KESKUSKAUPPAKAMARI Keskuskauppakamarin valtuuskunta 15.12.2021 ASIA 5 Hallituksen ehdotus valtuuskunnan syyskokoukselle 15.12.2021 Keskuskauppakamarin toimintasuunnitelma 2022 Keskuskauppakamarin toiminnan päämääränä on maksimaalinen vaikuttavuus. Tämä varmistetaan tarjoamalla laadukkaita sisällöllisiä ratkaisuja yhteiskunnan ja yritysten ongelmiin ja haasteisiin. Tavoittelemme Suomea, jossa vapaus ja vastuullisuus kulkevat käsikädessä, toimivaa markkinataloutta ja vapaata kilpailua sekä yrityksille ja ihmisille mahdollisimman suurta mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tavoitteitamme edistetään tarjoamalla ratkaisuja aktiivisesti päättäjille ja julkisessa keskustelussa sekä vaikuttamalla lainsäätäjien ja viranomaisten valmisteluun ja päätöksiin Suomessa ja Euroopan unionissa. Keskuskauppakamarin toimintaympäristön odotetaan kehittyvän suotuisana vuoden 2022 aikana. Talouden koronapandemiasta toipumiseen liittyvä suhdannehuippu on ohitettu vuoden 2021 aikana. Talouskasvun ja yritysten kasvun pullonkauloina säilyvät tuotantopanosten niukkuus ja hinta. Näitä ovat osaavan työvoiman saanti, komponenttien saatavuus, logististen ketjujen haasteet sekä energian ja raaka-aineiden hinta. Nämä tekijät vaikuttavat myös Keskuskauppakamarin työhön. Vaikuttamistyössä on ajettava rakenneuudistuksia, jotka parantavat työn tarjontaa ja talouskasvun edellytyksiä. Keskuskauppakamarin omassa kasvussa on myös otettava nämä tekijät huomioon. Tavoitteenamme on kasvattaa resursseja ja asiantuntijoidemme määrää. Vuonna 2022 tammikuussa järjestettävät aluevaalit ovat keskeinen vaikuttamisen paikka. Erityisesti uusien aluevaltuustojen kontaktointi ja perehdyttäminen on tärkeää. Ensimmäiset palvelustrategiat ratkaisevat suunnan, miten yli 20 miljardin euron julkisen rahan vuotuista käyttöä palveluihin kehitetään. Keskuskauppakamari ja kauppakamarit vaikuttavat tuottavuutta parantavan palvelustrategioiden puolesta. Tärkeimpänä tavoitteena tulee olla kustannusten kasvun hillitseminen sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Vuosi 2022 on myös keväällä 2023 järjestettävien eduskuntavaalien osalta aktiivisen vaikuttamisen aikaa. Alkuvuodesta on tehtävä vaikuttamistyötä puolueiden ja muiden järjestöjen suuntaan kauppakamareiden hallitusohjelmatavoitteiden edistämiseksi mahdollisimman laajassa joukossa. Loppuvuosi on tavoitteiden esittelemistä julkisen keskustelun kautta ja kauppakamareiden eduskuntavaalikampanjan valmistelua. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen ja rohkeita, kilpailukykyä parantavia uudistuksia. Kauppakamareiden yhteistyössä tiivistetään yhdessä tekemistä eri osa-alueilla. Aluevaalien ja eduskuntavaalien vaikuttamisen lisäksi tämä tarkoittaa toiminnallisten, hallinnollisten ja sisällöllisten synergiaetujen hakemista. Muun muassa tarjoamissamme palveluissa ja koulutustoiminnassa voimme parantaa tuotteittemme laatua ja parantaa siten myös kauppakamareiden taloudellisia resursseja toimia yritysten puolesta. 1
