Pilvilaskentapalvelut

Pilvilaskentapalvelut Jarno Montonen, Petri Vähäkainu, Vesa Kakriainen Sisällys Johdanto... 2 1. Virtualisoinnin tasot... 3 1.1 IaaS... 3 1.2 PaaS... 5 1.3 SaaS... 6 1.4 Sovellusten toteuttaminen virtualisoinnin eri tasoille... 8 1.5 Virtualisoinnin tasot vs perinteinen malli... 9 2 Asiakkaan opportunismi ja kilpailijoista erottautuminen... 10 3 Eri kustannukset pilvipalveluissa... 12 4 Yhteenveto ja markkinanäkymät... 13

Johdanto Nykypäivän tietokoneissa on laskentakapasiteettia, dataa ja sovelluksia niin paljon, että suurinta osaa näistä resursseista ei hyödynnetä lainkaan. Tähän tarjoaa ratkaisua pilvilaskenta (Cloud computing), jossa laskentatehosta ja järjestelmän resursseista tehdään resurssiallas (resource-pool). Resurssialtaan resursseja voidaan käyttää sitten "on demand" palvelujen tapaan, eli asiakkaat maksavat pilven resurssien käytöstä vain siltä osin kuin he hyödyntävät niitä. Pilvilaskenta koostuu 3 tasosta/kerroksesta, jossa application merkitsee SaaS - kerrosta, platform -PaaS-kerrosta ja Infrastructure infrastruktuuritasoa. Clients ja servers -tasoilla ovat laitteistot ja ohjelmistot, joita käytetään hyväksi sovelluksien toimittamisessa tai jotka on erityisesti suunniteltu pilvipalveluiden toimittamiseen. Pilvilaskennan tasot on esitetty kuvassa 1. (Infoworld, 2009) Kuva 1. Virtualisoinin tasot (Wikipedia, 2010) 2

1. Virtuaalisoinnin tasot 1.1 IaaS IaaS (Infrastructure as a Service) tarjoaa PaaS:n tavoin laskentatehoa, varastoa ja verkkoinfrastruktuuria (mm. palomuurit) palveluna Internetin yli. IaaS -mallissa (kuten PaaS:ssakin) asiakas on sovelluksen omistaja ja tarvitsee palveluntarjoajan "hosting"- ympäristöä ohjelmistonsa ajamiseen. IaaS -palveluntarjoajat käyttävät virtuaalisointia hyväkseen tarjotakseen laskentatehoa. Asennettava yksikkö (unit of deployment) on IaaS -mallissa virtuaalikone, jonka sovelluksen omistaja on kääntänyt. Virtuaalikone asennetaan palveluntarjoajan "hosting"- ympäristöön, konfiguroidaan toimimaan palveluntarjoajan järjestelmän kanssa ja sen yhteyteen asennetaan tarvittaessa relaatiotietokanta. Konfiguroinnin jälkeen mahdollistuu palveluntarjojaan varmuuskopiointi ja varastointi. IaaS -palveluntarjoajat tarjoavat usein pilvipalveluita (cloud services), kuten tietokantapalveluita tai varastointipalveluita (raw storage). Pilvipalvelut vähentävät virtuaalikoneeseen asennettavien lisensioitujen ohjelmistojen tarvetta. Mikäli pilvipalvelut kykenevät hyödyntämään SOAP- tai REST - rajapintoja, voi asiakas säästää lisenssimaksuissa sekä vähentää ajonaikaisesti tuettavien ohjelmistojen määrää. Taulukossa 1 on kuvattuna IaaS ja PaaS -palveluntarjoajien hinnoitteluperiaatteita, joita käytetään hinnoittelumallin luomisessa. Lopulliseen laskuun asiakkaalle tulee näkyviin hinnoittelumallissa olevat tapahtumat eli kuinka paljon esim. laskentakapasiteettia on käytetty laskutuskaudella. 3

Taulukkoon 1 on koottu IaaS, PaaS ja Saas -mallien yhteenvetoa. IaaS ja PaaS -mallit ovat samankaltaisia asiakkaiden, mallin tarjonnan ja hinnoittelurakenteen suhteen, mutta eroavat asennettavan yksikön suhteen toisistaan. SaaS -malli eroaa edellä mainituista jokaisella alueella (asiakas, asennettava yksikkö ja mallin tarjonta) ja siinä korostuukin loppukäyttäjän/asiakkaan (end user) suhde palveluntarjoajaan. Hinnoittelumalli SaaS:ssa on yksinkertaisempi, siinä jokaista käyttäjää laskutetaan palveluiden käytöstä aina kuukausittain. 4

