Työlainsäädännön perusteita
Mitä on työoikeus? Työoikeuden peruskäsite on työsuhde Ns. perussuhdeteorian mukaan työoikeus on työsuhdetta koskevien ja siihen asiallisesti liittyvien oikeusnormien kokonaisuus Sisältää useita eritasoisia säännöstyskeinoja: Lait ja asetukset (myös EU- lainsäädäntö) Työehtosopimukset paikalliset sopimukset ( ryhmänormit, työsäännöt ) työsopimukset tapaoikeus (vakiintunut tapa) työnantajan käskyt (direktio)
Työsopimussuhde ja työsuhde Työsuhde alkaa silloin, kun työntekijä ryhtyy tekemään työtä työsopimussuhteen syntymisen jälkeen Työsopimussuhde on olemassa, kun joku 1. Sopimuksen perusteella 2. tekee työtä 3. toiselle; toisen henkilön tai tahon lukuun, 4. tämän toisen johdon ja valvonnan alaisena (direktio- oikeus) 5. palkkaa tai muuta vastiketta vastaan Jos jokin työsopimuksen perustunnusmerkeistä ei täyty, ei kyseessä ole työsopimussuhde Vrt. työsopimuslain (TSL) 1
Työsopimuksen tunnusmerkit TYÖ JOHTO JA VALVONTA TOISEN LUKUUN TYÖSOPIMUS SOPIMUS VASTIKE
Työsopimussuhde ja työsuhde Työsuhde Työsopimussuhde Työsopimus Työnteko alkaa Työnteko päättyy
TSL 1 luvun 1 Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai - koneilla.
TSL ei sovelleta 1) julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen; Vrt. esim. valtion virkamieslaki asevelvollisuuslaki 2) tavanomaiseen harrastustoimintaan; 3) sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla. Huom. Tällöin voi kuitenkin kyseessä olla työsopimussuhde!!
Työsopimuksen muoto Työsopimus voidaan TSL:n mukaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti (Muotovapaus) Vrt. TES, jossa edellytetään kirjallista sopimusta Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.
Työoikeuden kolme elementtiä Kollektiivinen työoikeus Lähde: Kairinen, Martti, Työoikeus perusteineen Individuaalinen työoikeus Sosiaaliturvaoi keus Työnantaja Työsuhde Työntekijä
Työsuhdeasioiden lähteet 1. Perustuslaki ja EU- perustamissopimuksen määräykset 2. Ehdottomat Suomen lain säännökset ja EU- asetusten määräykset 3. Normaalisitovat työehtosopimukset 4. Yleissitovat työehtosopimukset 5. Puolipakottavat lainsäännökset (säännökset, joista voidaan poiketa vain TES:lla) 6. Ryhmänormit eli paikallinen sopiminen 7. Työsopimus 8. Vakiintunut käytäntö 9. Tahdonvaltaiset (dispositiiviset lainsäännökset) 10. Työnantajan direktiovaltansa perusteella antamat määräykset
Keskeisiä työlakeja (individuaalinen työoikeus+ sosiaaliturvaoikeus) Työsopimuslaki 26.1.2001/55 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Vuosilomalaki 18.3.2005/162 Työaikalaki 9.8.1996/605 Työntekijän eläkelaki 19.5.2006/395 Työtapaturma- ja ammattitautilaki 24.4.2015/459 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759
Keskeisiä työlakeja (kollektiivinen työoikeus) Työehtosopimuslaki 7.6.1946/436 Laki työriitojen sovittelusta 27.7.1962/420 Laki työtuomioistuimesta 31.7.1974/646 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Huom. YT- laki ei koskee mm. ortodoksista kirkkoa!
