Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta AIKA 15.04.2015 klo 10:05-12:01 PAIKKA Kaupungintalo Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Veivo Sointu 10:05-12:01 Puheenjohtaja Manninen Paula 10:05-12:01 varapuheenjohtaja Honkanen Erkki 10:05-12:01 Jäsen Jussila Jari 10:05-12:01 Jäsen Kellolampi Juho 10:05-12:01 Jäsen Oinas-Panuma Eero 10:05-12:01 Jäsen Puolakanaho Urpo 10:05-12:01 Jäsen Mosorin Sinikka 10:05-12:01 sihteeri Pietiläinen Jorma 10:05-12:01 esittelijä Kinnula Ritva 11:00-11:45 vierailija Paukkeri Ulla-Maija 11:00-11:30 vierailija POISSA Pesonen Mika Jäsen Juusola Kimmo Jäsen Kärki Olavi Jäsen Lantto Minna Jäsen Vähäkuopus Timo Kaupunginvalt. pj. Turpeinen Alpo kaupunginhallituksen edustaja KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Läsnäolijoiden toteaminen 2 2 Kokouksen avaus 3 3 Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys Pudasjärvellä 4 4 Työllisyyskatsaus 5 5 Laajan hyvinvointikertomuksen 2013-2016 painopisteisiin ja 6 kehittämiskohteisiin konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahojen nimeämisen, resurssit ja arviointimittarit 6 Muut asiat 7 7 Kokouksen päättäminen 8
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 1 15.04.2015 Läsnäolijoiden toteaminen ALUEYHT 1 Todettiin läsnäolijat.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 2 15.04.2015 Kokouksen avaus ALUEYHT 2 Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:05.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 26.03.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 15.04.2015 Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys Pudasjärvellä ALUEYHT 3 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunnan kokoukseen on pyydetty yrittäjyyden eri osa-alueilta edustajia kertomaan tämän hetken yrittäjyyden näkökulmia Pudasjärvellä. Vieraat: Kaisa Korhonen/Koillispaja, Tommi Niskanen/K-Supermarket Pudasjärvi,Reija Jokikokko/Aarrearkku ja Heikki Putula/maatalousyrittäjä. Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta Kokouksen teemana on yrittäminen ja yrittäjähenkisyys. Valiokunnan jäsenille on tarkoitus antaa ensikäden tietoja yrittäjyydestä Pudasjärvellä. Yrittäjiltä on toivottu noin 15 minuutin esitystä yrittäjyydestä, jossa jokainen käsittelisi mm. seuraavia kysymyksiä: - Yrittäjyyteen suhtautuminen Pudasjärvellä: kannustava/lamaannuttava? - Yrittäjyyden yleiset ongelmakohdat - Yrittäjyyden ongelmat erityisesti Pudasjärvellä - Kaupungin suhtautuminen yrittäjyyteen yrittäjän näkökulmasta - Mitä kaupungin pitäisi tehdä yrittäjyyden aktivoimiseksi Pudasjärvellä? - Mitä valtakunnassa pitäisi tehdä yrittäjyyden aktivoimiseksi? - Mitä koulutusta kaupungin tulee järjestää yrittäjille? - Miten kaupunki voi tukea olemassa olevia yrittäjiä Pudasjärvellä? - Miten kaupunki voi tukea uusien yritysten perustantaa Pudasjärvelle? - Syötteen merkitys Pudasjärven muulle yritystoiminnalle Yrittäjiltä on toivottu avointa rehellistä viestiä. Tavoitteena on synnyttää keskustelua yrittäjien ja valiokunnan jäsenten kesken. Valiokunta valmistelee kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaupungin toimenpiteitä yrittäjyyden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Puheenjohtaja toivotti vieraat tervetulleeksi. Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen kertoi, että kaupungilla on halu viedä yrittäjyyttä eteenpäin, mutta usein puuttuu ensikäden tieto. Koillispaja Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Korhonen kertoi yrityksen taustoja. Kolme työntekijää tällä hetkellä toimitusjohtajan lisäksi. Teollisuustoiminnan kerrannaisvaikutus on suuri. Kaupunkilaisten suhtautuminen yrittäjyyteen ei ole kokemusten mukaan ollut kovin positiivista. Yrityksen nykyiset toimitilat ovat rittämättömät ja vuokraa ollaan nostamassa kolminkertaiseksi, jos tiloja ei osteta omaksi. Uusi teollisuushalli olisi lottovoitto. Paikkakunnalta puuttuu yleisestikin ottaen kunnollisia toimitiloja.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 26.03.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 15.04.2015 Asiakkaita valuu Ouluun, kun asiakas vertaa kappalehintaa. Asiakkaat eivät tunnut laskevan paljonko kulkeminen yms. maksaa Oulusta haettaessa. Yrittäjyyden yleisiä ongelmakohtia on työllistäminen. Hyvän ja tuottavan työntekijän löytäminen on haastavaa. Tavoitteena on, että lomautuksia ei tarvita, vaan ne pidetään töissä ketkä on palkattu. Paikkakunnalta olevat työntekijät ovat erittäin motivoituneita. Koillispajan asiakkuudet tulevat ensisijaisesti paikkakunnan ulkopuolelta eli tämän paikkakunnan kysynnän varaan toimintaa ei ole perustettu. Yrittäjien välinen yhteistyö on liian vähäistä. Yrittäjien näkökulmasta kaupungin suhtautuminen yrittäjyyteen ei ole tietoa, koska yhteydenottoja on ollut vähän. Tietävätkö virkamiehet ja kaupungin päättäjät mitä kaikkia yrittäjiä paikkakunnalla on. Suuret yritykset ovat tiedossa, mutta miten pienyrittäjät ja toiminta-alat. Kaupungin tilauksista suuri osa on mennyt ulkopaikkakunnalle, koska ei ole ollut tietoa, että kyseistä palvelua voi saada myös Pudasjärveltä. Toiveena on, että sekä kaupunki että yrittäjät voisivat yhdessä toimia yhteisten periaatteiden mukaisesti yrittäjyyden kasvattamiseksi. Kilpailukset on tehty liian suurina kokonaisuuksina. Olisiko mitenkään