Transkriptio

1 Työllisyyskatsaus ALUEYHT 57 Palvelusuunnittelija Ritva Kinnula ja vs. työllisyyskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri esittelivät Työllisyyssuunnitelman jalkauttamiseen liittyvän kesäkuun 2014 tilannekatsauksen. Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläisen astuttua palvelukseen vastuualueita on tarkisteltu ja sovittu, että palvelusuunnittelija Ritva Kinnula vastaa kehittämistoimessa työllistämisestä Arjen turvaa-hankkeen ohella. Vuonna 2014 kaupungin oma työllistäminen on lisääntynyt 75% eli reiluun 60 henkilöä. Pääsääntöisesti työllistäminen on tapahtunut 6 kuukaudeksi, mutta asiasta päätetään tapauskohtaisesti asiakkaan näkökulma huomioiden. Työllisyysyksikön budjetti on ylittymässä, koska muuttuvaan toimintamalliin on jouduttu palkkaamaan lisähenkilöitä. Toisaalta kuntaosuusmaksuissa on säästetty ,00. Säästötavoite on ollut ,00 tämän vuoden aikana, joten siihen ei todennäköisesti ylletä, mutta kehitys on ollut myönteistä. Jos yhtäkkiä tulisi mahdollisuus työllistää kaikki työttömänä olevat henkilöt, niin työttömänä olevista reilusta 500 henkilöstä voisi arvion mukaan työllistyä noin henkilöä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa on sellaisia henkilöitä, joilla on jokin työeste/-rajoite. Todettiin, että hankerahoituksen avulla voitaisiin ottaa selville työttömien joukosta se osa, joka ei kuulu työttömien ryhmään. Selvityksen kautta heitä voitaisiin auttaa siirtymään mm. eläkkeelle. Laki julkisista palveluista on muuttumassa siten, että pitkäaikaistyöttömien maksut siirtyvät entistä enemmän kuntien maksettavaksi. Talousarvio keskustelussa tullaan käymään keskustelua siitä miten työllisyyden hoitoon liittyvät yksiköt sijoittuvat eri osastojen välillä. Osastoista huolimatta yhteistyötä tehdään tiiviisti eri hallintokuntien välillä. Talousarviossa tullaan esittämään, että vuoden alusta kuntouttavan työn ohjaaja siirtyisi Oulunkaaren kuntayhtymältä takaisin kaupungin palvelukseen. Kuntouttava työntekijä on loppu vuoden ajan tiistaisin tavattavissa PudisFoorumissa.

2 ALUEYHT 72 ALUEYHT 4 Siirrettiin asian käsittely seuraavaan kokoukseen ajan puutteen vuoksi. Työllistämiseen liittyvä tilannekatsaus. Vieraina Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki, palvelujohtaja Pirjo Juntunen, palvelujohtaja Marita Rimpeläinen-Karvonen ja työllistämiskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri. Muistion liitteenä vieraiden Powerpoint-esitykset. Kehittämisohtaja Jorma Pietiläinen alusti asiaa. Työllistäminen on Kehittämistoimen ykkösasia tänä vuonna ja siksi valittu myös valiokunnan ensimmäiseksi käsiteltäväksi asiaksi. Harvaan asutulla alueella työn vastaanottaminen on usein hankalaa käytännössä. Pitkät matkat, mahdollisuus kulkea ja osa-aikainen työ on vaikea yhdistelmä. Vaikeasti työllistettävät 50+-ikäiset ovat Pudasjärvellä sopeuttaneet elämäntapansa siihen malliin, että he pärjäävät metsästämällä ja marjastamalla. Mm. maisemanhoito ja kalastus voisivat olla pudasjärveläisiä malleja työllistää näitä henkilöitä. Käytiin keskustelua siitä, että tällaiseen malliin on saatavissa hankerahaa erityisesti ESR-puolella ja maaseuturahastossa. Lisäksi TE-toimisto aukaisee tammi-helmikuun vaihteessa hankehaun työllistämishankkeisiin. Kiintiöpakolaisten osalta 40+-työttömät tarvitsevat erityistä tukea työllistyäkseen. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki toi esille, että valtion taholta on tänä vuonna tulossa merkittäviä muutoksia kuntakentälle. Kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan. Osa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. 1% työttömyyden aleneminen tuo julkiseen talouteen 1 mrd euron säästöt. Työttömyyden alentaminen on parasta säästöä. Jos päästäisiin 5-6% työttömyyslukuun niin käytännössä se vastaisi täyttä työttömyyttä. TE-toimistoissa on siirrytty maakunnalliseen toimintamalliin, jossa malli on sama kuin ELY:ssä. Paikallisissa toimistoissa ei ole esimiehiä. TE-palveluiden palvelu siirtyy koko ajan enemmän verkkoon ja etäpalvelumalliin. Työnhaut ovat nykyisin voimassa toistaiseksi ja TE-toimisto kontaktoi asiakkaita. Pudasjärven te-toimistoa ei olla lakkauttamassa. Pudasjärvellä olevat asiantuntijat eivät enää palvele ainoastaan pudasjärveläisiä vaan koko maakuntaa. Pudasjärven TE-toimisto on avoinna maanantaisin ja tiistaisin ja ajanvarauksella kaikkina arkipäivinä. Pudasjärven TE-toimiston palvelut löytyy osoitteesta: Vuoden 2014 aikana Pudasjärven työttömyys on vähentynyt 6%. TE-toimiston edustajat toivat esille toiveen päästä keskustelemaan kaupungin kanssa mahdollisuudesta päästä tuottamaan TE-toimiston palveluja Pudasjärven kaupungintalolla toimivaan yhteispalvelupisteeseen.

