Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA 2013 2016

Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA 2013 2016 Hyväksytty hallituksessa 10.6.2013 Päivitetty 21.10.2013

Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. FUAS-LIITTOUMA JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN...4 3. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PAINOALAT JA PROFIILIT...5 4. LAMKIN STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET...7 4.1. Integroiva pedagogiikka...7 4.2. Käytäntölähtöinen tki-toiminta...12 4.3. Monipuoliset oppimisympäristöt...13 4.4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen...15 5. KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANNASSA...17 2

1. JOHDANTO Lahden ammattikorkeakoulun strategia vuosille 2013 2016 hyväksyttiin ammattikorkeakoulun hallituksessa toukokuussa 2012. Uuden strategian avulla vastataan korkeakoulukentän rakenteellisen kehittämisen haasteisiin ja korkeakouluille asetettuihin tavoitteisiin. Keväällä 2013 on hyväksytty myös Lahden ammattikorkeakoulun TKI-strategia ja kv-strategia. Pedagoginen strategia hyväksyttiin vuonna 2012. Strategian toteuttamissuunnitelman avulla toimintaa ohjataan strategisten tavoitteiden suuntaan ja priorisoidaan ja konkretisoidaan strategiset kehittämiskohteet. Toteuttamissuunnitelma ohjaa tulosyksiköiden ja matriisien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimista ja tukee johtamista ja toiminnan kehittämistä. Strategian toteuttamissuunnitelman mittarivalinnoissa on otettu huomioon LAMKin ja FUASin strategioiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa laaditun sopimuksen (2013 2016) mittarit ja tunnusluvut sekä uuden rahoitusmallin pohjana olevat mittarit. Yhteiskunnan eheys ja turvallisuus FUAS-painoalat Ympäristö ja energiatehokkuus Teknologiaosaaminen ja yrittäjyys LAMK-painoalat Hyvinvoinnin turvaaminen Muotoilu Ympäristö Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Integroiva pedagogiikka FUAS: Pedagogisten ratkaisujen kansainvälinen edelläkävijä FUAS Strategiset tavoitteet LAMK: Strategiset tavoitteet FUAS-tahtotila 2020 Kansainvälisesti arvostettu, laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailu kykyä vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. Profiilit Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta LAMK ja FUAS: opiskelijayrittäjyys LAMKIN ALASTRATEGIAT: Pedagoginen strategia, TKI-strategia ja KV-strategia KUVA 1. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen kehikko 3

Lahden ammattikorkeakoulun strategia on luotu PHKK:n tulosalueiden yhteisen strategian suunnassa, jonka mukaisesti visiomme on Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. LAMKin strategiassa on otettu huomioon alueelliset strategiat ja ohjelmat. Yhteinen alueellinen tahtotila ja ajattelu luovat perustaa ammattikorkeakoulutoiminnan pitkäjänteiselle jatkokehittämiselle strategisella tasolla. Toimiluvan hakuprosessin yhteydessä Lahden ammattikorkeakoululle on määritelty visio vuodelle 2020: Lahden ammattikorkeakoulu 2020 kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö. Lahden ammattikorkeakoulu käynnistää strategian uudistamistyön 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategia laaditaan vuoden 2020 vision pohjalta vuosille 2016 2020. Strategian toteuttamissuunnitelma on päivitetty vastaamaan toimilupahakemukseen kirjattuja strategisia näkökulmia ja linjauksia. 2. FUAS-LIITTOUMA JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat muodostaneet strategisen liittouman (FUAS, Federation of Universities of Applied Sciences). Itsenäisten ammattikorkeakoulujen strateginen liittouma vahvistettiin liittoumasopimuksella toukokuussa 2012. FUAS-liittoumastrategia (2011 2015) yhdistää yleisten korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden osalta jäsenkorkeakoulujen omat strategiat ja se perustuu jäsenkorkeakoulujen omiin strategioihin. FUASliittouman tahtotilana vuodelle 2020 on olla kansainvälisesti arvostettu, Helsingin laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailuasemaa vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. FUAS-liittoumalle on määritelty neljä strategista painoalaa. Lahden ammattikorkeakoulu vastaa energia ja ympäristötehokkuuden painoalasta. Muiden painoalojen päävastuut jakaantuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). 4

3. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PAINOALAT JA PROFIILIT Lahden ammattikorkeakoulun tehtävänä on tuottaa ennakoivasti ja tuloksellisesti korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja osaajia työelämään sekä uudistaa alueen osaamista. Tulevaisuudessa LAMK on maakunnan vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut, monialainen korkeakoulutoimija. Lahden ammattikorkeakoulussa painoaloilla kuvataan niitä strategisen osaamisen kehittämisen painopisteitä ja osaamisen kärkiä, jotka kokoavat yhteen useita toimijoita. Painoalat ovat ammattikorkeakoulun strategisia valintoja, jotka näkyvät opetuksen ja TKI:n sisällöissä, kansainvälistymisessä ja resurssien suuntaamisessa sekä osaamisen kehityspainotuksissa. Painoaloja vahvistetaan erityisesti koulutuksen, TKI-toiminnan ja aluekehityksen osalta vuoden 2020 vision mukaisesti. LAMKin painoalat ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Muotoilu on muutosta olemassa olevista olosuhteista haluttuihin olosuhteisiin. Muotoilulla kehitetään tuotteita, palveluita, elämyksiä ja järjestelmiä. Muotoiluajattelulla (design thinking) kehitetään tulevaa yhdistämällä ihmisten tarpeita sekä teknologian ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Muotoilu käsitetään muotoilun ja viestinnän taideperustaisena kokonaisuutena, joka rakentuu positiiviselle, kriittiselle ja uutta rakentavalle ajattelulle. Käyttäjätutkimusta ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua, muotoilun ja viestinnän menetelmiä sekä design thinking -mallia sovelletaan laajemminkin ammattikorkeakoulun toiminnassa. Esimerkki tästä on palvelumuotoilu (service design), jossa muotoiluajattelu tuodaan osaksi eri alojen palvelukehitystä kehittämiskohteenaan palveluprosessit ja -ympäristöt sekä asiakaskokemus. LAMKilla on FUAS-liittoumassa keskeisin muotoilun koulutusvastuu. Ympäristö painoalana kiinnittyy Lahden alueen tavoitteeseen olla Suomen merkittävin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan cleantechkeskittymä. Painoala vahvistaa kaupunkiseudun Future City Demonstrator -toimintamallia, joka keskittyy erityisesti energia- ja materiaalitehokkaisiin rakennetun ympäristön ja kaupunkiekosysteemin ratkaisuihin. Cleantech tarkoittaa alueen yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Ympäristöteknologiassa fokusoidutaan erityisesti kestävään yhdyskuntasuunnitteluun ja sitä tukeviin teknologiaratkaisuihin. Tässä aktiivisina toimijoina ja kehittäjinä ovat tekniikan, muotoilun ja liiketalouden alan opiskelijat ja opettajat sekä FUAS ja kansallinen ja kansainvälinen yliopisto- ja korkeakouluverkosto yhdessä elinkeinoelämän kanssa. FUAS-liittoumassa LAMK vastaa Ympäristö ja energiatehokkuus -painoalasta. Vuonna 2020 Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ympäristöteknologia- ja cleantech-osaamisen kouluttaja, kehittäjä ja tutkija. Ympäristövastuullisuus sisältyy kaikkien koulutusvastuiden oppimisprosesseihin. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen korostuu yhteiskunnallisten muutosten myötä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikääntyneen väestön osuus kasvaa Päijät-Hämeessä lähitulevaisuudessa suuremmaksi kuin koko maassa. Vuonna 2015 Päijät-Hämeessä arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä 24 prosenttia väestöstä koko maata koskevan arvion jäädessä 21 prosenttiin. LAMK vastaa ennakoivasti alueen tarpeisiin koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla. Alueen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa tehdään tavoitteellista ja laajaa yhteistyötä julkisella, yksityisellä sekä kolmannella sektorilla ottamalla huomioon koko väestön ja erityisesti iäkkäiden tarpeet. 5