mahdollista pilkkoa niitä pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin paikkakunnan yrittäjillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua kilpailutukseen. Uusien yritysten perustamiseksi kaupungin tulisi ottaa hyvin aktiivinen rooli yrittäjyyden roolin positiiviseksi nostamiseksi. Toivottiin, että selvitettäisiin mitä palveluita täältä puuttuu. Ja voisiko joku paikkakunnalla olevista yrittäjistä ottaa uuden palvelun toimintansa piiriin tai löytyisikö paikkakunnalle uutta yrittäjää esim. naapurikunnista. Työterveyshuollon sairaanhoito -puoli ei toimi, koska aikoja on rajallisesti tarjolla. Yrittäjien aktivoimiseksi kaupungin tulee kuunnella enemmän sekä yrittäjiä että asukkaita. Uusia ideoita ei tule tyrmätä heti vaan selvittää. Esimerkkinä kerrottiin muiden paikkakuntien menestystarinoista, kun kaupunki on ollut tukemassa yrityksen aloittamista. Tietotekniikan ja somen ottaminen hyötykäyttöön. Esim. seminaarien ja kokousten videoneuvottelut muilta paikkakunnilta. Tommi Niskanen K-Supermarketin kauppias, toiminut yrittäjänä 14 vuotta, viidellä eri paikkakunnalla. Kaupungin rooli yrittäjyyden kannustavuudessa ei ole lamaannuttava eikä kannustava.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 26.03.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 15.04.2015 Yrittäjäkokemuksensa perusteella yrittäjä tiesi kertoa, että isoissa kaupungeissa yrittäjien kuuleminen on vähäisempää ja pienemmillä paikkakunnilla aktiivisempaa. Se että kehittämisjohtajan virkaa on välillä hoitanut eri henkilöt, näkyy toiminnassa. Nettikauppa on nykyään erityisesti erikoiskaupassa uhka ja mahdollisuus. Kaupungin kannattaisi tukea yrittäjiä esim. atk-tuen ja kouluttamisen kautta hyödyntämään nettikaupan mahdollisuuksia. Siitä voi tulla vahvuus Pudasjärven yrityksille. Esimerkkinä Mäkeläisen Pojat Ky Alavuokissa on voittanut useita myyntikilpailuja verkkokauppatoiminnan kautta, vaikka toiminta on keskellä ei mitään 15 asukkaan kylässä. Yrityselämän suurimmat haasteet Pudasjärvellä ovat kausivaihtelu ja muuttotappio. Kauppakeskushankkeen valmistelussa tulee olla erittäin huolellinen ja ottaa useita eri näkökulmia huomioon. Keskustan ja olemassa olevien yrityksien elinmahdollisuudet on turvattava ratkaisuja tehtäessä. Enemmän on esimerkkejä siitä, kun päätien varteen tehdään kauppakeskus niin keskustan erikoisliikkeet ovat kuolleet. Esimerkkinä Kuusamon keskusta. Tällaisessa tilanteessa menetetään kauppiasyrittäjiä, jotka maksavat veronsa Pudasjärvelle, toisin kuin mahdollisesti tilalle tuleva valtakunnallisesti toimiva osuusliike tai iso konserni. Jos olisi aina kesä tai laskettelusesonki niin yrittäjyys loistaisi. Kauppakeskuksen kohdalle tulisi suunnitella jotain sellaista, joka vähentäisi paikkakunnan kausivaihtelua, Esimerkkeinä kausivaihtelun tasoittamisesta: Vuokatissa Angry birds puiston tyyppinen palvelu tai Ukkohallassa Wakeboard vesiurheilupuisto, tämän tyyppiset keskukset parantaisi esim. Syötteen majoituspalvelujen käyttöä ympäri vuoden ja toisi elinvoimaa Syötteen sekä keskustan yrityksiin. Tämän tyyppinen uusi pysäyttäjä paikkakunnalla mahdollistaa myös uusien yrityksien ja palveluiden kasvamisen Pudasjärvelle, kasvavan ostovoiman kautta. Kaupungin teettämä kauppakeskus selvitys on 6 vuotta vanha ja sen tekemisessä käytetyt ennusteet on nähtävissä, etteivät ne toteudu vuoteen 2020 heikentyneen maailman talouden vuoksi. Ostovoima ei kasva paikkakuntalaisten kautta, inflaatio on kääntynyt negatiiviseksi, kun ne on selvityksessä laskettu positiivisiksi, koko tutkitulle ajalle vuoteen 2030 saakka. Tämän vuoksi selvitys pitäisi päivittää nykyisen maailman talouden mukaisessa tilanteessa. Pudasjärven päivittäistavarakauppapalvelut ovat tällä hetkellä kaupungin teettämän selvityksen mukaan selvästi paremmat, kuin paikkakunnan väestön määrän perusteella se olisi mahdollista. Iso mökkiläisten määrä ja ohikulkuliikenne mahdollistavat sen. Huomioitavaa on, jos esim. päivittäistavarakauppa sektorille tulisi uusia toimijoita ja olemassa olevien kauppojen myynnit laskisivat, aiheuttaa se kauppojen valikoimien pienentymisen.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 26.03.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 15.04.2015 Pohjois-Suomessa on useita esimerkkejä missä paikkakunnan kokonaisvalikoimat ovat pienentyneet, kun uusi kauppakeskus on tullut paikkakunnalle. Olemassa oleva ostovoima on jakautunut useammalle toimijalle, muttei riitä suurten valikoimien ylläpitämiseen yhdessäkään liikkeessä. Helposti kävisi niin, että paikkakunnalla olisi enemmän kauppoja, mutta asiakkaiden ostettavissa olevien tuotteiden valikoima paikkakunnalla pienenisi, koska laajan valikoiman pitäminen vaatii tietyn myynnin tason. Toivottavaa ei olisi tilanne, jossa paikkakunnalla olisi useita kauppoja ja kaikissa myynnissä 6 000 9 000 tuotetta, kun tällä hetkellä esim. K-Supermarketissa myynnissä on 14 500 tuotetta. Tämä laaja valikoima pysäyttää esim. Oululaisia ostoksille Pudasjärvelle, koska he tietävät, että Oulun tasoinen tuotevalikoima löytyy myös Pudasjärveltä, mukavasti mökkimatkan varrelta. Olemassa olevien liiketilojen kunnostaminen ja investointeihin ryhtyminen vaatii sen, että tiedetään mitä kaupunki suunnittelee esimerkiksi kauppakeskuksen suhteen. Olemassa olevilla