Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja



Samankaltaiset tiedostot
Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja

Yhteydenpito- ja työväline kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille

Sanna Vuohelainen /VKK ry. KuntoutuNET

Ammatillisen kuntoutuksen kehityskaaret

Työhönkuntoutumisen palveluverkosto. KuntoutuNET -verkkopalvelussa on mukana 12 palveluntilaajaa ja 71 palveluntuottajaa.

KUNTOUTUNET JA PALAUTEARVOSANAT

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

Verkoston nimi on Green energy showroom ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Verkosto toimii Etelä-Karjalan alueella kansainvälisesti.

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

Linnea2-konsortion säännöt

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Palveluverkostoon kuuluu tällä hetkellä 12 palveluntilaajaa ja 78 palveluntuottajaa.

1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan kuin kuntoutujan näkökulmasta.

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

Säätiön nimi on Espoon Taide- ja Tietotekniikkasäätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

JOHTOSÄÄNTÖ Meri-Lapin kehittämiskeskus ry

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

a) laatii meriteknisen teollisuuden toimintaedellytyksiä koskevat yhteiset kannanotot sekä tiedottaa näistä,

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

1(8) Edellä mainitut ehdotukset yhtiöjärjestysmuutoksiksi selityksineen on kuvattu tarkemmin jäljempänä olevassa taulukossa.

Yhdistyksen tarkoituksena on suorittaa ohjaus- ja tiedotustyötä ikääntyvien, yksinäisten ja perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3)

Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa, koulutuspäällikkö

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö voi

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE

TUTKINTOTOIMIKUNNAN TYÖSKENTELYSTÄ

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

FRAME-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. 1 Säätiön nimi ja kotipaikka. Säätiön nimi on FRAME-säätiö ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Tarkoitus

TAMPEREEN EV. LUT. SEURAKUNTIEN KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen,

Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan tehtävät. Marjatta Kihniä Aluehallintoylilääkäri

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa , päivitetty

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

Linnea2-konsortion säännöt

Soile Rautelin TYÖELÄKELAITOSTEN KUNTOUTUSASIANTUNTIJOIDEN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA PALVELUNTUOTTAJISTA

Lohjan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n säännöt

GBC Suomi ry - Green Building Council Finland (FIGBC) 1/5

Tarkempia ohjeita tämän säännön soveltamisesta antaa kaupunginhallitus.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa ja Merkitty yhdistysrekisteriin

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Asukkaiden kokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tutkimushoitajat ry ja sen kotipaikka on Helsinki

OULU MC RY:N SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Oulu MC ry ja sen kotipaikka on Oulu

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä markkaa.

YHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T

M a a k u n n a l l i s e n. Vanhusneuvoston toimintasääntö

Yhdistyksen nimi on Speed & Powerboat Society Ry ja sen kotipaikka on Parainen.

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

KUOPION SEUDUN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ SÄÄDEKIRJA

SÄÄNNÖT PRH vahvistanut Yhdistyksen nimi on Skills Finland ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

Sovitut toimintatavat

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Kristillinen Eläkeliitto ry

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta.

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Nuorisoneuvoston toimintaohje

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Kaupunginhallitus liite nro 7 (1/5) Kaupunginvaltuusto liite nro 8 (1/5)

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö

OSAKASSOPIMUS. Luonnos

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT hyväksytty syyskokouksessa osoite c/o Maija Lipponen, Juhonkyläntie 26 D Sotkamo

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki.

Säätiön nimi on Lahden vanhusten asuntosäätiö sr, englanniksi Lahti Foundation of Housing and Services for the Elderly, ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Transkriptio:

Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Työhönkuntoutumisen palveluverkoston peruskirja