Keskuskauppakamarin hallinto, organisaatio ja verkostot vuonna 2022 Keskuskauppakamarin valtuuskunnassa on 174 jäsentä vuonna 2022. Valtuuskunnan jäsenet edustavat alueellisia kauppakamareita. Keskuskauppakamarin hallituksessa on vuonna 2022 puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi sääntöjen mukaan vähintään kuusi ja enintään 12 jäsentä. Keskuskauppakamarin organisaatiossa toimii toimitusjohtajan alaisuudessa viisi yksikköä: Vaikuttaminen ja kilpailukyky, kansainvälisyys ja kauppa, yritysten itsesääntely ja vastuullisuus, viestintä ja yhteistyö sekä hallinto ja resurssit. Keskuskauppakamarissa toimii kahdeksan valiokuntaa ja 10 lautakuntaa. Henkilökuntaa Keskuskauppakamarissa on vuoden 2022 alussa 36 henkilöä. Lisäksi Keskuskauppakamarin Palvelu Oy:ssä työskentelee kahdeksan henkeä. Kansainvälisesti Keskuskauppakamari vaikuttaa ja tekee yhteistyötä kansainvälisen kaupan itsesääntelyssä Pariisissa toimivan Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja sen globaalien verkostojen kautta. Euroopassa vaikutamme EU:n toimintaan yhteistyössä eurooppalaisten kauppakamarien yhteistyöjärjestön, Brysselissä toimivan Eurochambersin kanssa. Keskuskauppakamari edistää yritysten kansainvälistymistä niin Team Finland-verkostossa kuin Finncham-yhteistyössä, jälkimmäisessä ovat mukana Keskuskauppakamarissa toimivat 18 kahdenvälistä kauppayhdistystä ja maailmalla toimivat 37 kahdenvälistä kauppakamaria. Keskuskauppakamarin tärkein verkosto ovat alueelliset kauppakamarit. Keskuskauppakamarin tehtävänä on koordinoida Keskuskauppakamarin ja 19 alueellisen kauppakamarin yhteistyötä ja varmistaa, että kauppakamariryhmä saavuttaa yhteisesti sovitut tavoitteet. Keskuskauppakamarin ja kauppakamareiden yhteiset tavoitteet vuonna 2022 1. Aluevaalit ja Sote Kauppakamareiden on otettava sotepalveluiden kehittämisessä rakentava, eteenpäin katsova, uudistava ote: esim. teknologian hyödyntämisen, kuten digipalveluiden edistäminen luonteva tavoite kauppakamareille. Keskeistä yksityisten yritysten rooli: palvelustrategia erittäin tärkeä. Vaadittava ennustettavuutta yritysten toimintaympäristöön. Tuottavuuden parantamisen oltava keskiössä: julkisen talouden paisuvat kustannukset johtavat aina yritysten kustannusten kasvuun kuten verotuksen nousuun. Markkinadynamiikan on toimittava. Kauppakamarit ovat taloudellisen tiedon lähde. Sote on sotea laajempi kysymys: Sote-palvelut yhdistettävä alueiden elinvoimaan, työntekijöiden liikkuvuuteen, asumiseen ja houkuttelevuuteen. Sote on avain moneen asiaan. Uudistus muuttaa kunnat: varmistettava, että kunnissa resurssit investoida, kehittää ja kaavoittaa. Kauppakamarit ovat alusta uudistuksen seurannalle. Järjestämme koulutusta tuleville valtuutetuille (sitä kautta voidaan ohjata esim. osto-osaamista) ja seuraamme tehokkuuden kehittymistä. 2. Eduskuntavaaleihin valmistautuminen Vuoden aikana viimeistellään ja täydennetään Kauppakamareiden vaaliohjelmaa sekä hallitusohjelmatavoitteita. Näitä viestitään aktiivisesti puolueille, sidosryhmille, ehdokkaille ja julkisessa keskustelussa. 2
Kauppakamareille tärkeitä teemoja ovat mm. työmarkkinoiden rohkea uudistaminen, verotus ja sen dynaamiset vaikutukset, työvoiman saatavuus, työttömyysturvan rakenneuudistus, koulutuspaikkojen määrä ja kohdentaminen työvoiman tarpeisiin, sääntelyn keventäminen sekä infran tasonnosto. On puhuttava enemmän kansainvälinen kilpailusta ja toimintaympäristön kehittämisestä. Kauppakamareiden on pystyttävä puhumaan vaikeistakin asioista tavallisten ihmisten kielellä Keskuskauppakamari vaikuttaa puolueiden vaaliohjelmien valmisteluun 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kauppakamarien on nostettava lisäksi oman alueen kärkiteemoja, oltava johtava alusta keskustelulle sekä lähestyttävä kansanedustajaehdokkaita. Kauppakamarit voivat myös järjestää vuoden 2022 lopulla laadukkaita kutsukoulutuksia talousasioista lupaaville uusille kansanedustajaehdokkaille. 