yrittäjillä on investointeja jäissä, koska tarkkaa tietoa uuden kauppakeskuksen mukanaan tuomasta kilpailutilanteen muutoksesta ei ole. Kaupungin ja paikkakunnan olemassa olevat koulutus- ja tukipalvelut ovat paikkakunnan yrittäjille epäselviä. Yrittäjyys tulisi nostaa myös kouluissa esille yrittäjyyden kiinnostavuuden lisäämiseksi esim. yrittäjyyskummiluokkatoiminnan kautta. Muuttotappio näkyy paikkakunnan liike-elämässä. Nuoria perhe-elämän alkupäässä olevia ihmisiä muuttaa paikkakunnalta pois. Maahanmuuttajat vähentävät muuttotappiota, mutta toistaiseksi kulutukseen käytettävät varat ovat heillä pienemmät kuin pois muuttavilla paikkakuntalaisilla. Ostovoima vähenee täten enemmän, kuin paikkakunnan muuttotappio suoraan antaisi ymmärtää. Toisen asteen koulutuksen säilyminen paikkakunnalla on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli paikkakunnalla on koulutusta niin yrityksetkin tulevat paikkakunnalle helpommin, koska koulutettua työvoimaa on saatavilla. Samoin yritykset hyötyvät tutustumalla kasvamassa olevaan työvoimaan työharjoittelijoiden kautta. Syötteen merkitys Pudasjärven yrittäjyydelle on tärkeä. Hyvä olisi saada valtakunnallisesti tietoon, että Syöte sijaitsee Pudasjärvellä. Valtakunnallisesti verotus on Suomessa kireää. Yrittäjällä on useita tuttavia, jotka ovat perustaneet yritystoimintaa Viroon sen investointeja tukevan verotusmallin takia. Yhteiskunnassa yrittäjien sosiaaliturvan tulisi olla parempi, jotta yrittäjiksi uskalletaan lähteä. Reija Jokikokko Aarrearkku Ay:stä kertoi, että he joutuivat siirtymään
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 26.03.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 15.04.2015 Kiimingistä uuden kauppakeskuksen myötä. Kuusamossa kauppakeskus on myös näivettänyt keskustan palvelut. Liikekeskus tulisi miettiä keskustaan ja rakentaa kunnon maalaiskeskus. Liiketilat tyhjenevät keskustasta, jos liikekeskus tulee. Keskustaan tarvitaan vetonaula. Se voisi olla esim. Suomen pohjoisin huvipuisto.yhteistyötä Ranuan eläinpuiston ja Rovaniemen Joulupukinmaan kanssa. Tämä olisi yksi lääke kausivaihteluun. Toinen vaihtoehto voisi olla puuhapuisto. Esimerkiksi Sotkamossa sijaitsevan Angry birdsin on suunnitellut pudasjärveläinen Syötteellä toimiva yrittäjä Janne Järvenpää. Maitotilallinen Heikki Putula kertoi, että heillä on yksi vakituinen työntekijä ja yksi kausityöntekijä. Pudasjärvellä maitotiloja on tällä hetkellä noin 50, porotiloja noin 30 ja lammastiloja noin 10. Väki ikääntyy ja jatkajista alkaa olla kova pula. Mitä pitäisi tehdä, että saataisiin kiinnostusta alalle? Pieniäkin tiloja tarvitaan ja jos jatkajia ei löydy niin elintarvikepula uhkaa. Tilan pidon lopettamisen sijaan muutettaisiin tuotantosuuntaa esim. ternivasikkakasvatukseen (2vk - n. 6kk). Pienillä investoinneilla saisi muutettua parsinavetasta yhden henkilön työllistävän toimivan ja kannattavan vasikkakasvattamon. Maatalousoppilaitoksen perusmaatalousopetuksen lakkauttaminen on vähentänyt maatalousalan kiinnostavuutta Pudasjärvellä. Pudasjärvellä on nuoria viljelijöitä, jotka haluaisivat investoida maatalouteen, mutta vakuudet eivät riitä. Eikö kaupunki voisi taata näitä nuoria kuten se on taannut muitakin yrittäjiä vuosien aikana? Sukutilan jatkajat pitävät toiminnan jatkuvuudesta kiinni keinolla millä hyvänsä. Lähiruokakäsite tulisi muuttaa käsitteeksi kotimainen ruoka. Paikkakunnan tarjonta on vähäistä. Puolangan pessimissi on levinnyt Pudasjärvelle ja asenteessa mennään kohta ohi, jos jotain ei tehdä. Pudasjärveltä löytyy lähes kaikki tarvittavat palvelut ja tuotteet. Perhemarket on malliesimerkki toiminnan laajenemisesta. Heikki Putula kutsui alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnan käymään maatilallaan. Kommentit: Kehittämisjohtaja toi esille kauppakeskukseen liittyen, että ohikulkuliikenne on keskeisessä asemassa suunnitelmia tehtäessä. Toiveet ELY-keskuksen suuntaan on tehtävä selkeäksi ja jos ohikulkuliikenne tyrehtyy niin se vaikuttaa suoraan yrittäjyyteen. Keskustan elinvoimaisuus on kaikkien etu. Tarvitaan jokin pysäyttävä
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 26.03.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 15.04.2015 tekijä ja luonteva siirtyminen ohikulkutieltä keskustaan. Valiokunnan jäsenten kommenit: Nykyisten toimitilojen saneeraaminen ei kannata vaan uudisrakentaminen on ainoa vaihtoehto. Kaupungin tulisi investoida tähän, jotta yrittäjyys voisi kukoistaa. Tällä hetkellä Pudasjärvi on liiaksi yhden toimialan eli puupuolen varassa. Kauppahallin suunnittelun taustalla on nimenomaan ohikulkuliikenteen pysäyttäminen ja tätä kautta myös muiden yrittäjien asiakasvolyymin kasvaminen. Paikkakunnan houkuttelevuus miten sitä voitaisiin tukea ja lisätä. Julkiset palvelut tarvitsevat paikkakunnan kauppoja. Paikkakunnan kauppiaiden tulee olla suoraan yhteydessä hankintoja tekeviin tahoihin. Kuluttamisajattelu alkaa muuttua tavaroista palvelun suuntaan. Perheissä kulutetaan mieluummin esim. lomapalveluja kuin hankitaan lisää tavaraa koteihin. Pudasjärvellä on noin 400 yritystä. Yrityspohja on hyvin monialainen. Yritykset ovat hyvin pitkäikäisiä. Yrityksistä noin puolet sijoittuu sivukylille. Yrittäjät ovat pääsääntöisesti vaatimattomia eivätkä tuo omaa osaamistaan esille voimakkaasti. Kauppakeskuksen