1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? Työhönkuntoutumisen palveluverkosto on sosiaalivakuutukseen liittyvien ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tilaajien ja tuottajien verkosto. Palveluverkoston kehittämisen taustalla on ollut tarve parantaa sosiaalivakuutuksen tukemaan ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää yhteistyötä sekä luoda uusia työelämäsuuntautuneita ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminta käynnistyi vuonna 2002. Palveluverkoston toiminta-ajatuksena on tehdä hyvää asiakasyhteistyötä kehittää ammatillisen kuntoutuksen palveluja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä, joiden avulla tuetaan kuntoutujien työssä jatkamista tai työelämään palaamista kehittää toimijoiden ammatillista osaamista pitää mahdollisimman moni työeläkekuntoutuja työelämässä lisätä kuntoutujien asiakastyytyväisyyttä omalta osaltaan edesauttaa työeläkekuntoutuksen strategisten tavoitteiden toteutumista. Palveluverkoston jäsenet sitoutuvat noudattamaan yhteistoiminnalle asetettuja kriteerejä. Ne koskevat mm. vastuullisuutta, toiminnan selkeyttä, yhteydenpitoa, yhteistyötä kuntoutuksen eri osallisten kanssa, kuntoutuspäätösten perustelemista sekä kuntoutujan ohjausta ja tukea. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan kehittämisen työvälineinä voivat olla mm. alueelliset työkokoukset ja työpajat sekä vuosittainen valtakunnallinen verkostoseminaari. Kuntoutustoimeksiannot toteutetaan KuntoutuNET-verkkopalvelussa. 2. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijat Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijoita ovat sosiaalivakuutukseen piiriin kuuluvien ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tilaajat ja tuottajat, jotka ovat jäsenyyssopimuksella liittyneet palveluverkoston jäseniksi. Palveluiden tilaajia ovat työeläkelaitokset. Palveluiden tuottajia voivat olla kaikki ammatillisen kuntoutuksen palveluita ja työllistämispalveluita tarjoavat henkilöt ja organisaatiot, jotka sitoutuvat peruskirjassa esitettyihin toimintatapoihin ja jotka tekevät erillisen KuntoutuNET-sopimuksen. Palveluverkostoon voi kuulua muitakin työeläkekuntoutuksen sidosryhmiä edustavia jäseniä. Palvelujen tilaajilta odotetaan selkeästi ilmoitettua vastuuhenkilöä, selkeää ja mahdollisimman oikeaaikaista toimeksiantoa, jossa on myös tilaajan arvio kuntoutujan toiminta- ja työkyvystä. Tilaajan tulee olla valmis tekemään kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja toimeksiannon aikana, vastaamaan

omalta osaltaan jatkotoimenpiteistä, perustelemaan kuntoutusta koskevat päätöksensä kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi sekä antamaan palaute. Kuntoutuksen palveluntuottajilta odotetaan ammatillisen kuntoutuksen osaamista, johon kuuluu työelämän sekä kuntoutus- ja koulutusjärjestelmien tuntemus. Palveluntuottajan tulee tuntea kuntoutujan työssäkäyntialueen olosuhteet ja toimijat. Tuottajalla on myös oltava riittävä vakuutusjärjestelmän kustantaman kuntoutuksen korvauskäytäntöjen ja - perusteiden tuntemus. Tärkeitä seikkoja ovat myös palvelun nopea käynnistyminen, selkeät vastuut, tiivis yhteydenpito ja toimeksiannossa esitettyihin kysymyksiin vastaaminen. Työhönpaluusuunnitelman tulee olla toteuttamiskelpoinen, ja sitä koskevassa lausunnossa tulee esittää myös kuntoutujan kanssa työstetyt vaihtoehtoiset suunnitelmat sekä konkreettinen toimenpideohjelma. 3. Verkoston jäsenyyssopimus Palveluiden tilaajat ja tuottajat tekevät palveluverkoston toimintaa hallinnoivan ja koordinoivan VKK:n kanssa jäsenyyssopimuksen, jossa sovitaan yhteistoimintaan liittyvistä menettelytavoista. Sopimuksessa sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksessa ja tässä ohjeistuksessa kuvattuja menettelytapoja. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että palveluntuottaja toimittaa palveluverkoston koordinaattorille palvelukuvauksensa sovitulla tavalla ja sitoutuu päivittämään palvelukuvauksensa aina tarvittaessa KuntoutuNET-verkkopalvelussa. Sopimus ei koske palveluiden yksityiskohtaista sisältöä eikä hintoja. Verkostosopimukseen kirjataan seuraavia asioita: verkoston toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja toimijat tilaajan/tuottajan velvollisuudet palveluverkoston työvälineet vastuu palveluverkoston toiminnasta aiheutuvista kustannuksista tietojen luottamuksellisuus erimielisyyksien ratkaiseminen sopimuksen voimaantulo ja päättyminen. 4. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ovat: kuntoutuja voi vaikuttaa omaan kuntoutukseensa, saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen ja on tyytyväinen saamiinsa palveluihin kuntoutus on oikea-aikaista, nopeaa, kustannustehokasta ja tasalaatuista kuntoutuja sijoittuu pitkäaikaisesti takaisin työelämään toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään.