3. Yhteyksien kehittäminen päättäjiin Kauppakamareiden yhteisenä tavoitteena on kehittää yhä paremmat ja toimivammat yhteydet eri päättäjiin. Haluamme tuoda eri yhteistyökumppanit ja sidosryhmät yhteen ja saada heidät ymmärtämään elinkeinoelämän ja yritysten tarpeet entistäkin paremmin. Keskeiset tahot, joihin haluamme vaikuttaa ovat poliittiset päätöksentekijät kaikilla tahoilla, virkamiehet, media sekä yleinen mielipide. Asialistaa, johon halutaan vaikuttaa, valmistellaan jatkuvasti sekä koko ryhmän tasolla, että kauppakamareissa toiminta-alueellaan. Vuoden aikana kerätään kauppakamareista best practices lista tavoista, joilla yhteyttä pidetään ja luodaan viitteellinen toimintamalli vaikuttamistyön avuksi. 4. Yhteisen tekemisen tehostaminen Yhdessä tekemisen parhaat edut ovat päällekkäisyyksien karsiminen yhteisillä toiminnoilla sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen kunkin omaan tekemiseen. Yksi esimerkki tästä on vuonna 2021 käynnistetty kauppakamareiden puheenjohtajien välinen hallitustyöskentelyn kehittäminen. Vuonna 2022 alussa käynnistetään kauppakamareiden neljännesvuosittain tehtävä suhdannekysely, joka jatkaa harvemmin mutta säännöllisesti yhteisten koronakyselyiden menestyksekästä yhteistyötä. Erityistä huomiota kiinnitetään kyselyiden tulosten analyysiin, alueellistamiseen sekä monipuoliseen hyödyntämiseen vaikuttamistyössä ja viestinnässä. Kauppakamari-lehteä ja muuta viestintäyhteistyötä kehitetään edelleen. Tiivistetään kauppakamareiden valiokuntien ja niiden puheenjohtajien yhteistyötä kokeilemalla muun muassa valiokuntien puheenjohtajistojen yhteisiä virtuaalisia teematilaisuuksia sekä valtakunnallisia vastaavien valiokuntien yhteiskokouksia. Keskitytään koko ryhmän tasolla kauppakamarin jäsenyyden elinkaaren parempaan hallintaan. Liittyneiden ja eronneiden systemaattinen haastattelu antaa tärkeää dataa toiminnastamme sekä syistä liittyä ja erota kauppakamarista. Selvitetään yhteisiä toimintoja, kuten vientiasiakirjapalvelutuotannon tarkoituksenmukaisempi toteutus ryhmän tasolla, toimistojen IT-järjestelmien yhtenäistäminen sekä yhteiset hankinnat kopiokoneesta vakuutuksiin Myös koulutusten konseptoinnin parantamista jatketaan parhaiden käytäntöjen (esim. HHJ) mukaisesti. 3
Keskuskauppakamarin hallituksen seuraamat mittarit Keskuskauppakamarin hallitus seuraa toimintaa neljän mittarin kautta. Nämä ovat talous, vaikuttavuus sekä henkilöstön ja sidosryhmien, erityisesti kauppakamareiden, tyytyväisyys. Katsaus eri yksiköiden tärkeimpiin toimintoihin vuonna 2022 Alla on listattu kunkin yksikön keskeiset toiminnot ja tavoitteet ensi vuonna. 1. Vaikuttaminen ja kilpailukyky Vaikuttaminen ja kilpailukyky tiimin keskeisin tehtävä vuoden 2022 aikana on valmistautua ja vaikuttaa vuoden 2023 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin. Vaikuttamistyön tukena Keskuskauppakamarissa toimii vuoden 2022 aikana kahdeksan valiokuntaa: lakivaliokunta, verovaliokunta, työ-, koulutus- ja osaamisvaliokunta, IPRvaliokunta, sähköisen liiketoiminnan valiokunta, liikennevaliokunta, startup-valiokunta sekä kansainvälisen kaupan valiokunta. Talous- ja veropolitiikka: Vaikutamme hallituksen