KIRJALLINEN KYSYMYS 1423/2010 vp Ylen urheilutarjonnan säilyttäminen julkisilla kanavilla Eduskunnan puhemiehelle Hiihdon ja yhdistetyn maailmancupin osakilpailut katoavat Ylen kanavilta. Ensi talvena Ylen suunnitelmissa on näyttää vain Rukan ja Salpausselän kisat, kun aiemmin yhtiö on televisioinut koko maailmancupin. Viime vuosina Yle on ostanut hiihdon ja yhdistetyn tv-oikeudet MTV3:lta. Yle perustelee luopumista hiihtolajien televisioinnista kustannussyillä. Myös jääkiekon MM-kisat näkyvät tänä keväänä Ylen kanavilla viimeistä kertaa. Myös jääkiekon MM-kisojen televisiointioikeudet siirtyvät MTV3:lle, joka on jo aiemmin hankkinut alppihiihdon ja mäkihypyn maailmancupien esitysoikeudet. Nämä kilpailut MTV3 on esittänyt pääosin maksukanavallaan, jonne hiihtokisojen esittämisen arvioidaan myös päätyvän. MTV3 on hankkinut hiihtolajien tv-oikeudet urheilumarkkinointiyhtiö Infrontilta, jonka sopimuskumppani on Kansainvälinen hiihtoliitto FIS. Hiihdon ja yhdistetyn maailmancupin osakilpailujen yleisömäärät ovat Ylellä olleet puolen miljoonan luokkaa, joten niiden poistuminen jättää merkittävän aukon Ylen urheilutarjontaan. Yle perustelee luopumistaan urheilukisoista kustannussyillä, koska hiihdon ja yhdistetyn maailmacupien esitysoikeudet moninkertaistuivat. Ratkaisu katkaisee pitkään jatkuneen yhteistyön urheilun tv-oikeuksien hankkimisessa. Urheilun mediaoikeuksia hallitsevat kansainväliset yhtiöt, jotka ostavat oikeudet liitoilta useimmiten kiinteään hintaan ja myyvät ne edelleen eniten tarjoavalle. Tätä järjestelyä perustellaan urheiluliittojen tarpeella ennustettavaan tulovirtaan ja toisaalta välittäjinä toimivien agenttien kantamalla riskillä. Suomalaisten urheilunystävien kannalta ratkaisu merkitsee sitä, että he joutuvat hankkimaan MTV3:n tai Eurosportin katselukortin normaalin 250 euron hintaisen tv-maksun lisäksi. Palloilulajeista Ylen kanavilla näkyy toistaiseksi Mestareiden liiga. Jääkiekon ja hiihdon jälkeen Ylen kanaville jää mm. painia, nyrkkeilyä ja maastojuoksua. Valtioneuvosto on antanut 1.3.2007 asetuksen yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisioinnista, jossa määritellään televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 20 :n 3 momentissa tarkoitetut Suomessa yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat näin: 1) Kansainvälisen olympiakomitean järjestämät kesä- ja talviolympialaiset; 2) Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämien miesten jalkapallon maailmanmestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut; 3) Euroopan jalkapalloliiton järjestämien miesten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut; 4) Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämät miesten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut; 5) Kansainvälisen hiihtoliiton järjestämät pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut; Versio 2.0
6) Kansainvälisen yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut ja 7) Euroopan yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut. Edellä 1 momentissa tarkoitetut miesten jalkapallon maailmanmestaruusloppukilpailujen avaus-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut, miesten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailujen avaus-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut, miesten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut on lähetettävä kokonaan suorina lähetyksinä. Muut 1 momentissa tarkoitetut tapahtumat voidaan lähettää kokonaan tai osittain suorina tai nauhoitettuina lähetyksinä. Vastauksessaan asiaa koskeneeseen aiempaan kirjalliseen kysymykseen KK 365/2010 vp ministeri Lindén on todennut asetukseen liittyen seuraavaa: "Käytännössä tapahtumien listaus tarkoittaa sitä, että listatun tapahtuman yksinoikeuden hankkineen, Suomen alueella lähetystoimintaa harjoittavan maksutelevisioyhtiön on pyydettäessä luovutettava tapahtuman televisiointioikeus maksuttomasti näkyville kanaville, tai jos ne eivät halua pyyntöön suostua, poistettava lähetyksistään vapaan katselun estävä salaus. Merkittävien tapahtumien listan olemassa olo ei tarkoita sitä, että vapailla kanavilla toimivilla televisiotoiminnan harjoittajilla, kuten esimerkiksi Yleisradiolla olisi velvollisuus lähettää listatut tapahtumat. Yleisradiolla ja muilla toimijoilla on edelleen oikeus päättää itsenäisesti tapahtumien lähettämisestä harkintansa mukaan. Lista ja sen taustalla oleva lainsäädäntö ei anna vapaille kanaville myöskään mitään etuoikeuksia lähetysoikeuksien hankinta- ja hintaneuvotteluissa: Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 20 :n mukaan yksinoikeuden luovuttamaan joutuvalla televisiotoiminnan harjoittajalla on oikeus saada luovutuksesta täysi korvaus." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että Ylen julkisen palvelun kanavilla voidaan tulevaisuudessakin esittää lajeittain kattava ja monialainen urheilutarjonta ja että Yleisradio toteuttaa urheiluohjelmistossaan Yleisradiosta annetun lain henkeä eli estää katsojien eriarvoistumisen ja turvaa tv-maksun maksajille annetun asetuksen mukaiset merkittävien urheilutapahtumien katseluoikeudet? Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2011 Markku Laukkanen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 1423/2010 vp Markku Laukkanen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1423/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että Ylen julkisen palvelun kanavilla voidaan tulevaisuudessakin esittää lajeittain kattava ja monialainen urheilutarjonta ja että Yleisradio toteuttaa urheiluohjelmistossaan Yleisradiosta annetun lain henkeä eli estää katsojien eriarvoistumisen ja turvaa tv-maksun maksajille annetun asetuksen mukaiset merkittävien urheilutapahtumien katseluoikeudet? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yleisradio Oy:n toiminnasta säädetään Yleisradio Oy:stä annetussa laissa (1380/1993). Lain 7 :n 1 momentin mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Urheilulähetyksiä ei lain 7 :n 2 momentissa ole nimenomaisesti mainittu julkisen palvelun erityisenä tehtävänä, mutta se on tärkeä osa Yleisradio Oy:n julkista palvelua. Hallitus pitää tärkeänä, että julkisen palvelun kanavilla on tarjolla monipuolisia urheilulähetyksiä. Yleisradio Oy:n mukaan julkisen palvelun kanavilta voi tulevaisuudessakin seurata merkittäviä urheilutapahtumia. Yleisradio Oy:llä on esimerkiksi oikeudet hiihdon ja alppihiihdon MMkilpailuihin vuoteen 2017 saakka, jalkapallon vuoden 2012 EM- ja 2014 MM-kisoihin sekä yleisurheilun MM-kisoihin vuoteen 2013 ja EMkisoihin vuoteen 2015 asti. Yleisradio Oy:n hallituksen hyväksymän strategian mukaan yhtiö pyrkii hankkimaan kansallisesti merkittävien urheilutapahtumien oikeudet ja lisäksi tarjoamaan monipuolisen kuvan muusta urheilusta. Yleisradio Oy:n kyky hankkia urheiluoikeuksia riippuu julkisen palvelun kokonaisrahoituksesta, rahoituksen kohdistamisesta eri sisältötyyppeihin ja sopimusneuvotteluissa määrittyvästä hintatasosta. Kysymyksessä viitattiin yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisioinnista annettuun valtioneuvoston asetukseen (199/2007). Kuten kysymyksessä todetaan, käytännössä asetus tarkoittaa sitä, että siinä listatun tapahtuman Suomessa toimivan ja yksinoikeuden hankkineen maksullisia televisiopalveluita tarjoavan yrityksen on pyydettäessä luovutettava korvausta vastaan tapahtuman televisiointioikeus maksuttomasti näkyville kanaville tai poistettava lähetyksistään salaus. Asetuksella ei velvoiteta vapaasti vastaanotettavia kanavia tarjoavia televisiotoiminnan harjoittajia lähettämään asetuksessa listattuja lähetyksiä. Asetuksella ei myöskään anneta niille etuoikeuksia lähetysoikeuksien hankinta- ja hintaneuvotteluissa. Vastuu Yleisradio Oy:n toiminnasta ja sen ohjaamisesta ei ole valtioneuvostolla, vaan siitä vastaavat Yleisradio Oy:stä annetun lain mukaisesti yhtiön hallintoelimet, jotka toimivat suoraan eduskunnan vastuulla ja valvonnassa. Yhtiön hallintoelimet päättävät muun ohella siitä, miten Yleisradio Oy:lle osoitetut televisiomaksuvarat kohdennetaan julkisen palvelun eri osa-alueille ja toiminnoille. Viime kädessä eduskunnan valitseman Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi. 3
Ministerin vastaus Hallitus edistää julkisen palvelun toteutumista turvaamalla omalta osaltaan Yleisradio Oy:n toimintaedellytykset kehittämällä lainsäädäntöä ja varmistamalla julkisen palvelun rahoituksen. Valtioneuvosto vahvisti lokakuussa 2010 televisiomaksun tason vuodelle 2011. Televisiomaksua korotettiin Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston esityksen mukaisesti kuudella prosentilla. Valtioneuvoston joulukuussa 2010 vahvistamassa valtion televisio- ja radiorahaston käyttösuunnitelmassa on arvioitu, että Yleisradio Oy:n julkisen palvelun rahoitukseen voidaan osoittaa 451 miljoonaa euroa vuonna 2011. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2011 Viestintäministeri Suvi Lindén 4