Lakien soveltamisesta Erityislaki syrjäyttää yleislain (ellei muuta ole säädetty) myöhempi laki syrjäyttää varhaisemman lain HUOM. Lakien voimaantulosäännökset! ylemmän asteinen säädös syrjäyttää alempiasteisen säädöksen Perustuslaki tavallinen laki valtioneuvoston asetus ministeriön asetus muiden viranomaisten antamat oikeussäännöt Ks. PL 106 ja 107 (lainalaisuusperiaate): Tuomioistuin ei saa soveltaa lain tai perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa alemman asteisen määräyksen säännöstä (esim. TES:a, jos se on ristiriidassa lain kanssa)
Lakinormien pakottavuus ja tahdonvaltaisuus Pakottavalla lakinormilla säännellystä asiasta ei voida sopia toisin Työoikeudessa säännökset perinteisesti usein vähimmäispakottavia Ei voida sopia toisin siten, että heikennettäisiin työntekijän oikeuksia Vrt. TSL 13 luvun 6 Dispositiivisesta normista voidaan sopia toisin Laajasti dispositiiviset normit Semidispositiivisetnormit (esim. jos vain TES:lla voidaan sopia laista poiketen; vrt. TSL 13 luvun 7 )
Lakien tulkintaperiaatteita 1. Sanamuodon mukainen tulkinta Yleensä aina lähtökohta ja ensisijainen vaihtoehto 2. Lain tarkoitusta ja tavoitteita myötäilevä tulkinta Miksi laki on säädetty? Lain esityöt ratkaisevassa asemassa (HE ja Eduskunnan valiokuntien kannanotot keskeisessä asemassa) 3. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta Tulkinnan tulee olla sopusoinnussa perustuslain ja Eurooppa oikeuden kanssa 4. Oikeuskäytännön ja ylempien tuomioistuinten ennakkoratkaisuihin tukeutuminen Erityisesti KKO, KHO, EUT ja EIT
Työehtosopimus (TES) TEhtoL 1 : Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Kollektiivisopimus; (vrt. engl. Collective bargaining) Sopimus, jolla on oikeusvaikutuksia muihin kuin sopijaosapuoliin ( ultra partes ) Normisopimus Yleensä sopimuksella on oikeusvaikutuksia vain sopijaosapuoliin
Työehtosopimuksen oikeusvaikutuksia TEhtoL 6 : Jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Työsopimuksessa voidaan kuitenkin sopia TES- ehtoja paremmasta edusta (TES takaa minimiehdot) TEhtoL 8 : Työrauhavelvollisuus vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. yhdistyksillä lisäksi valvontavelvollisuus: niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät saa käyttää sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan rikkoa työehtosopimuksen määräyksiä.
TES:n sitovuus Normaalisitovuus (TEhtoL 4 ) Osalliset eli työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat sopimuksen tehneet tai myöhemmin siihen yhtyneet Osallisten rekisteröidyt alayhdistykset työnantajat ja työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä; Alayhdistys voi katkaista normaalisitovuuden eroamalla TES- osallisena olevasta yläyhdistyksestä ( ns. pyöröovistrategia ) Sidotun työnantajan on noudatettava TES- vähimmäisehtoja myös järjestäytymättömien (tai muuhun liittoon kuuluvien) työntekijöidensä kanssa, jos nämä tekevät TES:n alaista työtä Ensiksi tehty TES sitoo, jos työantajaa muutoin sitoisi kaksi kilpailevaa TES:a (aikaprioriteetti- sääntö, TEhtoL 4 :n 3 mom.)
Yleissitovuus TES:n sitovuus (jatkoa) TSL 2 luvun 7 : Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Työnantaja, joka on velvollinen noudattamaan normaalisitovaa työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa kuitenkin soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä. (=> mahdollisuus ns. TES- shoppailuun!?)
TES:n yleissitovuuden toteaminen Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta 26.1.2001/56 Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta toimii STM:n yhteydessä sivutoiminen pj + 2 jäsentä; toimikausi 5 v. Valitusmahdollisuus työtuomioistuimeen Valitusoikeus on TES- osapuolilla sekä sillä työnantajalla tai työntekijällä, jonka oikeusasema riippuu yleissitovuudesta Yleissitovat TES:t julkaistaan Finlex- palvelussa http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Työsäännöt (Ryhmänormit) Liittyy ajankohtaiseen paikallisen sopimisen asiaan Yhteistoimintalaissa säännöksiä paikallisesta sopimisesta ja sopimusten sitovuudesta YTL 27 : Työnantaja tai henkilöstöryhmän edustaja voi esittää neuvottelualoitteen neuvotellakseen ja sopiakseen seuraavista asioista: 1) yhteistoimintakoulutus 2) työsäännöt 3) aloitetoiminnan säännöt 4) työsuhdeasunnot 5) työpaikan sosiaalitilat 6) henkilöstön harrastus-, virkistys- ja lomatoimintaa varten osoittamien avustusten yleisistä jakoperusteista.