Terveysliikunta on alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kasvuala ja osittain myös siitä syystä hyvinvointipalvelujen kehittäminen nostettiin strategiseksi painoalaksi. Lahden seudusta on tavoitteena kehittää terveysliikunnan tutkimuksen, osaamisen, koulutuksen ja liiketoiminnan huippualue. LAMK tekee Haaga- Helian kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämistä sekä tuottaa uusia palvelumuotoja ja innovaatioita ohjausosaamista hyödyntämällä. Aluekehitystyössä keskeistä on laaja-alainen hyvinvointipalvelujen uudistaminen, tuotekehitys, hyvinvointialan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen sekä palveluprosessien ja palveluketjujen uudistaminen. Vuoteen 2020 mennessä Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu monialaisesta hyvinvointipalveluiden kehittämisestään ja osaamisen viennistään sekä on haluttu yhteistyökumppani koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnoissa. Profiileilla kuvataan LAMKin toimintamalleja ja -tapoja sekä toiminnan läpileikkaavia vahvuuksia, jotka yhdistävät kaikkia koulutusvastuita ja toimijoita. Profiilit luovat omaleimaisuutta ja erottumista suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. LAMKin profiilit ovat integroiva pedagogiikka, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys. Integroivan pedagogiikan avulla etsitään ja kehitetään opiskelijakeskeisiä, työelämäläheisiä sekä TKI:n ja opetuksen integraatiota edistäviä malleja. Integroivassa pedagogiikassa lisätään alueen yritysten, organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä sekä kehitetään henkilöstön yhteisöllisiä ja moniammatillisia työtapoja. Oppimisympäristöt rakennetaan yhteistyössä yritysten kanssa ottaen huomioon tulevan Niemen kampuksen ja FUAS-liittouman virtuaalikampuksen luomat mahdollisuudet. TKI:n ja opetuksen integraatio edistää opiskelijoiden oppimisprosessia, oppimista ja lisää valintamahdollisuuksia. LAMKissa avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, joka on valittu myös alueen toimintamalliksi, pohjautuu käytäntöorientaatioon ja aidoissa tilanteissa tapahtuvaan ongelmanratkaisuun. Eri alojen osallistujat tuottavat yhdessä soveltavaa tietoa ja uutta monialaista osaamista. Toimintamalli antaa tilaa oppimiselle, oivalluksille, intuitiolle sekä ongelmanratkaisulle. Toiminta perustuu opiskelijoiden ja opettajien aktiiviseen osallistumiseen työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja projektitehtäviin, joissa yhdistetään teoria ja käytäntö. Innovaatio-osaamisen lisääntyminen on osa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Innovaatiotoiminnan tavoite on syntyneiden ideoiden tunnistaminen, arviointi ja jalostaminen markkinoille tai julkiselle sektorille. Opiskelijayrittäjyyttä edistetään LAMKissa vahvistamalla opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä kaikissa koulutusvastuissa. Yritys- ja tuoteideoiden jalostaminen markkinoille, tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta vahvistavat yrittäjyyttä. Oppiminen on yrittäjämäistä, monikulttuurista ja monialaista. Innovaatiotoiminnan ja rohkeiden pedagogisten ratkaisujen tavoitteina ovat yrittäjämäinen työote ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen. Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan. Yrittäjyys on arvostettu työllistymisen muoto. LAMKista valmistuva kykenee yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämään kaupallistettavaa ja yhteiskunnallisesti hyödyttävää osaamista. 6

4. LAMKIN STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritelty kehittämiskohteet, joiden katsotaan olevan strategian ja tahtotilan toteuttamisen kannalta keskeisiä. Näiden strategisten kehittämiskohteiden toteutumisen seurannalle on asetettu mittarit ja tavoitetasot, joiden saavuttamista seurataan vuosittaisen väliarvioinnin yhteydessä sekä strategiakauden päätyttyä loppuarvioinnissa. Kehittämiskohteet on johdettu kolmen strategisen tavoitteen pohjalta: 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Lahden ammattikorkeakoulun strategiakauden 2013 2016 kehittämiskohteet ovat: 1. Integroiva pedagogiikka 2. Käytäntölähtöinen TKI-toiminta 3. Monipuoliset oppimisympäristöt 4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen Strategian toteutumisen seurannan tulokset käsitellään Lahden ammattikorkeakoulun hallituksessa, johtoryhmissä sekä koulutusaloilla. Käsittelyn perusteella laaditaan LAMK- ja koulutusalakohtaiset kehittämiskohteet kehittämistoimenpiteineen. Prosessin johtamisesta vastaavat rehtori, vararehtori sekä osaamisaluejohtajat ja koulutusaloilla koulutuspäälliköt. Toimintaa ohjaa ja koordinoi laatu- ja suunnittelujohtaja. Strategisten kehittämiskohteiden seuranta/arviointi, mittarit, LAMKin lähtötasot sekä tavoitetasot vuodelle 2016 esitetään tarkemmin seuraavaksi. 4.1. Integroiva pedagogiikka Integroivan pedagogiikan toteutumista seurataan opiskelijapalautteen, opintotehokkuuden ja koulutuksen kansainvälistyminen avulla. 4.1.1. Opiskelijat keskiössä Opetuksen laatu LAMKin tavoite: Koulutuksen laatupalautteen tulokset paranevat edellisiin tuloksiin verrattuna ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on toteutettu ja seurattu. Opetuksen laatu on hyvällä tasolla. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: FUAS-amkien yhteinen koulutuksen laatupalaute toteutettiin ensimmäisen kerran. LAMKin koulutusalat laativat kehittämisen työkirjaan konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Kysely toteutetaan FUAS-tasolla kahden vuoden välein. Mittari: Hälytysraja on kolme. Kaikki väittämät, joiden arvo jää alle kolmen, otetaan tarkempaan tarkasteluun kehittämistoimenpiteiden työstämiseksi. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla (mikäli riittävästi vastanneita) joka toinen vuosi. Tarvittaessa kysely tehdään vuosittain. 7

Valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen (ns. valmistuvien opiskelijoiden OPALAkysely) LAMKin tavoite: Kompetenssikohtainen osaamisen kehittyminen on vähintään tasolla neljä (asteikolla 1 7). Tavoitetta tarkennetaan, kun uusi OPALAkysely on otettu käyttöön. Lisäksi tavoitteena, että vähintään 90 % valmistuvista opiskelijoista vastaa kyselyyn. LAMKin lähtötaso: Lähtötasoa ei ole, koska kyselyä ei ole kertaakaan vielä toteutettu. OPALA-kyselyyn vastanneiden osuus oli vuonna 2012 noin 75 prosenttia kaikista valmistuneista. Mittari: Valmistumisvaiheessa olevien ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden antama palaute osaamisen kehittymistä koskeviin väittämiin. Vastausten keskiarvo lasketaan kunkin väittämän osalta ja kootaan kompetensseittain yhteen. Tarkennetaan, kun mittari on valmistunut ja uusi kysely otettu käyttöön. Opiskelijoiden hyvinvointi LAMKin tavoite: Opiskeluhyvinvointipalautteen tulokset paranevat edellisiin tuloksiin verrattuna ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on toteutettu ja seurattu. LAMKin lähtötaso vuonna 2013: FUAS-amkien yhteinen opiskeluhyvinvointipalaute toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2013. LAMKin koulutusalat laativat kehittämisen työkirjaan palautteen pohjalta konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Mittari: Opiskeluhyvinvointipalautteet tulokset; esimerkiksi väittämien keskiarvot tietyistä, erikseen sovituista osa-alueista. Tarkennetaan, kun mittarit ovat tarkemmin selvillä. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla joka toinen vuosi. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla joka toinen vuosi. 8

4.1.2. Opintotehokkuus Suoritetut tutkinnot LAMKin tavoite: Vuonna 2016 suoritetaan 1 020 tutkintoa (890 AMK-tutkintoa ja 130 YAMK-tutkintoa) LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Tutkintoja suoritettiin yhteensä 900; AMK-tutkintoja yhteensä 821 ja YAMK-tutkintoja yhteensä 79. Mittari: Kalenterivuoden aikana suoritetut AMK- ja YAMK-tutkinnot Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tieto saadaan LAMKin Korissa olevasta tietovarastosta, DW:stä Läpäisyn tehostaminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 läpäisyaste (viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus) on 70 %. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Läpäisyaste (viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus) oli 60,4 %. Mittari: Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus viiden vuoden kuluttua aloittamisesta. Viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulussa aloittaneiden amktutkinnon suorittaneiden osuus suhteessa kaikkiin viisi vuotta aiemmin aloittaneisiin. Mukaan lasketaan aloittamisajankohdasta alkaen 10 lukukauden kuluessa suoritetut tutkinnot. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä, jolloin seurataan valmistumista omassa ammattikorkeakoulussa (ei missä tahansa ammattikorkeakoulussa). 9