talouspolitiikkaan. Seuraamme erityisesti julkisen talouden kestävyyttä sekä velkaantumista tasapainottavien työllisyystoimien toteutumista. Keskuskauppakamarin talouskatsaus uudistetaan ja julkaistaan neljä kertaa vuoden 2022 aikana. Vaikutamme kannustavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen verojärjestelmän puolesta. Vaikutamme siihen, että Suomi on aktiivinen kansainvälisen verotuksen kehittämisessä OECD:n ja EU:n tasolla ja huolehtii, että pienet maat huomioidaan, kun verotuloja jaetaan uudelleen maiden välillä. Vaikutamme tuottavuutta parantavan sote-uudistuksen puolesta kauppakamareiden aluevaaliteesien mukaisesti. Järjestämme Suuren Veropäivän syksyllä 2022. Osaaminen: Osaavan työvoiman turvaaminen: Vaikutamme siihen, että olemassa olevaa osaajapulaa ja osaamisvajetta saadaan kurottua umpeen ja estettyä uutta syntymästä. Tuotamme vuoden aikana ajantasaista tietoa osaajapulatilanteesta. Osaamisperusteinen maahanmuutto: Vaikutamme siihen, että työntekijöiden ja opiskelijoiden olisi entistä helpompaa, sujuvampaa ja nopeampaa muuttaa Suomeen. Koulutus: Vaikutamme eri koulutusasteita koskevien uudistushankkeiden (mm. korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelma ja toisen asteen koulutuksen kehittämishanke) toteuttamiseen elinkeinoelämän tarpeet ja näkökulmat huomioiden. Yritys- ja työllisyyspalvelut: Vaikutamme työllisyyspalveluiden uudistukseen painottaen riittävän suuria vastuualueita, kannustavaa rahoitusmallia ja työvoiman liikkuvuuden edistämistä. Infra ja maankäyttö: Vaikutamme 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumiseen siten, että rahoitustasoa saadaan nostettua ja yritysten logistinen kilpailukyky paranee. 4
Vaikutamme EU-tasolla Eurooppalaisten liikenneverkkojen uudistamiseen ja sen tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Tavoittelemme tieverkon korjausvelan ja väylien investointivelan vähentämistä. Vaikutamme maankäytön ja kaavoituksen sujuvuuden puolesta. Liikenne: Vaikutamme toimivan liikennejärjestelmän ja sujuvien logistiikkaketjujen puolesta kotimaan päätöksenteossa. Edistämme liikenteelle uutta rahoitusmallia ja vaikutamme liikenteen verotuksen kokonaisuudistukseen. Vaikutamme kaikissa liikennemuodoissa liikenteen päästövähennyskeinoihin, jotka huomioivat yritysten ja alueiden elinvoimaisuuden. Huomioimme vaikuttamistyössä erityisesti EU-tason ja merenkulun sekä ilmailun osalta myös globaalitason. Edistämme vahvasti liikenteen digitalisaation kasvun ja viennin mahdollisuuksia. Järjestämme Suuren Liikennepäivän syksyllä 2022. Järjestämme tilaisuuksia liikenteen ajankohtaisista aiheista vuoden 2021 tapaan. Elinkeinopolitiikka: Kehitämme vuoden 2022 aikana elinkeinopolitiikan vaikuttamiskokonaisuuttamme uuden asiantuntijan vetämänä. Erityisesti lisäämme asiantuntijuutta ja vaikuttavuuttamme ilmastoja energiapolitiikassa. Vaikutamme yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää alue- ja koheesiopolitiikan rahoitusmahdollisuuksia. Edistämme kevyempiä menettelytapoja alue- ja koheesiopolitiikkaan liittyen. Juridiikka: Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, kilpailukyvyn tukeminen ja sujuvan sääntelyn edistäminen ovat ydinviestimme kaikissa sääntelyhankkeissa sekä Suomessa että EU-tasolla. Työ on aktiivista ja ratkaisuhakuista. Corporate Governance ja arvopaperimarkkinoiden itsesääntely: Keskuskauppakamari