1.2 PaaS PaaS (Platform as a Service) tarjoaa laskentatehoa, varastoa ja verkkoinfrastruktuuria palveluna Internetin yli. PaaS tarjoaa lisäksi myös ajonaikaisen ympäristön (runtime environment) sovelluksille. Tämä tarkoittaa sitä, että ainoastaan sovelluksen koodi tarvitsee ottaa käyttöön, eikä koko virtuaalikonetta tarvitse kääntää ja konfiguroida. PaaS-malli on pilvilaskennan pinossa SaaS -mallia seuraava taso ja se tarjoaa kehitysalustan, johon on integroitu WWW-selaimen kautta hallittavat kehitystyökalut. 5

Ohjelmistokehittäjät voivat rakentaa WWW-sovelluksia asentamatta työkaluja tietokoneelleen ja asentamalla sovellukset suoraan PaaS -alustalle ilman erikoisempia järjestelmän ylläpitäjän taitoja. PaaS -alustaa kutsutaan toisinaan termillä "cloudware", sillä se siirtää resurssit yksityisiltä tietokoneilta Internetin "pilveen". PaaS toimii ohjelmiston jakelumallina, jossa sovelluksista huolehtii palveluntarjoaja joka tarjoaa sovellukset asiakkaille Internetin kautta. PaaS-mallin avulla maantieteellisesti eri alueilla sijaitsevat kehitystiimit voivat työskennellä yhdessä ohjelmistokehitysprojekteissa. Palvelut voidaan hankkia eri lähteistä ja myös kansainvälisesti. Kustannuksia voidaan vähentää yhteistyön lisäksi käyttämällä yhden palvelutarjoajan infrastruktuuripalveluita, sillä usean erilaisen laitteiston käyttäminen johtaa usein yhteensopivuusongelmiin ja samojen funktioiden päällekkäiseen suorittamiseen. Hinnoittelumalli PaaS -palveluntarjoajalla on sama kuin IaaS -palveluntarjoajalla, sillä ajossa oleva ohjelmisto vie samat resurssit kuin virtuaalikoneen pyörittäminen. Resursseja ovat mm. varasto, kaistanleveys ja laskentateho. 1.3 SaaS SaaS (Software as a Service) ideana on sovelluksen hankkiminen palveluna aiemman lisenssipohjaisen tavan sijaan. SaaS -mallissa toimittaja lähettää yhden sovelluksen esim. selaimen kautta tuhansille asiakkaille, jotka käyttävät moniasiakasympäristöön soveltuvia sovelluksia hyväkseen. Asiakas siis käyttää sovellusta Internetin yli. SaaS -mallissa sovelluksen ns. "toimittamisen" lisäksi ohjelmiston omistaja (kehittäjä) myös hallinnoi ja valvoo asiakkaan hankkimaa sovellusta sekä infrastruktuuria. Sovelluksen toimittajan (palveluntarjoaja) tehtävänä on vastata tuesta, turvallisuudesta, ylläpidosta ja sovelluksen päivityksistä. Aiemmin sovelluksen lisenssin hankkija joutui vastaamaan kaikesta edellä mainitusta itse, jolloin kustannukset olivat suuremmat. SaaS on vastakohta perinteiselle "hosting"-mallille, jossa palveluntarjoaja tukee ja ylläpitää useampaa sovellusta eri versioineen tai räätälöi sovellusta asiakaskohtaisesti. Hinnoittelu SaaS -palveluissa usein perustuu joko transaktio (kpl/kk) tai käyttäjämääräpohjaiseen (käyttäjiä/kk) hinnoitteluun, 6