Opintojen eteneminen: Vähintään 55 op suorittaneiden osuus LAMKin tavoite: Vuonna 2016 opiskelijoista puolet (50 %) suorittaa väh. 55 opintopistettä vuodessa Keskeyttäminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 AMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste on korkeintaan kuusi prosenttia ja YAMK-tutkinnon keskeyttämisaste korkeintaan kahdeksan prosenttia. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Vuonna 2012 vähintään 55 opintopistettä suoritti 35,9 % opiskelijoista. Mittari: Edellisenä lukuvuotena vähintään 55 opintopistettä suorittaneet ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat (pl. ensimmäisen vuoden opiskelijat) suhteessa kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoa suorittaviin, syksyllä läsnä oleviksi kirjautuneisiin (pl. ensimmäisen vuoden opiskelijat). Perusjoukkona tarkastelussa on tunnuslukuvuoden syksyllä läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneet ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: AMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste oli 9,6 prosenttia ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste 9,9 prosenttia. Mittari: Tiedot keskeyttämisestä saadaan seuraamalla opiskelleiden henkilöiden tilannetta ja eroamiskoodeja. Eroamisprosenttiin lasketaan vain E1 E9-koodeilla eronneeksi kirjatut. Eroamisprosentti lasketaan jakamalla E1 E9 syillä eronneiden määrä koko opiskelijamäärällä (20.9. läsnä olevien opiskelijamäärä). Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. Työllistyminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 vuotta aiemmin valmistuneiden (AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneet) työllistymisaste on 95 prosenttia LAMKin lähtötaso vuonna 2010: LAMKista valmistuneiden työllisyysaste oli 93,3%. Mittari: Mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneista työllisten (palkansaajat ja yrittäjät yht.) osuus työvoimasta (työlliset ja työttömät yht.). Työllistyminen mitataan valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteen mukaisena. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan Tilastokeskuksen sijoittumisseurannasta. 10

4.1.3. Koulutuksen kansainvälistyminen Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 kv-vaihtoopiskelijoiden määrä on 420. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä oli 426. Kv-vaihto-opiskelijoiden keskimääräinen tavoitetaso (yhteensä 380) vuosille 2013 2016 on sovittu OKM:n kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa. Koska keskimääräinen tavoitetaso on jo saavutettu, nostetaan vuoden 2016 tavoite 420:een. Mittari: Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä, vaihdon kesto yli 3 kk. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus on seitsemän prosenttia. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus oli 4,7 prosenttia, yhteensä 42 tutkintoa. Mittari: Ulkomaalaisten opiskelijoiden (kansalaisuus muu kuin Suomi) suorittamien tutkintojen osuus kaikista tutkinnoista. Tieto otetaan Tilastokeskukselle lähetettävästä tutkintotietotilastosta/lamkin DW:stä. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot saadaan DW:stä. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot saadaan Mobility Online -ohjelmasta. 11

4.2. Käytäntölähtöinen tki-toiminta Käytäntölähtöisen TKI-toiminnan tulosten arvioinnissa tarkastellaan TKI-toiminnan volyymiä, TKI-toiminnan kansainvälistymistä sekä julkaisujen määrää. 4.2.1. TKI-volyymin kasvattaminen Ulkoinen TKI-rahoitus LAMKin tavoite: Vuonna 2016 ulkoisen TKIrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on 15 %. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Ulkoisen TKIrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 10,7 %. Mittari: Ulkoisen tki-rahoituksen (muu kuin ns. budjettirahoitus) osuus ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta. Ulkoinen tki-rahoitus sisältää seuraavat rahoituslähteet: Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan Unioni (ml. rakennerahastot pois lukien kansallinen vastinrahoitusosuus), ministeriöt, kotimaisten säätiöiden rahoitus, muu julkinen rahoitus, muu ulkomainen rahoitus, kansainväliset järjestöt, kuntien tutkimusrahoitus sekä kotimaiset ja kansainväliset yritykset. 4.2.2 TKI-toiminnan kansain välisyyden kasvattaminen Kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä on 2,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että kv-rahoituksen osuus kasvaa vuosittain molemmilla osaamisalueille. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä oli 1 404 908 euroa Mittari: Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiedonkeruusta otetaan seuraavat ulkopuolisen rahoituksen tiedot: EU-rahoitus, ulkomaiset yritykset, muut kansainväliset järjestöt sekä muu ulkomainen rahoitus. EU-rahoituksesta poistetaan ns. kansallinen osuus (n. 50 %). Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- ja koulutusalatasolla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen ja sen käyttämiin määritelmiin. Kokonaisrahoitus tarkoittaa toiminnasta kertyneitä tuottoja (sisältää sekä perusrahoituksen että omat tuotot). Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen ja sen käyttämiin määritelmiin. 12

