TEDITE hanke Sambiassa



Samankaltaiset tiedostot
Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj

KILTA Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

Malleja tvt:n opetuskäytön koulutuksista Itä-Suomessa ja Kuopiossa

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

1 Kokouksen avaus Annikki Erelä piti alkuhartauden, puheenjohtaja Pekka Knuutti avasi kokouksen.

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

STEP 1 Tilaa ajattelulle

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Utsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti

Natiivi apuna kielten opetuksessa

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

ERITYISTUKEA ELÄMÄÄN

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Saamelaisalueen etäopetuspäivät Eeva-Liisa Rasmus

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Hanke Development of Secondary and Vocational Education for the Deaf / Kuurojen opetuksen kehittämishanke

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

Kestävän kehityksen mentoriverkoston kokoaminen, toiminta sekä mentorointimallit Tytti Pantsar ja Jaana Nuottanen

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Horisontti

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Suomussalmen Talentti -esiselvityshanke

Lukutaitoa naisille Afrikassa - hankkeen kuulumisia syyskuussa 2018

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

Elämä ja työ -kansanopistopäivät klo15.00

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto

Juuret ja Siivet Kainuussa

Ammatillinen koulutus

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

Nuorisotutkimus 2007

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

MAOL Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa

ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/ PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Uskontodialogi ja paikalliset verkostot

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Varhaiskasvatussuunnitelma

MAO-ohjelman tiedonkeruu

Transkriptio:

IT-koulutuksella kohti tasa-arvoa, demokratiaa ja taloudellista kasvua Towards Equality, Democracy and Economic growth by iteducation TEDITE hanke Sambiassa 1.1.2009-31.12.2013 1

SAMBIA yksi Sambia yksi kansa Väkiluku n. 14 000 000 Itsenäisyys vuonna 1964 73 heimoa ja yhtä monta kieltä Nyanja, bemba ja tonka pääkieliä Virallinen kieli englanti Pääosa väestöstä kristittyjä perinteiset uskonnot taustalla 2

Sambia, valtio eteläisessä Keski-Afrikassa 3

SAMBIA Yksi maailman köyhimmistä maista (60,5% elää alle köyhyysrajan, 2010) Bruttokansantuote/as. n. 1655 Suomessa 37 351 /asukas Ongelmia - HIV (1/7 aikuisista positiivisia) - Yli miljoona AIDS-orpoa - Köyhyys (noin 70% päiväansiot alle US dollarin päivässä - Eliniänodote 53 v vuonna2010 (2005 oli 40 v) - Heikko koulutustaso - Heikko hallinto 4

Mistä hanke muodostuu? 1. Hankeidea 2. Miksi lähteä hankkeeseen ongelman määrittely 3. Kumppanuudet 4. Hankkeen suunnittelu 5. Päämäärät ja kuinka ne saavutetaan 6. Poistumissuunnitelma 7. Arviointi 8. Pitkän aikavälin vaikutukset 5

Miksi Sambia? - Hankkeen idean synty Idea syntyi rehtori Ulla Kakkosen vapaaehtoistyöjaksojen aikana käydyistä keskusteluista Sambiassa - Lähtökohtana paikalliset tarpeet ja paikallisten toiveet tietotekniikkaopetuksen saamisesta Sambiaan Tavoitteena edistää demokratiaa ja tasa-arvoisuutta ja vapaata tiedon saatavuutta kaikissa muodoissaan tietotekniikan, opettajuuden, kansalaistaitojen ja yrittäjyyden opettamisen kautta. 6

Lähtöpiste ja tavoitteet Lähtöpiste: Tietoteknisten taitojen ja laitteiden puute rajoittaa Sambia yhteiskunnan ja siellä toimivien organisaatioiden kehitystä Tavoite: Kouluttaa paikallisia aikuisia tietotekniikan opettajiksi ja luoda malli sekä valmistaa materiaalia, joiden avulla paikalliset hankkeeseen osallistuneet voivat jatkaa opettamista hankkeen päätyttyä Tukea paikallisia vastuun ottamisessa hankkeen aikana perustetusta koulusta 7