5. Yhteistoiminnan kriteerit 5.1. Mihin tilaajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat työeläkelaitokset sitoutuvat yhteistyössään kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa seuraaviin kriteereihin: Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka seuraa ja ohjaa hänen kuntoutusprosessiaan. Vastuuhenkilömme tai hänen varahenkilönsä antaa kuntoutujalle riittävät tiedot palvelun tarpeesta, tavoitteesta ja sisällön pääpiirteistä on kuntoutujan ja palveluntuottajan tavoitettavissa ja vastaa toimeksiannon aikana ilmaantuviin kysymyksiin viipymättä tai viimeistään 5 työpäivän kuluessa. informoi kuntoutujaa mahdollisimman nopeasti jatkotoimenpiteistä. kirjaa toimeksiantoon kannanoton kuntoutujan tämänhetkiseen työkykyyn, kuntoutustarpeeseen ja mahdollisiin kuntoutustoimiin. antaa palveluntuottajalle tarvittavat taustatiedot palvelun toteuttamista varten. Tilaajalla on valmius neuvotella palvelun toteutustavasta ja tehdä kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja jo toimeksiannon aikana. Kuntoutusta koskevat päätökset perustellaan kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. Tilaaja vastaa omalta osaltaan kuntoutujan ohjauksesta yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Vastuuhenkilö antaa palveluntuottajalle palautetta toteutuneesta palvelusta ja yhteistyön sujuvuudesta KuntoutuNETin kautta. 5.2. Mihin palveluntuottajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat kuntoutuksen palveluntuottajat sitoutuvat yhteistyössään työeläkelaitosten kanssa seuraaviin kriteereihin: Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka koordinoi palvelun toteuttamista ja ilmoitamme vastuuhenkilön nimen tilaajalle. Vastuuhenkilömme huolehtii omalta osaltaan siitä, että kuntoutuja saa riittävästi ennakkotietoa ennen palvelun alkamista sen tavoitteista ja toteuttamistavasta on tarvittaessa yhteydessä kuntoutujaan tavoitteiden täsmentämiseksi ja palvelun sisällön konkretisoimiseksi toteuttaa palvelun tilaajan kanssa sovitulla tavalla. informoi kuntoutujaa palvelun päättyessä jatkotoimenpiteistä. Meillä on ajantasainen tieto kuntoutujan työssäkäyntialueen työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja koulutusmahdollisuuksista sekä yleiskäsitys eläkelaitosten, liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitosten sekä Kelan kuntoutukseen liittyvistä käytännöistä, myöntöperusteista ja järjestämisvastuista.

Teemme palvelun aikana tarvittaessa yhteistyötä kuntoutujan työnantajan, työterveyshuollon, muun hoitotahon (esim. hoitava psykiatri, psykoterapeutti), työ- ja elinkeinohallinnon, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Pidämme palvelun aikana yhteyttä tilaajaan KuntoutuNET:in avulla yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. ilmoitamme tilaajalle mahdollisimman pian palvelun aloitusajankohdan, toteutusajan, ja palvelun toteutusajan mahdollisen muutoksen tarkennamme tarvittaessa toimeksiannossa esitettyjä kysymyksiä ja tavoitteita tilaajan kanssa jo ennen palvelun käynnistymistä olemme yhteydessä tilaajan vastuuhenkilöön aina tarvittaessa ja vastaamme toimeksiannon aikana ilmaantuviin kysymyksiin. Vastaamme yhteydenottopyyntöön viipymättä tai viimeistään 5 työpäivän kuluessa. sovimme palvelun päättämisestä tilaajan kanssa toimitamme laskun yhteydessä selvityksen toteutuneesta palvelusta. Lausuntomme sisältö vastaamme lausunnossamme niihin kysymyksiin, joita tilaaja on toimeksiannossa esittänyt tai joita on toimeksiannon aikana yhteistyössä tarkennettu. kirjaamme lausuntoomme kuntoutujan kanssa työstettyjä vaihtoehtoisia ja toteuttamiskelpoisia työhönpaluusuunnitelmia toteutusehdotuksineen. lausuntomme on tilaajalla ja kuntoutujalla kahden viikon sisällä siitä, kun palvelu on päättynyt. 6. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan työvälineet 6.1. KuntoutuNET-verkkopalvelu KuntoutuNET-verkkopalvelu on yhteydenpito- ja työväline Työhönkuntoutumisen palveluverkostoon kuuluville kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille. Verkkopalvelulla pyritään kuntoutusasioiden käsittelyn nopeuttamiseen, tiedon siirron täsmällisyyden parantamiseen ja yhteisen vuoropuhelun kautta tarkoituksenmukaisempiin kuntoutussuunnitelmiin. Sovelluksen avulla: tilaaja tekee toimeksiannon palveluntuottajalle palveluntuottaja lähettää lausunnon tilaajalle molemmat osapuolet voivat lähettää sähköisiä liitetiedostoja osapuolet voivat lähettää vapaamuotoisia, suojattuja viestejä toimeksiannon aikana molemmat osapuolet voivat antaa palautetta toistensa toiminnasta. KuntoutuNET-verkkopalvelua voidaan käyttää suoraan Internetselaimella, mutta se voidaan myös integroida toimimaan kunkin toimijan oman atk-järjestelmän kautta, jolloin tietojen siirtyminen