4.2.3 Julkaisujen määrän lisääminen Julkaisujen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 tuotetaan 0,8 julkaisua/opetus- ja t&k-henkilökunta LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Julkaisuja tuotettiin 0,62 /opetus- ja t&k-henkilökunta (yhteensä 152 julkaisua). Mittari: Mukaan otetaan tieteelliset julkaisut (julkaisutyypit A-C), ammattiyleisölle suunnatut (julkaisutyyppi D), suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (julkaisutyyppi E) sekä audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (julkaisutyyppi I). Em. julkaisutyyppien määrä suhteutetaan opetus- ja t&k-henkilöstön henkilötyövuosiin. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan LAMKin julkaisutiedonkeruun ja henkilötyövuositiedot henkilöstötiedonkeruun kautta. 4.3. Monipuoliset oppimisympäristöt Monipuolisten oppimisympäristöjen kehittymistä seurataan TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden, Niemen innovaatiokeskittymä-hankkeen tulosten sekä opiskelijayrittäjyyden kehittymisen kautta. 4.3.1. Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi TKI-hankkeissa suoritetut opintopisteet LAMKin tavoite: Vuonna 2016 suoritetaan 11 opintopistettä/opiskelija LAMKin lähtötaso vuonna 2012: TKI-hankkeissa suoritettiin 7,7 opintopistettä/opiskelija (yhteensä 37 098 opintopistettä) Mittari: Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa kalenterivuonna suorittamien opinnäytetöihin, harjoitteluun tai muuhun opiskeluun sisältyvien opintopisteiden määrä. Määrä jaetaan läsnä olevien tutkinto-opiskelijoiden määrällä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmänä käytetään Tilastokeskuksen tiedonkeruussaan käyttämää virallista määritelmää http://www.tilastokeskus.fi/til/tkke/ Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. 13

4.3.2. Niemen innovaatiokeskittymän kehittyminen Monialaisen korkeakoulukampuksen kehittymisen eteneminen LAMKin tavoite: Kaikki toiminta keskitetty Niemeen. Niemen kampus tukee yhteisöllisyyttä ja monialaista oppimista. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Niemen kampuksella on noin 100 opiskelijaa (ympäristöteknologia). Innovaatiokeskittymä-hanke on käynnissä, opiskelijat ja henkilöstö mukana suunnittelemassa. Mittari: Opiskelijoiden ja henkilöstön lukumäärä Niemen kampuksella, tilat ja käyttöaste. Monialaisen korkeakoulukampuksen kehittymisen eteneminen. 4.3.3. Opiskelijayrittäjyys Opiskelijalähtöisten yritysten määrä LAMKin tavoite: Opiskelijalähtöisiä yrityksiä perustetaan vuosittain vähintään 15. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Opiskelijalähtöisiä yrityksiä perustettiin arviolta 10. Mittari: Kalenterivuoden aikana perustettujen opiskelijalähtöisten yritysten määrä, kriteerinä virallisesti perustettu yritys. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot kerätään Tilastokeskuksen sijoittumisseurannan, LAMKin oman valmistumiskyselyn ja/tai reppukyselyn avulla. Opiskelijayrittäjyys-tiimi pohtii, onko muita keinoja kerätä tietoa opiskelijoilta. 14

4.4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen Vastuullista johtajuutta ja uudistuvaa osaamista arvioidaan johtamis- ja toimintakulttuurin kehittämisen, henkilöstön hyvinvoinnin vahvistumisen ja osaamisen uudistumisen, yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntymisen sekä strategisten kumppanuuksien syntymisen kautta. 4.4.1. Johtamis- ja toimintakulttuurin kehittyminen LAMKin tavoite: Tuloksia tuottava organisaatiorakenne ja sitä tukeva johtamisjärjestelmä. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Uuden organisaation ja sen mukaisen johtamisjärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen on käynnistynyt. LAMKin uusi organisaatio toiminnassa 1.1.2013 alkaen. Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset, rehtorin, vararehtorin ja johtoryhmän itsearvioinnit, organisaation toimivuuden arvioinnin tulokset. Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- sekä tarvittaessa koulutusalatasolla 4.4.2. Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen sekä vastuun ottaminen henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistajina LAMKin tavoite: Henkilöstö toimii vastuullisesti, aktiivisesti ja innovatiivisesti. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Uusi johtamis- ja työhyvinvointikysely on suunniteltu. Kysely toteutetaan syksyllä 2013. Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset. Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- ja koulutusalatasolla. 15