3 TE-toimiston tavoitteena on, että työttömistä 30% on aktiivisessa toimenpiteessä. Tämä voi olla mm. työvoimakoulutusta, työharjoittelua, kuntouttavaa työtoimintaa, sijaisuutta yms. Valtion tavoitteena on, että vuotiaiden työssäkäyvien osuus tulisi olla 70%. Erityisesti 50+-vuotiaat tulisi työllistää, koska se vaikuttaa eläkkeisiin. Asiakkaiden monialaiseen yhteispalveluun ohjaamista ja yhteisten toimipisteiden perustamista koskevia säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti lukien. Nyt TYP-toiminnan ulkopuolella olevat kunnat voivat tulla toimintaan mukaan vaiheittain vuoden 2015 aikana. TE käynnistää neuvottelut kuntien kanssa ja TEM järjestää alueelliset infotilaisuudet tammi-helmikuussa Palvelujohtaja Marita Rimpeläinen-Karvonen esitteli laajasti lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä vuonna Powerpoint löytyy kaupungin nettisivulta osoitteesta: spalvelut/585-lainsaadannon-muutoksia-koskien-tyollistamista Palvelujohtaja Pirjo Juntunen kertoi, että kansainvälistä työtarjontaa (esim. Ruotsin ja Norjan työmahdollisuuksia) on tuotu TE-toimistoissa esille yleisölle avoimissa videoneuvotteluissa. Lisäksi TE-toimiston tavoitteena on tänä vuonna kasvattaa yritysyhteistyön 1000 kpl:een määrä 2400 kpl:seen. Pohjois-Savo on panostanut yritysyhteistyöhön hyvin paljon ja tulokset ovat olleet hyviä. Ns. piilotyöpaikkojen etsintään (Kuopion malli) on vuonna 2015 valjastettu viisi henkilöä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Työllistämiskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri kävi läpi Pudasjärven työllistyystilannetta. Kaupungin oman työllistäminen on kasvanut vuodesta 2011 vuoteen 2014 mennessä nelinkertaiseksi. Toimintaa on siis tehostettu, mutta valtion taholta tulevat muutokset uhkaavat nostaa vuonna 2015 kuntaosuusmaksuja kaksinkertaiseksi mikäli lisätoimenpiteitä ei tehdä. Tämä johtuu siitä, että kunta maksaa ns. sakkomaksua vuoden 2015 alusta alkaen jo 300 pv työttömänä olleista. Käytiin keskustelua siitä, että kannattaisiko kaupungin työllistää itse työttömiä sen sijaan, että maksettaisiin kuntaosuusmaksua. Yhdistykset saavat 100% työllisyystuen, kun työntekijä on 65% työajalla. Ongelmana on, että työllistetylle aiheutuu työssäkäynnistä kuluja ja 65% työajalla on useimmiten rahallisesti edullisempaa olla kotona. Joulukuussa 601 työttömästä yli 50% on 50+-ikäisiä. Muistutettiin siitä, että kilpailutuksissa voidaan kriteeriksi ottaa myös sosiaaliset kriteerit hinnan sijasta. Tähän tulisi kiinnittää huomiota erityisesti julkisella rahalla tehtävässä kilpailutuksessa.