Hankkeen koordinointi, kumppanuudet ja rahoitus Hallinnoija: Kiteen Evankelinen Kansanopisto Kumppanit Sambiassa: Lusakassa -Afrikan evankelisluterilainen kirkko (LECA) Pääkumppani, paikalliskoordinointi, tuttu usean vuoden ajalta - SOS- lapsikylä - Pohjois-Karjala Afrikka-seura Ndolassa Families for Children (FFC) Livingstonessa - LECA - SOS lapsikylä Muita yhteistyötahoja: - Joensuun yliopisto nyk. Itä-Suomen yliopisto - Iringan yliopisto, Tansaniassa 8

Hankkeen koordinointi, kumppanuudet ja rahoitus Rahoitus: 3 + 2 vuotta, yhteensä n. 220 000 +20 000 85% Ulkoasiainministeriö 15% Kiteen Evankelinen Kansanopisto (7,5 % rahana ja 7,5 % vapaaehtoistyönä) Vapaaehtoistyö ja omarahoituksen hankinta edellyttää vahvaa sitoutumista hankkeeseen Vaikka pääyhteistyökumppanina Sambiassa oli Afrikan evankelisluterilainen kirkko ja opistomme on evankelinen opisto, Ulkoasiainministeriön rahoittamana hankkeena toimintamme Sambiassa ei liittynyt uskonnolliseen toimintaan tai opettamiseen. 9

Miksi lähdimme hankkeeseen? ongelman määrittely Neljä sambialaisten esille tuomaa konkreettista ongelmaa Sambiassa: 1. Tietotekniikkaopettajien puute 2. Laitteiden ja nettiyhteyksien puute 3. Opetusmateriaalien puute 4. Vapaan tiedonkulun ongelmat 4 muuta ongelmaa 1. Epätasa-arvo, etenkin sukupuolinen epätasa-arvo 2. Työttömyys 3. Orpojen tilanne 4. Hallinnon heikkous 10

Tietotekniikan alkeita opiskelemassa 11

Tietotekniikan opetusta paikallisen koordinaattorin, pastori Nicolas Bakajikan johdolla 12

Opiskelua lasten kanssa 13

Yrittäjyysopintojen ryhmätyö valmistumassa 14

Tavoitteita 1. Opetetaan 60 aikuista tietekniikan opettajiksi 1. Aiheina tietotekniikka, yrittäjyys, opettajuuden perustaidot ja kansalaisuustaidot 2. Tuetaan pienyrittäjyyteen ja työpaikkojen hakuun 2. Tarjotaan 400 orvolle tietotekniikan osaamisen perustaitoja 3. Kestävän koulutusmallin luominen 4. Koulun perustaminen ja sen rekisteröiminen 5. Tukea paikallista yrittäjyyttä ja organisaation johtamistaitoja 15

Kuinka saavutamme nämä tavoitteet 1. Tietotekniikkataidot 24/60 aikuista 780 h opetusta 36/60 aikuista 400 h opetusta 400 orpoa 150 h opetusta Opetusmateriaalin valmistaminen 2. Yrittäjyystaidot 60 390 h opetusta 3. Opettajuustaidot 60 180 h opetusta 4. Kansalaistaidot 60 120 h opetusta 16

Poistumisstrategia - Pyrittiin luomaan toiminnalle kestävä perusta oman TEDITE-koulun perustaminen ja rekisteröinti - Osa opiskelijoista sai myös atk-tukihenkilön koulutusta - Vastuuta siirrettiin hankkeen aikana paikalliskoordinaattoreille ja paikallisille hankkeessa koulutetuille opettajille - Matalan profiilin jatkohanke (2012-2013) oli tarpeen vastuiden siirtämisen varmistamiseksi 17