jossa hinta ei sisällä lisenssien käyttöoikeutta vaan käytön kustannukset. Sopimuskauden pituus on yleensä n. 36 kk, tosin lyhyemmätkin ajat ovat mahdollisia. Etuina SaaS -palvelusopimus tarjoaa: - Ei tarvetta asiakkaan tiloissa ylläpidettäville sovelluksille (liiketoimintalogiikka) tai tietokantaohjelmistoille. - (Kuukausihintaan kuuluu sovellus- ja tietokantaohjelmiston hinta) - Ei tarvetta kalliiden palvelimien hankintaan varmuuskopiointia varten, ne kuuluvat SaaS -sopimukseen. - SaaS -palvelut ovat käytössä missä tahansa Internetin kautta - Ei tarvetta ylläpitoon ja päivityksiin; kaikilla käyttäjillä on automaattisesti uusin versio - Ei tarvitse tehdä pitkäaikaisia sopimuksia, käyttäjä voi sanoa sopimuksen irti milloin vain - SaaS tarjoaa luotettavuutta, yksityisyyden suojaa ja turvallisuutta - Yhteensopivuutta kaikkien alustojen kanssa (Apple Mac OS, Linux, Windows) SaaS -mallin tarkoituksena on siis helpottaa asiakkaan ICT -hankintoja ja madaltaa kynnystä uusien toimintatapojen käyttöönotossa, sillä liiketoiminta tarvitsee helposti käyttöönotettavia ratkaisuja, joilla voidaan kustannuksia säästäen vastata muuttuviin tarpeisiin. Ajatuksena on, että yritykset ja organisaatiot eivät osta tulevaisuudessa enää pelkkiä ohjelmistoja (lisenssejä), vaan jatkuvasti ajan tasalla olevia palvelukokonaisuuksia. Ohjelmisto-oikeuksien omistaminen yritykselle tai organisaatiolle on siten toisarvoista. SaaS -mallin tärkeimpiä hyötyjä on kustannustehokkuus eli asiakasyritys kykenee SaaS:in avulla välttämään suuria kehitysinvestointeja ja ohjelmistojen kehitystyön riskejä. SaaS myös poistaa ohjelmistojen versiohallinnan tarpeen sekä tarjoaa huomattavasti alemmat ohjelmistojen käytön aloituskustannukset. Perinteisessä asiakas/palvelin-malliin usein sisältyy piilokustannuksia, kuten kustomointi ja toteutus, laitteisto, IT -henkilöstö, 7

ylläpito, koulutus jne. Piilokustannukset saattavat muodostaa jopa yli 90 % ohjelmiston kokonaiskustannuksista asiakasyritykselle. SaaS -mallissa suurin osa (n. 70 %) tulee ohjelmistojen käyttömaksuista ja loput n. 30 % kustomoinnista, toteutuksesta ja koulutuksesta. SaaS -ratkaisut toimivat parhaiten yksinkertaisissa, standardoiduissa ei-strategisissa prosesseissa ja toiminnoissa, jotka eivät ole suuressa määrin riippuvaisia tai integroituja muihin liiketoimintoihin tai järjestelmiin. Esimerkkejä tällaisista toiminnoista ovat mm. kustannukset, hankinta/ostaminen, varaston hallinta tai työntekijöiden suorituksen hallinta. SaaS toimii hyvin prosesseissa, jotka on automatisoitu ensimmäistä kertaa, sillä siinä tapauksessa SaaS:in ei tarvitse korvata mitään jo aiemmin olemassa olevaa, jolloin vältytään muutoksen aiheuttamilta haasteilta organisaation ja henkilöstön tasolla. Mikäli yritys haluaa erottua muista esim. asiakaspalvelun tai toimintaketjun alueilla, tarjoaa siihen perinteiset paketoidut sovellusratkaisut enemmän joustavuutta. Yrityksen ydinliiketoimintaa koskettavat sovellukset, kuten ERP, on mielekkäämpää toteuttaa muulla tavoin, jotta sovelluksia on mahdollista hallita silloinkin kun Internet-yhteys on poikki. 1.4 Sovellusten toteuttaminen virtuaalisoinnin eri tasoille Käytettäessä alatason virtuaalisoinnin pilveä rajoituksia teknologiselle toteutukselle on hyvin vähän ja mahdollisuudet laajat. Tämä lieneekin alatason virtuaalisoinnin suurin vahvuus verrattaessa välitason ja ylätason virtuaalisointiin. Joidenkin sovellusten toteuttaminen on mahdollista ainoastaan tällaisen alatason arkkitehtuurin päälle. Teoriassa on jopa mahdollista rakentaa välitason virtuaalisointi alatason virtuaalisoinnin päälle ja ylätason virtuaalisointi välitason virtuaalisoinnin päälle. Välitason virtuaalisointia käyttävän pilven, kuten Windows Azuren, ylläpitäjälle lankeaa palvelinten ylläpitämisen lisäksi alatason virtuaalisointia laajempi korkean tason ohjelmointirajapinnan kehitys ja ylläpito. Vaikkakin se vaatii valtavasti resursseja voi se kuitenkin olla kriittinen tekijä kun sovelluskehittäjä valitsee pilveä. Sovelluksen toteuttaminen alatason arkkitehtuurin päälle on äärimmäisen vaativaa ja työlästä, kun taas välitason arkkitehtuuria käytettäessä monet asiat saa valmiina. Vielä helpompaa ja 8

