Puhdistaa, ei puhdista, puhdistaa? Hulevesien kestävän hallinnan kuulumisia. Outi Wahlroos, HY Metsätiede + muut



Samankaltaiset tiedostot
Kestävää hulevesien hallintaa. kosteikoin ja viherpainantein: Life+ Keidas Tekes StormFilter

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.

Life+11 ENV/FI/911 Keidas / Urban Oases: Shaping a Sustainable Future through Environmentally Functional Landscape Features

Taajamarakentaminen ja pienvedet

Hulevesirakenteiden ekosysteemipalvelut Outi Wahlroos Helsingin yliopisto. Life+11 ENV/FI/911 Keidas Urban Oases

Hulevedet voimavarana taajamamaisemassa

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Stormwater filtration unit

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Life+11 ENV/FI/911 Keidas - Urban Oases. Keidas-projekti kansanomaisesti, sivu 1/8. Haasteena taajamissa: hulevesien määrä, sijainti ja laatu.

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Data quality points. ICAR, Berlin,

Wastewater collectuion and treatment in the Helsinki capital area Citywater seminar Tommi Fred

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Hulevesien laadun hallinta

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

PIENVESITAPAAMINEN

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

GREEN STORMWATER INFRASTRUCTURE -Hulevesiesimerkkejä Pohjois-Amerikasta. Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki

Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt


Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY Esko Kuusisto SYKE

Vanajavesi Hämeen helmi

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Arcticfood fromfinland

Re-use of Surplus Foundry Sand by Composting (LIFE13 ENV/FI/000285)

MANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET. Risto Hiljanen

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

Plant protection of cereals current situation

Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans

Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon

Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

Pyhäjärven suojeluohjelma Ajankohtaista 01/2018

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

AYYE 9/ HOUSING POLICY

Kipsi vähentää peltomaan

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Jätevedenpuhdistamot ja hulevedet mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää?

BioBox XL BioBox XL +pakor Sk420 + BioBox Xl Sk600 + BioBox Xl Sk xBioBox Xl

Matkaraportti , Henna Ryömä 16th IWA International Conference of Wetland Systems for Water Pollution Control

Lähetysnumero Sändningsnummer. Muut lavat Övriga lastpallar. Rullakot Postbehållare. Postipussit Postsäckar. Lava Pall

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

BioBox XL BioBox XL +pakor Sk420 + BioBox Xl Sk600 + BioBox Xl Sk xBioBox Xl

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

ekotehokas toimitalo Suunnittelukilpailu

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jääkannen vaikutus sameuteen ja joen eroosiopotentiaaliin

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Projektikoordinaattori Kajsa Rosqvist Helsingin kaupungin ympäristökeskus

BioBox XL BioBox XL +pakor Sk420 + BioBox Xl Sk600 + BioBox Xl Sk xBioBox Xl

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

DIGITAL MARKETING LANDSCAPE. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen rakennetuilla kosteikoilla: Tapaustarkasteluna Nummelan kosteikkopuistot

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: INTERREG IVC-hanke

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Katri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Transkriptio:

Puhdistaa, ei puhdista, puhdistaa? Hulevesien kestävän hallinnan kuulumisia Outi Wahlroos, HY Metsätiede + muut 1

Hulevesiprojekteja 2012-2017 Life+ Keidas - Urban Oases : Shaping a Sustainable Future through Environmentally Functional Landscape Features - Helsingin yliopisto / Metsätiede (koordinaattori) - Vihdin kunta - Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) - Uudenmaan ELY-keskus (UUDELY) 2015-2017 Tekes StormFilter: Engineered Infiltration Systems for Urban Stormwater Quality and Quantity Management - VTT (koordinaattori) - Aalto yliopisto - Helsingin yliopisto / Metsätiede - 17 yrityspartneria, joista 4 kaupunkia: Espoo, Helsinki, Mikkeli ja Vantaa 2

Life+11 ENV/FI/911 Keidas/Urban Oases-projekti 2012-2017 Valuma-alue ja maankäytön merkitys Kasvit ja mikrobit käyttöön Haaste: Hulevedet laatu ja määrä Suunnittelu ja toteutus Seuranta ja kehitys Iloitse kosteikkojen lähivirkistysarvosta! 3

Urban Oases general aims Challenge: Urban runoff Watershed and land-use matter Employ plants and microbes Design and implement Monitor and improve Share the joy of neighborhood wetlands 4

Life+ Keidas kohdealueet Nummela: Kilsoin puron kosteikot ja savipuro-habitaatti Viikki: Säynäslahdenpuron kosteikot ja painanteet Life+11 ENV/FI/911 Urban Oases 5

Life+ + StormFilter + project site examples Helsinki Viikki: Tiiviit katualueet Espoo Matalajärvi: Marketanpuisto Hulevesikeskus Mikkeli Likolampi: Asuinalue Source: http://www.marketanpuisto.fi/index.php?section=1 6

Säynäslahdenpuron valuma-alueella Satava vesi tukee biologista monimuotoisuutta? Säynäslahdenpuro tasolla 4 m pinnan alla 7

Viikki tutkimuskosteikko: Puhdistaa, ei puhdista, puhdistaa? Inflow pond HERBACEOUS Outflow pond OPEN WATER WILLOWS Outflow 1/3 Outflow pond Outflow 1/3 Outflow pond Outflow 1/3 Overflow Photo: Antti Nykänen, Outi Wahlroos 8

Nummela Kilsoi Necklace of Wetland Parks as Urban Oases Niittu wetland park 2013- Gateway wetland park 2010 Bank stabilization 2008 Future wetland park Dam removal, wetland 2011 Future wetland park 9

, Outi Wahlroos 10

Seuranta: kasvillisuus, veden laatu ja virtaamat, kasvihuonkaasut, eliöstö,

Jatkuvatoiminen seuranta Sample once a week -> Sample once a day -> Sample every 10 minutes -> SS concentration in and out of a wetland continuous vs. discrete monitoring Continuous monitoring Water samples IN OUT IN OUT Min 4 4 15 13 Max 962 333 100 140 Mean 42 38 45 53 Graph: Joose Mykkänen 12 and Pasi Valkama

Monitor: vegetation, water quality&flow, greenhouse gases, fauna, Four seasons Precipitation 660 mm Winter -3.5 C Summer: +16 C Pasi Valkama 27.4.