toimii vahvasti sekä listattujen että listamaattomien yhtiöiden hyvän hallinnoinnin (corporate governance) kehittämiseksi ja itsesääntelyn edistämiseksi. Osallistumme muun muassa ostotarjouskoodin uudistamiseen ja pörssiyhtiöiden etäkokouksia koskevan ohjeistuksen kehittämiseen. EU-hankkeista seurataan erityisesti yritysten kestävää hallinnointia koskevaa hanketta, yritysvastuusääntelyä, kestävän rahoituksen strategiaa, pääomamarkkinaunionia koskevaa toimintasuunnitelmaa sekä kestävyysraportointidirektiiviä ja pörssilistautumissääntelyä. Näissä hankkeissa vaikutamme siihen, että sääntely olisi yritysten kannalta toimivaa ja listautumiskynnystä saataisiin matalammaksi. Julkaisemme juridiikkakatsauksia sekä selvityksiä mm. pörssiyhtiöiden hallinnointiin, hallitusten kokoonpanoon ja naisjohtajuuteen liittyen. Selvitysten tavoitteena on edistää faktoihin perustuvaa päätöksentekoa ja torjua yritysten kannalta haitallista sääntelyä (esim. kiintiösääntely). Vaikutamme Suomessa sähköisen liiketoiminnan lainsäädännön valmisteluun ja tuomme esille elinkeinoelämän näkökulman sekä pyrimme parantamaan digitaalisen liiketoiminnan toimintaedellytyksiä. 5
Seuraamme digitaaliseen liiketoimintaan liittyvän sääntelyn valmistelua EU:ssa, jossa digija datastrategiat, digitaalisia palveluita koskeva lainsäädäntöpaketti, tekoälyä koskeva säätely ja e-privacy-asetusehdotuksen etenemiset ovat ajankohtaisia. Seuraamme ja vaikutamme IPR-asioihin liittyvään sääntelyyn ja strategiatyöhön niin Suomessa kuin EU-tasolla. EU:n yhtenäispatenttijärjestelmän toteutuminen on yhä todennäköisempää. Nk. optout-periodin oletetaan alkavan vuonna 2022, mihin kaikkien eurooppapatenttien haltijoiden tulee varautua. Lisäksi seuraamme tekijänoikeusdirektiivin (DSM) voimaansaattamista. Jaamme yrityksille alaan liittyvää tietoutta ja parhaita käytäntöjä. IT-ehdoissa otamme käyttöön uudet erityisehdot datan käytöstä. Järjestämme Suuren Osakeyhtiöpäivän sekä Suuren Brändipäivän vuonna 2022. 2. Kansainvälisyys: Yritysten kasvun ja kansainvälistyminen tukeminen Kauppakamarien tarjoamia kansainvälistymispalveluita kehitetään yhdessä kumppaniemme kanssa yrityksiä kuunnellen. Keskuskauppakamarin rooli TF-kumppanina vahvistuu. Yritysten käytössä on lisäarvoa kansainvälistymiseen tuottavia yksityisiä ja julkisia yrityspalveluita, jotka löytyvät helposti. Yrityksiä kannustetaan ja tuetaan hakemaan kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta sekä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita. Vaikutetaan siihen, että vastuullisuuden osa-alueet rakentuvat osaksi kansainvälisten suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Järjestämme Suuren Vientipäivän, joka kasvaa entisestään Aloitamme yritysjohdolle suunnatun globaalin kaupan koulutusohjelman. Vientiyritysverkoston vahvistaminen. Seuraamme vientiyritysten tilannetta ja haasteita säännöllisin kyselyin. Maakatsauksia ja EU-katsauksia julkistetaan yhdessä kumppanien kanssa. Tavoitteena lisätä yritysten ajankohtaista tietoa kohdemaista ja niiden markkinapotentiaalista Sääntöpohjaisen vapaakaupan ja terveen kilpailun edistäminen. Vaikuttamisessa tavoitteena vahvistaa avointa, sääntöpohjaista kansainvälistä vapaakauppaa ja tervettä kilpailua sekä kestävää kasvua, jota tukee markkinaehtoinen, vastuullinen ja ilmastoneutraali yritystoiminta. Vaikuttamista tehdään