kehittäminen ei voi näivettää keskustan aluetta, koska nykyinen keskusta sijaitsee hyvin lähellä suunniteltua aluetta. Leikillisesti sanottuna yhtä lähellä kuin maatalon huussi itse päätalosta. Jokaisella kylällä on tällä hetkellä maataloutta harjoittavia yrittäjiä. Jatkuvuus on vain otettava nyt tosissaan ja panostettava siihen. Yleistä keskustelua: Kehittämisjohtajan toivottiin jalkautuvan yrityksiin ja käymään aitoja keskusteluja yrittäjien kanssa. Mahdollisuuksia on, jos yhteistyötä ja tietämystä lisätään. Pudasjärven yrittäjäyhdistyksen toiminnassa on mukaan noin 130 yritystä 400 yrityksestä. Toimijat ovat aktiivisia, mutta suuri osa yrittäjistä on vielä tavoittamatta. Yrittäjät toivoivat, että nyt esille tulleille asioille aletaan oikeasti tehdä jotain eikä jäädä vain ideointiasteelle. Jos ideat ovat huonoja, niin niihinkin tulee saada selkeä vastaus. Muutoin tulee Mitä se hyövää mittään esittää asenne. Valiokunnan jäsenet kokivat yrittäjien kuulemisen erittäin tärkeäksi ja hyväksi tilaisuudeksi.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 26.03.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 15.04.2015 Sovittiin, että yrittäjyysasiaan palataan seuraavassa valiokunnassa ja kehittämisideat saatetaan johtoryhmän tietoon. ALUEYHT 3 Käytiin keskustelua edellisessä kokouksessa kuultuun yrittäjyysasiaan. Valiokunnan jäsenet totesivat, että yleinen käsitys kaupungin yrittäjävastaisuudesta on väärä. Pessimistinen ajattelutapa on syvässä ja mietittiin, että mitä pitäisi tehdä, että yleinen ilmapiiri saataisiin muuttumaan. Toisaalta todettiin, että käytännössä kaupungin puolelta toiminta ei ole ollut keskustelevaa ja ennakoivaa vaan asioista on vain ilmoitettu kirjeellä. Yrittäjien tulisi itsekin olla aktiivisia ja tuoda viestiä kaupungille päin. Kehitettävää on ainakin viestinnässä molemmin puolin. Tiedottamisessa tulee keskittyä positiivisiin asioihin. Poliittisessa linjauksessa on rakoilemista. Esimerkkinä tuotiin kauppakeskuskeskustelu, joka poukkoilee. Lähtökohta kauppakeskukselle tai hyvinvointikeskukselle tulee olla yrittäjillä, ei kaupungilla. Uusille asukkaille ja yrittäjille tulee saada tietoa tässä kaupungissa olevista palveluista ja toimintatavoista. Laajakaistahanke on avainasemassa tulevina vuosina palvelujen tarjonnassa. Myös tässä asiassa paikallisten yrittäjien ja maataloustuottajien tulisi alkaa miettiä miten he voivat hyödyntää laajakaistaa jatkossa. Syötteellä osalla yrittäjistä on jo käytössä laajakaista ja palaute on ollut myönteistä. Miten kaupunki tukee yrittäjyyttä? Kaupunki ei ole yrittäjä, mutta sen tulee tukea yrittäjyyttä. Ensi sijaisesti kaupungin tulee tukea paikkakunnalla olevia yrityksiä. Toisena on ulkopuolisten uusien yrittäjien saaminen paikkakunnalle. Kaupungin rooli on edellytysten luomisessa ja tiedottamisessa. Kilpailutuksissa tulee mahdollistaa edellytykset myös paikkakunnan yrityksille. Yrittäjäillassa tuli esille, että yrittäjät itsekin toimivat toisiaan vastaan. Yrittäjien sisälläkin tarvittaisiin avointa keskustelua asiasta. Nykyään yrityksillä on mahdollisuus saada investointitukia teollisuuskiinteistöihin, ei kaupungilla.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 26.03.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 3 15.04.2015 Jotta paikkakunnalle saataisiin uusia yrityksiä, niin täytyy olla jokin vetovoima. Pudasjärvellä luonnon raaka-aineet on yksi tekijä. Miten kannustetaan yrittäjyyteen? Asenteet lähtevät jo kotoa. Se, miten tuomme asiat esille heijastuu lapsiimme ja nuoriimme. Mm. vanhempien omilla puheilla ja asenteella on pitkä vaikutus. Jo kouluissa tulisi olla yrittäjyyskoulutusta enemmän. Esitettiin, että voisiko esimerkiksi OSAOlla olla pienyrittäjälinja. Yrityshautomoajatuksesta keskusteltiin ja vaikka se onkin tuttua paikkakunnalle jo 90-luvulta, niin toimintamalli voisi olla vieläkin toimiva. Yrityshautomo pitäisi saada useamman kunnan alueelle. Aloitteleva yrittäjä ja myös pitkään toiminut yrittäjä tarvitsee vertaistukea. Esitettiin ajatus, että tarvittaisiin yksi palkattu työntekijä, joka olisi keskittynyt yrittäjien tukemiseen ja neuvomiseen. Vaikka seutukunnan jäsenillä on yksi yhteinen asiamies, niin se ei riitä. Oman paikkakunnan tuntemus ja tuttuus helpottaisi asiakkaiden yhteydenoton kynnystä. Virkamiestehtävästä yrittäjäksi lähtevälle voitaisiin tukea virkavapauden antamisella. Takaisin paluun mahdollisuus helpottaisi kokeilemista. Mitä yrityksiä Pudasjärvelle pitäisi saada? Selvitetään biotalouteen liittyvään yrittäjyyteen olevia mahdollisuuksia. Luonto on Pudasjärven mahdollisuus ja sen tuotteistaminen ja jatkojalostus ovat avainasemassa. Kuitupuun hyödyntäminen paikkakunnalla. Tämän mahdollisuudet tulisi selvittää. Autiotalojen kartoitus ja tätä kautta uusien asukkaiden saanti paikkakunnalle olisi tutkimisen arvoinen asia. Luonnon monimuotoista hyödyntämistä tulee viedä eteenpäin. Pudasjärven lyhyt välimatka tulisi saada oululaisten tietoisuuteen vielä paremmin, jolloin päivämatkalaisten määrä kasvaisi. Samalla se hyödyttäisi myös muita paikkakunnan yrittäjiä.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 57 22.08.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 72 16.10.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 21.01.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 18.02.