Turbidity, suspended solids and phosphorus (stations 4 & 5) spring summer autumn

Mitä puhdistetaan? Hiekka Sedimentation - SAND, d_min = 0,063 mm 0,00 0,00 0,20 0,40 0,60 settling way [cm] -0,30-0,60-0,90 flow way [m] 0 deg.c water temp. 10 deg. C water temp. 20 deg. C water temp. 30 deg. C water temp Savi Sedimentation - CLAY, d_min = 0,002 0,00 0 5 10 15 20 25 30 35 40 settling way [cm] -0,30-0,60-0,90 flow way [m] 0 deg. C water temp. 10 deg. C water temp. 20 deg. C water temp. 30.deg. C water temp. Graph: Petra Roiha and Ulrike Huth 15

Nummela Portti-kosteikko: 0,1% pinta-ala valuma-alueesta Kaavoitus : Niittu kosteikkopuisto (0,3%) SS load in 2013 Jan-May 5 2 4 1 3 Continuous monitoring: Luode Consulting Oy Graphs: Pasi Valkama, Emmi Mäkinen, Outi Wahlroos 16

Rakennetun kosteikon kehitys: kiintoaineen pidätys & ruohovartiset lajit 2005 2010 2011 120 50 Maps: Land Survey of Finland and Google Graph: Pasi Valkama 17

Viipymä / Hydraulic retention time -Kasvillisuuden kehitys -Kasvukausi Graph and lower photo: Pasi Valkama 18 Life+11 ENV/FI/911 Urban Oases

Kosteikkoketjun vaikutus veden laatuun Kosteikot, rakentamisvuosi ja pintaala valuma-alueesta Niittu, 2013-2015, 0,3% ja Portti, 2010, 0,1% Kiintoaineen reduktio kevättalvella Lumen sulanta Niittu 4% + Portti 13% = 17% Sulantaa seuraava rakentamisjakso Niittu 22% + Portti 9% = 31% Datan analyysi: Pasi Valkama, VHVSY 19

Biomass g/m2 3000 Above ground biomass at Gateway in 2014 (1 and 11 ref sites upstream) 1 Lawn 2 Cirsium 3 Poa-Calamagrostis Kasvillisuus 2500 2000 4 Filipendula- Lysimachia-Lythrum 5 Juncus 6 Carex - Nopea kehittyminen, laikkuja - 120 ruohovartista, joista 4 vieraslajia 2015 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7 Iris 8 Typha 9 Mix shore 10 Elodea 11 Impatiens July 2010 July 2011 July 2012 Map: Emmi Mäkinen 20

Niittu:saviuoman elinympäristö - Talvikaivuu - Pohjapadot (pinta ja kulku) - Kiveys (eroosio) - Puut ja pensaat: istutus Rakennetun saviuoman rantakosteikon biomassa Kaavio: Sari Holopainen, Outi Wahlroos 21

Nummela Portti kosteikko 05112015, 6.kasvukauden jälkeen Inflow stilling pond / Sisääntulon vaimennusallas Outflow setlling pond / Purun laskeutusallas 22

Eliöstö Graph: Anna Halonen, Map Emmi Mäkinen 23

Selkärangattomien lukumäärä Veden selkärangatonlajiston kehitys Vesiselkärangattomat, ympäristökasvatus Koostumus: sukkessio ja ympäristötekijät Graph: Sari Holopainen 24

Kasvihuonekaasut, esim. metaani Eddy covariance Concentration in water Chambers Graphs: Maria Tolppanen, Anne Ojala, Sami Haapanala, Pasi Valkama, Outi Wahlroos and Emmi Mäkinen

Ecosystem services valuation? Waterworks park, Renton, WA Wastewater Treatment Wetland Park, Arcata, CA

Willingnes to pay, Nummela Gateway, cv 2013 Familiarity with concept of wetland Fully familiar 13 % No answer 3 % None 8 % Contingent valuation scenario - A good: stormwater wetland ESS - A policy and/or project: WFD, urban oases - A Payment: stormwater fee Familiar 23 % Never been there 23 % Multiple 0,02 Other 8 % Enjoy nature 5 % A little 52 % Main use of wetland No answer 8 % Out with kids 18 % Walk / jogging 36 % Results: - Diverse fauna and flora and changing landscape appreciated - Stormwater fee accepted as a reasonable vehicle to pay (protests only 10%) - Median -> 80,000 Eur / year / Kilsoi stream watershed Mean SD Median Arithmetic Willingness to Pay The extent of deviation in the group Middle number of a group 30.90 Eur 34.72 Eur 20.00 Eur Graphs: Mika Rekola

Making places with augmented ecosystem services Photo: Antti Nykänen September 2015, after six growing seasons. 28