kansainvälisesti, EU-tasolla ja kansallisesti luontevia yhteistyöverkostoja kuten Kansainvälinen kauppakamari ICC ja Eurochambers hyödyntäen. - Kansainvälisen kauppakamari ICC:n teemat ja työkalut otetaan vahvemmin osaksi Keskuskauppakamarin kansainvälistymistyötä. - Osallistutaan aktiivisesti asiasta käytävään julkiseen keskusteluun, jotta Suomessa säilyisi ymmärrys avoimen talouden ja vapaakaupan hyödyistä sekä kansainvälisten yritysten kohtaamista haasteista Suomessa ja maailmalla. Toimivat ja ajan tasalla olevat asiakirjapalvelut. Kauppakamarien tarjoamien ulkomaankaupan asiakirjapalveluiden kehittäminen, kuten valmistautuminen eata Carnet -järjestelmän käyttöönottoon vuonna 2023. Tullaus- ja kauppaprosessien ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on, että kauppakamarien 6
asiakirjapalvelut ja neuvonta tukevat tehokkaasti ja monipuolisesti yritysten ulkomaankaupan prosesseja. 3. Yritysten itsesääntely ja vastuullisuus Toimintavuonna 2022 haemme aktiivisesti uusia mahdollisia itsesääntelytehtäviä. Jatkamme olemassa olevien lautakuntien toimintojen harmonisointia ja etsimme tapoja tehostaa toimintaamme. Rakennamme palveluistamme yhteisen tilaisuuksien sarjan työnimellä Riidanratkaisun roadshow, jossa käsittelemme palveluitamme riitatilanteiden eri vaiheisiin. Toimimme rohkeasti ja joustavasti yhteistyötä tehden, jotta voimme varmistaa toimintamme jatkuvuuden myös nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Kehitämme asiakaslähtöisesti ja ketterästi. Kehitämme välimieslautakunnan palveluita edelleen ja kasvatamme instituutin näkyvyyttä ja tunnettuisuutta. Uskomme, että koronapandemian jälkeen näkyvyys konferensseissa ja seminaareissa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin on toimintavuonna 2022 erityisen tärkeä markkinointikanava. Järjestämme kotimaisen välimiespäivän vuonna 2022, jonka lisäksi kehitämme uusia tapahtumakonsepteja sekä jatkamme välimieskoulun järjestämistä. Välimieslautakunnan internet-sivut uudistetaan ja juuri käyttöön otetun uuden asianhallintajärjestelmän mahdollistaman asiakkaiden käyttöön tarkoitettu alustan käyttöönottoa aletaan valmistella. Tutkimme mahdollisuutta rakentaa täysin uusia palvelumalleja vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen saada riitoihin nopeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Keskuskauppakamari on ajanut välimiesmenettelystä annetun lain uudistamista. Tavoitteena on saada välimiesmenettelylaki vastaamaan YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan kansainvälistä välimiesmenettelyä koskevaa mallilakia (ns. UNCITRALin mallilakia). Oikeusministeriö on keväällä 2019 käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen välimiesmenettelyä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ja nimittänyt seurantaryhmän hankkeelle. Keskuskauppakamari on aktiivisesti mukana vaikuttamassa uuden lainsäädännön valmisteluun. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan toiminta jatkuu vuonna 2022 rahoittajatahojen kanssa sovitun mukaisesti. Nykyinen sopimuskausi päättyy 31.12.2024. Lautakunta arvioi hyvää kauppatapaa elintarvikeketjussa. Sopimattoman markkinoinnin tulkitsijana Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta antaa asiantuntevia ja luottamuksellisia B2B-lausuntoja. Lautakunta antaa oma-aloitteisesti suosituksia ajankohtaisista aihepiireistä asiantuntijoita kuultuaan. Vuonna 2022 liiketapalautakunta pyrkii antamaan kaksi suositusta. Kauppakamarilakiin ja osakeyhtiölakiin perustuva Keskuskauppakamarin lunastuslautakunta toimii laissa säädetyn mukaisesti. Mainonnan eettinen neuvosto antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, onko tietty markkinointi hyvän tavan mukaista. Vuonna 2022 kehitämme lausuntopyyntöprosessia teknisesti entistä luotettavammaksi. Ylläpidämme välittäjäkokeiden korkeaa laatua ammattiosaamisen mittarina ja kehitämme edelleen vuonna 2021 käyttöön otettua sähköistä koealustaa. Saamamme palautteen perusteella kehitämme jatkuvasti myös koeprosessia kokonaisuutena sekä tutkimme mahdollisuutta järjestää koe tulevaisuudessa paikasta riippumattomana täysin etäkokeena. Seuraamme kiinteistönarviointialan lainsäädännön kehittymistä. Edistämme vuonna 2022 auktorisointikokeen digitalisointia tavoitteena, että ensimmäinen sähköinen koe järjestetään viimeistään 2023. Samalla varmistamme kokeen korkeatasoisuuden arviointiammattitaidon 7
ja osaamisen mittarina. Jatkamme auktorisoitujen kiinteistönarvioitsijoiden omavalvontaa arviokirjojen laadun takaamiseksi. Jatkamme tavarantarkastajalautakunnan strategian toteuttamista tavarantarkastustoiminnan kehittämiseksi. Jatkamme tavarantarkastustoiminnan tunnettuisuuden lisäämistä artikkelein ja tilaisuuksien avulla. Jatkamme myös tarkastuskertomusten laaduntarkkailua sekä tuemme tarkastajien osaamista järjestämällä koulutustilaisuuksia jatkossakin myös etäosallistumisen keinoin. Pyrimme nostamaan tavarantarkastajien määrää, laadusta tinkimättä. Vastuullisuuslautakunta jatkaa vuonna 2022 Ilmastositoumuksen ja Ihmisoikeussitoumuksen jalkauttamista suomalaisten yritysten ja yhteisöjen keskuuteen ja Keskuskauppakamarin vastuullisuustyön näkyväksi tekemiseen. Jatkamme niin päästövähennys- kuin ihmisoikeuskoulutustenkin järjestämistä. Vuonna 2021 lanseerattu Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus saa jatkoa ja järjestämme vuosittain myös Suuren Yritysvastuupäivän sekä Vuoden vastuullisuusteko -kilpailun. Jatkamme Ilmoituskanava-palvelun kehittämistä ja vahvistamme entisestään vahvaa markkina-asemaamme vuonna 2022. EU:n whistleblowing-direktiivin kansallinen täytäntöönpano viivästyy vuodelle 2022, jonka takia myös asiakastarve siirtyy osin tuleville vuosille. Panostamme palvelun markkinointiin myös kansainvälisesti sekä aktiiviseen myyntiin yhdessä palvelutiimin kanssa. 4. Viestintä ja yhteistyö Viestinnässä viedään eteenpäin viestintästrategiaan kirjattua tavoitetta tulla valtakunnalliseksi mielipidejohtajaksi. Vahvistetaan vanhoja ja löydetään uusia keinoja, jotka vahvistavat asiantuntijuutta, yhdenmukaistavat visuaalista ilmettä, lisäävät kauppakamariyhteisön joukkovoiman käyttöä sekä tehdään aktiivista media- ja yhteiskuntasuhdetyötä. Kehitetään digitaalista viestintää datan ohjaamana. Hyödynnetään dataa tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Parannetaan hakukoneoptimointia. Vahvistetaan Keskuskauppakamarin visuaalista viestintää lisäämällä videoiden ja kuvien käyttöä kaikessa viestinnässä. Uudistetaan FAI:n ja ICC:n verkkosivut. Uuden visuaalisen ilmeen vieminen läpi kaikkiin tuotteisiin jatkuu. Viestitään aluevaaleihin ja soteen liittyen ohjelmiemme ja vaikutussuunnitelmien pohjalta. Valmistaudutaan eduskuntavaaleihin ja uuden hallituksen muodostamiseen viestimällä vaaliteesiemme