaapäiväkirjaan erilliseen laadunvalvontakansioon. Työmaapäiväkirjaan Laadunvalvontakansioon kirjataan myös puutteet ja virheet sekä niiden korjaukset. Rakennuttajan edustaja hyväksyy työsuoritukset allekirjoituksellaan. Työmaapäiväkirja Laadunvalvontakansio ja päivittäiset mittaustulokset on oltava saatavilla siten, että riippumaton, ulkopuolinen laadunvalvoja voi tutustua niihin. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon tiivistyskerrosten rakentamisessa ulkopuolisen laadunvalvojan laadunvalvontamittausten perusteella tekemät huomautukset. Laadunvalvontasuunnitelma Urakoitsija laatii laadunvalvontasuunnitelman, jonka tulee täyttää Suomen ympäristökeskuksen oppaan n:o 36 Kaatopaikan tiivistysrakenteet vaatimukset ja ohjeet ja joka sisältää mm seuraavat asiat: Materiaalien hyväksyttämismenettelyn Työ- ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettelyn Työjärjestyksen ja aikataulun Näytteenottosuunnitelman ja menetelmät Raportointimenettelyn ja dokumentoinnin Toimenpiteet poikkeamien kohdalla Tarkastukset Urakoitsijan laadunvalvonnan tulokset ja havainnot annetaan rakennuttajalle tai riippumattomalle laadunvalvojalle välittömästi. Urakoitsijan rakennusosakohtaiset laadunvalvontatoimenpiteet on esitetty työn määrittelyn yhteydessä. 1522 Riippumaton laadunvalvonta Laadunvalvonta tulee järjestää niin, että se vastaa työn etenemisnopeutta. Riippumaton laadunvalvoja tekee harkintansa mukaan pistokokeenomaisia työmaakäyntejä. Riippumattoman laadunvalvojan tehtäviin kuuluu seuraavia työ- ja tutkimusvaiheita: Tarkastaa urakoitsijan valitsemat työmenetelmät ja käytettävät raaka-aineet. Tarkastaa urakoitsijan määrittämät työssä käytettävät vertailuarvot ja laadunvalvontamenetelmät laadunseurantaa varten Osallistua eri rakentamisvaiheiden aloituskokouksiin. Tarkastaa urakoitsijan mittaustulokset kerrospaksuuksien osalta kaikille rakennekerroksille koko alueelta.
13 (20) Tehdä valvontakäyntejä työmaalla ja tarkastaa urakoitsijan päivittäin tekemien laadunmittausten tulokset laadunvalvontakansiosta työmaapäiväkirjasta ja laadunvalvontapöytäkirjasta. Pöytäkirjaan Laadunvalvontakansioon merkitään kommentit tuloksista ja tarkastus varmennetaan allekirjoituksin. Raportoida tarvittaessa kirjallisesti rakennuttajalle sekä ilmoittaa tälle välittömästi mahdollisista laadun alituksista Tarkastaa urakoitsijan laadun alituksen vuoksi tekemät korjaustyöt Tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan laadunvalvontatoimenpiteitä suunnitelmien ja vaatimusten mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi. 1526 Tarkepiirustukset Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle mittausohjeiden mukaisesta aineistosta 1:1000 karttapohjille tulostetut korkeuskäyrät toteutuneesta alusrakenteen pinnasta, tiivistyskerroksen pinnasta, kuivatuskerroksen pinnasta ja valmiista pinnasta (urakkarajapinnasta). Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle varsinaisten työmaakappaleiden lisäksi sarjan piirustuksia, joihin urakoitsija on velvollinen merkitsemään kaikki työn aikaiset erot ja poikkeamat alkuperäisestä suunnitelmasta. Nämä piirustukset luovutetaan rakennuttajalle, kun työ on päättynyt ja hyväksytty. Rakenteita ei saa peittää ennen kuin mittaukset tarkepiirustusten laatimista varten on tehty. Tarkepiirustukset toimitetaan myös atk-muodossa. 1527 Muut valvontatoimenpiteet Muut valvontatoimenpiteet on selostettu asianomaisen työvaiheen kohdalla. 1600 YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY Rakenteisiin kelpaamattomat massat ja raivaus- yms. jätteet siirretään rakennuttajan osoittamaan paikkaan kaatopaikka-alueella. 1800 ALUSTAVAT TYÖT Urakoitsijan on varmistauduttava ennen työn aloitusta rajamerkkien, putkistojen ja muiden laitteiden sijainnista sekä työ- ja siirtolupien olemassaolosta. 1820 Raivaus Kaatopaikka- ja urakka-alueella mahdollisesti olevat pintamaat ja kasvillisuus siirretään tilaajan osoittamille paikoille kaatopaikka-alueelle.