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 15.04.2015 Työllisyyskatsaus ALUEYHT 57 Palvelusuunnittelija Ritva Kinnula ja vs. työllisyyskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri esittelivät Työllisyyssuunnitelman jalkauttamiseen liittyvän kesäkuun 2014 tilannekatsauksen. Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläisen astuttua palvelukseen vastuualueita on tarkisteltu ja sovittu, että palvelusuunnittelija Ritva Kinnula vastaa kehittämistoimessa työllistämisestä Arjen turvaa-hankkeen ohella. Vuonna 2014 kaupungin oma työllistäminen on lisääntynyt 75% eli reiluun 60 henkilöä. Pääsääntöisesti työllistäminen on tapahtunut 6 kuukaudeksi, mutta asiasta päätetään tapauskohtaisesti asiakkaan näkökulma huomioiden. Työllisyysyksikön budjetti on ylittymässä, koska muuttuvaan toimintamalliin on jouduttu palkkaamaan lisähenkilöitä. Toisaalta kuntaosuusmaksuissa on säästetty 48.167,00. Säästötavoite on ollut 210.000,00 tämän vuoden aikana, joten siihen ei todennäköisesti ylletä, mutta kehitys on ollut myönteistä. Jos yhtäkkiä tulisi mahdollisuus työllistää kaikki työttömänä olevat henkilöt, niin työttömänä olevista reilusta 500 henkilöstä voisi arvion mukaan työllistyä noin 100 200 henkilöä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa on sellaisia henkilöitä, joilla on jokin työeste/-rajoite. Todettiin, että hankerahoituksen avulla voitaisiin ottaa selville työttömien joukosta se osa, joka ei kuulu työttömien ryhmään. Selvityksen kautta heitä voitaisiin auttaa siirtymään mm. eläkkeelle. Laki julkisista palveluista on muuttumassa siten, että pitkäaikaistyöttömien maksut siirtyvät entistä enemmän kuntien maksettavaksi. Talousarvio 2015 -keskustelussa tullaan käymään keskustelua siitä miten työllisyyden hoitoon liittyvät yksiköt sijoittuvat eri osastojen välillä. Osastoista huolimatta yhteistyötä tehdään tiiviisti eri hallintokuntien välillä. Talousarviossa tullaan esittämään, että vuoden alusta kuntouttavan työn ohjaaja siirtyisi Oulunkaaren kuntayhtymältä takaisin kaupungin palvelukseen. Kuntouttava työntekijä on loppu vuoden ajan tiistaisin tavattavissa PudisFoorumissa. ALUEYHT 72 ALUEYHT 4 Siirrettiin asian käsittely seuraavaan kokoukseen ajan puutteen vuoksi. Työllistämiseen liittyvä tilannekatsaus. Vieraina Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki, palvelujohtaja Pirjo Juntunen, palvelujohtaja Marita Rimpeläinen-Karvonen ja työllistämiskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri. Muistion liitteenä vieraiden Powerpoint-esitykset.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 57 22.08.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 72 16.10.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 21.01.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 18.02.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 15.04.2015 Kehittämisohtaja Jorma Pietiläinen alusti asiaa. Työllistäminen on Kehittämistoimen ykkösasia tänä vuonna ja siksi valittu myös valiokunnan ensimmäiseksi käsiteltäväksi asiaksi. Harvaan asutulla alueella työn vastaanottaminen on usein hankalaa käytännössä. Pitkät matkat, mahdollisuus kulkea ja osa-aikainen työ on vaikea yhdistelmä. Vaikeasti työllistettävät 50+-ikäiset ovat Pudasjärvellä sopeuttaneet elämäntapansa siihen malliin, että he pärjäävät metsästämällä ja marjastamalla. Mm. maisemanhoito ja kalastus voisivat olla pudasjärveläisiä malleja työllistää näitä henkilöitä. Käytiin keskustelua siitä, että tällaiseen malliin on saatavissa hankerahaa erityisesti ESR-puolella ja maaseuturahastossa. Lisäksi TE-toimisto aukaisee tammi-helmikuun vaihteessa hankehaun työllistämishankkeisiin. Kiintiöpakolaisten osalta 40+-työttömät tarvitsevat erityistä tukea työllistyäkseen. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki toi esille, että valtion taholta on tänä vuonna tulossa merkittäviä muutoksia kuntakentälle. Kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan. Osa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. 1% työttömyyden aleneminen tuo julkiseen talouteen 1 mrd euron säästöt. Työttömyyden alentaminen on parasta säästöä. Jos päästäisiin 5-6% työttömyyslukuun niin käytännössä se vastaisi täyttä työttömyyttä. TE-toimistoissa on siirrytty maakunnalliseen toimintamalliin, jossa malli on sama kuin ELY:ssä. Paikallisissa toimistoissa ei ole esimiehiä. TE-palveluiden palvelu siirtyy koko ajan enemmän verkkoon ja etäpalvelumalliin. Työnhaut ovat nykyisin voimassa toistaiseksi ja TE-toimisto kontaktoi asiakkaita. Pudasjärven te-toimistoa ei olla lakkauttamassa. Pudasjärvellä olevat asiantuntijat eivät enää palvele ainoastaan pudasjärveläisiä vaan koko maakuntaa. Pudasjärven TE-toimisto on avoinna maanantaisin ja tiistaisin ja ajanvarauksella kaikkina arkipäivinä. Pudasjärven TE-toimiston palvelut löytyy osoitteesta: http://toimistot.te-palvelut.fi/web/guest/pohjois-pohjanmaa. Vuoden 2014 aikana Pudasjärven työttömyys on vähentynyt 6%. TE-toimiston edustajat toivat esille toiveen päästä keskustelemaan kaupungin kanssa mahdollisuudesta päästä tuottamaan TE-toimiston palveluja Pudasjärven kaupungintalolla toimivaan yhteispalvelupisteeseen. TE-toimiston tavoitteena on, että työttömistä 30% on aktiivisessa toimenpiteessä. Tämä voi olla mm. työvoimakoulutusta, työharjoittelua,