Mitä hankkeen jälkeen Mitä hankkeen aikana saadut tiedot ja taidot antoivat osallistujille? 1. Auttoivat opiskelijoita työllistymään 2. Mahdollistivat ammatillisen koulutuksen aloittamisen 3. Antoi valmiuksia perustaa pienyrityksiä 4. Antoi tietoa ja taitoa internet-kahvilan perustamiseen 5. Antoi mahdollisuuden toimia tietotekniikan opettajina TEDITEkoulussa 6. Tukivat demokratiapyrkimyksiä ja lisäsivät halua ottaa vastuuta ympäristöstä ja omasta tulevaisuudesta 7. Orvot pääsivät tutustumaan tietotekniikan perusteisiin ja voivat osaamisellaan parantaa asemaansa ympäristössään ja tulevaisuudessa 18

Lasten tutustuttaminen ohjelmointiin alkaa Legojen avulla 19

Mikä hankkeen aikana toimi, mikä ei? MIKÄ TOIMI? - Sambian virallinen kieli on englanti, joten kielivaikeuksia ei merkittävästi ollut - Sambia on varsin rauhallinen Afrikkalainen maa, joten varsinaisia vaaratilanteita ei ollut - Paikallinen koordinaattori, pastori Nicolas Bakajika oli erittäin sitoutunut tehtäväänsä - Opiston rehtori Ulla Kakkonen oli ollut 2 x 3kk vapaaehtoisjaksolla Sambiassa, siinä yhteisössä, jossa hanke pääosin toteutettiin 20

Mikä hankkeen aikana toimi, mikä ei? MIKÄ TOIMI? - Ympäristöön ja alueen toimijoihin oli hyvät yhteydet jo ennen hankkeen alkua ensimmäinen seminaari ja koulutusjakso reilun kuukauden kuluttua hankerahoituksen varmistuttua - Pyyntö koulutuksen järjestämiseen oli tullut paikallisilta koulutukseen oli aktiivista kiinnostusta - Hanketta varten tehtiin myös erillinen hankesuunnittelumatka - Hankkeen aikana löydettiin hyvä ja suhteellisen edullinen majapaikka - Evankelinen lähetysyhdistys ry (ELY ry) on lähtenyt tukemaan perustettua koulua 21

Mikä hankkeen aikana toimi, mikä ei? SUURIMPIA HAASTEITA - Osallistujien välinen kilpailu ja kateus - Aluksi paikallisten aikuisopiskelijoiden orpojen opettamiseen ryhtyminen - Pysyvän opetustilan löytyminen - Yhteistyö Sambiassa toimineen Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY:n) kanssa oli haastavaa - Kaikki koneet ja laitteet oltava aina lukkojen takana (Muutama kone kuitenkin varastettiin) - Hankkeeseen ei voinut sisällyttää osallistujille tarjottavaa välipalaa tai korvata heidän matkakulujaan 22

Mikä hankkeen aikana toimi, mikä ei? SUURIMPIA HAASTEITA - Yhteistyö SOS-lapsikylän kanssa katkesi 1,5 vuoden jälkeen - Kirjanpito haastavaa ympäristössä, jossa kuittien käyttö ei ole arkipäivää - Nettiyhteydet toimivat satunnaisesti, paljon sähkökatkoksia - Omarahoituksen kerääminen lahjoituksin, myyjäisten yms. kautta (Opisto ei voi osallistua omarahoitukseen) 23

Elämän ja oppimisen iloa Meillä on tulevaisuus ja toivo 24

Koulutusyhteistyö Virossa Uskonnon ja etiikan opetus kouluissa ja päiväkodeissa 25

Yhteistyön alku Moni yhteistyö alkaa sattumien kautta niin tämäkin Ryhmä Pohjola-Norden rahoituksella matkalla olleita opettajia yöpyi Kiteen Evankelisella Kansanopistolla, mukana oli Eesti Vabaharidusliit silloinen johtaja Maire Salundi, joka ehdotti yhteistyötä opiston kanssa. useita vierailuja Virossa, jossa tavattiin eri oppilaitosten opettajia, myös virolaiset kävivät vastavierailuilla Yhteistyön rakentaminen vie aikaa! 26