pohjalta. Viestitään vastuullisuudesta, mietitään keinoja, joilla Keskuskauppakamarin vastuullisuuteen liittyvät palvelut sekä Keskuskauppakamarin vastuullinen toiminta tulevat tutuimmiksi sidosryhmillemme. Keskuskauppakamarin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat alueelliset kauppakamarit. Kauppakamarit jatkavat tiivistä yhteistyötään vuoden 2022 aikana. Yhteiset tavoitteet vuodelle 2022 ovat 1) Eduskuntavaalit 2) Aluevaalit ja sote 3) Yhteyksien parantaminen päättäjiin 4) Yhteisen tekemisen tiivistäminen. Keskuskauppakamari järjestää kauppakamareiden toimitusjohtajakokouksia säännöllisesti. Yhteistyöpooleja on viisi: palvelu-, jäsen-, koulutus-, kv- ja viestintäpoolit. Poolit toimivat yhdessä kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin kanssa kehittäen yhteistä toimintaa. Koko kauppakamariryhmän henkilökunnan kauppakamaripäivät järjestetään syyskuussa 2022. Keskuskauppakamarilla on vaikuttamiseen liittyvä yhteistyösopimus Metsäteollisuus ry:n kanssa. Sopimuksen kattamat yhteistyöalueet ovat yritysjuridiikka, verotus, liikenne ja kauppapolitiikka. Järjestöt sopivat yhteistyölle vuosittaiset tavoitteet. 8
Keskuskauppakamari tekee tiivistä yhteistyötä muiden elinkeinojärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. 5. Hallinto ja resurssit Talous-, hallinto- ja henkilöstö Hybridityötapojen vakiinnuttaminen Digitalisaation entistä parempi hyödyntäminen toiminnoissa Talousraportoinnin eteenpäin kehittäminen konsernitasolla Henkilöstön osaamisen ja organisaation tulevaisuusvalmiuden vahvistaminen. Uudet Keskuskauppakamarin toimintoja tukevien toimitilojen kartoittaminen Ansiomerkit Olemme arvostettu kumppani yritysten henkilöstön palkitsemisessa. Vahvistetaan Keskuskauppakamarin ansiomerkkien ja erikoismerkkien tunnettuutta henkilöstöpäättäjien ja kauppakamariryhmän keskuudessa. Vahvistetaan erityisesti Vuoden työntekijä -ansiomerkin tunnettuutta. Panostetaan digitaaliseen markkinointiin, kehitetään markkinoinnin automaatiota. Tehdään yhteistyötä kauppakamareiden kanssa: tuodaan ansiomerkit kauppakamareiden jäsentapahtumiin ja tehdään asiakastarinoita kauppakamareiden jäsenyritysten ansiomerkkikäytännöistä verkkosivuille. Tehostetaan myyntiä, panostetaan henkilökohtaiseen myyntityöhön ja avainasiakkaisiin. Käytännön toimintaa kehitetään ja yhteistyötä merkkivalmistajan kanssa vahvistetaan. Vahvistetaan ansiomerkkien vastuullisuutta. Luodaan uusia palkitsemisen tuotteita. Keskuskauppakamarin Palvelu Oy Uusien palveluiden, tuotteiden ja konseptien kehittäminen, Keskuskauppakamarin asiantuntijuuden tuotteistaminen. Myynnin, tulovirran ja tuloksen kasvattaminen. Yhteistyökumppanuuksien vahvistaminen. Vakiintuneiden ajankohtaistilaisuuksien toteuttaminen ja Suuret Päivät -tapahtumakonseptin vahvistaminen. Naisjohtajien mentorointiohjelman, Välimieskoulun ja Yhteiskuntaohjelman järjestäminen. Uusien Yritysjohdon ohjelmien järjestäminen: Strategisen viestinnän ja kriisiviestinnän ohjelma, vastuullisuusvalmennus, kansainvälisen kasvun ohjelma ja EU-vaikuttamisen ohjelma. Verkostoitumismahdollisuuksien kehittäminen tapahtumissa. Osallistutaan yhteistoiminnan vahvistamiseen kauppakamariryhmän palveluissa. IT-sopimusehtojen palveluoperaattorina toimiminen; ehtojen markkinointi, myynti ja jakelu. EU:n Whistleblowing-direktiivin mukaisen Ilmoituskanava-palvelun tarjoaminen. 9