14 (20) 1830 Rakenteiden suojaus, siirto ja purku Urakoitsija ei saa ilman asianomaista lupaa siirtää rajapyykkejä, monikulmiopisteitä yms. rakenteita tai laitteita, joiden siirron ainoastaan niiden haltija tai viranomainen on oikeutettu suorittamaan. Olemassa oleville rakenteille ei saa aiheutua vahinkoa. Tarvittaessa rakenteet ja laitteet on suojattava ja siirrettävä suunnitelman ja laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Rakennustyössä noudatettavat järjestysohjeet velvoittavat kaivajaa ennen kaivutyötä varmistautumaan kaivualueella olevien johtojen ja putkistojen sijainnista. Urakka-alueella ei ole maakaapeleita. Urakoitsija vastaa mahdollisten maanalaisten kaapeleiden ja muiden rakenteiden paikallistamisesta. Jos rakennustyössä muutetaan maanpinnan korkeutta olemassa olevien maanalaisten johtojen tai muiden rakenteiden kohdalla eikä olemassa olevien rakenteiden korkeusasemaa tunneta, selvitetään rakentamisen aikana onko tarpeen paljastaa olemassa oleva rakenne ja mitata sen korkeusasema sekä mahdollisesti muuttaa suunnitelmaa. 2000 MAANRAKENNUSTYÖT 2100 MAALEIKKAUS 2111 Täyttöalueen muotoilu Jätetäyttöalueella joudutaan suorittamaan sekä täyttö- että kaivutöitä. Esipeitetyllä alueella työkoneilla liikuttaessa on koneiden kulku-urat tasattava ja tiivistettävä ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Muotoiltava ja tiivistettävä-alue on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Alueen muotoilussa noudatetaan seuraavia periaatteita: Täyttöalueen luiskat ovat kaltevuudessa 1:4 tai loivemmat, jätetäyttöaluetta ei saa laajentaa. Pinnankaltevuus on jätetäytön laella vähintään 1:20 siten, että korkein kohta on suunnitelmapiirustusten mukaisessa kohdassa. Muotoiluun käytetään tiivistämiskelpoista maa-ainesta. Muotoillun pinnan tiiviystarkkailu toteutetaan tiivistyskalustoa, tiivistyskertojen lukumäärää ja kerrospaksuuksia tarkkailemalla ns. menetelmätarkkailuna. 2300 KUIVATUS- JA RUMPUTYÖT Avo-ojat Suunnitelmassa esitettyihin paikkoihin kaivetaan avo-ojat. Pohjan leveys on 0,5 m ja luiskan kaltevuus 1:2 tai loivempi. Kaivumaat tasataan ympäristöön. Ojat varustetaan purkupaikoissa mittapadoilla. Mittapadon periaate on esitetty piirustuksessa 18087/5. Jätetäyttöalueen ympärille rakennetaan kuivatusoja suunnitelman ja tyyppileikkauksen mukaisesti.
15 (20) Kaasunkeräysputkistot salaojaputkella Putkina käytetään julkaisun Salaojaputket, laatuvaatimukset mukaisia, ns. PEH-tuplaputkia. Putkien koko on määritelty suunnitelmapiirustuksessa. Putket liitetään tiiviisti muovisiin kaasunkeräyskaivoihin. Huoltotien rummut Rummut rakennetaan suunnitelmassa esitettyihin paikkoihin. Rummut perustetaan 0,5 m murskearinalle KT 97 mukaisesti. 2500 PENGERRYS 2510 Pengertäminen maankaatopaikalla Pengertäminen tehdään 2 2,5 m kerroksina. Täytön tasaaminen ja tiivistäminen tehdään maanrakennuskoneella. Kunkin osakerroksen tasaamisen ja tiivistämisen jälkeen levitetään ajoteille vähintään 0,3 m kantavaa kitkamaata. Hienorakeiset ja juoksevat maa-ainekset läjitetään karkearakeisesta maa-aineksesta tehtyjen penkereiden väliin. Täytön yläpinta tehdään oikeaan korkeusasemaan jo täyttötyön aikana esim. luiskamalleilla, jottei pintarakenteen teon yhteydessä jouduta suuriin massansiirtoihin täytön yläpintaa muotoiltaessa. Täytön yläpinnan korkeusasema saadaan vähentämällä suunnitelmapiirustuksessa esitetystä tasauksesta pintarakenteen paksuus (huom. urakkaraja). Rakennettavan kadun kohdalla pengermateriaalina käytetään tiivistämiskelpoista maa-ainesta. Täyttö ja tiivistäminen tehdään KT97 kohdan 2510 mukaisesti. 2560 Tiivistysrakenteet 2561 Tiivistyskerros Tasatun täyttömaakerroksen päälle tehdään 0,5 metrin tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyysvaatimus on k < 1*10-8 m/s. Tiivistyskerrosmateriaalina käytetään Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaiden OPA-sakkaa. Sakan toimitus kuuluu rakennuttajalle ja se on varastoitu suunnitelmakartoissa esitettyihin kohtiin urakka-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Ennakkokokeiden perusteella määritellään käytettävän tiivistysmateriaalin laatu, käytettävä levitys- ja tiivistyskalusto, kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus sekä jyräyskerrat. Rakenteen vedenläpäisevyyden tulee olla vedellä kyllästettynä ja suunniteltuun kuivatilavuuspainoon tiivistettynä pienempi kuin 1*10-8 m/s. Tiivistyskerroksen kokonaisvahvuus on vähintään 500 mm.