järjestelmien välillä automaattisesti on mahdollista. Kuntoutusasiaan liittyvä tiedon siirrossa käytetään SSL-suojausta. KuntoutuNETin omistaja on Vakuutuskuntoutus VKK ry. Käyttökustannusten jaosta sovitaan KuntoutuNET-sopimuksessa.VKK vastaa palvelun operatiivisesta toiminnasta (mm. käyttösopimukset, yhteydenpito atk-palvelun tarjoajaan, yhteydenpito käyttäjien ja ylläpitäjän välillä, eri työryhmien kokoaminen jne. ) Palvelun pääkäyttäjä Vakuutuskuntoutus VKK:ssa antaa organisaation pääkäyttäjälle käyttöoikeuden, joka edelleen jakaa käyttö-oikeudet omassa organisaatiossaan. KuntoutuNET-verkkopalvelun käyttöoikeus edellyttää järjestelmän käytön perehdytykseen osallistumista. Järjestelmän käyttäjät sitoutuvat ylläpitämään verkkopalvelun käytön osaamistaan. 7. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan organisoituminen ja resursointi 7.1. Toiminnan johtaminen ja koordinoiminen Palveluverkoston toiminnan hallinnoinnista ja koordinoinnista vastaa VKK työeläkelaitoksilta saamansa valtuutuksen nojalla. Johtoryhmä Palveluverkoston ja KuntoutuNETin vuosittaisesta määrärahasta päättää tilaajien edustajista muodostuva johtoryhmä, jossa on jäseninä VKK:n hallituksen työeläkelaitosta edustava jäsen sekä 3 6 muuta työeläkelaitosten edustajaa. Johtoryhmän jäsenet nimittää Työeläkevakuuttajat Tela ry:n hallitus vuosittain. Johtoryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa varapuheenjohtajan. Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajansa tai sihteerinsä kutsusta vähintään kerran vuodessa syys-marraskuussa ja tarvittaessa useammin. Johtoryhmän sihteerinä toimii palveluverkoston puheenjohtaja. Johtoryhmä vahvistaa palveluverkoston talousarvion ja edellisen vuoden talousarviototeuman, päättää kustannusten jaosta ja verkoston jäseniltä perittävistä maksuista sekä mahdollisen ylijäämän käytöstä. Johtoryhmä on tarvittaessa myös muissa asioissa palveluverkoston ylin päättävä elin. Johtoryhmä myös nimittää palveluverkoston ohjausryhmän jäsenet sekä KuntoutuNET-verkkopalvelun ohjausryhmän jäsenet. Päätökset johtoryhmässä tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide, paitsi vaaleissa, jotka ratkaisee arpa. Kokouksessa laaditun pöytäkirjan tarkastaa puheenjohtaja. Verkoston hallinnossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita ja voimassa olevaa oikeutta mm. tietosuojan ja kilpailuoikeuden osalta. Verkoston jäsenillä ei ole oikeutta saada tietoonsa toistensa liikesalaisuuksia ja muita kilpailuoikeudellisesti merkityksellisiä tietoja. Verkoston toimielinten jäsenet ja VKK:n henkilöstö ovat vaitiolovelvollisia em. seikoista.