4.4.3. Yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntyminen 4.4.4. Strategisten kumppanuuksien syntyminen LAMKin tavoite: Lahden ammattikorkeakoulu on monialainen oppimisyhteisö. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Lahden ammattikorkeakoulun uuden strategian ja organisaatiouudistuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntyminen ja oppimisyhteisön rakentaminen. Osaamisalueiden ja koulutusalojen välinen yhteistyö on vahvistumassa. Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset. Organisaatiouudistuksen väliarvioinnin tulokset ja tilinpäätökseen liittyvä raportointi. Tiedot tuotetaan LAMK-tasolla. LAMKin tavoite: Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa on vakiintunutta ja monipuolista. Jokaisella painoalalla syntyy strategisia kumppanuuksia ja osallisuuksia kansainvälisiin verkostoihin. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Lahden ammattikorkeakoulu on uuden kv-strategian päivittämisen yhteydessä määritellyt kansainväliset strategiset kumppanit. LAMKin strategiassa määritelty kolme painoalaa, jotka ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä on perustettu painoalatiimit, joiden toiminta on käynnistynyt kevään 2013 aikana. Mittari: Strategiset kumppanuudet ja osallisuudet kansainvälisiin verkostoihin sekä yhteistyön sisältö LAMKja painoalatasolla. Raportoidaan vuoden lopussa. Tiedot tuotetaan LAMK-tasolla ja painoaloittain. 16

5. KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANNASSA Toiminnan kehittämisen ja tulosten seurannan tehostamiseksi LAMKissa on syksyllä 2012 otettu käyttöön kehittämisen työkirjat, joihin dokumentoidaan palautteiden ja arviointien pohjalta nousseet kehittämiskohteet, konkreettiset kehittämistoimenpiteet, vastuut ja aikataulu, jolloin tulosten saavuttamista arvioidaan. LAMKtasolla on neljä kehittämisen työkirjaa: 1) Strategisen kehittämisen työkirja 2) Koulutuksen kehittämisen työkirja 3) TKI-kehittämisen työkirja 4) Tukipalveluiden kehittämisen työkirja Lisäksi koulutusalat ja muut yksiköt hyödyntävät kehittämisen työkirjaa oman yksikkönsä toiminnan kehittämisessä. Keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutumista arvioidaan hallituksessa, johtoryhmissä ja jatkossa myös laatutapaamisten yhteydessä. Lahden ammattikorkeakoulussa toiminnan arvioinnin ja kehittämisen yhtenä peruslähtökohtana on, että annettuun palautteeseen reagoidaan. Kehittämisen työkirja on tässä apuna. Saadun palautteen pohjalta tunnistetaan vuosittain kriittiset kehittämiskohteet, joista rakennetaan 1 2 LAMKtason strategista kehittämishanketta. KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA Seuranta- ja arviointitieto KEHITTÄMISEN TYÖKIRJAN KÄSITTELY: AJANKOHTA, FOORUMI KEHITTÄMIS- KOHDE KEHITTÄMIS- TOIMENPIDE KEHITTÄMIS- TOIMENPITEEN TOTEUTTAMIS- VASTUU, - AIKATAULU KEHITTÄMIS- TOIMENPITEEN VAIKUTTAVUU- DEN ARVIOINTI: MENETTELY, AJANKOHTA Tähän määritetään kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointimenetelmät ja niiden ajankohdat. TOTEUMA/TULOS Tähän merkitään kehittämisen työkirjan käsittelyn päivämäärät ja foorumit. Tähän määritetään priorisoidut kehittämiskohteet saadun seurantaja arviointitiedon pohjalta. Tähän määritetään kehittämistoimenpiteet kehittämiskohteittain. Tähän määritetään vastuutoimijat ja ajankohdat kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tähän kirjataan tulos kehittämistoimenpiteen vaikuttavuuden seurannan jälkeen. Tarvittaessa määritetään tuloksen pohjalta uudet kehittämiskohteet. KUVA 2. Kehittämisen työkirja -malli 17