16 (20) Tiivistysmateriaali toimitetaan kaatopaikan tasatun ja tiivistetyn pinnan päälle kasalle, josta se levitetään ja tiivistetään paikalleen. Pinta tiivistetään sileäksi. Valmiin pinnan päällä ei saa liikkua sellaisilla koneilla, jotka voivat aiheuttaa muodonmuutoksia pintaan tai materiaalin irtoamista siitä. Rakennuttaja tarkastaa ja hyväksyy tiivistyskerroksen valmiin pinnan päivittäin siten, että valvontatyö ei aiheuta katkoksia työn etenemiseen. Hyväksyminen kirjataan laadunvalvontakansioon työmaapäiväkirjaan ja vahvistetaan allekirjoituksin. Hyväksytty pinta suojataan haitalliselta kastumiselta ja kuivumiselta sekä mekaanisilta vaurioilta. Materiaalin laadunvalvonta Urakoitsija huolehtii siitä, että tiivistyskerrokseen käytettävästä raaka-aineista on saatavissa vedenläpäisevyysmääritykset jokaista 4000 itd-m3 suuruista raaka-ainemäärää kohden. Materiaalin muuttuessa on siitä tehtävä tarpeelliset määritykset ennen käyttöä. Mahdolliset määritykset sovitaan erikseen rakennuttajan kanssa. Tiivistysrakenteen vedenläpäisevyydet tulee mitata Suomen ympäristökeskuksen oppaan n:o 36 Kaatopaikan tiivistysrakenteet mukaisesti pehmeäseinämäisessä sellissä, muuttuvalla paineella varustettuna takapaineella. Vedenläpäisevyys tutkitaan vähintään kolmessa vesipitoisuudessa, kun tiivistys on tehty standardi Proctor-sullontaa vastaten. Tulos kertoo materiaalilla saavutettavissa olevan vedenläpäisevyyden ja sen riippuvuuden vesipitoisuudesta ja kuivatilavuuspainosta. Vedenläpäisevyyskoe tulee aloittaa vasta, kun materiaali on kyllästynyt vedellä ja vedenläpäisevyyskoe tulee lopettaa vasta sitten, kun näytteen läpi virtaavan veden virtaama on tasaantunut. Urakoitsija tekee mineraalisen materiaalin rakeisuusmääritykset jokaista 1000 itd-m 3 suuruista raaka-ainemäärää kohti. Materiaalin muuttuessa on siitä tehtävä tarpeelliset määritykset ennen käyttöä. Mahdolliset määritykset sovitaan erikseen rakennuttajan kanssa. Mittaukset ja kokeet Urakoitsija tekee tiivistyskerroksista laadunvalvontaa kerroksittain 1 mittaus/ 4000 m 2. Materiaalin vesipitoisuus Materiaalin märkätilavuuspaino, josta lasketaan vesipitoisuuden ja Proctor-sullonnan perusteella materiaalin kuivatilavuuspaino ja materiaalin tiiviysaste verrattuna parannetulla proctor-kokeella saavutettavissa olevaan maksimikuivatilavuuspainoon. Materiaalin homogeenisuuden seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja urakoitsijan on ilmoitettava rakennuttajalle tai riippumattomalle laadunvalvojalle heti, kun materiaalin koostumuksessa havaitaan muutoksia tai materiaalin seossuhteita muutetaan. Tiivistyskerroksen valmistuttua pidetään päivittäin vastaanottotarkastus, jossa todetaan, että tiivistyskerros on rakennettu vaatimusten mukaisesti. Hyväksytty työsuoritus oikeuttaa urakoitsijan jatkamaan työtään kuivatuskerroksen rakentamisella salaojamaton asentamisella.