Palveluverkoston ohjausryhmä Palveluverkoston toimintakäytäntöjen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa VKK. Tässä sillä on apunaan palveluverkoston ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina sekä palveluiden tilaajat että tuottajat. Ohjausryhmä kehittää työeläkekuntoutuksen verkostoyhteistyötä ja toimintatapoja, seuraa tunnuslukuja ja menettelytapojen kehitystä. Palveluverkoston toiminnan käytännön organisoinnista, esim. verkostoseminaarien ja työpajojen järjestämisestä vastaavat VKK:n toimitusjohtaja ja VKK :n palveluksessa oleva palveluverkoston koordinaattori, joita voi olla yksi tai useampia. Palveluverkoston ohjausryhmään kuuluvat 1.1.2016 alkaen tilaajien edustajina Elon, Eteran, Ilmarisen, Varman ja Melan edustajat sekä 1 eläkekassoja ja -säätiöitä edustava jäsen. Ohjausryhmän kokoonpanossa otetaan huomioon, että siinä olisi tasapuolisesti edustettuina sekä tilaajat että tuottajat. Ohjausryhmän jäsenten toimikausi on 3 vuotta. Kolmannes ohjausryhmän jäsenistä eroaa vuosittain, ensin arvalla, sitten vuoron mukaan. Ohjausryhmän jäseniksi voidaan kutsua myös työeläkekuntoutukselle tärkeiden sidosryhmien edustajia. Palveluiden tuottajia edustavat jäsenet pyritään valitsemaan siten, että jäsenet edustaisivat mahdollisimman monimuotoisesti palveluntuottajakenttää. Nimeämispyynnöt toimitetaan palveluntuottajille hyvissä ajoin ennen jäsenten nimittämistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii VKK:n toimitusjohtaja tai hänen siihen tehtävään erikseen nimeämä henkilö. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan ohjausryhmän valitseman varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Ohjausryhmän sihteerinä toimii verkostokoordinaattori. Päätökset ohjausryhmässä tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide, paitsi vaaleissa, jotka ratkaisee arpa. Kokouksessa laaditun pöytäkirjan tarkastaa puheenjohtaja. KuntoutuNETin ohjausryhmä KuntoutuNETin ohjausryhmässä on 4 7 jäsentä KuntoutuNETin suurimmista tilaajaorganisaatioista. Ohjausryhmä huolehtii verkkopalvelun talousarvion laatimisesta, seuraa sen toteutumista, päättää palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä talousarvion puitteissa, seuraa palvelun käytettävyyttä ja toteutumista sekä sopii palvelun toimittajan kanssa toimintavuoden aikana tehtävistä kehitys- ja ylläpitotöistä. KuntoutuNETin ohjausryhmän sihteerinä toimii KuntoutuNETin pääkäyttäjä. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa varapuheenjohtajan. Ohjausryhmän jäsenten toimikausi on 3 vuotta.

7.2. Kustannustenjako Palveluverkoston ja KuntoutuNETin toiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaavat palveluiden tilaajat johtoryhmän päättämän jakosäännön mukaisesti. VKK antaa verkoston käyttöön tarvittavat henkilö- ja muut resurssit. Palveluverkoston toimintaan osallistuvilta kuntoutuspalveluiden tuottajilta voidaan periä käyttömaksuja, joiden tulee olla kohtuullisessa suhteessa toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. 7.3. Yhteistyötilaisuudet Palveluverkoston toimijoille järjestetään kullekin vuodelle erikseen laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti tilaisuuksia verkostoitua ja kehittää yhteistyötä. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. valtakunnallinen verkostoseminaari, jonka tavoitteena on arvioida, suunnitella ja kehittää verkoston toimintaa mahdollisimman konkreettisella tasolla. Lisäksi voidaan järjestää eri teemoja käsitteleviä alueellisia työpajoja. Näiden tilaisuuksien aiheita saadaan mm. verkoston jäseniltä tulleista ehdotuksista. Palveluverkoston ohjausryhmä päättää tilaisuuksien määrästä ja ohjelmista. 7.4. Tiedottaminen Palveluverkoston toiminnasta tiedotetaan mm. palveluverkoston kotisivuilla sekä sähköiillä uutiskirjeillä.