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 57 22.08.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 72 16.10.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 21.01.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 18.02.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 15.04.2015 kuntouttavaa työtoimintaa, sijaisuutta yms. Valtion tavoitteena on, että 15-64 vuotiaiden työssäkäyvien osuus tulisi olla 70%. Erityisesti 50+-vuotiaat tulisi työllistää, koska se vaikuttaa eläkkeisiin. Asiakkaiden monialaiseen yhteispalveluun ohjaamista ja yhteisten toimipisteiden perustamista koskevia säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti 1.1.2016 lukien. Nyt TYP-toiminnan ulkopuolella olevat kunnat voivat tulla toimintaan mukaan vaiheittain vuoden 2015 aikana. TE käynnistää neuvottelut kuntien kanssa ja TEM järjestää alueelliset infotilaisuudet tammi-helmikuussa 2015. Palvelujohtaja Marita Rimpeläinen-Karvonen esitteli laajasti lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä vuonna 2015. Powerpoint löytyy kaupungin nettisivulta osoitteesta: http://www.pudasjarvi.fi/lisaa-ajankohtaisia/87-kehittamistoiminta/tyollist amispalvelut/585-lainsaadannon-muutoksia-koskien-tyollistamista-2015. Palvelujohtaja Pirjo Juntunen kertoi, että kansainvälistä työtarjontaa (esim. Ruotsin ja Norjan työmahdollisuuksia) on tuotu TE-toimistoissa esille yleisölle avoimissa videoneuvotteluissa. Lisäksi TE-toimiston tavoitteena on tänä vuonna kasvattaa yritysyhteistyön 1000 kpl:een määrä 2400 kpl:seen. Pohjois-Savo on panostanut yritysyhteistyöhön hyvin paljon ja tulokset ovat olleet hyviä. Ns. piilotyöpaikkojen etsintään (Kuopion malli) on vuonna 2015 valjastettu viisi henkilöä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Työllistämiskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri kävi läpi Pudasjärven työllistyystilannetta. Kaupungin oman työllistäminen on kasvanut vuodesta 2011 vuoteen 2014 mennessä nelinkertaiseksi. Toimintaa on siis tehostettu, mutta valtion taholta tulevat muutokset uhkaavat nostaa vuonna 2015 kuntaosuusmaksuja kaksinkertaiseksi mikäli lisätoimenpiteitä ei tehdä. Tämä johtuu siitä, että kunta maksaa ns. sakkomaksua vuoden 2015 alusta alkaen jo 300 pv työttömänä olleista. Käytiin keskustelua siitä, että kannattaisiko kaupungin työllistää itse työttömiä sen sijaan, että maksettaisiin kuntaosuusmaksua. Yhdistykset saavat 100% työllisyystuen, kun työntekijä on 65% työajalla. Ongelmana on, että työllistetylle aiheutuu työssäkäynnistä kuluja ja 65% työajalla on useimmiten rahallisesti edullisempaa olla kotona. Joulukuussa 601 työttömästä yli 50% on 50+-ikäisiä. Muistutettiin siitä, että kilpailutuksissa voidaan kriteeriksi ottaa myös sosiaaliset kriteerit hinnan sijasta. Tähän tulisi kiinnittää huomiota erityisesti julkisella rahalla tehtävässä kilpailutuksessa.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 57 22.08.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 72 16.10.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 21.01.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 18.02.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 15.04.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta katsoi saaneensa hyvän tietopaketin työllisyyteen liittyen. Helmikuussa pidettävässä kokouksessa valiokunnan jäsenet antavat konkreettisia kehittämisehdotuksia työllisyyden hoitamiseen. ALUEYHT 5 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläisen kävi läpi lyhyesti työllisyyden hoitoon liittyviä uusia asioita: Kaupungin työllistämisasioiden hoitoon on tullut lisätyöntekijöitä seuraavasti: - kulttuurivälittäjä Marguerite Guibert on aloittanut 9.2.2015 / maahanmuuttajien työllistäminen - Laavu-hankkeen työntekijät Tiina Tauriainen ja Marjo Nurmi Kaupunki on saanut ensimmäisen kerran nimilistan pitkäaikaistyöttömistä. Tarkoitus on lähteä kartoittamaan listalta ne henkilöt, jotka eivät kuulu työttömiksi vaan esim. eläkkeelle tms. Tehdään ns. työkykyarviointi. Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta katsoi asian tietoon saatetuksi. ALUEYHT 4 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen, palvelusuunnittelija Ritva Kinnula ja työllisyyskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri kävivät läpi työllisyyskatsausta. Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen kertoi, että vuoden vaihteessa tullut lakimuutos on kasvattanut kuntaosuusmaksuja noin 10 000 /kk. Työmarkkinatuesta kaupunki maksaa vähintään 300 päivää työttömänä olleista 50% takaisin Kelalle ja 70% yli 1000 päivää työttömänä olleista. Työllisyyskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri kävi läpi helmikuun 2015 työttömyystietoja. Rakennusalan työttömiä on noin 150 henkilöä. Tässä joukossa on erityisesti nuoria. Yli 50 vuotiaita työttömiä tulee koko ajan enemmän. Kuntakohtaista tietoa työttömyysluvuista ei enää ole saatavissa. Avoimia työpaikkoja on kuukausittain noin 30-40 kpl. Tilastoissa näkyvät avoimet työpaikat ovat ns. kovan rahan työpaikkoja. Näihin ei ole saatavissa palkkatukea. Tukityöllistetyt työpaikat eivät näy tilastoissa. Vuoden vaihteen lakimuutokset ovat vaikeuttaneet toimintaa ja työllisyysmäärärahoja on ollut vaikea saada TE-toimistosta vaikka työllistettäviä olisikin löytynyt.