17 (20) 2570 Kuivatuskerros Tiivistyskerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,3 metrin paksuinen kuivatuskerros. Kerroksen vedenläpäisevyystason tulee olla k > 1*10-3 m/s, jolloin saavutetaan riittävä vedenjohtavuus kerroksessa. Kerrosmateriaalina käytetään rengasrouhetta RR 1, joka tehdään kaatopaikka-alueella varastoiduista renkaista. Kerroksen levittäminen tehdään yhtenä kerroksena ottaen huomioon alapuolisten kerrosten asettamat vaatimukset. Kuivatuskerroksen levittäminen tehdään kasvattamalla. Luiskissa kasvattaminen tehdään alhaalta ylöspäin. Kuivatuskerroksen levittäminen tulee tehdä siten, että se ei riko tai vahingoita alapuolista tiivistysrakennetta Kuivatuskerroksen yläpuolelle asennettava suodatinkangas, kl 2, estämään pintakerroksesta hienoaineksen sekoittumista kuivatuskerrokseen. Laadunvalvonta Materiaalin toimittaja vastaa siitä, että materiaali täyttää suunnitelmassa esitetyt vaatimukset. Kuivatuskerros korvataan salaojamatolla. Materiaalivaatimukset ja muut asennusparametrit on esitetty tämän työselityksen liitteenä (Kaakkurin suljettavan kaatopaikan salaojamatto, Ramboll Finland Oy, 24.4.2013). Urakoitsijan tulee huomioida toimitusvelvollisuuteensa kuuluvat asennus- ja työohjeet sekä materiaalitodistukset. Lisäksi tulee huomioida valittavan salaojamaton vaatimat, mahdolliset asennus- ja suojakerrokset. 2580 Pintakerros Pintakerros tehdään 0,8-1,0 metrin paksuisena kaatopaikka-alueelle rakennuttajan toimittamasta maanparannuskompostista. Paksumpaa pintakerrosta käytetään alueilla, joille on vihersuunnitelmassa on esitetty istutettavaksi puustoa. Levitys tehdään tela-alustaisella maanrakennuskoneella. Salaojamaton päälle asennetaan urakoitsijan materiaalista (tiivistämiskelpoinen kivennäismaa-aines) pintakerros, jonka paksuus on vähintään 500 mm. Pintakerros muotoillaan ja tiivistetään siten, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita ja että luiskakaltevuudet täyttävät seuraavat vaatimukset: Jätetäytön luiskat ovat kaltevuudessa 1:4 tai loivemmat Pinnankaltevuus on jätetäytön laella vähintään 1:20 siten, että korkein kohta on suunnitelmapiirustusten mukaisessa kohdassa. Pinnan muotoilu pyritään tekemään siten, että se sopeutuu ympäröivään maaston muotoihin.
18 (20) 2600 PÄÄLLYSRAKENNETYÖT 2600 Huoltotien päällysrakenne Huoltotie tehdään 4 m leveänä ja kääntöpaikan osalta 12 m leveänä. Rakennekerrosten yläosa tehdään 250 mm paksuisena murskeesta (#0 55) ja alaosa sorasta (#0 65) 250 mm paksuisena. Tie rakennetaan vähintään 0,5 m ympäröivää maastoa ylemmäksi. Tien rakennekerrosten alta poistetaan turve sekä raivausjätteet ja pohjamaa tasataan. Rakennekerrosten tiivistäminen tehdään kaivinkoneella. 3000 VESIHUOLLON MAATYÖT Tehdään KT 97 mukaisesti. Kaivantojen mitoitukset on esitetty piirustuksessa 18087/5. Yli 2,5 metrin kaivannot tehdään tuettuina. 4000 VIEMÄRITYÖT 4100 VIEMÄRIPUTKET Viemäriputkena käytetään PEH 160 -viemäriputkea, lujuusluokka M. Suotovesisalaojana käytetään yläpuolelta rei itettyä PEH 160 salaojaputkea. Ylivuotoputken päät varustetaan myyräläpällä. Paineviemäreinä käytetään PEH 160-6 ja PEH 200-6 putkia. Rakennustyön aikana pidetään vesi kaivannossa riittävän alhaalla, jotta noste ei kohota putkea eikä vesi pääse vahingoittamaan asennettua putkea, kaivoja tai täyttöjä. Kaivantojen kuivanapito tehdään pumppaamalla. 4300 KAIVOT JA TARKASTUSPUTKET Salaojan ja viemärin tarkastuskaivoina käytetään PEH560 kaivoja. Kaivot varustetaan 25 t valurautakansistolla. Lietekaivoihin tehdään lietepesä, jonka syvyys on 650 mm. Paineviemärin purkukaivona käytetään KT97 kuvan 4312 mukaista kaivoa. Kaivot rakennetaan korkeudeltaan sellaisina, että kansi voidaan asentaa suunnitelman mukaiseen korkeuteen ja kaltevuuteen. Urakkaan kuuluvana suoritteena urakoitsija on velvollinen varmistamaan rakennettujen salaojalinjojen toimivuuden mittaamalla tarkistuskaivojen kautta salaojalinjan korkeusaseman (ns. vesijuoksu). Mittausaineisto luovutetaan tilaajalle numeerisena sekä karttatulosteena. Käytettävä korkeus- ja koordinaattijärjestelmä Oulun kaupungin käyttämä järjestelmä. 4325 Kaasunpoistokaivo Kaasunpoistokaivot tehdään suunnitelmapiirustusten mukaiseen paikkaan detaljipiirustuksen mukaisesti tiivistyskerroksen läpäisevällä PEH 400 muovikaivoilla. Kaivot perustetaan 1000 mm murskearinalle ja täytetään #20 100 murskeella. Rakenne erotetaan louheesta suodatinkankaalla (kl III). Kaasunkeräysputkistot liitetään tiiviisti kaivoon.