Ministerns svar KK 1423/2010 vp Markku Laukkanen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1423/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Markku Laukkanen /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att man på de kanaler som hör till Rundradions allmännyttiga verksamhet även i framtiden ska kunna förmedla ett heltäckande och mångsidigt sportutbud och att Rundradion i sitt utbud av sportprogram ska iaktta andan i lagen om Rundradion, dvs. förhindra att tittarna behandlas olika, och samtidigt säkerställa att de som betalar tv-avgift omfattas av den rättighet att kunna följa de betydande idrotts- och sportevenemang som avses i förordningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om Rundradion Ab:s verksamhet finns i lagen om Rundradion Ab (1380/1993). Enligt 7 1 mom. har bolaget till uppgift att tillhandahålla ett heltäckande televisions- och radioprogramutbud för alla på lika villkor. I 7 2 mom. i lagen nämns sportsändningar inte särskilt som en specialuppgift inom den allmännyttiga verksamheten. De är dock ett viktigt led i Rundradion Ab:s allmännyttiga verksamhet. Regeringen anser det vara viktigt att de kanaler som hör till den allmännyttiga verksamheten har ett mångsidigt utbud av sportsändningar. Enligt Rundradion Ab kan man även framöver se viktiga idrotts- och sportevenemang på de kanaler som hör till den allmännyttiga verksamheten. Rundradion Ab har t.ex. rättigheter att sända VM på skidor och VM i alpin skidsport fram till 2017, EM i fotboll 2012, VM i fotboll 2014 samt VM i friidrott fram till 2013 och EM i friidrott fram till 2015. Enligt en strategi som Rundradion Ab:s styrelse har godkänt strävar bolaget efter att få rättigheterna till nationellt betydande idrottsoch sportevenemang och att dessutom ge en mångsidig bild av övriga sport- och idrottsgrenar. Rundradion Ab:s förmåga att utverka rättigheter till sportsändningar beror på den totala finansieringen av den allmännyttiga verksamheten, fördelningen av finansieringen enligt olika typer av innehåll och på den prisnivå som fastställs i avtalsförhandlingarna. I spörsmålet hänvisas det till statsrådets förordning om televisering av evenemang av samhällelig betydelse (199/2007). Som det konstateras i spörsmålet innebär förordningen i praktiken att ett företag som är verksamt i Finland och tillhandahåller avgiftsbelagda televisionstjänster här och har utverkat ensamrätt på ett evenemang som anges i förordningen på begäran mot ersättning ska överlåta televiseringsrätten till evenemanget till kanaler som kan ses gratis eller avlägsna krypteringen från sändningarna. Förordningen innehåller inte någon förpliktelse för företag som bedriver televisionsverksamhet och tillhandahåller fritt mottagbara kanaler att sända de program som anges i förordningen. I förordningen ges dessa företag inte heller företräde vid upphandlings- och prisförhandlingarna i fråga om sändningsrättigheterna. Enligt lagen om Rundradion Ab är det bolagets förvaltningsorgan, inte statsrådet, som ansvarar för Rundradion Ab:s verksamhet och styrningen av den. Förvaltningsorganen verkar direkt under riksdagens ansvar och övervakning. Bolagets förvaltningsorgan bestämmer också hur de medel som har influtit av televisionsavgifter 5
Ministerns svar och anvisats Rundradion Ab ska riktas till olika delområden och funktioner för allmännyttig verksamhet. Rundradion Ab:s förvaltningsråd, som har valts av riksdagen, har i sista hand som uppgift att se till och övervaka att uppgifter som hör till den programverksamhet som bedrivs i allmännyttigt syfte blir fullgjorda. Regeringen främjar den allmännyttiga verksamheten genom att för sin del trygga Rundradion Ab:s verksamhetsförutsättningar genom att utveckla lagstiftningen och trygga finansieringen av den allmännyttiga verksamheten. Statsrådet fastställde i oktober 2010 nivån på televisionsavgiften för 2011. Televisionsavgiften höjdes med sex procent i enlighet med det förslag som förvaltningsrådet för Rundradion Ab lagt fram. Enligt beräkningen i den dispositionsplan för statens televisions- och radiofond som fastställdes av statsrådet i december 2010 kommer det 2011 att kunna anvisas 451 miljoner euro för finansieringen av Rundradion Ab:s allmännyttiga verksamhet. Helsingfors den 12 april 2011 Kommunikationsminister Suvi Lindén 6