vaivattomampaa sovelluksen kehittäminen on ylätason pilvelle. Ylätason ohjelmointirajapinta asettaa kuitenkin tiukkoja rajoituksia, ja soveltuvatkin lähinnä tietyn tyyppisten sovellusten kehittämiseen. (Armbrust et al. 2009) Voisi luulla, että ylätason ohjelmointirajapinnan ylläpitäminen ja kehittäminen on välitasonkin ohjelmointirajapinnan ylläpitämistä ja kehittämistä vaativampaa ja työläämpää. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Kun esimerkiksi Google AppEngine sallii ainoastaan Java web-sovellusten kehittämisen ja ajamisen, ja senkin tiukoin rajoituksin, jää toiminnalliset vaatimukset ohjelmointirajapinnalle suhteellisen vaatimattomiksi. Ylätason ohjelmointirajapinta onkin usein varsin ohut kerros jonkin kolmannen osapuolen välitason arkkitehtuurin päällä, eikä se näin kuormita pilven ylläpitoa siinä määrin kuin usein valtavat välitason arkkitehtuurit välitason virtuaalisointia käyttävällä pilvellä. (Infoworld, 2009) 1.5 Virtuaalisoinnin tasot vs. perinteinen malli PaaS - Palvelinten kunnossa pito lankeaa pilven tarjoajalle. - Suuret palvelinkeskukset tarjoavat levytilaa ja verkkoresursseja halvalla. - Ei tarvitse sitoa pääomaa koneisiin / laitteisiin - Kuorman siirto eri kellonaikoina paikkaan, jossa sähkö, jäähdytys, työvoima jne on halvinta - Nopea käyttöönotto SaaS - Ei tarvitse versiointia - Sovellukset käytettävissä kaikkialla - Maksetaan vain resurssien käyttämisen mukaan. - Ei tarvitse ostaa kalliita lisenssejä - Nopea käyttöönotto IaaS - Ei tarvitse sitoa pääomaa infrastruktuuriin 9

2 Asiakkaan opportunismi ja kilpailijoista erottautuminen Pilven käyttäjän näkökulmasta alatason etuna voidaan pitää ainakin teoriassa kohtalaista riippumattomuutta pilven tarjoajasta. Alatason arkkitehtuurin päälle rakennetun sovelluksen siirtäminen toisen alatason arkkitehtuurin päälle onnistunee huomattavasti todennäköisemmin kuin saman tempun tekeminen väli- tai ylätason arkkitehtuurien kanssa. Vaikkakin vielä nykyään siirtyminen esimerkiksi Amazonin EC2 pilvestä kilpailijan pilveen tuskin on kannattavaa, voi tilanne tulevaisuudessa olla eri. Tämä kannustaa pilven käyttäjää opportunistiseen käytökseen ja pakottaa alatason virtuaalisointia käyttävien pilvien tarjoavat vastaamaan tähän ongelmalliseen tilanteeseen, joka välitason pilvillä ja erityisesti ylätason pilvillä on varsin hyvin hoidossa jo arkkitehtuurin puolesta. Lisäksi ylä- ja erityisesti välitason arkkitehtuuriratkaisut ovat omiaan luomaan liiketoiminta mahdollisuuksia esimerkiksi konsultoinnin ja sovelluskehitysvälineiden ympärille. Kun yritys on investoinut tietyn arkkitehtuurin osaamiseen ja siinä käytettäviin kehitysvälineisiin, ei se tule kovin helposti harkitsemaan pilven vaihtoa. (Armbrust et al. 2009) Alatason virtuaalisointia käyttävien pilvien kokema ongelma asiakkaan opportunismista on internetaikakaudellemme hyvin tyypillinen. Esimerkiksi verkkokauppojen tulee jatkuvasti kehittää uusia keinoa pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi kun verkkokaupan vaihtaminen on asiakkaalle vain hiiren klikkauksen päässä. Vaikkakaan pilven vaihtaminen tuskin tulee koskaan olemaan yhtä yksinkertaista, voivat lukuisat syyt houkutella vaihdokseen. Pilvipalvelun käyttäjälle ainut merkitsevä tekijä ei kuitenkaan ole palvelun edullisuus. Ilmeisen tärkeitä tekijöitä ovat myös toiminnan luotettavuus (saavutettavuus) ja palvelun laatu (nopeus). Pilven käyttäjät olettavat jo nyt pilvessä pyörivän sovelluksensa olevan saavutettavissa ~99.5 % ajasta ja viiveiden olevan pahimmillaankin vain muutamia sekunteja. Mikäli pilvi ei saavuta näitä "standardeja" on varmaa että käyttäjät harkitsevat siirtymistä kilpailijoiden leiriin, vaikka hinta olisikin korkeampi. Mikäli pilven käyttäjän sovellus toimii kuluttajaasiakasrajapinnassa, joka kerta kun asiakas ei pääse sovellukseen käsiksi on suuri riski menettää asiakas. Sama pätee myös kasvaneisiin viiveisiin. Verkkokauppa-asiakas on 10