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 57 22.08.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 72 16.10.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 21.01.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 18.02.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 15.04.2015 Kuntaosuusmaksujen lista on nyt käytettävissä kaupungin puolella, koska kaupunki maksaa itse laskun. Kohdennetut toimet työttömien aktivoimiseksi tai muun palvelun ohjaukseen on aloitettu pienellä työryhmällä. Valtion taholta tehtyjen toimenpiteiden kiristäminen aiheuttaa sen, että henkilöt ehtivät olla liian pitkään työttömänä ennen kuin kaupungilla on mahdollisuus olla yhteydessä heihin. Erityisesti nuorten kohdalla nykyinen malli ei ole ollenkaan toimiva ja nuorisotakuu ei toteudu. Työkyvyn arviointia käydään ensisijaisest nuorten kohdalla. Toteutus on yleensä ryhmämuotoista ja se ei toimi kaikkien kohdalla. Pitkäaikaistyöttömistä suuri osa on hyvin aktiivisia esim. kolmannella sektorilla ja ovat joissain asioissa hyvin taitavia. Jos ollut pitkään työttömänä, niin ajan myötä on aina vain vaikeampi lähteä töihin, kun tuntuu, että aika on ajanut ohi. Osatyömarkkinat voisivat olla yksi vaihtoehto työttömien lisätienestiksi maksimissaan 300 kuussa. Samalla tulisi miettiä voisiko osa heidän harrastuksistaan (esim. marjastus, kalastus) olla hyväksyttävää työtä. Työn käsitettä tulisi laajentaa. Nyt ollaan selvittämässä kylittäin työttömien määrä ja myöhemmin aletaan selvittää heidän osaamistasoaan. Kun osaamistaso ja taidot ovat tiedossa, niin tätä kautta heille voidaan löytää mielekästä työtä. Tavoitteena on, että saataisiin yhdistettyä kaupungin työllisyyden kanssa työskentelevät tahot Työpetarin ja 4H-yhdistyksen kanssa yhteistyöhön. Lisäksi yhteistyö Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa jatkuu edelleen. Kuntaosuusmaksujen alla olevilla henkilöillä työllistyminen ei välttämättä ole ensisijainen asia vaan yksilötasolla on lähdettävä miettimään kaikkia mahdollisia tukipalveluita. Esimerkkeinä eläkejärjestelyt, päihdehuolto, mielenterveyshuolto, terveydenhoito jne. Käytiin keskustelua perustoimeentulosta, joka on valtakunnallisesti yksi vaaliteema. Kylillä toimijat tuntevat asukkaansa ja he tietävät mitä töitä paikalliset pystyisivät tekemään. Esitettiin, että kaupungilla tulisi olla oma kyläasiamies, joka olisi keskittynyt pelkästään kylien asioihin auttaen mm. tukihakemuste tekemisessä ja arkisissa hallinnollisissa asioissa. Tätä kautta kylien elinvoimaisuus vahvistuisi.
Kaupunginhallitus 421 02.12.2014 Valtuusto 54 18.12.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 21.01.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 18.02.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 15.04.2015 Laajan hyvinvointikertomuksen 2013-2016 painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahojen nimeämisen, resurssit ja arviointimittarit KH 02.12.2014 421 Kunnan tehtävänä on kuntalain 1 mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Lisäksi kunnan on terveydenhuoltolain 11 ja 12 :ien mukaan seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa kunnan on arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (EVA). Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Pudasjärven kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus vuodelta 2012 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa joulukuussa 2012. Valiokunnat keskustelivat vuoden 2013 toukokuun aikana valtuustokauden 2013-2016 kehittämiskohteista. Hyvinvointityön painopistealueiksi valittiin silloin lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi. Pudasjärven kaupunki on ollut yhtenä pilottikuntana mukana vuosina 2012 20014 Lapin aluehallintoviraston hallinnoimassa Arjen turvaa kunnissa hankkeessa. Hankkeen aikana on kaupunginhallituksen päätöksellä perustettu syksyllä 2013 kunnan poliittisen ja virkamiesjohdon suorassa alaisuudessa toimiva poikkihallinnollinen ja sektorirajat ylittävä laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä. Johtoryhmässä on edustajat kaupungilta, seurakunnasta, Oulunkaaren kuntayhtymästä, Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintovirastoista (AVI), Pohjois-Pohjanmaan ELY:stä, Koillismaan kihlakunnan poliisilaitokselta, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksesta, yrittäjistä, kylistä, yhdistyksistä ja Arjen turvaa -hankkeesta. Tämä laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä on yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa valmistellut valiokuntien tekemien esitysten pohjalta laajan hyvinvointikertomuksen vuosille 2013-2016. Meneillään olevasta valtuustokaudesta on jäljellä enää vuodet 2015-2016 ja seuraavan valtuustokauden laaja hyvinvointikertomus tulee laadittavaksi jo vuonna 2016. Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä käsitteli laajaa hyvinvointikertomusta 21.11.2014 ja esittää vuosien 2015-2016 painopisteiksi ja kehittämiskohteiksi tärkeysjärjestyksessä: 1. Perheille annettava tuki 2. Työpaikkojen ja työmahdollisuuksien lisääminen sekä työnhakijoiden / ihmisten aktivointi 3. Asuntotuotanto - vuokra-asunnot 4. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus
Kaupunginhallitus 421 02.12.2014 Valtuusto 54 18.12.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 21.01.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 18.02.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 15.04.2015 Painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin sisällytettävistä konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja vastuutahoista sekä resursseista ja arviointimittareista käydään vielä keskustelu valiokunnissa vuoden 2015 alussa ja laaja-alaisessa hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmässä, minkä jälkeen asia tuodaan vielä kaupunginhallituksen ja tarvittaessa valtuuston päätettäväksi. Laajan hyvinvointikertomuksen tarkempi tilannekuva jaetaan kaupunginhallituksen jäsenille tässä vaiheessa diaesityksen muodossa ja hyvinvointikertomusta esitellään vielä tarkemmin valtuustoseminaarissa 8.12.2014. Lisäksi valmisteilla olevaan sähköiseen kertomukseen voin tutustua netissä osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi (käyttäjätunnus ja salasana näkyvät diaesityksestä). Asian on valmistellut palvelusuunnittelija Ritva Kinnula puh. 0400-324 013. Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus esittää: Valtuusto päättää: 1) hyväksyä laajan hyvinvointikertomuksen vuosille 2013-2016 painopisteet ja kehittämiskohteet edellä esitetyn mukaisesti 2) antaa valiokunnille tehtäväksi yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa valmistella painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahojen nimeämisen, resurssit ja arviointimittarit maaliskuun 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen asian tuodaan vielä kaupunginhallituksen ja tarvittaessa valtuuston päätettäväksi. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. VALT 54 Kaupunginhallituksen esitys: Valtuusto päättää: 1) hyväksyä laajan hyvinvointikertomuksen vuosille 2013-2016 painopisteet ja kehittämiskohteet edellä esitetyn mukaisesti; 2) antaa valiokunnille tehtäväksi yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa valmistella painopisteisiin ja kehittämiskohteisiin konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahojen nimeämisen, resurssit ja arviointimittarit maaliskuun 2015 loppuun mennessä, minkä jälkeen asia tuodaan vielä kaupunginhallituksen ja tarvittaessa valtuuston päätettäväksi. Päätös: ALUEYHT 5 Valtuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti. Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta sopi toimintamallin ja aikataulun
Kaupunginhallitus 421 02.12.2014 Valtuusto 54 18.12.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 21.01.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 18.02.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 15.04.2015 valtuuston antamasta valmistelutehtävästä siten, että valmis esitys on annettavisa määräajassa. Kehittämisjohtaja ehdotti, että alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta määrää pientyöryhmän, joka valmistelee asian seuraavaan valiokunnan kokoukseen. Pientyöryhmään valittiin Paula Manninen, Jari Jussila, Eero Oinas-Panuma ja Minna Lantto. Pientyöryhmän puheenjohtajana toimii Jorma Pietiläinen ja sihteerinä Sinikka Mosorin. Valiokuntien puheenjohtajat kokoontuvat piakkoin ja puheenjohtaja tulee ehdottamaan, että alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta valmistelee 1-kohdan eli Työpaikkojen ja työmahdollisuuksien lisäämisen. Lisäksi ehdotetaan, että kaikki valiokunnat valmistelevat 4-kohtaa eli Fyysinsen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus. ALUEYHT 4 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen esitteli pientyöryhmän valmistelemat esitykset ja työllisyyskoordinaattorin tekemät laskelmat.liitteenä powerpoint-esitys. Pientyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa: 28.1.2015 Työpaikkojen ja työmahdollisuuksien lisääminen sekä työnhakijoiden/ihmisten aktivointi 16.2.2015 Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus.muistiot on lähetetty valiokunnan jäsenille etukäteen Muistiot on lähetetty valiokunnan jäsenille etukäteen. Työpaikkojen ja työmahdollisuuksien lisääminen sekä työnhakijoiden/ihmisten aktivointi: Konkreettiset tavoitteet: 1. Työttömänä olevan 50 nuoren(18-29 v.) työllistäminen 3 kuukaudeksi vuoden 2015 aikana.kaupunki maksaisi yhden kuukauden, jolloin valmennetaan nuoria työelämän vaatimuksiin ja yrittäjä maksaa kaksi kuukautta eli sen ajan, kun nuori on töissä yrityksessä. Todettiin, että ensin tulee varmistaa yritysten tahtotila ja realistiset mahdollisuudet työllistää nuoret. Yrityksen maksuosuus olisi noin 2800. 2. Kaikkien 15-18 v. työllistäminen 2 viikoksi 300 palkalla yhteistyössä 4H:n kanssa kesällä 2015. 4H on hoitanut työsopimusten tekemisen ja palkan maksun, josta kaupunki on maksanut erillisen korvauksen. Lisäksi kaupungin työllistämisen yksikkö on tehnyt työllistymistä tukevia töitä. Todettiin, että nykyistä toimintamallia tulisi muokata 4H-yhdistyksen ja kaupungin
Kaupunginhallitus 421 02.12.2014 Valtuusto 54 18.12.2014 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 21.01.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 4 18.02.2015 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 5 15.04.2015 välillä, jotta päästäisiin kustannustehokkaampaan malliin. 3. Nostetaan palkkatukityöllistettyjen määrä 100 hlöstä 200 hlöön vuonna 2015. Vuonna 2015 talousarvioon on varattu kaupunkilisää 113 900. Jos kaupunki maksaisi 200 hlön työllistämisestä kaupunkilisää 400 6 kk:n ajalle (että pääsisi pois sakkolistalta) se tekisi yhteensä 480 000. Vuonna 2014 kaupunkilisä on ollut 8,20. Vuodelle 2015 esitetään keskimäärin 23 kaupunkilisää. Painotus tulee olla pisimpään työttömänä olleissa ja nuorissa. Lisäksi että yhden henkilön työllistämisellä saadaan kuntouttavan työtoiminnan ja -kokeilun paikkoja. Käytiin keskustelua edellä mainituista vaihtoehdoista. Vuoden alusta voimaan tullut laki vaikeuttaa yhdistysten työllistämismahdollisuuksia todella paljon.kaupunkilisän nostaminen olisi elinehto, jotta yhdistykset voivat työllistää edelleen. Lisäksi asialla on jo kiire, koska ollaan jo helmikuun puolessa välissä ja päätöstä ei vielä ole. Tuki tulisi maksaa takautuvasti vuoden alusta. Kyläyhdistysten työllistämismahdollisuudet vaihtelevat kylittäin. Suurin osa kyläyhdistyksistä toimii talkoovoimin ja he hoitavat kyläyhdistyksen asioita oman työn ohessa. Todettiin, että Laavu-hankkeessa tullaan tekemään juuri tätä työtä ja haetaan osallistavan budjetoinnin kautta uusia toimintamalleja. Lisäksi todettiin, että kylillä tarvitaan ns. kyläpäällikkö palkattuna työntekijänä, koska ilman koordinointia toiminta ei ole mahdollista. Yhdistykset voivat saada paperiasioihin tukea Työpetari ry:n kautta maksutta, jos kaupunki myöntää yhdistykselle haettua toimintatukea vuodelle 2015. Sovittiin, että esitetyt luvut viedään kaupunginhallitukseen mahdollisimman pian. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus: Konkreettiset toimenpiteet: 1. Psyykkinen mittaus fiilismittareilla paikkakunnan erilaisissa tiloissa; yritykset, virastot, koulut yms. Ajantasainen fiilismittari julkiselle paikalle. Selvitetään laitetoimittaja. 2. Fyysisen hyvinvoinnin mittaus erilaisilla laitteilla. Vanha kirjastoauto varustettaisiin laitteilla ja sen kiertäessä kylillä saataisiin ajantasaista tietoa kyläläisten tilasta. Todettiin, että mukaan tulisi ottaa urheiluseurat, yhdistykset ja yritykset. 3. Laavu-hankkeen projektikoordinaattori Marjo Nurmi selvittää Ruotsin mallin vastikkeellisesta sosiaalituen käytöstä. Pudasjärvi voisi hakea Ministeriötä lupaa toimia pilottikuntana. Mallissa on haettava mahdollisuuksia harvaan asuttujen kylien työttömien työllistämiseksi.