Paikallisten sopimusten sitovuus YTL 29 : Sopimus työsäännöistä ja aloitetoiminnan säännöistä sekä näiden muutoksista sitoo työnantajaa sekä niitä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä, joiden henkilöstöryhmän edustaja on tehnyt sopimuksen. Sopimusta noudatetaan kunkin työntekijän työsopimuksen osana, jollei työsuhteessa sovellettavasta työehtosopimuksesta johdu muuta. Tällainen sopimus ei kuitenkaan syrjäytä työsopimuksen nimenomaista, työntekijälle edullisempaa määräystä. Työnantajan on tiedotettava tehdystä sopimuksesta ja sen sisällöstä sopivalla tavalla työpaikalla. Sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua tiedottamisesta, jollei muusta ole sovittu.
Liikkeen luovutus TSL 1 luvun 10 : Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde- etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. TEhtoL 5 : Jos jonkin yrityksen haltija on ollut työehtosopimukseen osallinen tai muuten sidottu, siirtyvät hänen seuraajalleen kaikki ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka edeltäjällä työehtosopimuksen mukaan oli.
Kansainvälisten sopimusten merkitys Kansainvälinen työjärjestö (ILO) Perustettu jo vuonna 1919 (Suomi jäsenenä 1920 alkaen) Kolmikantaperiaate Tekee kv- sopimuksia ja antaa suosituksia Ja valvoo sopimusten toteutumista jäsenmaissa sopimukset eivät ole suoranaisesti sitovaa oikeutta, mutta lainsäädäntöä ja muita normeja tulee tulkita siten, että tulkinta on sopusoinnussa ILO:n sopimusten kanssa sopimukset ja suositukset koskevat erityisesti: Järjestäytymisvapautta, pakkotyötä, tasa- arvoa, syrjintää, lapsityövoimaa, siirtotyöläisiä ja työsuojelun viranomaistoimintaa
Kansainvälisten sopimusten merkitys (jatkoa) Euroopan ihmisoikeussopimus Voimassa Suomessa lakina vuodesta 1990 alkaen 11 artiklassa turvattu kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, joka oikeuskäytännön mukaan kattaa myös lakko- oikeuden Demir & Baykara ratkaisu EIT v. 2008 6 artiklassa turvattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin Koskee myös työsuhteesta johtuvia erimielisyyksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) valvoo ja voi määrätä Suomen valtion maksamaan hyvityksen loukatulle Euroopan sosiaalinen peruskirja Voimassa Suomessa lakina vuodesta 2002 alkaen 5 ja 6 artikloissa turvattu järjestäytymisoikeus ja lakko- oikeus
Euroopan sosiaalinen peruskirja, art. 6 Kollektiivinen neuvotteluoikeus Varmistaakseen, että kollektiivista neuvotteluoikeutta voidaan käyttää tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat: 1. edistämään työntekijöiden ja työnantajien välisiä yhteisiä neuvotteluja, 2. edistämään tarvittaessa työnantajien tai työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen välistä vapaaehtoista neuvottelujärjestelmää, tavoitteenaan työehtojen määrittäminen työ- ja virkaehtosopimuksilla, 3. edistämään asianmukaisen sovittelumenettelyn ja vapaaehtoisen välitysmenettelyn luomista ja käyttöä työriitojen selvittämisessä, ja tunnustamaan: 4. työntekijöiden ja työnantajien oikeuden ryhtyä eturistiriitatilanteessa yhteistoimiin, kuten lakkoon, edellyttäen kuitenkin, ettei voimassa olevista työ- ja virkaehtosopimusten velvoitteista muuta seuraa.