valmis odottamaan korkeintaan muutamia sekunteja sivujen latautumista, mikäli ostaminen ei onnistu, asiakas etsii toisen verkkokaupan ja ostaa sieltä, kalliimmallakin. (Infoworld 2009) Pilven myös odotetaan skaalautuvan lähestulkoon äärettömästi sovelluksen tarpeiden mukaisesti. Markkinahintaa korkeampaa veloitusta ei voi siis perustella "reservissä" olevalla laskentateholla tai tallennuskapasiteetilla. Alimman tason virtuaalisointia käyttävissä pilvissä näkyisi kuitenkin olevan teknologisista syistä yleistä, että lisäkapasiteetin lisääminen sovellukselle tapahtuu askelittain ja kestää muutamia minuutteja. Tässä lienee hyvä mahdollisuus tarjota lisäasiakasarvoa mahdollistamalla kapasiteetin mahdollisimman nopea ja pienissä askelissa tapahtuva lisäys. Yksi toimiva, mutta ristiriitaisesti hyvänä pidetty, keino pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomissa on alustan eriyttäminen kilpailijoista niin, että poissiirtyminen on hankalaa. Uniikille alustalle on myös perusteltua tarjota teknisiä konsultaatiopalveluita ja lisäksi sen markkinointi kilpailijoita parempana asioissa x ja y saattaa olla tehokasta. Alustan valinta vaikuttaa myös hinnoittelupolitiikkaan. Mikäli pilveä pyöritetään ilmaisella alustalla, kuten Linux:lla, tulee käyttökustannusten olla alhaisemmat kuin esimerkiksi Windows Server:iä käytettäessä. Alustoista löytyy toki muitakin eroja kuin hinta, niinpä Amazon:kin tarjoaa molemmat vaihtoehdot. Pelkän veloituksen määrän lisäksi pilven potentiaalista asiakasta kiinnostanevat myös erilaiset veloitusvaihtoehdot. Nykyään prosessorikäyttö ja tallennuskapasiteetti veloitetaan juoksevasti määrä kertaa aika kertaa hinta tyylillä. Eroavaisuuksia on lähinnä mitattavissa määrän ja ajan yksiköissä, ja tietenkin hinnassa. Tähän voisi kuitenkin olla mahdollista kehittää muita vaihtoehtoja. Voitaisiin esimerkiksi myydä paketti prosessorikäyttöä ja tallennuskapasiteettia käytettäväksi seuraavan kahden vuoden aikana. (Armbrust et al. 2009) Mitä todennäköisimmin suuri osa pilville istutettavista sovelluksista ovat käyttäjilleen äärimmäisen kriittisiä. Jopa niin kriittisiä että jokainen sekunti kun sovellus on saavuttamattomissa aiheuttaa yritykselle tappiota. Suosittuun verkkokauppaan saattaa hyvinkin tulla potentiaalisia asiakkaita joka sekunti ja sivuston toimimattomuus aja heidät vääjäämättä etsivään kilpailevaa vaihtoehtoa. Puhumattakaan siitä että alhaalla olon 11