Yhteistyön alku Maie Sepper Alu Rahvaöpistun johtaja ryhtyi aktiivisesti kehittämään yhteistyötä yhteistyömuodon ja kohderyhmän hahmottuminen vei paljon aikaa Virossa ei ole valtion kirkkoa Historiataustastaan johtuen Viron uskonnon opetus kouluissa oli pitkään kielletty Nykyään uskonnonopetus sallittua, mutta opettajista pula 27

Yhteistyön alku Virolaiset Euroopan unionin vähiten uskonnollinen kansa N.10 % luterilaisia, 16 % ortodokseja lisäksi useat virolaiset ilmoittavat, että heillä on oma erilaisia kirkkokunnista riippumaton uskonto. Kiteen Evankelisella Kansanopistolla on vuodesta 2010 lähtien koulutettu virolaisia ja päiväkodin henkilökuntaa, opettajia ja koulutoimen muuta henkilökuntaa. Koulutuksen aihe: Etiikan ja uskonnon opetus kouluissa ja päiväkodeissa 28

Käytännön toteutus Lukuvuoden mittaisia koulutuksia - virolaisryhmät käyneet kaksi kertaa lukuvuoden aikana Kiteellä (vierailuja kouluissa, päiväkodeissa, perhepäivähoitokodeissa, seurakunnissa) - Uskonnon ja etiikan lisäksi koulutuksen aikana tutustutaan suomen koulutusjärjestelmään, suomalaiseen lastensuojelu- ja ensi- ja turvakotitoimintaan, suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen - Virossa pastori Tauno Kibur opettaa viikoittain ryhmiä - Suomesta käyty Virossa opettamassa 2-4 kertaa vuodessa 29

Käytännön toteutus Koulutuksia ollut: Raplassa, Juurussa, Kohilassa, Tapassa ensi syksystä lähtien Kosessa Viime syksystä lähtien toteutettu myös verkko-opetusta Moodle-oppimisympäristön kautta 30

Mitä hanke on tuottanut? Koulutus on vapaata ajatusten vaihdolle. Kaikilla osallistujilla ei ole tavoitteena ryhtyä opettamaan uskontoa, vaan he ovat mukana selkeyttääkseen omia käsityksiään Koulutuksen sisältö on toteutettu niin, että osallistuja voi halutessaan koulutuksen päätteeksi saada kasteen ja osallistua konfirmaatioon. Opiskelijoille on järjestetty myös heidän pyynnöstään jatkokurssi Kohilaan on perustettu kristillinen koulu Opiskelijat ovat tutustuneet myös suomalaiseen koulusysteemiin kokonaisuudessaan sekä suomalaiseen kulttuuriin 31

Mikä hankkeessa on toiminut, mikä ei? Mikä on toiminut? - Paikallinen yhteistyö ehdottoman tärkeää! - Yhteistyö pastori Tauno Kiburin kanssa on toiminut hyvin opiskelijat ovat löytyneet seurakunnista tai niiden lähipiiristä - Alu Rahvaöpisun johtaja Maie Sepper toimi usean vuoden ajan aktiivisena innostajana ja paljon opiskelijoita tuli myös hänen opistonsa kautta - Virolaiset hitaasti lämpeneviä, mutta kun heidän kanssaan ystävystyy, he haluavat yhteistyön jatkuvan saman opiston kanssa 32

Mikä hankkeessa on toiminut, mikä ei? Mikä on toiminut? - Kiteellä seurakunta, päivähoito ja koulut ovat aina ottaneet vastaan virolaisia vieraita - Opiston henkilökunta on osallistunut virolaisten vierailujen järjestelyihin aktiivisesti - Verkko-opetus hyvä lisä kontaktiopetukseen - ELY ry on tukenut virolaisten koulutusta mm. osallistumalla opetukseen 33

Mikä hankkeessa on toiminut, mikä ei? Yhteistyön haasteita - alkulämmittely kesti useita vuosia - Rahoitus - koulutus toiminut pääosain opiston rahoituksella (tukea seurakunnalta ja ELY ry:ltä) - Joissain tilanteissa kieli haasteena, esim. tulkki sairastunut tms. (tällä hetkellä toimiva systeemi) 34