4 katsoi saaneensa hyvän tietopaketin työllisyyteen liittyen. Helmikuussa pidettävässä kokouksessa valiokunnan jäsenet antavat konkreettisia kehittämisehdotuksia työllisyyden hoitamiseen. ALUEYHT 5 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläisen kävi läpi lyhyesti työllisyyden hoitoon liittyviä uusia asioita: Kaupungin työllistämisasioiden hoitoon on tullut lisätyöntekijöitä seuraavasti: - kulttuurivälittäjä Marguerite Guibert on aloittanut / maahanmuuttajien työllistäminen - Laavu-hankkeen työntekijät Tiina Tauriainen ja Marjo Nurmi Kaupunki on saanut ensimmäisen kerran nimilistan pitkäaikaistyöttömistä. Tarkoitus on lähteä kartoittamaan listalta ne henkilöt, jotka eivät kuulu työttömiksi vaan esim. eläkkeelle tms. Tehdään ns. työkykyarviointi. katsoi asian tietoon saatetuksi. ALUEYHT 4 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen, palvelusuunnittelija Ritva Kinnula ja työllisyyskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri kävivät läpi työllisyyskatsausta. Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen kertoi, että vuoden vaihteessa tullut lakimuutos on kasvattanut kuntaosuusmaksuja noin /kk. Työmarkkinatuesta kaupunki maksaa vähintään 300 päivää työttömänä olleista 50% takaisin Kelalle ja 70% yli 1000 päivää työttömänä olleista. Työllisyyskoordinaattori Ulla-Maija Paukkeri kävi läpi helmikuun 2015 työttömyystietoja. Rakennusalan työttömiä on noin 150 henkilöä. Tässä joukossa on erityisesti nuoria. Yli 50 vuotiaita työttömiä tulee koko ajan enemmän. Kuntakohtaista tietoa työttömyysluvuista ei enää ole saatavissa. Avoimia työpaikkoja on kuukausittain noin kpl. Tilastoissa näkyvät avoimet työpaikat ovat ns. kovan rahan työpaikkoja. Näihin ei ole saatavissa palkkatukea. Tukityöllistetyt työpaikat eivät näy tilastoissa. Vuoden vaihteen lakimuutokset ovat vaikeuttaneet toimintaa ja työllisyysmäärärahoja on ollut vaikea saada TE-toimistosta vaikka työllistettäviä olisikin löytynyt. Kuntaosuusmaksujen lista on nyt käytettävissä kaupungin puolella, koska kaupunki maksaa itse laskun. Kohdennetut toimet työttömien aktivoimiseksi tai muun palvelun ohjaukseen on aloitettu pienellä työryhmällä. Valtion taholta tehtyjen toimenpiteiden kiristäminen aiheuttaa sen, että henkilöt ehtivät olla liian pitkään työttömänä ennen kuin kaupungilla on mahdollisuus olla yhteydessä heihin. Erityisesti nuorten kohdalla nykyinen malli ei ole ollenkaan toimiva ja nuorisotakuu ei toteudu.

5 Työkyvyn arviointia käydään ensisijaisest nuorten kohdalla. Toteutus on yleensä ryhmämuotoista ja se ei toimi kaikkien kohdalla. Pitkäaikaistyöttömistä suuri osa on hyvin aktiivisia esim. kolmannella sektorilla ja ovat joissain asioissa hyvin taitavia. Jos ollut pitkään työttömänä, niin ajan myötä on aina vain vaikeampi lähteä töihin, kun tuntuu, että aika on ajanut ohi. Osatyömarkkinat voisivat olla yksi vaihtoehto työttömien lisätienestiksi maksimissaan 300 kuussa. Samalla tulisi miettiä voisiko osa heidän harrastuksistaan (esim. marjastus, kalastus) olla hyväksyttävää työtä. Työn käsitettä tulisi laajentaa. Nyt ollaan selvittämässä kylittäin työttömien määrä ja myöhemmin aletaan selvittää heidän osaamistasoaan. Kun osaamistaso ja taidot ovat tiedossa, niin tätä kautta heille voidaan löytää mielekästä työtä. Tavoitteena on, että saataisiin yhdistettyä kaupungin työllisyyden kanssa työskentelevät tahot Työpetarin ja 4H-yhdistyksen kanssa yhteistyöhön. Lisäksi yhteistyö Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa jatkuu edelleen. Kuntaosuusmaksujen alla olevilla henkilöillä työllistyminen ei välttämättä ole ensisijainen asia vaan yksilötasolla on lähdettävä miettimään kaikkia mahdollisia tukipalveluita. Esimerkkeinä eläkejärjestelyt, päihdehuolto, mielenterveyshuolto, terveydenhoito jne. Käytiin keskustelua perustoimeentulosta, joka on valtakunnallisesti yksi vaaliteema. Kylillä toimijat tuntevat asukkaansa ja he tietävät mitä töitä paikalliset pystyisivät tekemään. Esitettiin, että kaupungilla tulisi olla oma kyläasiamies, joka olisi keskittynyt pelkästään kylien asioihin auttaen mm. tukihakemuste tekemisessä ja arkisissa hallinnollisissa asioissa. Tätä kautta kylien elinvoimaisuus vahvistuisi.