aikana ostoksiaan tekevien asiakkaiden kokemus häiriintyy. Tulevaisuudessa myös muita kuin kuluttaja-asiakasrajapinnan sovelluksia ryhdytään istuttamaan julkisille pilville. Esimerkiksi ERP -sovelluksen alhaalla olo saattaa lähestulkoon pysäyttää yrityksen toiminnan. Vaikka hinta lieneekin vahva kilpailutekijä suuren asiakaskunnan saavuttamiseksi, ei se tule olemaan kaikkein tärkein. Erityisen oleellista asiakkaiden säilyttämisessä onkin korkeatasoinen ja nopea palvelu. (Armbrust et al. 2009) 3 Eri kustannukset pilvipalveluissa Pilvipalvelun käyttäminen omien palvelimien käyttämisen sijasta laskee transaktiokustannuksia oleellisesti, koska sopimus solmitaan ainoastaan pilventarjoajan kanssa. Pilvipalveluasiakkaan ei tarvitse olla tekemissä esimerkiksi palvelinlaitteiden myyjän, palvelinsovellusten myyjän tai Internet-operaattorin kanssa. Lisäksi tiedonhankkimiskustannukset (Information costs) pienenevät, koska pilvipalveluasiakkaan tarvitsee ainoastaan selvittää mikä pilvipalvelu täyttää parhaiten omat tarpeet. (Armbrust et al. 2009) Kalliiden laitteiden ja ohjelmistolisenssien hankkimiset ovat suuria uponneita kustannuksia. Pilvipalvelua käytettäessä uponneita kustannuksia ei juuri ole. Joissakin veloitusmalleissa, niin kuin esimerkiksi pakettiveloituksessa, uponneita kustannuksia saattaa esiintyä. Tällöinkin ne ovat kuitenkin tavallista vaihtoehtoa huomattavasti pienempiä. Näin varat joita ei ole tarvinnut investoida laitteiden ja ohjelmistolisenssien hankkimiseen voidaan sijoittaa tuottavampaan toimintaan.. (Armbrust et al. 2009) 12

4 Yhteenveto ja markkinanäkymät SaaS voi aluksi tarjota hyvän vaihtoehdon kokeilla liiketoimintaa ilman suuria aloituskustannuksia aloilla, joilla tavallisesti vaaditaan panostusta tietoteknisiin sovelluksiin. Liiketoiminnan jatkuessa ja kasvaessa lisenssin ostaminen ja ylläpidon sisällyttäminen omaan toimintaan voi kuitenkin osoittautua edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Erityisesti jos sovellukselle ilmenee erityisiä vaatimuksia, SaaS - sovelluspaletista tuskin löytyy sopivaa vaihtoehtoa. Toinen SaaS:iin liittyvä ongelma on arkaluontoisten tietojen tai liikesalaisuuksien säilyttäminen kolmannen osapuolen palvelimilla. Näyttäisikin siltä, että SaaS:in todelliset markkinat ovat sovelluksissa, joilla on laaja käyttäjäkunta ja joihin kohdistuvat käyttäjien erityisvaatimukset ovat vähäiset. Käytännössä tämä tarkoittaa kuluttajasovelluksia kuten esimerkiksi toimisto-ohjelmia. Teoreettista markkinapotentiaalia lienee myös sovelluksilla, joiden lisenssit ovat kymmenissä, ellei jopa sadoissa tuhansissa euroissa, mutta joille löytyy käyttäjiä, joiden vuosittainen sovelluksen käyttötarve on vähäinen. Tällaiset sovellukset lienevät kuitenkin harvassa ja niiden potentiaaliset SaaS asiakkaat vielä harvemmassa. IaaS ja PaaS kamppailevat aivan eri markkinoilla kuin SaaS. Ne ovat alustoja SaaS sovelluksille, mutta saavat asiakkaita myös yrityksistä, jotka kehittävät täysin uutta tai konfiguroitua sovellusta joko omaan tai asiakkaan käyttöön. Vaihtoehtoina omien palvelimien hankkimiselle ja ylläpidolle niillä lienee suuret ja kestävät markkinat. 13

Viitteet Wikipedia, 2010. Cloud Computing. Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/cloud_computing Tietoviikko, 2008. Pilvilaskenta - uusi nimi vanhalle ilmiölle?. Lähde: http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article152371.ece Armbrust et al., (2009) Above the Clouds: A Berkeley View of Cloud Computing Infoworld, 2009. What cloud computing really means. Lähde: http://www.infoworld.com/d/cloud-computing/what-cloud-computing-really-means- 031?page=0,1 14