19 (20) 4322 Virtaamamittauskaivo Pumpattavat vesimäärät mitataan virtausmittauksella yhdestä pisteestä. Mittauspiste sijoitetaan kohdan jälkeen, jossa paineviemärit yhtyvät Iinatintien varressa. Mittauskaivona käytetään esim. Sarlinin PVK2200-3000-DN200 kaivoa. Samaan kaivoon, mittarin jälkeen, sijoitetaan läppäventtiili DN200. Virtausmittarina käytetään esim. Danfossin magneettiputkimittaria (MAG 5000/3100 DN150). Vahvistin asennetaan kaivon sisätilaan ja koteloidaan suljettuun koteloon, esim IP 67. Virtausmittari tulee olla varustettu suorilla osuuksilla SS 2333 putkella, jotka ovat tulopuolella 750 mm ja lähtöpuolella 450 mm. Virtausmittarin vuoraus on keraaminen ja sen asennuksessa ei saa syntyä vääntöä mittarin rikkoontumisen estämiseksi. Suorat osuudet liitetään paineviemäriin kartioilla, SS 2333. Viemärin liitokset virtausmittauksen suoriin putkiosuuksiin on varustettava painumia sallivin, joustavin liitoksin. Virtausmittarin lähtöpuolen suoran osuuden ja kartion jälkeen asennetaan DN 200 läppäventtiili. Venttiilin kara ulotetaan kaivonkannen läpi maanpäälle. Kaivo varustetaan tikkailla, tyhjennyspumpulla, lämmityksellä ja valaistuksella. Huoltoluukun on oltava lukittavissa ja ne varustetaan Abloy-lukoilla, jotka sarjoitetaan rakennuttajan ohjeiden mukaan. 4800 Pumppaamot Suotovedet johdetaan alueen pohjois- ja eteläpäistä pumppaamalla kaupungin viemäriin. Molempien pumppaamoiden varusteet on lueteltu periaatepiirustuksissa 18087/13 ja 14. Pumpattavat matkat ovat noin 500 ja 610 m. Yhden pumpun mitoitustuotto on 20 l/s. Pumppaus hoidetaan kahdella pumpulla/pumppauspiste. Pumppaamoiden ylivuoto on järjestetty kunkin pumppaamon etukaivoon, josta vedet johdetaan avo-ojaan. Pumppaamon huoltoluukun on oltava lukittavissa ja ne varustetaan Abloy-lukoilla, jotka sarjoitetaan rakennuttajan ohjeiden mukaan. Pumppaamot rakennetaan kuivatyönä 0,5 m huolellisesti tiivistetylle murskearinalle. Vedenpinnan alentaminen tehdään erillisistä pumppauskuopista. Pumppaamoista esitetään erikseen sähkö- ja automaatiosuunnitelmat. 6000 VIHERTYÖT Tehdään erillisen suunnitelma mukaisesti. 7000 TYÖN LUOVUTUS Loppusiivoukset Ennen lopputarkastusta on rakennuskohde ympäristöineen siivottava huolellisesti ja kaikki tarpeettomat rakennusjätteet kuljetettava pois. Samalla on kaikkien laitteiden ja osien, kuten luukkujen tms. toiminta tarkistettava ja suoritettava tarpeelliset toimenpiteet. Suomen
20 (20) Janne Huttunen Pekka Ranki